| Aihe: Ensimmäinen verkkovirtakytkentä, vinkkejä kaivataan | |
|---|
 Solex
21.07.2011 22:07:19 (muokattu 21.07.2011 22:10:23) | |
|
Olen nelisen kuukautta opiskellut itsenäisesti elektroniikkaa ja pienjännitteisiä kytkentöjä on tullut kasattua useampia. Tekisi mieli astua seuraavalle tasolle rakentamalla harjoituksena ensimmäinen verkkovirtaa käyttävä kytkentä ja löysin netistä General Guitar Gadgetsin sivuilta tälläisen yksinkertaisen 9 voltin tehonlähteen:
http://www.generalguitargadgets.com … pplies/134-ultra-clean-power-supply
Laitteen piirilevylle pitäisi saada verkkomuuntajan toisiokäämistä ohjeiden mukaan 25 voltin vaihtojännitettä. Pikaisella tsekkaamisella olivat sellaisen toisiojännitteen tuottavat verkkomuuntajat aika tiukassa Suomalaisista kaupoista. Passaisikohan kytkentään 24 voltin vaihtojännite esimerkiksi rengassydänmuuntajasta mitä löytyy melkein joka putiikeista.
Sitten sähköturvallisuusasiaa: Rakentaisin verkkomuuntajan ja piirilevyn samaan alumiiniseen koteloon. Mietin että turvallisin rakenne olisi tuoda virta seinästä irroitettavalla verkkojohdolla kojeliittimeen: http://uraltone.com/kauppa/product_ … l&XTCsid=sjducvdq4nk606q1m0iben7f92
Verkkojännitteisissä johdotuksissa käyttäisin 2.5mm kaapelia reiluilla kutistesukilla varustettuna. Kojeliittimeen pieni, alle 2 ampeerin lasiputkisulake ja kojeliittimestä keskinasta suojamaaksi keltavihreällä johdolla laitteen runkoon. Vasen nasta järeän painokytkimen läpi ensiökäämiin ja oikea nasta suoraan ensiökäämiin.
Muuntajan ruuvaisin tai niittaisin kotelon pohjaan kiinni ja liittäisin muuntajan rungon koteloon.Tässä pisteessä verkkojännitteinen puoli häviää muuntajassa ja toisiokäämistä lähtevä jännite on jo niin pieni ettei ainakaan välitöntä vaaraa ole toisiokäämin jälkeisestä kytkennästä.
Onko tämä riittävät standardit teidän mielestä täyttävä rakenne? Ei ole kovin itsevarma olo joten tekisi mieli kuulla muiden mielipide asiasta.
Basso on jalo soitin |  Zeeboo
21.07.2011 23:00:21 (muokattu 21.07.2011 23:01:49) | |
|
Verkkoon liitettävien laitteiden kanssa labratessa pitää olla ajatus mukana, ja kaikenkaikkiaan verkkojännitteeseen pitää suhtautua kunnioituksella Kannattaa tutkituttaa kytkentä jollain asioita tuntevalla ennenkuin laitetta tarjoaa pistoketta seinään. Ja kokeillessa olisi hyvä olla vielä suojaerotusmuuntaja pistokkeen ja seinäkoskettimen välissä.
Näillä evästyksillä:
Vaikuttaa ihan asialliselta suunnitelmalta. Rengassydänmuuntajan asennuksessa muuntajan kummallekin puolelle kannattaa laittaa kumilätkä, neopreeni tms. Taitaa nämä tulla muuntajan mukana...
24V toisiojännite piisaa ihan mainiosti: Tuo on jännitteen tehollisarvo, ja huippuarvoksi siitä tulee noin 34V. Tasurisilta vie siitä vähän vajaan puolitoista volttia, ja LM317:lle jää yllinkyllin jännitettä tärvättäväksi, että lähtö pysyy 9VDC:ssä.
