Muusikoiden.net
26.04.2018
 

Klassinen »

Keskustelualueet | Lisää kirjoitus aiheeseen | HakuSäännöt & Ohjeet | FAQ | Kirjaudu sisään | Rekisteröidy

Aihe: Mendelssohn: Bachin jälkeisen klassisen musan merkittävin hahmo?
1 2 3 4 5 6 7 8 9 10
PVC
21.10.2017 11:50:30 (muokattu 21.10.2017 12:02:15)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

megatherium: Pötyä, taide on olemassa vain oman itsensä vuoksi olemisen puhtaana tuloksena ja kukkana ei sillä tai sen tekijöillä voida pelata mitään joukkuepelejä.
 
Musiikin tekijät toki voivat mielikuvituksessa tehdä mitä vain muttei se mittaa heidän luomansa säveltaiteen paremmuutta vaan imaginaarista fyysistä paremmuuttaan jota ei voida empiirisesti testata ja jolla taas ei olisi neron tuotteiden kanssa mitään tekemistä.
 
Silloinhan mikä tahansa nykyinen lätkä tai fudisjoukkue olisi parempi myös säveltäjäntaidoiltaan päihittäessään menneiden aikojen peruukit mennen tullen eikä niin tietenkään ole. Pelaaminen on pääasiassa tahdon asia kun taide taas älyn ja taitamisen asia neron tietotavan ollessa vapaa kaikesta tahtomisesta suhteineen jota pelaaminen taas pitkälti edellyttää.
 
Gouldhan nimenomaan ei hyväksynyt kilpailua ja sinä väitit seuraavasi hänen oppejaan ja käsityksiään kritiikitttömästi mozart antipatioita myöten. Kuinka sinä saatoit kieltää oppi isäsi tärkeimmät teesit? Gouldilla on myös kirjoitus joka alkaa jotenkin tällä tavoin: " Me kilpailukelvottomaksi julistautuneet..".
 
tuntemattomat muinaismuisto säveltäjäsi eivät yllä lähellekkään mozartin yli inhimillistä neroutta jossa tämä muuntaa ja valaa neron puhtaasti objektiivisellä älynsä kirkkaudella ja energialla sydämensä objektivoidut valon ja rakkauden tunteetkin silkaksi soivaksi musiikiksi ja säveliksi kunnes sävelien muuntuessa jälleen uidelleen takaisin poltteiseksi rakkauden tunteeksi vastaanottajansa puhtaan mielteen alueelle heijastuneina tahdonliikkeinä älyn mukaisia tahdonliikutuksen vastineita kiihdyttäen tahdon tyydytyksen ja tuskan kuvana tiedoitsemisen puhtaan ja tahtomisesta vapaan subjektin tajunnassa paljastuu nerollisen luomisen suuri mysteeri ihmisälylle.
 
Kyllpä oli uuvahtanutta ja pliisua löysää vetelää hidasta fragmentaarista ja epämelodista ja karua vellontaa vitsiltä vaikuttava gomberttisikin mozartin huikeaan nerouteen verrattuna kun tuubiin sitä latasin.
 
joskus kauan sitten meinasin tehdäkin suomalaisista säveltäjistä oman joukkueen kentällisineen johon en valinnut tietenkään sibbeä mutten toteuttanut ajatusta realisaatioon saakka vaikka mielessä sitä pyörittelinkin ja joukkue oli jo miltei kasassa.

 
No entäs toi tietokoneella taitavasti tehty versio Gombertin Quam pulchra es messusta tuossa alla.
Syön hattuni jollet sen kuultuasi myönnä että Gombert on parempaa kuin mozart. Messu on viidessä osassa.
 
https://www.youtube.com/watch?v=VzmjN-p9YWc
https://www.youtube.com/watch?v=nUdw8cwfpyQ
https://www.youtube.com/watch?v=a4eRBzMSLZk
https://www.youtube.com/watch?v=UIHd8t99dd8
https://www.youtube.com/watch?v=CO1vTzccAW8
 
megatherium
21.10.2017 18:30:26 (muokattu 21.10.2017 19:51:01)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

PVC: No entäs toi tietokoneella taitavasti tehty versio Gombertin Quam pulchra es messusta tuossa alla.
Syön hattuni jollet sen kuultuasi myönnä että Gombert on parempaa kuin mozart. Messu on viidessä osassa.
 
https://www.youtube.com/watch?v=VzmjN-p9YWc
https://www.youtube.com/watch?v=nUdw8cwfpyQ
https://www.youtube.com/watch?v=a4eRBzMSLZk
https://www.youtube.com/watch?v=UIHd8t99dd8
https://www.youtube.com/watch?v=CO1vTzccAW8

