| Aihe: musiikkitalo vai makasiinit? | |
|---|
|
JosieK: ahdas. Lämpiöt surkeat. Narikka merkitty kelvottomasti
Sieltä se tuli, mitä pelkäsin. Mutta mieluummin hyvä akustiikka ja kehnot lämpiöt+narikat kuin toisin päin. |  megatherium
04.10.2011 19:05:11 (muokattu 04.10.2011 19:40:36) | |
|
Sävis: Herätys megatherium! On asioita, joihin sisältyy paljon intohimoja, vaikka sinä et niistä pitäisikään. Kirjoituksistasi huomaa, että sinulla ei ole mitään todellista kosketusta suomalaiseen musiikkielämään. Musiikkitalon avajaisista oli virkasmiesmusiikki kaukana ja intohimot todella vahvasti läsnä. Esiintyjiä oli satoja ja kaikki olivat innosta pinkeinä. Sinä suhtaudut intohimottomasti, mutta Musiikkitalon lavalla esiintyneet rakastavat musiikkia koko sydämellään.
en tosiaankaan mutta on mielenkiintoista havaita kuinka paljion iän myötä musiikinharrastaja saattaa etäntyä nuoruutensa ihanteista jolloin beethovenit, mozartit, schubertit ja haydnit kuluivat levylautasella mutta tunteekin sitten ajan kuluessa olevansa töällainen postromantikko nimenomaan ja varsinkin suomalaisen säveltaiteen vankkumattomana ihailijana ja kannattajana josta siihen aikaan oli sibeä enempää tuskin mitään kuullutkaan jotaki prinsessa ruususen juhlamarssia lukkunottamatta, ne teokset jotka aikoinaan merkitsivät valtavan paljon kuten missa solemnis, beethoveni sinfoniat, haydnin oratoriot, mozartin pianokonsertot, jotka redustavat länsimaisen säveltaiteen huippua, böhmin tai karajani johtamina tulkintoina ovat jotenkin tulleet merkityksettömiksi ja menettäneet lumovoimansa kun silloin vielä täysin tuntemattomat suomalaiset viime vuossadan säveltäjänimet ovat valloittaneet sydämeni jollaisesta muutosprosessista en olisi voinut kuvitellakaan koskaa todeksi kun muistaa kuinka palvoin wienikläisklassikoita ja päivittäin kuuntelin heidän teoksiaan toisinaan väkevienkin tunteiden vallasssa. mutta että osat ovat näin vaihtuneet tuntuu paitsi ihmeeltä todistaa sen että suomessa on osattu säveltää hienoa musiikkia modernilla aikalaudella ja että repertoaari kaipaa vaihtelua mikä ei totta totisesti ole niin itsestäänselvää kuin sen pitäisi olla.
on jotenkin ironista että sanot noin koska kukapa muukaahn niin intohimoisesti puolustaisi meidän sveltäjäsuuruuksiamme joita historia ei ole kohdellut aivan oikeudenmukaisesti mutta mikäpä hulppeampaa kuin lähes yksin taittaa peistä unohdetun musiikinhistoriamme puolesta joka ei sellaista ansaitsisi taiteellisten saavutusen valossa jotka vain harvat tuntevat kun markkinavoimat suosivat vain aniharvoja tiettyjä kansainvälisen maineen omaavia nimiä joihin kuulijakunta on suggeroitu uskomaan ainoina vaihtoehtoina potentiaalisten säveltäjien luettelossa, mutta vanha koira harvoin oppii istumaan tai uusia leikkejä kun sille on tuputettu brahmsia, schumannia. mendelssohnia, mahleria, sibeliusta, stravinskyä mekaanista ja frigidiä rytmikonetta,koko ikänsä sillä eläinhän ei ole yhtä älykäs kuin ihminen vaikka me älykkäämmät kultivoituneemmat musiikinrakastajat kykenemme kehittymään tässä suhteessa kun muusikot tähtäävät vain soittotaitonsa kehittymiseen vaikka ohjelmisto pysyisi samana kehdosta kiikkutuoliin mitä pidän hiukan kehittymättömän ja älyllisesti laiskan ihmisen tumntomerkkinä, polkea paikallaan vaikka kaikki ovet rikkaampaan musiikkimaailmaan olisivat selkosen selällään kaikkiin ilmansuuntiin vain arkistojen oven aukaisun päässä,nii neikös se pappa parta brahnsin pedanttinen sentimento vain soi konsttisalissa vaikka vuosisadat vaihtruvat ja ihmisten musiikimaku kehityy ja suosikit vaihtuvat jatkuvasti,
en kuuna päivänä kykenisi johtamaan tällaista tylsää loppuunkaluttua ja puhkisoitettua musiikiohjemistoa semminkin kun nämä kestosuosikit eivät tee minuun väkevää pakahduttavaa emotionaalista vaikutusta rajoittuneessa mielikuvituksessaan.ja tyyliskaalassaan vaan vaikuittavat väsyttävässä retoriikassaan nuhruisilta ja tunkkaisilta monumenteilta joilta puutytuu sisäinen voima ja sielukkuus akateemisssa kuivakkuudessaan ja ovat kovin yllätyksetöntä ja suorastaan eltaantunutta tematiikkaa. täynnään lyllertämistä ja nypräämistä joka ei puhu intohimon kieltä vaan jämähtää omiin triviaaleihin teemoihinsa.