Sulakkeen mitoituksessa muuntajan muuntosuhteesta saadaan haarukoitua ensiön virrat normaalitoiminnassa. Jos ensiön 230V muuntajan toisiossa "näkyy" 24 volttina, meinaa se sitä, että toisiopuolelta otettu ampeerin virta "tuntuu" ensiöpuolella pikkuisen reiluna 100mA:na. Sulakkeen tarkoituksenahan on irrottaa laite verkosta totaalikaputin sattuessa, ja suojata verkkoa ylikuormittumiselta ja kuumenemiselta. Laitetta sen ei ole tarkoitus suojata, sehän on jo vainaa, jos sulake kerran palaa. LM317:n maksimi virta TO-220 kotelolla (sillä vissiin tavallisimmalla) on 1,5A, ja sillä mitoitettuna ensiön virta olisi liki 150mA. Joku 200...315mA varmaan olisi aika passeli, niin olisi vähän reserviä vaikka powerin eka elko ottaisi reilummin virtaa kytkentähetkellä.
E:
Asiallista luettavaa:
http://koti.mbnet.fi/~huhtama/ele/index.php?si=art02.sis&pa
White men can't Monk |  JPHe
21.07.2011 23:36:03 | |
|
Hieman turhan järeesti olet tekemässä, koska laiteesta ei mitään isoja virtoja oteta. Ensiopuolen virta on mA luokassa, joten 0,5 mm^2 johtokin riittää. Ja jos rakennat muovikoteloon, niin ei maadoitustakaan tarvita, näinhän suurin osa vastaavista laittesta markkinoillakin on tehty. Toki harjoituksen vuoksi maadoitetunkin ratkaisun voi tehdä. Tärkein asia on pitää verkkojännite aina erillään. Jos muuntaja on piirilevyllä, niin muuntajan esio ja toisio puolen välissä pitää olla mahdollisimman leveä kupariton alue piirilevyllä.
Regulaattorin tiputtama jännite kannaattaa pitää matalana, jotta laite lämpiää mahdollisimman vähän. Kyse on siis hukkatehosta, joka lämmitää. Regulaattori on tässäkin se heikoin osa. Ja sitä ei kannata mitoittaa maksimiteholle huoneenlämmössä. Eli jos regu on isossa kotelossa ja mahdollisesti kiinni jäähdytyslevyssä, niin lämpöresistanssi on vielä pieni. Laite siis ensijaisesti tehdään jotain tarkoitusta varten, joka määrittää esim maksimi virran.... |  Kefiiri
22.07.2011 06:56:27 (muokattu 22.07.2011 07:01:12) | |
|
Verkkokytkimeksi laittaisin semmoisen joka katkaisee virran molemmista vaihejohtimista. Eikös se mahda ainakin metallikotelossa olla pakollinenkin? Ja olikohan niin että kytkimessä ei saa olla metallinen vipu edes muovikoteloa käytettäessä? Jälkimmäistä vähän ihmettelen, maailmahan on täynnä metallivipuisia kytkimiä.
(Jaa mutta ei tässä vissiin vipumallista kytkintä aiottu laittaakaan.)
Joku varmaan tietää miten nämä jutut tarkkaan ottaen menevät. | |
Kefiiri: Ja olikohan niin että kytkimessä ei saa olla metallinen vipu edes muovikoteloa käytettäessä? Jälkimmäistä vähän ihmettelen, maailmahan on täynnä metallivipuisia kytkimiä.
Taitaa johtua siitä, että ko. kytkimissä harvemmin ylittyy tuo vaadittu 3 mm.n ilmarako jännitteellisiin osiin. On syytä huomioda myös esim. jos ruuvaa levypakallisen verkkomuuntajan muovi koteloon, muuntajan ruuvit eivät saa tulla kotelon läpi. Rengassydän muuntajassa eristeet on helpommin toteutettavissa.
Kyllä minä tiedän etten tiedä, mutta et sinä sitä tiedä. | |
Hyvä sivusto tuo ggg, mutta kannattaa ehkä katsoa tuon regulaattoripiirin valmistajan datalehti läpi, siinä mielessä että onko noin korkea muuntajan toisiojännite ylipäätään järkevä ja sallituissa rajoissa, tai edes tarpeen. Joku toinen virtalähteen kytkis tuolla sivustolla oli, jossa minun mielestä jossa oli pikkaisen huonosti infoa minkälainen muuntaja kannattaa olla, tai oli rankasti överiksi jännitteet. Saatan olla väärässä.