 
Toivottavasti hattusi maistuu hyvältä ( ei sinun sitä oikeasti tarvitse syödä ) sillä eihän tuollaiselta ruosteiselta posetiivilfta kuulostava tyyliltään miltei minimalistinen vaivaisukon vongutus ja haahuilu voi mitenkään pärjätä mozartin puhtaasti objektiivisen älyn luomille korkeinta laatutasoa edustaville säveltaiteen saavutuksille. Mozartin nerous on jotakin täysin ainutlaatuista ja ylittämätöntä koko musiikinhistoriassa johon hänen maineensa perustuukin. Onhan hänestä tehty monta filmiä, tv sarjaa ja kirjaakin.
 
Ihmiskunnan historia on taiteellisen luomisen, vaan ei uskonsotien ja poliittisen vallankäytön historiaa
PVC
21.10.2017 22:23:57 (muokattu 21.10.2017 22:38:02)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

megatherium: Toivottavasti hattusi maistuu hyvältä ( ei sinun sitä oikeasti tarvitse syödä ) sillä eihän tuollaiselta ruosteiselta posetiivilfta kuulostava tyyliltään miltei minimalistinen vaivaisukon vongutus ja haahuilu voi mitenkään pärjätä mozartin puhtaasti objektiivisen älyn luomille korkeinta laatutasoa edustaville säveltaiteen saavutuksille. Mozartin nerous on jotakin täysin ainutlaatuista ja ylittämätöntä koko musiikinhistoriassa johon hänen maineensa perustuukin. Onhan hänestä tehty monta filmiä, tv sarjaa ja kirjaakin.
 
Ei se mitään todista. Myös Uuno Turhapurosta on tehty monta filmiä, tv sarjaa ja kirjaakin, mutta eivät Turhikset ole puhtaasti objektiivisen älyn luomia korkeinta laatutasoa edustavia säveltaiteen saavutuksia.
 
Mutta nuo tuossa alla ovat puhtaasti objektiivisen älyn luomia korkeinta laatutasoa edustavia säveltaiteen saavutuksia.
 
OCKEGHEM - Missa Cuiusvis Toni, Messe in D: I. Kyrie - Ensemble Musica Nova
 
https://www.youtube.com/watch?v=OrUzNC4Tc1Y
 
Jacob Obrecht - Missa Fortuna Desperata - I Kyrie
 
https://www.youtube.com/watch?v=SzLgQ4ixHxc
 
Cipriano de Rore - Missa Praeter rerum seriem
 
https://www.youtube.com/watch?v=U_kf1eTPHWI
 
Jacobus Clemens non Papa: Missa Pastores Quidnam Vidistis: Kyrie
 
https://www.youtube.com/watch?v=6UZuOYI1Ajg
 
megatherium
22.10.2017 01:04:00 (muokattu 22.10.2017 02:36:01)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

PVC: Ei se mitään todista. Myös Uuno Turhapurosta on tehty monta filmiä, tv sarjaa ja kirjaakin, mutta eivät Turhikset ole puhtaasti objektiivisen älyn luomia korkeinta laatutasoa edustavia säveltaiteen saavutuksia.
 
Mutta nuo tuossa alla ovat puhtaasti objektiivisen älyn luomia korkeinta laatutasoa edustavia säveltaiteen saavutuksia.
 
OCKEGHEM - Missa Cuiusvis Toni, Messe in D: I. Kyrie - Ensemble Musica Nova
 
https://www.youtube.com/watch?v=OrUzNC4Tc1Y
 
Jacob Obrecht - Missa Fortuna Desperata - I Kyrie
 
https://www.youtube.com/watch?v=SzLgQ4ixHxc
 
Cipriano de Rore - Missa Praeter rerum seriem
 
https://www.youtube.com/watch?v=U_kf1eTPHWI
 
Jacobus Clemens non Papa: Missa Pastores Quidnam Vidistis: Kyrie
 
https://www.youtube.com/watch?v=6UZuOYI1Ajg

 
Ei taatusti turhiksesta ole tehty niin monta korkeinta tieteellistä tai taiteelllista saati kaunokirjallista tasoa edustavaa alan julkaisua, filmiä tai teosta biografioita, teosanalyysejä ja tutkimuksia unohtamatta kuin mozartin ylivertaisen nerouden innoittamana koska turhis on vain viihdekulttuuria edustava kansallinen fiktiivinen ilmiö kun mozart on miltei " yli-inhimillisten säveltäjien kategoriaan" ( salmenhaara) kuuluva korkeakulttuurinen ja yleismaailmallinen, ihmisenä ja säveltäjänerona todella eksistoinut ilmiö.
 