Ihmiskunnan historia on taiteellisen luomisen, vaan ei uskonsotien ja poliittisen vallankäytön historiaa |  sellisti
04.10.2011 20:01:04 (muokattu 04.10.2011 20:04:10) | |
|
megatherium: ...markkinavoimat suosivat vain aniharvoja tiettyjä kansainvälisen maineen omaavia nimiä joihin kuulijakunta on suggeroitu uskomaan ainoina vaihtoehtoina potentiaalisten säveltäjien luettelossa, mutta vanha koira harvoin oppii istumaan tai uusia leikkejä kun sille on tuputettu brahmsia, schumannia. mendelssohnia, mahleria, sibeliusta, stravinskyä mekaanista ja frigidiä rytmikonetta,koko ikänsä sillä eläinhän ei ole yhtä älykäs kuin ihminen vaikka me älykkäämmät kultivoituneemmat musiikinrakastajat kykenemme kehittymään tässä suhteessa kun muusikot tähtäävät vain soittotaitonsa kehittymiseen vaikka ohjelmisto pysyisi samana kehdosta kiikkutuoliin mitä pidän hiukan kehittymättömän ja älyllisesti laiskan ihmisen tumntomerkkinä, polkea paikallaan vaikka kaikki ovet rikkaampaan musiikkimaailmaan olisivat selkosen selällään kaikkiin ilmansuuntiin vain arkistojen oven aukaisun päässä,nii neikös se pappa parta brahnsin pedanttinen sentimento vain soi konsttisalissa vaikka vuosisadat vaihtruvat ja ihmisten musiikimaku kehityy ja suosikit vaihtuvat jatkuvasti
Nyt on kyllä aika jäätävää settiä taas, huh huh.
"It's called 'the American dream' because you have to be asleep to believe it." -George Carlin |  Siki-Siki
05.10.2011 04:36:12 (muokattu 05.10.2011 04:41:16) | |
|
megatherium: me älykkäämmät kultivoituneemmat musiikinrakastajat kykenemme kehittymään tässä suhteessa kun muusikot tähtäävät vain soittotaitonsa kehittymiseen vaikka ohjelmisto pysyisi samana kehdosta kiikkutuoliin mitä pidän hiukan kehittymättömän ja älyllisesti laiskan ihmisen tumntomerkkinä,
Lainaukseni hivenen katkaisi tuota tajunnanvirtaa mutta oikeasti mega, kävele joskus ison peilin eteen ja kysy peilikuvalta "olenko täysin valmis kommentoimaan muusikoiden valloittamaa keskustelupalstaa." Se ei riitä että haet lainauksia Hildesheimerin Mozart-analyysistä, eikä se että puhut suomalaisista säveltäjistä joista lähes kukaan ei ole kuullut, ja luet liudan arvosteluja heidän teoksistaan. Pysähdy ja ajattele.
viimeks ku sammuin projektiautoon niin sain aivokalvontulehduksen -Tappokirves | |
megatherium: en tosiaankaan mutta on mielenkiintoista havaita kuinka paljion iän myötä musiikinharrastaja saattaa etäntyä nuoruutensa ihanteista jolloin beethovenit, mozartit, schubertit ja haydnit kuluivat levylautasella mutta tunteekin sitten ajan kuluessa olevansa töällainen postromantikko nimenomaan ja varsinkin suomalaisen säveltaiteen vankkumattomana ihailijana ja kannattajana josta siihen aikaan oli sibeä enempää tuskin mitään kuullutkaan jotaki prinsessa ruususen juhlamarssia lukkunottamatta, ne teokset jotka aikoinaan merkitsivät valtavan paljon kuten missa solemnis, beethoveni sinfoniat, haydnin oratoriot, mozartin pianokonsertot, jotka redustavat länsimaisen säveltaiteen huippua, böhmin tai karajani johtamina tulkintoina ovat jotenkin tulleet merkityksettömiksi ja menettäneet lumovoimansa kun silloin vielä täysin tuntemattomat suomalaiset viime vuossadan säveltäjänimet ovat valloittaneet sydämeni jollaisesta muutosprosessista en olisi voinut kuvitellakaan koskaa todeksi kun muistaa kuinka palvoin wienikläisklassikoita ja päivittäin kuuntelin heidän teoksiaan toisinaan väkevienkin tunteiden vallasssa. mutta että osat ovat näin vaihtuneet tuntuu paitsi ihmeeltä todistaa sen että suomessa on osattu säveltää hienoa musiikkia modernilla aikalaudella ja että repertoaari kaipaa vaihtelua mikä ei totta totisesti ole niin itsestäänselvää kuin sen pitäisi olla.
