| Aihe: Mozartin merkittävin sinfonia? | |
|---|
 PVC
14.04.2018 17:59:02 | |
|
Näköjään jotkut ovat samaa mieltä kanssani: argerich soittaa tämän romanttiseen tyyliin, serkin klassiseen. jälkimmäinen on parempi
Argerich
https://www.youtube.com/watch?v=ySXdbq5Z-rY
https://www.youtube.com/watch?v=vTrD_n4d8yc
https://www.youtube.com/watch?v=TKhqjBqkCpY
Serkin
https://www.youtube.com/watch?v=_6CHB-mPV4s |
megatherium
15.04.2018 08:50:02 (muokattu 16.04.2018 16:16:45) | |
|
PVC: Näköjään jotkut ovat samaa mieltä kanssani: argerich soittaa tämän romanttiseen tyyliin, serkin klassiseen. jälkimmäinen on parempi
Argerich
https://www.youtube.com/watch?v=ySXdbq5Z-rY
https://www.youtube.com/watch?v=vTrD_n4d8yc
https://www.youtube.com/watch?v=TKhqjBqkCpY
Serkin
https://www.youtube.com/watch?v=_6CHB-mPV4s
saattaa olla. kuunnellessahan se selvinnee. minulla on jossakin kasetti jossa serkin soittaa abbadon johdolla stereoäänityksenä mozartin elvira madigan ja A duuri konserton joista varsinkin edellisen klassinen tulkinta teki vaikutuksen.
schubertin myöhäisimmässä a mollisonaatissa richterin soittamana on kuumeista kiihottuneisuutta jota kuuntelin aivan haltioituneena sen romanttisen tunnekylläisestä kiihtyneestä tunneilmaisusta psykofyysisesti kiihoittuen.
Mozart on luonut sävellyksiinsä musiikkinsa syvintä olemusta ajatellen lähes tavoittamattomuuden tunnun ja mittaamattomassa emotionaalisessa syvyydessään sen nuottien taakse kätkeytyvän metafyysisen olemuksen lähes luoksepääsemättömäksi syvyysperspektiivinsä dimensioissa kun schubertin kaunopuheinen romanttinen ilmaisuvoima ja melodinen lumovoima koskettaa kuulijan tunteita välittömämmin schubertilaisen tenhon taikapiirissä jonka kauneus repii sydäntä kipeämmin kuin tuska.
mainitussa mozartin c duuri konsertossa sinfonisen avausosan musiikilliselta karakterilta zauberflöten papagenoa enteilevä aluksi mollissa sitten c duurin kirkkaudessa soiva teema joka kaanonina dominoi myös kehittelyä tuo mieleen marseljeesin marssin kaltaisuudessaan myös ison been 5. Konserttoa enteillen ja eräältä motiiviltaan tämäm kohtalon sinfonian kuuluisaa rytmikuviota aavistellen vaikkakin sen funktio mozartilla on isosta beestä poikkeava. seesteisessä hitaassa.osassa ei ole kehittelyjaksoa lainkaan.
Hildesheimer kysyykin retorisesti kirjassaan mozart, nero ja ihminen, mihin sitten ylisummaan tarvitsisimme musiikkia jos se ei tyydyttäisi emotionaalisten kokemusten tarvetta? mozartin musiikki on tulos sitä hallitsevasta luovasta prosessista. schubertin As duuri messu ja mozartin c molli messu tulevat olemaan iäti mestareiden teoksia joista varhainen poismeno teki täydellisyyden saavuttaneita ja heitä kuunnellaan tässä valossa.
mutta jos gouldin sanoihin on uskominen brendel tulkitsee nykypianisteista parhaiten mozartin pianokonserttoja ja minulla on hänen Ja barenboimin kokonaislevytys konsertoista.
Ihmiskunnan historia on taiteellisen luomisen, vaan ei uskonsotien ja poliittisen vallankäytön historiaa |
gig
17.04.2018 13:17:53 | |
|
megatherium: saattaa olla. kuunnellessahan se selvinnee. minulla on jossakin kasetti jossa serkin soittaa abbadon johdolla stereoäänityksenä mozartin elvira madigan ja A duuri konserton joista varsinkin edellisen klassinen tulkinta teki vaikutuksen.