Mekaaninen toteutus on aina haastavaa. Pitäisi osata tehdä vehje sellaiseksi että jos joku tiputtaa laitteen tai muuten tulee kolhuja niin painavat osat ei irtoa ja aiheuta säkäriä. Tiedä sitten miten toimisi ratkaisu että ottaa vaihtojännitteen valmiista reguloimattomasta ac virtalähteestä, näitähän on edullisesti saatavana, mötikkä suoraan töpseliin ja piuha liittimellä perässä. | |
Kumiankka: Tiedä sitten miten toimisi ratkaisu että ottaa vaihtojännitteen valmiista reguloimattomasta ac virtalähteestä, näitähän on edullisesti saatavana, mötikkä suoraan töpseliin ja piuha liittimellä perässä.
Yleensäkin mietin että onko järkeä rakentaa itse reguloitua virtalähdettä jos sellaisen saa kympillä-parilla valmiina kaupasta? Ei ainakaan taloudellisesti kannata mutta onhan tuo simppeli harjoitteluprojekti.
Niin vähän aikaa,niin paljon puuhasteltavaa! | |
Tuo Ultra-Clean -suunnittelija on tosiaan hakoteillä muuntajan toisiojännitteen suhteen. Hänen kytkennässään menee valtaosa tehosta harakoille lämpöhäviönä. Reguloidussa virtalähteessä peukalosääntö on, että muuntajan toisiojännite on 1,5 kertaa haluttu tasajännite, tässä tapauksessa siis 13,5 V. Sellaisia muuntajia ei kuitenkaan joka kaupan hyllyltä löydy. 12 V on liian vähän, joten seuraava vakiokoko, 15 V, on tässä tapauksessa oikea ratkaisu.
Olen samaa mieltä sen kirjoittajan kanssa joka puhui kaksinapaisesta kytkimestä. Yleissääntö on, että kytkimen on irrotettava verkon molemmat johtimet. Yksinapaisia kytkimiä ei pidä verkkovirralla käyttää kuin kattovalon (tms) kytkemiseen. | JPHe
04.08.2011 11:35:40 | |
|
anttyj: Tuo Ultra-Clean -suunnittelija on tosiaan hakoteillä muuntajan toisiojännitteen suhteen. Hänen kytkennässään menee valtaosa tehosta harakoille lämpöhäviönä. Reguloidussa virtalähteessä peukalosääntö on, että muuntajan toisiojännite on 1,5 kertaa haluttu tasajännite, tässä tapauksessa siis 13,5 V. Sellaisia muuntajia ei kuitenkaan joka kaupan hyllyltä löydy. 12 V on liian vähän, joten seuraava vakiokoko, 15 V, on tässä tapauksessa oikea ratkaisu.
Olen samaa mieltä sen kirjoittajan kanssa joka puhui kaksinapaisesta kytkimestä. Yleissääntö on, että kytkimen on irrotettava verkon molemmat johtimet. Yksinapaisia kytkimiä ei pidä verkkovirralla käyttää kuin kattovalon (tms) kytkemiseen.
Tästä juurikin itsekin puhuin. Yleensä puhutaan minimi jännitetiputuksesta, koska silloin tehohäviö on pienin, Eli jos tällä regulla tehtäisiin 5V kytkentä, ei tuo 1,5 kertaa nyrkkisääntö ole ihan mahdollinen. Yritin katso data lehdestä minimijännitetiputusta, mutta en löytänyt. Speksit on kirjoitettu 5V tiputukselle, joka tuntuu hieman suurelta. Eli uskoisin kytkennän toimivan Vout + 3..5V hyvin, kysessähän ei ole LDO, joissa jännite-ero voi olla pieni. Data lehteä kannattaa muutoinkin lukea, koska sieltä se paras tieto löytyy aplication notesien kanssa. | |
anttyj: Tuo Ultra-Clean -suunnittelija on tosiaan hakoteillä muuntajan toisiojännitteen suhteen...