Tuntuu niin typerältä väitellä kanssasi jostakin asiasta jonka luulisi tyhmemmällekin olevan itsestäänselvä vähemmälläkin jankutuksella. Mozart ja schubert ja kumpp. ovat kaikkien aikojen suurimmat ja suosituimmat musiikilliset nerot.
 
Musiikillista tornirakennelmaa koskevan teoriankin mukaan jossa mozart ja iso bee muodostavat sen kaiken kruunaavan huipentuman aiempien renesanssi ja barokkisäveltäjien suorittaman toinen toisensa korvaavan vahdinvaihdon jälkeen ennen tuota kaiken kruunaavaa hupentumaa jossa mozart ja kumpp. edustavat säveltaiteen merkittävintä huippua.
 
Niiden säveltäjien teosten tuottama psykofyysinen tila, kokemus ja kathrsis on paljon suurempi ja syvällisempi kuin alkeellisempien renesanssiamatöörien. Olen sen itse omakohtaisesti syvästi kokenut. Kysy vaikka niiltä ammattimuusikoita jos et minua usko. Sitä paitsi mozartinkin jotkut pianokonsertot ovat klassisen orkesterisoitinnuksen, josta renesanssikääpiöillä ei ole aavistustakaan, parhaita esimerkkejä.
 
Ihmiskunnan historia on taiteellisen luomisen, vaan ei uskonsotien ja poliittisen vallankäytön historiaa
PVC
22.10.2017 17:52:01 (muokattu 22.10.2017 19:49:35)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

megatherium: Ei taatusti turhiksesta ole tehty niin monta korkeinta tieteellistä tai taiteelllista saati kaunokirjallista tasoa edustavaa alan julkaisua, filmiä tai teosta biografioita, teosanalyysejä ja tutkimuksia unohtamatta kuin mozartin ylivertaisen nerouden innoittamana koska turhis on vain viihdekulttuuria edustava kansallinen fiktiivinen ilmiö kun mozart on miltei " yli-inhimillisten säveltäjien kategoriaan" ( salmenhaara) kuuluva korkeakulttuurinen ja yleismaailmallinen, ihmisenä ja säveltäjänerona todella eksistoinut ilmiö.
 
Tuntuu niin typerältä väitellä kanssasi jostakin asiasta jonka luulisi tyhmemmällekin olevan itsestäänselvä vähemmälläkin jankutuksella. Mozart ja schubert ja kumpp. ovat kaikkien aikojen suurimmat ja suosituimmat musiikilliset nerot.
 
Musiikillista tornirakennelmaa koskevan teoriankin mukaan jossa mozart ja iso bee muodostavat sen kaiken kruunaavan huipentuman aiempien renesanssi ja barokkisäveltäjien suorittaman toinen toisensa korvaavan vahdinvaihdon jälkeen ennen tuota kaiken kruunaavaa hupentumaa jossa mozart ja kumpp. edustavat säveltaiteen merkittävintä huippua.
 
Niiden säveltäjien teosten tuottama psykofyysinen tila, kokemus ja kathrsis on paljon suurempi ja syvällisempi kuin alkeellisempien renesanssiamatöörien. Olen sen itse omakohtaisesti syvästi kokenut. Kysy vaikka niiltä ammattimuusikoita jos et minua usko. Sitä paitsi mozartinkin jotkut pianokonsertot ovat klassisen orkesterisoitinnuksen, josta renesanssikääpiöillä ei ole aavistustakaan, parhaita esimerkkejä.

 
Oo höpsimäti. Mozart on tosiaan suosittua, mutta se johtuu vissiin siitä että se on helppotajuista kevyttä klassista. Sekä siitä että Mozartia on mainostettu tehokkaasti mediassa lapsinerona. Vissiin ajatellaan, että musan täytyy olla hyvää kun se kerran on lapsineron säveltämää. Kaltaiseni uudestisyntyneet renessanssinerot kuuntelevat tuhat kertaa mieluummin Gombertin Quam pulchra esin tai mitä tahansa Obrechtilta tai Pipelarelta.
 
Miksi mennä rottalauman mukana ikään kuin taikahuilua soittavan Mozart-pillipiiparin hypnotisoimana. Miksi en uisi vastavirtaan ja kuuntelisi Gombertia? Absoluuttinen sävelkorvani todistaa väkevästi Gombertin ja kumppaneiden puolesta.
 
"Tuntuu niin typerältä väitellä kanssasi jostakin asiasta" Mutta elämähän on typerää, teitpä niin tai näin.
 