on jotenkin ironista että sanot noin koska kukapa muukaahn niin intohimoisesti puolustaisi meidän sveltäjäsuuruuksiamme joita historia ei ole kohdellut aivan oikeudenmukaisesti mutta mikäpä hulppeampaa kuin lähes yksin taittaa peistä unohdetun musiikinhistoriamme puolesta joka ei sellaista ansaitsisi taiteellisten saavutusen valossa jotka vain harvat tuntevat kun markkinavoimat suosivat vain aniharvoja tiettyjä kansainvälisen maineen omaavia nimiä joihin kuulijakunta on suggeroitu uskomaan ainoina vaihtoehtoina potentiaalisten säveltäjien luettelossa, mutta vanha koira harvoin oppii istumaan tai uusia leikkejä kun sille on tuputettu brahmsia, schumannia. mendelssohnia, mahleria, sibeliusta, stravinskyä mekaanista ja frigidiä rytmikonetta,koko ikänsä sillä eläinhän ei ole yhtä älykäs kuin ihminen vaikka me älykkäämmät kultivoituneemmat musiikinrakastajat kykenemme kehittymään tässä suhteessa kun muusikot tähtäävät vain soittotaitonsa kehittymiseen vaikka ohjelmisto pysyisi samana kehdosta kiikkutuoliin mitä pidän hiukan kehittymättömän ja älyllisesti laiskan ihmisen tumntomerkkinä, polkea paikallaan vaikka kaikki ovet rikkaampaan musiikkimaailmaan olisivat selkosen selällään kaikkiin ilmansuuntiin vain arkistojen oven aukaisun päässä,nii neikös se pappa parta brahnsin pedanttinen sentimento vain soi konsttisalissa vaikka vuosisadat vaihtruvat ja ihmisten musiikimaku kehityy ja suosikit vaihtuvat jatkuvasti,
en kuuna päivänä kykenisi johtamaan tällaista tylsää loppuunkaluttua ja puhkisoitettua musiikiohjemistoa semminkin kun nämä kestosuosikit eivät tee minuun väkevää pakahduttavaa emotionaalista vaikutusta rajoittuneessa mielikuvituksessaan.ja tyyliskaalassaan vaan vaikuittavat väsyttävässä retoriikassaan nuhruisilta ja tunkkaisilta monumenteilta joilta puutytuu sisäinen voima ja sielukkuus akateemisssa kuivakkuudessaan ja ovat kovin yllätyksetöntä ja suorastaan eltaantunutta tematiikkaa. täynnään lyllertämistä ja nypräämistä joka ei puhu intohimon kieltä vaan jämähtää omiin triviaaleihin teemoihinsa.
Tämä vain vahvistaa ajatustani siitä, että elät tässä asiassa jossain kuplassa, etkä ole missään kosketuksissa taidemusiikin todellisiin ammattilaisiin.
En voi myöskään ymmärtää, että miten voit edelleen kuvitella, että sinun subjektiiviset mielipiteesi musiikin tunnesisällöstä ovat totuus. Olitko siis ennen väärässä? Eikö Schubert ollutkaan maailman paras säveltäjä?
LIP MY STOCKINGS! LIP TEM!!! | megatherium
06.10.2011 19:43:56 (muokattu 06.10.2011 19:45:28) | |
|
Sävis: Tämä vain vahvistaa ajatustani siitä, että elät tässä asiassa jossain kuplassa, etkä ole missään kosketuksissa taidemusiikin todellisiin ammattilaisiin.