Niin, tai sitten oikaissut vähän mitoituslaskuissa. Itse luulen, että toisiojännite on haarukoitu datalehden etusivun säädettävän jännitelähteen mallikytkennästä.
Tuo "ultra clean" vähän mietityttää siitä vinkkelistä, että tuossa kytkyssä on kolme lähtöä yhteisellä maalla.
White men can't Monk | |
Eli jos tällä regulla tehtäisiin 5V kytkentä, ei tuo 1,5 kertaa nyrkkisääntö ole ihan mahdollinen.
Sanalla "tosiaan" viittasin juuri sinun kirjoitukseesi. Peukalo- tai nyrkkisääntö on mm. suunnittelun summittainen lähtökohta, ei ehdoton sääntö. 9 V:n tai 12 V:n ulostulojännitteille "1,5-kertainen" sopii hyvin, pienemmille tarvitaan enemmän ja suuremmille vähemmän. Ratkaisevaa lämpöhäviöiden kannalta on jännitehäviö regulaattorin yli, joka tosiaan tyypillisesti on luokkaa 3,5 V.
Kun ulostulojännite on kiinteä, yhtä hyvin voisi käyttää valmista 9 V:n regulaattoria, jolloin kytkentä yksinkertaistuu huomattavasti. LM317T on tehty nimen omaan säädettäviin jännitelähteisiin. | |
Itse luulen, että toisiojännite on haarukoitu datalehden etusivun säädettävän jännitelähteen mallikytkennästä.
Niin varmaankin. Jos säädettävästä jännite/virtalähteestä halutaan saada jopa 25 V, 25 V:n muuntaja on aivan paikallaan. 9 V:n ulostulojännitettä varten 25 V~ on kuitenkin aivan liikaa.
Tuo "ultra clean" vähän mietityttää siitä vinkkelistä, että tuossa kytkyssä on kolme lähtöä yhteisellä maalla.
Mikä siinä sinua askarruttaa? | Zeeboo
04.08.2011 21:12:55 (muokattu 04.08.2011 22:38:07) | |
|
anttyj: Mikä siinä sinua askarruttaa?
Niin, varmaan lähdon jännite on siloista kuin mikä. Paljon vaan on ollut puhetta maalenkeistä, hurinoista ja niiden hillitsemisestä powereiden toisistaan erotetuilla mailla. Polkimille kelvollisen tasajännitteen tekeminen ei mikään iso temppu ole. Itseäni kiinnostaa käyttöjännitteen laatua enemmän se, miten "ultra clean" signaaliketju on häiriöiden suhteen. Oman powerini olen tehnyt rengassydänmuuntajalla, jossa on erilliset toisiot ja erillisillä tasureilla & regulaattoreilla. Ihan varooks.
Toisaalta, erotetuilla mailla on ge-pöristimille saatavilla sähköä samasta lootasta.
White men can't Monk | JPHe
05.08.2011 00:12:01 | |
|
Zeeboo: Niin, varmaan lähdon jännite on siloista kuin mikä. Paljon vaan on ollut puhetta maalenkeistä, hurinoista ja niiden hillitsemisestä powereiden toisistaan erotetuilla mailla. Polkimille kelvollisen tasajännitteen tekeminen ei mikään iso temppu ole. Itseäni kiinnostaa käyttöjännitteen laatua enemmän se, miten "ultra clean" signaaliketju on häiriöiden suhteen. Oman powerini olen tehnyt rengassydänmuuntajalla, jossa on erilliset toisiot ja erillisillä tasureilla & regulaattoreilla. Ihan varooks.
Toisaalta, erotetuilla mailla on ge-pöristimille saatavilla sähköä samasta lootasta.
Siis tästä on etua, jos laite joka käyttää jännitettä, lähettää häiriöitä. Muutoin riittää, että paluuvirralle on hyvä reitti, jolloin maalenkkiä ei synny. Myös lähtö, joka ei ole kytketty mihinkään voi toimia antennin tapaan. Tosin samoen lähtöjä ei ole isoloitu millään.