"jonka luulisi tyhmemmällekin olevan itsestäänselvä vähemmälläkin jankutuksella" Mutta jankutus on kaikkien opintojen äiti?
 
Kömpelöt, koomiset "minä olen älykkäämpi kuin sinä" tölväisysi eivät ollenkaan kiinnosta.
 
Tilanne on itse asiassa älyllisesti kauhistuttava. Mozartin puhkikalutut taikahuilut, don giovannit ja figarolin häät ovat saatavissa satoina levytyksinä ainakin 1000 eri levytystä löytyy. Sen sijaan yritäppä ostaa hyllyysi Gombertin Quam pulchra es messu! YHTÄÄN levytystä ei ole saatavilla. Ainoa mikä oli (Sound & Fury) hetkisen vaikeasti saatavilla taitaa olla loppuun myyty.
 
Niin ja sitten on vielä toi Clemens non Papa josta vissiin eräs musikologisti sanoo että hän voisi kuunnella Clemensiä ikuisesti. Tyypin tuotannosta suurin osa on levyttämättä vaikka se kuulemma on "the most delicious polyphony that could be heard on this side of heaven." Minulla on Clemensin yksi LP ja yksi CD jolla on hänen requieminsa. Sen kuuntelen huomenna!
 
https://www.youtube.com/watch?v=ipjw3MDEJug
 
On selvää että Clemens päihittää Mozartin lukemin 20 000 - nolla. Okkulttinen visioni on jo vuosikaudet toistanut minulle että Clemens non Papa on kaikkien aikojen paras säveltäjä.
 
"I could listen to Clemens non Papa forever. Although one contemporary described him, with perhaps a touch of exaggeration, as a man who was perpetually drunk ("ung grant yvrogne"), his lifestyle does not seem to have adversely affected his musical abilities, which are simply astonishing. An enormous output of motets, most of it still unheard today, in the style of pervading imitation that became the standard in Catholic church polyphony in the early sixteenth century. The aural impression is one of wave after wave of melodic motives washing over the listener, without interruption, in a seamless flow of the most delicate counterpoint. "
 
Kaikki tämä Clemensiltä, jonka säveltäjän ura kesti vain 20 vuotta.
 
megatherium
22.10.2017 23:31:37 (muokattu 23.10.2017 17:46:25)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

PVC: Oo höpsimäti. Mozart on tosiaan suosittua, mutta se johtuu vissiin siitä että se on helppotajuista kevyttä klassista. Sekä siitä että Mozartia on mainostettu tehokkaasti mediassa lapsinerona. Vissiin ajatellaan, että musan täytyy olla hyvää kun se kerran on lapsineron säveltämää. Kaltaiseni uudestisyntyneet renessanssinerot kuuntelevat tuhat kertaa mieluummin Gombertin Quam pulchra esin tai mitä tahansa Obrechtilta tai Pipelarelta.
 
Miksi mennä rottalauman mukana ikään kuin taikahuilua soittavan Mozart-pillipiiparin hypnotisoimana. Miksi en uisi vastavirtaan ja kuuntelisi Gombertia? Absoluuttinen sävelkorvani todistaa väkevästi Gombertin ja kumppaneiden puolesta.
 
"Tuntuu niin typerältä väitellä kanssasi jostakin asiasta" Mutta elämähän on typerää, teitpä niin tai näin.
 
"jonka luulisi tyhmemmällekin olevan itsestäänselvä vähemmälläkin jankutuksella" Mutta jankutus on kaikkien opintojen äiti?
 
Kömpelöt, koomiset "minä olen älykkäämpi kuin sinä" tölväisysi eivät ollenkaan kiinnosta.
On selvää että mozart päihittää kaikki koomiset ja pellet renesanssihymisiät miljardi-nolla absoluuttisella soitinmusiikillaan ja länsimaisen taiteen korkeimmalla muotoilmentymällä ja absoluuttisen musiikin muodolla orkesterille sävelletyllä moniosaisella sinfonialla
 
Tilanne on itse asiassa älyllisesti kauhistuttava. Mozartin puhkikalutut taikahuilut, don giovannit ja figarolin häät ovat saatavissa satoina levytyksinä ainakin 1000 eri levytystä löytyy. Sen sijaan yritäppä ostaa hyllyysi Gombertin Quam pulchra es messu! YHTÄÄN levytystä ei ole saatavilla. Ainoa mikä oli (Sound & Fury) hetkisen vaikeasti saatavilla taitaa olla loppuun myyty.
 