En voi myöskään ymmärtää, että miten voit edelleen kuvitella, että sinun subjektiiviset mielipiteesi musiikin tunnesisällöstä ovat totuus. Olitko siis ennen väärässä? Eikö Schubert ollutkaan maailman paras säveltäjä?
huohotin kiihoittuneena melartin 6. sinfonian alun kuunneltuani hengentuien ilmestyessä sisimmäsäni valtavana luomispalona, vaikuttavna konrastina välimerellisen intermezzon leikkivien aaltojen tarttuvalle pulsatiivisuudelle ja rytmienergialle tuukkasen 3. sinfoniassa kun melartinin 2. karjalaiskansallisesti sävyttynyt hieman marssimainen finaaliteema patojen ja vaskien pippurisissa aksenteissa sai dramaattisen värityksen kuin voitontorvien huumavina melskeisenä hyökkäysignaaleina.
.suomalaisista säveltäjistä vain sibe ei imponoi minua sentimentalisuudellaan ja leppoisalla jutustelullaan ja haahuilullaan, kun esim. melartin saattaa muiden postromantikkojen kuten tuukkasen tai modernistien merikannon, raition, rannan ja uusklassikoiden saikkola, ohella polttaa sydämeni karrelle tuottaen tuskaisimmassakin soinnussa tietenkin vain nautintoa tuon tuostakin teemojensa jäntevyydellä jonka orkestrikudos ja satsi soinnillisella hienostuneisuudeölla sekä pitkälinjaisemmalla laulavalla tematiikallaan ja koloriitimmalla orkestraaliella sointiväripaletilla ja ilmeikkäällä soinnunkäytöllä
mutta nähdäkseni siben sinfonisen syntaksin tietty tahdonliikutusten objektivoimiskyvyn puute uuvahtaneessa sentimentosiirappimaisuudessaan on syy tähän subjektiivisssa käsityksessä näikkyvien sydämenliikkeiden sublimoimoimattomuuteen niin että ne voisivat objektivoituna heijastua kuulijan puhtaan mielteen alueelle kiihoittaen älyn mukaisia tahdonliikeiden vastineina käsityuskykyymme kulloinkin mukautuen tahdon tyydytyksen ja tuskan luonnollisina kuvina. puhutaan siis kitschistä.
Ihmiskunnan historia on taiteellisen luomisen, vaan ei uskonsotien ja poliittisen vallankäytön historiaa | |
megatherium: huohotin kiihoittuneena melartin 6. sinfonian alun kuunneltuani hengentuien ilmestyessä sisimmäsäni valtavana luomispalona, vaikuttavna konrastina välimerellisen intermezzon leikkivien aaltojen tarttuvalle pulsatiivisuudelle ja rytmienergialle tuukkasen 3. sinfoniassa kun melartinin 2. karjalaiskansallisesti sävyttynyt hieman marssimainen finaaliteema patojen ja vaskien pippurisissa aksenteissa sai dramaattisen värityksen kuin voitontorvien huumavina melskeisenä hyökkäysignaaleina.
.suomalaisista säveltäjistä vain sibe ei imponoi minua sentimentalisuudellaan ja leppoisalla jutustelullaan ja haahuilullaan, kun esim. melartin saattaa muiden postromantikkojen kuten tuukkasen tai modernistien merikannon, raition, rannan ja uusklassikoiden saikkola, ohella polttaa sydämeni karrelle tuottaen tuskaisimmassakin soinnussa tietenkin vain nautintoa tuon tuostakin teemojensa jäntevyydellä jonka orkestrikudos ja satsi soinnillisella hienostuneisuudeölla sekä pitkälinjaisemmalla laulavalla tematiikallaan ja koloriitimmalla orkestraaliella sointiväripaletilla ja ilmeikkäällä soinnunkäytöllä
mutta nähdäkseni siben sinfonisen syntaksin tietty tahdonliikutusten objektivoimiskyvyn puute uuvahtaneessa sentimentosiirappimaisuudessaan on syy tähän subjektiivisssa käsityksessä näikkyvien sydämenliikkeiden sublimoimoimattomuuteen niin että ne voisivat objektivoituna heijastua kuulijan puhtaan mielteen alueelle kiihoittaen älyn mukaisia tahdonliikeiden vastineina käsityuskykyymme kulloinkin mukautuen tahdon tyydytyksen ja tuskan luonnollisina kuvina. puhutaan siis kitschistä.
Plip pläp plöp. Blaa bla blaabla bla blaabalaa. Töttöröö.