Tämä kommenttini menee nyt vähän aiheen ohi taas jälleen, mutta on mielenkiintoista, että sinä Mozart-asiantuntijana ja ihailijana käytät Mozartin pianokonsertto nor 2:sta nimeä Elvira Madigan, joka on 1960-luvun elokuvasta jäänyt lisänimi teokselle. Itse elokuvan tarina ei liity Mozartiin mitenkään, vaan se kertoo jostain tanskalaisesta sirkustaiteilijasta nimeltä Elvira Madigan, joka eli 1800-luvun lopussa. |
megatherium
17.04.2018 16:37:06 (muokattu 18.04.2018 10:30:54) | |
|
gig: Tämä kommenttini menee nyt vähän aiheen ohi taas jälleen, mutta on mielenkiintoista, että sinä Mozart-asiantuntijana ja ihailijana käytät Mozartin pianokonsertto nor 2:sta nimeä Elvira Madigan, joka on 1960-luvun elokuvasta jäänyt lisänimi teokselle. Itse elokuvan tarina ei liity Mozartiin mitenkään, vaan se kertoo jostain tanskalaisesta sirkustaiteilijasta nimeltä Elvira Madigan, joka eli 1800-luvun lopussa.
Välillä tulee vaihtelun vuoksi käyttäneeksi teoksista jotakin käytössä vakiintunutta alaotsikkoa kv numeron sijaan ja opin kyseisen lisänimen eräästä orkesterimusiikkikirjasta. Itse filmiä en tunne. Tarkoittanet 21. pianokonserttoa jonka hitaan osan romantisoitu versio soi kyseisessä filmissä?
Ihmiskunnan historia on taiteellisen luomisen, vaan ei uskonsotien ja poliittisen vallankäytön historiaa |
megatherium
18.04.2018 14:26:02 (muokattu 21.04.2018 16:16:47) | |
|
Mainitussa 3. C duuri pianokonsertossaan n:o 21 elvira madigan mozart enteilee jo g molli sinfonian avausosan pääteemaa, marssitymisellä aiheella alkavan ja vastauksekseen melodisen aiheen saavana arkkitehtoniselta muotoajattelultaan suurisuuntaisen sinfonisen avauosan jossa orkesterin täyteläinen forte pyyhkii kaiken pienen ja lyyrisen tieltään, pianon aihelmassa, mutta varsinainen sivuteema jonka puhnsaltimet esittelevät on peräisin mozartin käyrätorvikonsertosta.
Ihmiskunnan historia on taiteellisen luomisen, vaan ei uskonsotien ja poliittisen vallankäytön historiaa |
gig
18.04.2018 15:01:51 | |
|
megatherium: Välillä tulee vaihtelun vuoksi käyttäneeksi teoksista jotakin käytössä vakiintunutta alaotsikkoa kv numeron sijaan ja opin kyseisen lisänimen eräästä orkesterimusiikkikirjasta. Itse filmiä en tunne. Tarkoittanet 21. pianokonserttoa jonka hitaan osan romantisoitu versio soi kyseisessä filmissä?
Kyllä, tarkoitin 21. pianokonserttoa, hyvä kun korjasit. Suosittelen tuota elokuvaa tietysti, se on traagisesta pohjavireestään huolimatta kaunis ja ajaton, ja Mozartin musiikki sopii siihen hyvin. Mutta siltikin, on vähän erikoista että tuota lisänimeä käytetään vielä edelleenkin, vaikka elokuva ei enää ole niin tunnettu. |
megatherium
18.04.2018 15:40:57 (muokattu 21.04.2018 15:24:53) | |
|
gig: Kyllä, tarkoitin 21. pianokonserttoa, hyvä kun korjasit. Suosittelen tuota elokuvaa tietysti, se on traagisesta pohjavireestään huolimatta kaunis ja ajaton, ja Mozartin musiikki sopii siihen hyvin. Mutta siltikin, on vähän erikoista että tuota lisänimeä käytetään vielä edelleenkin, vaikka elokuva ei enää ole niin tunnettu.
Ehkä se aikanaan oli tunnetumpi ja myös laajaa kansainvälistä mainetta saanut filmi
jonka nimi on sittemmin vakiintunut konserton nimeksi.