Niin ja sitten on vielä toi Clemens non Papa josta vissiin eräs musikologisti sanoo että hän voisi kuunnella Clemensiä ikuisesti. Tyypin tuotannosta suurin osa on levyttämättä vaikka se kuulemma on "the most delicious polyphony that could be heard on this side of heaven." Minulla on Clemensin yksi LP ja yksi CD jolla on hänen requieminsa. Sen kuuntelen huomenna!
 
https://www.youtube.com/watch?v=ipjw3MDEJug
 
On selvää että Clemens päihittää Mozartin lukemin 20 000 - nolla. Okkulttinen visioni on jo vuosikaudet toistanut minulle että Clemens non Papa on kaikkien aikojen paras säveltäjä.
 
"I could listen to Clemens non Papa forever. Although one contemporary described him, with perhaps a touch of exaggeration, as a man who was perpetually drunk ("ung grant yvrogne"), his lifestyle does not seem to have adversely affected his musical abilities, which are simply astonishing. An enormous output of motets, most of it still unheard today, in the style of pervading imitation that became the standard in Catholic church polyphony in the early sixteenth century. The aural impression is one of wave after wave of melodic motives washing over the listener, without interruption, in a seamless flow of the most delicate counterpoint. "
 
Kaikki tämä Clemensiltä, jonka säveltäjän ura kesti vain 20 vuotta.

 
On selvää että mozart päihittää kaikki pellet ja koomiset renesanssihymisijät miljardi-nolla absoluuttisella soitinmusiikillaan ja länsimaisen taiteen täydellisimmällä muotoilmentymällä ja absoluuttisen musiikin korkeimmalla muodolla: orkesterille sävelletyllä moniosaisella klassisella sinfonialla.
 
Muka helppotajuista. Johann straussin valssit kuten tonava kaunoinen edustavat helppoatajuista kevyttä klassista.
 
mozarthan nimenomaan saattoi korkeampaan täydellisyyteen klassismin aikana alkunsa saaneet vakavat sävellysmuodot kuten sinfonian, pianokonserton, kvarteton, kvinteton jossain määrin myös pianosonaatin etenkin pianoduolle sävelletyt, pianotrion ja oopperan sekä messun ym. liturgiset teokset ja jopa divertimenton ja serenadin tai kassaation.
 
Nämä sinun ulisevaa ja uikuttavaa modaalista vokaalipolyfoniaa säveltäneet kirkonpalveluksessa leipänsä ääliömäisellä örisemisellään tienanneet muinaismuistot ja koomikot gombert ja clemensit evvk.
 
Mozartin reseptiivisestä väärinymmärtämisestä lienee juuri seurausta hänen musiikkinsa mieltäminen joksikin kevyeksi tai hilpeäksi jonka vuoksi jotkut kuulijat saattavat todeta että pitäytykäämme tässä hilpeässä sillä olemassaoleminen on muutenkin raskasta . Hildesheimer toteaa että joka niin tekee iskee kirveensä kiveen.
 
Mozartin alati tunnusomainen piirre on tunnelmien tarkoituksellinen vastakkainasettelu ja jopa sävelsukujen tietoinen vieraannuttaminen toisistaan.
 
Sitä paitsi tämä hilpeys tulee esille monen mozartin aikalaisen kuten johann christian bachin musiikissa paljon selvemmin kuin mozartilla ja tällaiset galantimmat varhaisklassiset säveltäjät ovat siksi mozartmaisempia kuin mozart itse saavuttamatta kuitenkaan mozartin autenttiselle ja subliimille taiteelle ominaista syvyyttä ja suuruutta joka on yksin vain hänelle ominaista. Haydninhan hän tunnusti ainoaksi tasavertaiseksi säveltäjäksi itselleen.
 
Mozartin musiikin sisimmän ja syvimmän olemuksen tiedoitseminen on paljon vaativampaa kuin modernimmassa musiikissa sillä jälkimmäisessä minkäänlaista syvyysperspektiiviä on tuskin lainkaan eikä renesanssissa myöskään.
 
On olemassa sanonta jonka mukaan haydn on maan lapsi joka leikkii kun mozart on taivaan lapsi joka hymyilee.siellä missä mozart on haydn ei voi esittäytyä.
 
Siihenhän olen jo tottunut että mielimusiikkiaan kuten tuukkasen tai fougstedtin , saikkikan tai aaltosen sinfonioita ei levytetä juuri lauisinkaan vaan mozartia tai tympeää sibbeä vain. Suomi on niin pien markkina alue ja jengi kuuntelee vain populaareimpia ja tunnetuimpia sävltäjiä
 
Ihmiskunnan historia on taiteellisen luomisen, vaan ei uskonsotien ja poliittisen vallankäytön historiaa
PVC
23.10.2017 18:52:00 (muokattu 23.10.2017 19:22:49)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

megatherium: On selvää että mozart päihittää kaikki pellet ja koomiset renesanssihymisijät miljardi-nolla absoluuttisella soitinmusiikillaan ja länsimaisen taiteen täydellisimmällä muotoilmentymällä ja absoluuttisen musiikin korkeimmalla muodolla: orkesterille sävelletyllä moniosaisella klassisella sinfonialla.
 