LIP MY STOCKINGS! LIP TEM!!! | |
Täälläkin on näitä netti-eläjiä, jotka oksentavat omaa epistolaansa urkuparveltaan soittajien ja kuuntelijoiden niskaan. Ikävä ilmiö. Taitaa olla aika yleistä kun nykyään kaikki saavat mielipiteensä julki ja "painettuna", niin tätä mahdollisuutta sitten pitää hyötykäyttää viimeiseen saakka.
http://chat.yle.fi/yleradio1/viewfo … id=db025fa366b6d869f007d814c62c2b56
Hmm...nimimerkki humalainen kirjoittaa kovin samalla tyylillä kuin mega. Ettei vain olisi sama tyyppi...
Hyvät keskustelut menee pilalle, kun joku alkaa mesota. |  jra
14.02.2012 00:40:36 | |
|
Puolen vuoden jälkeen keskustelua Musiikkitalon akustiikasta ja akustiikasta yleisemminkin:
http://areena.yle.fi/audio/1328992349470
Minna Lindgrenin väitöstilaisuus: Akustiikan mysteeri
Akustiikan mysteeri. Mitä on akustiikka ja mistä eri tekijöistä se koostuu? Keskustelijoina akatemiatutkija Tapio Lokki, psykiatrian professori Sami Pirkola ja teatteriohjaaja Erik Söderblom. Toimittajana Minna Lindgren. Keskustelu oli suora lähetys Helsingin Musiikkitalon ravintolasta.
Tuossa listattujen keskustelijoiden lisäksi ohjelmassa haastatellaan Musiikkitaloa koskien mm. musiikkitoimittaja Jukka Isopuroa, RSO:n muusikoita ja konserttiyleisöä.
Itsellä on ollut niin pikaisia etelän reissuja, että en ole ennättänyt taloon sisälle, mutta kuulostaako taloon tutustuneista ja konserteissa käyneistä ohjelman ajatukset yhtään omia tuntemuksia vastaavilta?
- Kaukolähettimen Klassista Värähtelyä jo vuodesta 2008 - | levesinet
14.02.2012 09:39:10 (muokattu 14.02.2012 18:00:55) | |
|
Katson videon myöhemmin.
Minusta Musiikkitalon konserttisalissa on parempi akustiikka kuin Finlandiasalissa. Varsinkin Finlandiasalin oikeassa reunassa basso kulkee rakenteita pitkin ja välillä jopa sattuu oikeassa korvassa. Vasemman reunan instrumentit eivät kuulu. Musiikkitalossa viulut kuuluvat paremmin kuin sellot. Minusta balanssi on parempi.
Kuitenkin viime kerralla orkesteri oli liian kaukana keskellä ja liian alhaalla montussa istumapaikkaani nähden. Kuoro, joka asettui kauemmas mutta ylemmäs orkesterin taakse, kuului paremmin. En tiedä, olivatko mikit käytössä; kuulosti luonnolliselta. Sali oli hiljaisempi ja vähemmän kaikuva kuin ennakoin.
Masentavaa kyllä paras kuuntelunautinto syntyy miksatusta musiikista kotona tuttujen kuulokkeiden välityksellä.
EDIT: Ohjelma kestää näköjään 2 tuntia eikä alku edes lataudu. Jäänee katsomatta. | jra
15.02.2012 21:16:30 (muokattu 15.02.2012 23:56:12) | |
|
levesinet:
EDIT: Ohjelma kestää näköjään 2 tuntia eikä alku edes lataudu. Jäänee katsomatta.
Se on radiotallenne. Kyllä tuo minulla lähtee pyörimään.
Mutta aika samanlaisia tuntuivat olevan keskustelijoiden ja haastatteltujen kommentit kuin omasi. Äänikuva on tarkka, mutta etäinen ja sali on ehkä liiankin kuiva. Lisäksi valitettiin sitä että heijastukset ovat sen tyyppisiä, että varsinkin lähelle lavaa tulee iskuäänet kahtena (katosta). Lisäksi ainakin yksi keskustelijoista oli myös sitä mieltä että salista radioidut konsertit kuulostavat hyvillä laitteilla paremmalta kuin paikanpäällä. "Parhaat paikat lavalla."
E: Ehkä omasta mielestä olennaisimmat kommentit tiivistettynä ovat kohdissa:
http://areena.yle.fi/audio/1328992349470
- akustiikantutkija Tapio Lokki: 0:10.00-12.00
- musiikkikriitikko Jukka Isopuro: 0:15.00-20.00, josta keskustelijat jatkavat, esim. sähköisestä korjauksesta.
- RSO:n muusikot: 0:37.30-0:47.30
- Kaukolähettimen Klassista Värähtelyä jo vuodesta 2008 - | |
Minusta ongelma on lähinnä siinä että kulttuuri on taiteen pahin vihollinen, ainakin nykyään.
A man with lots of uncorrected personality traits. | | « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
|
|