Ihmiskunnan historia on taiteellisen luomisen, vaan ei uskonsotien ja poliittisen vallankäytön historiaa |
PVC
18.04.2018 15:48:14 | |
|
gig: Itse elokuvan tarina ei liity Mozartiin mitenkään, vaan se kertoo jostain tanskalaisesta sirkustaiteilijasta nimeltä Elvira Madigan, joka eli 1800-luvun lopussa.
Kylläpäs liittyy koska siinä soi Mozartin pianokonsertto 21 ja Elvira Madigan,kuoli 21-vuotiaana. |
megatherium
18.04.2018 16:10:47 (muokattu 19.04.2018 10:55:43) | |
|
PVC: Kylläpäs liittyy koska siinä soi Mozartin pianokonsertto 21 ja Elvira Madigan,kuoli 21-vuotiaana.
se ei ole kuitenkaan biografinen elokuva mozartista ja konserton nimikin kuten jupiter sinfonian nimenä jossa on fuuga on vasta jälkikäteen teokseen liitetty olematta alkuperään liittyvä sillä mozart liitti sen teosluetteloonsa vain C duuri sinfoniana ilman omistuksia, numeroa tai lisänimeä joka on lisäytty vasta myöhemmin eikä teoksen esityksestäkään mozartin omana aikana ole mitään tietoa.
muzio clementi taisi laatia sinfonian pianosovituksen 1800 luvun alussa ja konsertti impressaario salomon antoi sille lisänimen jupiter. saksankielisissä maissa se tunnettiin sinfoniana jossa on fuuga. mozat ei tainnut numeroida koskaan sinfonioitaan kuin pianokonserttojaankaan teosluettelossaan vaan se on jälkipolvien aikaansaannosta. Musiikkia vastaanottaessa tulisi keskittyä tekijän sijasta teoksen sanomaan ja emotionaaliseen viestiin joka andante osassa ilmenee erityisen vahvana tunnelatauksena.
Ihmiskunnan historia on taiteellisen luomisen, vaan ei uskonsotien ja poliittisen vallankäytön historiaa |
gig
19.04.2018 11:36:46 (muokattu 19.04.2018 11:37:09) | |
|
PVC: Kylläpäs liittyy koska siinä soi Mozartin pianokonsertto 21 ja Elvira Madigan,kuoli 21-vuotiaana.
No tosiaan, ja vieläpä kun löytyy muitakin yhdistäviä tekijöitä, kuten esimerkiksi se että molempien sukunimi alkaa M-kirjaimella ja nimen keskellä on vierasperäinen kirjain, olisi ollut suorastaan omituista jos Mozartin musiikkia ei olisi käytetty elokuvassa.
Ennen kuin olin tutustunut elokuvaan, luulin Mozartin säveltäneen teoksen jollekin naiselle nimeltä Elvira, vrt. Beethovenin Für Elise. |
megatherium
19.04.2018 12:27:20 (muokattu 25.04.2018 19:10:58) | |
|
gig: No tosiaan, ja vieläpä kun löytyy muitakin yhdistäviä tekijöitä, kuten esimerkiksi se että molempien sukunimi alkaa M-kirjaimella ja nimen keskellä on vierasperäinen kirjain, olisi ollut suorastaan omituista jos Mozartin musiikkia ei olisi käytetty elokuvassa.
Ennen kuin olin tutustunut elokuvaan, luulin Mozartin säveltäneen teoksen jollekin naiselle nimeltä Elvira, vrt. Beethovenin Für Elise.
Se olisi ollut aivan mahdollista jos mozartilla olisi ollut elvira niminen piano oppilas tai tuttavapiirissä joku tunnettu sen niminen pianovirtuoosi sillä jotkut aiemmat pianokonsertot onkin sävelletty joko lahjakkaalle naisoppilaalle kuten 17. pianokonsertto barbara ployerille,7., 8., 9. Ja 18. konsertto taitaville naispianovirtuooseille joiden nimistä konserttojen lisänimetkin on johdettavissa mutta mainitun konserton mozart sävelsi omaan käyttöönsä akatemia sarjaa varten. c molli sonaattinsa säveltäjä omisti trattnerille.