Muka helppotajuista. Johann straussin valssit kuten tonava kaunoinen edustavat helppoatajuista kevyttä klassista.
 
mozarthan nimenomaan saattoi korkeampaan täydellisyyteen klassismin aikana alkunsa saaneet vakavat sävellysmuodot kuten sinfonian, pianokonserton, kvarteton, kvinteton jossain määrin myös pianosonaatin etenkin pianoduolle sävelletyt, pianotrion ja oopperan sekä messun ym. liturgiset teokset ja jopa divertimenton ja serenadin tai kassaation.
 
Nämä sinun ulisevaa ja uikuttavaa modaalista vokaalipolyfoniaa säveltäneet kirkonpalveluksessa leipänsä ääliömäisellä örisemisellään tienanneet muinaismuistot ja koomikot gombert ja clemensit evvk.
 
Mozartin reseptiivisestä väärinymmärtämisestä lienee juuri seurausta hänen musiikkinsa mieltäminen joksikin kevyeksi tai hilpeäksi jonka vuoksi jotkut kuulijat saattavat todeta että pitäytykäämme tässä hilpeässä sillä olemassaoleminen on muutenkin raskasta . Hildesheimer toteaa että joka niin tekee iskee kirveensä kiveen.
 
Mozartin alati tunnusomainen piirre on tunnelmien tarkoituksellinen vastakkainasettelu ja jopa sävelsukujen tietoinen vieraannuttaminen toisistaan.
 
Sitä paitsi tämä hilpeys tulee esille monen mozartin aikalaisen kuten johann christian bachin musiikissa paljon selvemmin kuin mozartilla ja tällaiset galantimmat varhaisklassiset säveltäjät ovat siksi mozartmaisempia kuin mozart itse saavuttamatta kuitenkaan mozartin autenttiselle ja subliimille taiteelle ominaista syvyyttä ja suuruutta joka on yksin vain hänelle ominaista. Haydninhan hän tunnusti ainoaksi tasavertaiseksi säveltäjäksi itselleen.
 
Mozartin musiikin sisimmän ja syvimmän olemuksen tiedoitseminen on paljon vaativampaa kuin modernimmassa musiikissa sillä jälkimmäisessä minkäänlaista syvyysperspektiiviä on tuskin lainkaan eikä renesanssissa myöskään.
 
On olemassa sanonta jonka mukaan haydn on maan lapsi joka leikkii kun mozart on taivaan lapsi joka hymyilee.siellä missä mozart on haydn ei voi esittäytyä.
 
Siihenhän olen jo tottunut että mielimusiikkiaan kuten tuukkasen tai fougstedtin , saikkikan tai aaltosen sinfonioita ei levytetä juuri lauisinkaan vaan mozartia tai tympeää sibbeä vain. Suomi on niin pien markkina alue ja jengi kuuntelee vain populaareimpia ja tunnetuimpia sävltäjiä

 
Helppotajuisuus ja halpahintainen kaupallisuus on ominaista Mozartille ja rahastahan hän nuottikynäänsä tarttui ilmeisenä tavoitteenaan miellyttää massoja.
 
No ainakin Princetonin musikologian proffa Rob Wegman näköjään diggaa sitä ulisevaa ja uikuttavaa modaalista vokaalipolyfoniaa kuten Obrechtia josta hän on kirjoittanut kirjan ja hänen mukaansa Clemens is the most delicious polyphony that could be heard on this side of heaven ja että I could listen to Clemens non Papa forever.
 
Myös renessanssipolyfonian krooninen epäsuosio todistaa sen hyvyyden puolesta. Jos jokin on suosittua, se on huonoa. Esimerkiksi ruåtsalainen ABBA oli suosittu 70-luvulla. Minusta ABBA oli ja on edelleen huonoa ja tylsää mutta suosittua koska se on helppotajuista ja kaupallista. Saman niminen silli lienee kohtalaista. Onkohan kukaan huomannut että Abban miljoonahitti S.O.S oli muunnelma biisistä Ukko Nooa.
 