Regu on siitä hauska laitos, että se häiritsee myös itse, koska se on säätöpiiri. Ulostulon konkilla on kaksi tarkoitusta vaimentaa pörinää ja samalla pitää regu stabiilina. Eli jos reguun laitettaisiin ultra sileetä DC jännitettä sisään, siitä tulee pörinää ulos. Kohina voi olla todella voimakasta 1-30 Hz aluella ja sitä ei voi vaimentaa helposti. Eli yksi ratkaisu on rakentaa aktiivisuodatin yhdestä trankusta ja parista vastukesta. Eli idean on siirtää hfE:llä kerrottuna suodatuskaistaa. Nyt tosin menee aika offariksi, koska tätä ei tälläisiin kytkentöihin tarvita. | |
Zeeboo: Niin, varmaan lähdon jännite on siloista kuin mikä. Paljon vaan on ollut puhetta maalenkeistä, hurinoista ja niiden hillitsemisestä powereiden toisistaan erotetuilla mailla.
Ahaa. Maavirtalenkit ovat oma laajahko aihepiirinsä, joka ei enää suoraan liity alkuperäiseen kysymykseen. Harkitsen kirjoittavani siitä tänne oman artikkelin jossakin vaiheessa. Muutama vuosi sitten Radioamatööri-lehdessä ilmestyi juttuni maaloopeista, mutta se koski tietysti amatööriasioita.
Sanoisin, ettei verkkovirtavinkkejä pyytäneen tarvitse olla tästä huolissaan.
Zeeboo: Toisaalta, erotetuilla mailla on ge-pöristimille saatavilla sähköä samasta lootasta.
Mitä ovat ge-pöristimet?
Matkiminen on imartelun vilpittömin muoto | |
anttyj: Mitä ovat ge-pöristimet?
PNP germanium transistoreilla tehdyt laitteet (lähinnä fuzz pedaalit). Nämähän haluavat plussa maan. | |
SirElwood: PNP germanium transistoreilla tehdyt laitteet (lähinnä fuzz pedaalit). Nämähän haluavat plussa maan.
OK, kiitos. Sellaisten tapauksessa voi käyttää "kaksipäistä" virtalähdettä (+V 0 -V). En näe yhteisestä maapisteestä silloinkaan mitään haittaa.
Matkiminen on imartelun vilpittömin muoto | Zeeboo
05.08.2011 11:00:42 (muokattu 05.08.2011 11:10:02) | |
|
anttyj: OK, kiitos. Sellaisten tapauksessa voi käyttää "kaksipäistä" virtalähdettä (+V 0 -V). En näe yhteisestä maapisteestä silloinkaan mitään haittaa.
Ei yhteisestä nollapotentiaalista haittaa ole, mutta, jos vain kääntää monilähtöiseltä powerilta - niinkuin tuo "ultra clean" - lähtevän johdon polkimen puoleisen liittimen johdon näppärästi nurinpäin, ja kytkee muiden miinusrunkoisten kanssa samaan ketjuun, niin siinähän ei hyvä heilu. Tämä oli pointtini. Joissain keskusteluissa on tällaisen kokoonpanon toimimattomuutta ihmetelty.
White men can't Monk |  Klezberg
05.08.2011 13:45:40 (muokattu 05.08.2011 13:46:45) | |
|
SirElwood: PNP germanium transistoreilla tehdyt laitteet (lähinnä fuzz pedaalit). Nämähän haluavat plussa maan.
OT, mutta eihän ge(rmanium) ja PNP ole sama asia, vaikka toki germanium-trankut olivatkin enimmäkseen PNP. Siksi varsinkin tuo ge-pöristin jäi aukeamatta, vaikka varmaan jossain piireissä on tuttu termi.
huomasin tässä että mun klarinetinsoitto kuulostaa aika luonnonmukaiselta... lähinnä niinkuin sorsalta | JPHe
05.08.2011 17:23:59 | |
|
Tämä keskustelu on hauska, kun moni puhuu käytännössä samasta asiasta, mutta silti pitää saada oma ääni kuulumaan. Eli onko alkuperäinen kysyjä enää mukana tai ymmärtääkö asian. | | « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
|
|