Siellä saksanmaalla tai itävallassa z tai d eivät välttämättä ole vierasperäisiä kirjaimia, mozart tai Haydn kun eivät olleet suomalaisia säveltäjiä.
Wien kauden hienostoyleisöä varten sävelletyt pienet konsertot joissa mozart vielä tutkaili yleisön reaktioita haluten miellyttää sitä eivät yleensäkään kiinnostaneet ennakkotilaajia vaikka mozart sävelsi orkesteriosuuden myös kvartetilla esitettäviksi vaikka tällainen orkesterinkäsittely jossa puhaltimet oli merkitty ad libitum vaihtoehtoisesti poisjätettäväksi merkitsi taka askelta moniin aiempiin konserttoihin verrattuna joissa puhaltimet olivat aivan oleelliset soinnin kannalta mozartin kehittäesssä kuitenkin vastavuoroisesti jousiston sointia yhä plastillisemmaksi, kiinteämmäksi ja täyteläisemmäksi haydnilaista kontrapunktia myös viljellen. F duuri konserton hidas osa albertibassoineen on kuin koru kontrapunktisine finaaleineen barokin vaikutuksesta kertoen.
avoin ja valoisa on myös a duuri konsertto jonka hitaassa osassa mozart siteeraa lontoon bachin teemaa.
Ihmiskunnan historia on taiteellisen luomisen, vaan ei uskonsotien ja poliittisen vallankäytön historiaa |
megatherium
25.04.2018 19:09:33 (muokattu 25.04.2018 19:46:45) | |
|
Pienessä c duuri konsertossa kv 415 barokin vaikutus on selvempi mikä ilmenee kontrapunktisena jäljittelynä ja tyypillisten aihe ja sointusekvenssien runsautena polyfonisine episodeineen konserton alkaessa kaanonina vuoronperään eri soittimissa.
Ihmiskunnan historia on taiteellisen luomisen, vaan ei uskonsotien ja poliittisen vallankäytön historiaa |
PVC
25.04.2018 22:02:33 (muokattu 25.04.2018 22:14:32) | |
|
megatherium: Pienessä c duuri konsertossa kv 415 barokin vaikutus on selvempi mikä ilmenee kontrapunktisena jäljittelynä ja tyypillisten aihe ja sointusekvenssien runsauten
a polyfonisine episodeineen konserton alkaessa kaanonina vuoronperään eri soittimissa.
Entäpä jos mozartia ei ole koskaan ollut olemassakaan. Missä ovat autenttiset todisteet että mozart on joskus ollut olemassa. Konsertot kuten kv 415 ovat pelkkiä aihetodisteita tms. joilla ei ole juristis-legaalista painoarvoa. Ne saattavat olla dinosaurusten fossiilien kaltaisia hallusinaatioita jotka vain todistavat että fossiilit ovat juuri nyt olemassa, mutta eivät kelpaa todisteiksi siitä että dinosaurukset ovat kauan sitten olleet olemassa. Kaipaan jotain ontologista perustetta mozartin väitetylle olemassaololle ja sen nykyiselle puutteelle ja fysikaalisille syille jotka ovat aiheuttaneet mozartin ontologisen olemassaolon muuttumiseksi ikuiseen olemattomuuteen. Kunnes megatherium toimittaa todisteet, on oletettava että mozart on joulupukin kaltainen infantiili legenda jota on vaikea ottaa todesta. Eikö olekin niin, että vain nykyhetki on olemassa. Menneisyyttä ei ole olemassa, joten sitä ei ole koskaan ollutkaan. Jos oletamme että menneisyys on joskus ollut olemassa mutta sitä ei enää ole, joudumme ontologiseen ristiriitaan, sillä joudumme olettamaan että mozart on yksisarvisen kaltainen ontologisesti olematon entiteetti. |
megatherium
26.04.2018 10:06:30 (muokattu 03.05.2018 16:41:47) | |
|
PVC: Entäpä jos mozartia ei ole koskaan ollut olemassakaan. Missä ovat autenttiset todisteet että mozart on joskus ollut olemassa. Konsertot kuten kv 415 ovat pelkkiä aihetodisteita tms. joilla ei ole juristis-legaalista painoarvoa. Ne saattavat olla dinosaurusten fossiilien kaltaisia hallusinaatioita jotka vain todistavat että fossiilit ovat juuri nyt olemassa, mutta eivät kelpaa todisteiksi siitä että dinosaurukset ovat kauan sitten olleet olemassa. Kaipaan jotain ontologista perustetta mozartin väitetylle olemassaololle ja sen nykyiselle puutteelle ja fysikaalisille syille jotka ovat aiheuttaneet mozartin ontologisen olemassaolon muuttumiseksi ikuiseen olemattomuuteen. Kunnes megatherium toimittaa todisteet, on oletettava että mozart on joulupukin kaltainen infantiili legenda jota on vaikea ottaa todesta. Eikö olekin niin, että vain nykyhetki on olemassa. Menneisyyttä ei ole olemassa, joten sitä ei ole koskaan ollutkaan. Jos oletamme että menneisyys on joskus ollut olemassa mutta sitä ei enää ole, joudumme ontologiseen ristiriitaan, sillä joudumme olettamaan että mozart on yksisarvisen kaltainen ontologisesti olematon entiteetti.