"mozarthan nimenomaan saattoi korkeampaan täydellisyyteen klassismin aikana alkunsa saaneet vakavat sävellysmuodot kuten sinfonian, pianokonserton" Eikös Gould ihmetellyt miten aikuiset viitsivät kuunnella mozartin naurettavia pianokonserttoja.
 
megatherium
23.10.2017 19:35:21 (muokattu 24.10.2017 05:20:29)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

PVC: Helppotajuisuus ja halpahintainen kaupallisuus on ominaista Mozartille ja rahastahan hän nuottikynäänsä tarttui ilmeisenä tavoitteenaan miellyttää massoja.
 
No ainakin Princetonin musikologian proffa Rob Wegman näköjään diggaa sitä ulisevaa ja uikuttavaa modaalista vokaalipolyfoniaa kuten Obrechtia josta hän on kirjoittanut kirjan ja hänen mukaansa Clemens is the most delicious polyphony that could be heard on this side of heaven ja että I could listen to Clemens non Papa forever.

 
Aluksi sitä hän wienissä yrittikin kevyemmillä pianokonsertoillaan päästäkseen yleisön suosioon miellyttämällä sitä ja tutkailemalla sen reaktioita myös barokkihyveitä, itsenäistä äänenkuljetusta ja imitaatiotekniikkaa, sisältävällä kolmannellatoista konsertollaan ennen kuin puhui sille suurissa konsertoissaan rikkainta kieltään numerot neljätoista viiva kakskymmentäviisi.
 
Mutta ei mozartin musiikkia voida halpahintaisesta kaupallisesta ajattelusta moittia kuten popmusiikkia ja räppiä. Sillä niin syvällistä valtavaa mahtavaa ja emotionaalisesti vaikuttavaa mozart on että harva sielu sitä perinpohjin ymmärtää kuten minän nuorempana mennessäin pohjaan saakka tai korkeimmille huipuille asti vertauskuvasta riippuen.
 
Renesanssimusiikki on ikävystyttävää ja tylsistyttävää monomaanista tautologiaa.. Sellaisesta saa dementia praecoxin. Palestrina, orlando di lasso, scweelinck ja monteverdi lienevät parhaimmat heistä joita jaksaa hieman kuunnella ja ylevöityäkin

Arkkipiispa colloredon palveluksessa salzburgissa mozart usein joutuikin aatelisille amatöörimuusikkopianisteille säveltämään kevyehköjä galanttia makua suosivia pianokonserttoja kuten lutzow konserton tai lodron yösoitto divertimenton, sisarensa nimipäiväksi nannerl septetin tai haffnerserenadin juhlatilaisuutta varten.
 
Ruhtinas arkkipiispa itse oli etevä viulisti joka suosi italialaista glanttia tyyliä ja asetti rajoiituksia kirkkomusiikille jota mozart tuotti vaivattomasti mutta poikkesi litanioissaan ja vespereissään napolilaiseenkin tyyliin ja myös kuorojen rikkaaseen moniäänisyyteen, joka colloredon määräyksestä, joka suosi kuorojen homofonista käsittelyä,messujen lyhyttä kestoa ja säestyksenä säästeliästä kirkkotrioa, oli muutoin kielletty.
 
Rahaahan se mozartkin yritti ansaita pääteemanaan muttei se onnistunut wienissä enää myöhemmin kamarimusiikinkaan alalla kun yleisö oli hylännyt hänet juhlittujen konserttojen solisti ja säveltäjäuransa jälkeen vallankumousoopperan säveltämisen vuoksi epäsuosioon jouduttuaan.
 
Wienissä vapaana taiteilijana mozart sitten saattoikin toteuttaa itseään ja nerouttaan kamarimusiikissa sekä orkesteriteoksissaan uutta sinfonista tyyliään siinä määrin että kustantajat pitivät hänen teoksiaan liian vaikeina ja mahdottomina myydä antaen ymmärtää että hänen olisi syytä kirjoittaa teoksia jotka olisivat ylläpitäviä keskinkertaisestikin esitettynä. Hoffmeister kvartetto oli ilmeisesti myytäväksi kelpaava toisin kuin kvintetot ja pianokvartetot. Mozart sävelsi myös trioja ja sonaatteja aloittelijoille ja amarööreille yrittäessään ansaita edes jotakin josta ei wienissä tullur enää mitään kohtalon inhuuden takia.
 
Prahassa joka oli vähemmän ihastunut galanttiin liehittelyyn kuin wien mozartin oopperat ja sinfonia ilman menuettoa otettiin vastaan jyrisevin suosionosoituksin ja kaikkialla soitettiin ja tanssittiin vain mozartin oopperoita.
 
