| Aihe: Sävellättekö teoksen päässänne valmiiksi ennen kirjoittamista? | |
|---|
 megatherium
31.01.2018 05:19:12 (muokattu 07.02.2018 19:15:10) | |
|
Ihmiskunnan korkeimman ja ylevimmän neron mozartin puhtaasti objektiivisen älyn luomat nerouden tuotteet edustavat ihmiskunnan korkeimpia saavutuksia millä tahansa luovan työn ja teoreettisten saavutusten alueella luoduilla saavutuksilla mitattuna mitä koskaan kukaan taiteilija tai säveltäjä kuten esmes bach on luonut.
Minusta jotenkin vaikuttaa nyt siltä että bach tuhlasi hillitömän määrän taiteellista luovuuttaan jonninjoutaviin ja surkuhupaisan heikkoihin ja idiotistisen naiveihin satuilu jeesustelu kantaatteihinsa kun niiden kuoro osuuksien orkesterisäestys suorastaan huutaa julki tulla valetuksi concerto grosson muotoon kuten muuan erästä brandenburgilaista konserttoa siteeraava sekulaari kantaattikin todistaa niin huonoja kuin ne konserttoina olisivatkin säveltäjältä joka ei osaa mitään ja mitoittaa ideansa väärin eikä niissä tapaa ikään kuin uskonnollisen tunteen vallassa sielunsa ääniä ja purkauksia kuuntelevan saksalaisen mozartin luovaa kiihkoa, harmonista rohkeutta, arkkitehtonista lujuutta, tunnelmien vastakkainasettelua ja tunteen syvyyttä kuten c molli messun lähes fanaattisen uskonnollisen hurmion huipentaman gloria in excelsis deo taitteen huippukohdassa kuoron huudahtaessa in excelsis vaihtuen et in terra pax taitteen syvään ja luottavaan levollisuuteen, kontrasti jollaisia mozart rakasti mutta joita itävaltalaisen kepeyden sijasta ei omana aikanaan wienissä arvostettu ja joka viittaa romanttiseen aikakauteen ja ilmaisuvoimaan johon bach ei ollut vielä kypsä.
Mozartin c mollin messun lähin vertailukohta bachilla tosin on bachin llkimain koko uransa aikana hahmottelema ja sen loppupuolella kokooma liturgiseen käyttöön laajuutensa vuoksi sopimaton suuri messu jonka parhaisiin numeroihin kuuluu sen gloria osan ylistyskuoro säteilevässä d duurissa joka ei kuitenkaan pärjää mozartin vastaavalle.
Jo viimeistään mozartin suurta c molli messua majesteettisuudellaan enteilevä kruunajaismessuksi tituleerattu tyyliltään homofoninen missa brevis lyhyt messu voittaa bachin suurimmankin kirkkomusiikkiteoksen voimassaan, loistossaan ja emotionaalisessa syvyydessään ylikin puolta nuoremman säveltäjän pariisista salzburgiin paluuta seuranneen luomiskauden keisarillisena alkuvauhtina kirkkomusiikin saralla jota seurasi kaksi sarjaa vespereitä, missa brevis solemnis, passion lied ja mozartin viimeinen regina coeli taivaan kuningatar tutkijat hämmentäneine handel vaikutteineen ja joinekin katkelmineen joista vaikuttavimpiin kuuluu kyrie c duuri kv kolmekaksikolme kyrieksi harvinaisen rivakassa tempossa.
Lisänimestään huolimatta kruunajaismessua on tuskin sävelletty salzburgin lähellä maria am plainissa sijaitsevan wallfarts kirkon uskottuja ihmeitä aikaan saavan maria patsaan pyhäinkuvan kruunajaisseremonioita varten kuten on otaksuttu. Tähän viittaa paitsi teoksen laaja soitinnus myös sen kruunajaisseremonioita ajatellen selvästi varhaisempi sävellysajankohta. Kirkon ahtaat puitteet eivät olisi olleet riittävät messun edellyttämälle suurelle orkesterikoneistolle.