kuka mozartin nimiin pistetyt teokset on sitten säveltänyt jollei mozart itse? nero tuotteistaan tunnetaan ja että mainitut sävellykset ovat juuri mozartin teoksia hänen käsialastaan ja nimikirjoituksestaan ja objektiivisesta olemassaolostaan persoonana joka vaikka onkin pelkkä mielle tiedoitsevan subjektin älyssä mutta jolla on myös olemassaolo itsessään metafyysisenä oliona sinänsä josta myös hänen musiikkinsa todistaa välittäessään assosiaatioita joihinkin menneisiin koettuihin järkytyksiin katastrofin sublimoinnissaan, empiirisesti aikalaisten, ja constanzen, leopoldin ym tiedoitsemana tahtona, syntymätodistuksesta ja kirjeistä joiden ikä voidaan määrittää. Metafyysiselle oliolle sinänsä ei voi olla mitään perustetta koska se on perusteeton.
hildesheimerin mukaan mozartista on tuhatmäärin todisteita. eikä tekijä ole oleellinen vaan teokset riippumatta kuka ne on luonut ja jonkunhan on täytynyt ne säveltää. Fossiilit ovat olioden jäänteitä jotka todistavat että oliot ovat joskus eksistoineet. yksisarvinen on satuolento mutta mozart historiallinen hahmo. hallusinaatio ei kelpaa todisteeksi minkään olion tai objektin eksistenssistä. hildesheimerin mukaan mozartin musiikki kaanoneissaankin kohoaa niin paljon suggestionsa aiheen ylle että sen tekijä jää luoksepääsemättömäksi. mozart on arvoitus jota emme koskaan pääse likelle.
itse tunnut ajattelevan että dinot ovat joskus eksistoineet koska mainitset niiden fossiilit vaikka kuitenkaan emme voi tietää minkä olion fossiileja ne ovat ennen arkeologisia tutkimuksia joiden avulla fossiilien iän ja olioiden lajinmääritys voidaan suorittaa. Nykyisyyttä ei ole ilman menneisyyttä. linnut nimittäin polveutuvat manoraptoreiden alalajista vaikka varhaisin tunnettu lintu on archaeoptoryx.
en voi näyttää sinulle alkuperäisiä nuottikäsikirjoituksia joita minulla ei ole mutta voit tiedoita itse musiikillisen älyn luomien teosten korkeimman metafyysisen merkityksen tiedoitsemisen puhtaana subjektina ja kokea sen inspiraatiosta syntyneen älyn vapautumisen tuokion minkä mozart koki teoksiaan luodessaan valtaisan objektivoidun tunnehehkun ottaessa mitä suurimmassa kontemplaatiossa tajunnan kokonaan valtoihinsa yhtä tuoreena kokemuksena kuin silloin kauan sitten sillä aikakin on vain illuusio.