Tämän kauden orkesterimusiikin poeettista kirkastuneisuutta huokuu konsertoiva sinfonia Es duuri ( toinen A duurissa jäi kesken), pastoraalisinfonian B duuri, c duuri sinfonian, sinfonia kolmekakkosen, arkkipiispan nimipäiväksi sävelletyn pieniä musiikillisia piloja tulvivan postitorviserenadin, divertimenton d duuri, zaiden ja muokatun thamoksen ohella useine orkesterivälisoittoineen ja finaalikuoroineen, ja kaksoiskonserton Es duuri, viulusonaatin B duuri, menuettojen, pakollista lyhyyttä noudattavien merkityksettömien kirkkosonaattien, laulujen ja kadonneen schikanederille sävelletyn saksalaisen aarian warum, o liebe etc anh. Ykstoista a ja idomeneon sävellystyön ohella etc
jopa kruunajaisooppera la clemenza di titon jykevään orkesteriasuun puettu klassinen saksalainen muotoajattelu ja kontrapunktinen taito alkusoiton kehittelyjakson fugaton taidokkaassa polyfonisessa kudelmassa kuten nelikätisen F duuri sonaatin finaalissa tekivät eetwarttia vaikka galanttiin liehittelyyn ja italialaiseen suussa sulavaan kepeyteen tottuneen keisarinnan tyly ja epäoikeudenmukainen tuomio kuului: porscheria tedesca. Saksalaisia siivottomuuksia. Vasta Don giovannin esitys kirvoitti yleisöstä myrskyisät suosionosoitukset.
Hildesheimer toteaa että valtaapitävät ovat tuskin koskaan osanneet lausua oikeaan osuvaa arviota ainoastakaan taideteoksesta sutkauksesta puhumattakaan. Semminkin kun aarioiden tyyli tituksessa viittaa napolilaiseen perinteeseen ilman pitkiä koloratuureja, eikä suinkaan saksalaiseen laulunäytelmäperinteeseen jossa seccoresitatiivin tilalla on vain puhuttuja dialogeja. Tituksessa on esillä mozartin varhain hankittu vasemman käden rutiinimutta koska kahdensadan tukaatin palkkio oli edullinen työ kannatti ottaa vastaan.
Vasta usean esityksen kuluttua yleisön suosionosoitukset muuttuivat lämpimämmiksi puolittaisen tappion jälkeen jonka mozart ja hänen kannattajansa saivat karvaasti kokea kun ooppera otettiin kohteliaan viileästi vastaan mozartin säveltäessä sitä vielä koko matkan ajan vaunuissa metsäisten vuorten halki prahaan.
Mozart on miljardi kertaa bachia hienompaa ja parempaa musiikkia.
Eduard möriken teoksesta mozartin matka pragiin:
Jos jokaisen yleväntraagisen taideteoksen kynnyksellä, olkoon se macbeth, oidipus tai joku muu leijailee iättömän taiteen aavistus, missä se olisi valtavampi kuin juuri mozartin don juanissa?
Ihminen kaipaa ja samalla pelkää että hänet nostetaan pois tavanomaisesta minästään. Hän tuntee että häntä koskettaa ääretön. Se täyttää rinnan kuin tahtoisi laajentaa sitä ja riistää sielun pois. Tähän kokemukseen liittyy täydellisen taiteen arvostus. Ajatus että saadaan nauttia jumalallisesta ihmeestä, omaksua se sukulaisuutta tuntien, tuo mukanaan eräänlaisen liikutuksen, jopa ylpeyden, kenties puhtaimman ja onnekkaimman minkä kykenemme tuntemaan .
Ja sitten seurasi tuo pitkä ja kauhistuttava demonisen naissankarin don giovannin ja komtuurin dialogi joka vie järkevimmänkin inhimillisen kuvittelukyvyn rajoille, jopa sen tuolle puolen, avaruuksiin, missä havaitsemme ja kuulemme yliaistillisen.. Siihen ei bach kykene.
Ihmiskunnan historia on taiteellisen luomisen, vaan ei uskonsotien ja poliittisen vallankäytön historiaa | | « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
|
|