Ihmiskunnan historia on taiteellisen luomisen, vaan ei uskonsotien ja poliittisen vallankäytön historiaa |
PVC
03.05.2018 20:35:48 (muokattu 04.05.2018 09:26:38) | |
|
juu niin on |
megatherium
04.05.2018 12:35:00 (muokattu 04.05.2018 13:46:50) | |
|
PVC: juu niin on
Mozart ei ole idea eikä edes hänen musiikkinsa joka esittää puhtaan mielteen alueelle heijastuneita objektivoituja tahdonliikkeitä vaan ei tahtoa itseään. mozart on reaalinen yksilö ja erityisolio. muut taiteet esittävät ideoita ja neron havaitsevan tietotavan muodostavat erityisolioiden sijaan niissä itsensä ilmaisevat platoninideat neron kohteen ollessa olioiden välisten suhteiden ja erityisen sellaisenaan sijaan olemukset yleensä, kokonaisuus, suvun yleisimpään olemukseen saakka.
Ihmiskunnan historia on taiteellisen luomisen, vaan ei uskonsotien ja poliittisen vallankäytön historiaa |
PVC
04.05.2018 13:39:29 | |
|
megatherium: Mozart ei ole idea eikä edes hänen musiikkinsa joka esittää puhtaan mielteen alueelle heijastuneita objektivoituja tahdonliikkeitä ei tahtoa itseään. mozart on reaali yksilö ja erityisolio. muut taiteet esittävät ideoita ja neron havaitsevan tietotavan muodostavat erityisolioiden sijaan niissä itsensä ilmaisevat platoninideat neron kohteen ollessa olioiden välisten suhteiden sijaan olemukset yleensä, kokonaisuus, suvun yleisimpään olemukseen saakka.
Tieteen ehdoton kanta on että vapaata tahtoa ei ole ja kaikkien aivotoiminta tottelee fysiikan neljää vuorovaikutusta. Niiden muodostama kopla on siis kirjoittanut mozartin teokset mozartin toimiessa pelkkänä tahdottomana kynää pitelevänä sätkynukkena. |
megatherium
04.05.2018 13:45:53 (muokattu 04.05.2018 16:25:48) | |
|
PVC: Tieteen ehdoton kanta on että vapaata tahtoa ei ole ja kaikkien aivotoiminta tottelee fysiikan neljää vuorovaikutusta. Niiden muodostama kopla on siis kirjoittanut mozartin teokset mozartin toimiessa pelkkänä tahdottomana kynää pitelevänä sätkynukkena.
ei ollut kyse vapaasta tahdosta jonka eksistenssiä tuoreimmat tutkimukset kyllä puolsivat vaan älyn mukaisista tahdonliikkeiden vastineista joita myös tunteiksi, affekteiksi ja sydämen liikkeiksi kutsutaan vaikka olisivat sähkökemiallista toimintaa. vapaa äly on luonut mozartin teokset.
Ihmiskunnan historia on taiteellisen luomisen, vaan ei uskonsotien ja poliittisen vallankäytön historiaa |
PVC
04.05.2018 13:52:53 | |
|
megatherium: ei ollut kyse vapaasta tahdosta jonka eksistenssiä tuoreimmat tutkimukset kyllä puolsivat vaan älyn mukaisista tahdonliikkeiden vastineista joita myös tunteiksi, affekteiksi ja sydämen liikkeiksi kutsutaan vaikka olisivat sähkökemiallista toimintaa. vapaa äly on luonut mozartin teokset.
Neurotieteen ehdoton kanta on että olemme biomekaanisia robotteja joiden tunteilla, ajatuksilla tms. henkisellä elämällä ole mitään vaikutusta maailmantapahtumiin. |
megatherium
04.05.2018 13:59:05 (muokattu 05.05.2018 17:49:41) | |
|
PVC: Neurotieteen ehdoton kanta on että olemme biomekaanisia robotteja joiden tunteilla, ajatuksilla tms. henkisellä elämällä ole mitään vaikutusta maailmantapahtumiin.
Nerouden tuotteet eivät olekaan miksikään hyödyksi ollessaan olemisen puhdas tulos
jota vastaanottaessamme sydämemme avartuu voimaakkaan emotionaalisen kokemuksen myötä ja koemme katharsiksen joka edustaa yksilötasla eksistenssin korkeinta metafyysistä merkitystä
Ihmiskunnan historia on taiteellisen luomisen, vaan ei uskonsotien ja poliittisen vallankäytön historiaa |
| « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