Mozartin taide on iätöntä ja ajatonta ja "hyvin korkealla tasolla" sanoo vladimir ashkenazy joka sanoo "mozartin olevan täydellistä jota olemassaolomme ei ole"
 
sinähän tunnut perustavan musiikilliset mieltymyksesi ja makutottumuksesi vain muiden auktoriteettien mielipiteille ja käsityksille jostakin musiikista omaamatta ja osaamatta ilmeisesti itse ottaa lainkaan kantaa ja muodostaa omia ajatuksia ja käsityksiä musiikista ilman muiden tahojen auttavaa kättä ja sen mahdolllisesta merkittävyyydestä vaan sinua kiinnostaa vain mitä se tai tuo tai tämä setä siitä sanoi. Minä kuuntelen tai kuuntelin vain sitä musiikkia mikä vaikuttaa tai vaikutti voimakkaiimmin tunteisiin riippumatta muiden mielipiteistä.
 
Carlo maria giuliniakin hämmästytti kuinka vaivattomasti mozart, tämä ihmeellinen ihminen sävelsi jupiter sinfoniansa aivan kuin olisi kirjoittanut kirjeen.
 
Ihmiskunnan historia on taiteellisen luomisen, vaan ei uskonsotien ja poliittisen vallankäytön historiaa
PVC
24.10.2017 13:26:55 (muokattu 24.10.2017 18:20:12)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

ei mittää
 
megatherium
24.10.2017 19:52:39 (muokattu 26.10.2017 05:25:41)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

PVC: ei mittää
 
Onko tämä sitä sinun viileän objektiivista musiikkitieteellistä analyysiäsi, neron puhdasta havaintoa, pyhimyksen tahdon kieltäymystä vai onko mozartin neron puhtaan ja objektiivisen älyn kirkkaus häikäissyt vihdoin sinutkin?
 
joskus kauan sitten sain musiikkikaupasta ehkä fazerilta EMI Reflexe levysarjan esittelylevyn johon on koottu keskiaikaista, renesanssimusiikkia ja barokkia käsittäviltä EMI reflexe sarjan LP levyiltä jonkinlainen retrospektiivinen otanta tai läpileikkaus mainittujen aikakausien säveltäjien teoksista ja mukana oli myös mm. Musiikkia renesanssin napolista ja otaksuttavasti joitakin chansoneita tai vastaavia jossa laulettiin et grillo grillo etc.
 
Viihdyttävä ja hyvin monipuolinen katsaus varhaiseen musiikkiin. Keskiajalta bachiin ja handeliin ja vieläpä c p e bachin hampurilaisiin cembalokonserttoihin. John dunstablen motetti teki vaikutuksen ja samoin roland lassuksen musiikki.machaut oli hieman tahattoman koomista. Monteverdin orfeon alkusoitosta tykkäsin ja purcellinkin fantasiat hienoja. Komean kuuloista tuo handelin music for royal fireworks nimenomaisesti juuri tässä reflexe sarjan levytyksessä.
 
Tuntuu käsittämättömältä että mozart sävelsi esikoiskonserttoaan lukuunottamatta kaikki kypsät viulukonserttonsa joko omaan käyttöönsä tai brunetille jo yhdeksäntoistavuotiaana eikä koskaan myöhemmin enää palannut tähän sävellysmuotoon wienissäkään tuona toinen toistaan loisteliaampien pianokonserttojen kulta-aikana wienissä, jossa kuuluisia viuluvirtuoosejakin pyöri luultavimmin tuhka tiheään ja joka tapauksessa huomattavasti enemmän kuin salzburgissa, joille olisi ollut houkuttelevaa konserttojaan säveltää vaan viimeisen ja ehkä merkittävimmän ja syvällisimmän teoksensa mutta sittemmin kadonneen andanten viululle ja orkesterille kv neljäseitsemännolla mozart sävelsi hieman elvira madigan konserton ja davidde penitente kantaattinsa jälkeen salzburgilaiselle viulistille heinrich marschandille joka tuli yhdessä leopold mozartin kanssa wieniin todistamaan mozartin menestystä pianokonserttojen juhlittuna mestarina.
 
Ainoat wienissä sävelletyt sooloviuluteokset tuota kadonnutta andantea lukuunottamatta olivat C duuri rondon kv kolmeseitsemänkolme viululle ja orkesterille lisäksi lähinnä sonaatteja viululle ja pianolle mm. Regina strinastrasselle omistettuna muttei ainuttakaan viulukonserttoa kymmeneen vuoteen. Miksi? Oi miksi? Jospa idomeneo oopperan oraakkeli sen meille kertoa voisi.
 
Sittenhän mozartilla on myös tuo concertone kahdelle viululle, oboelle ja sellolle, konsertoiva sinfonia Es viululle ja alttoviululle ja yli sadan tahdin katkelmaksi jäänyt kaksoiskonsertto viululle ja pianolle jonka keskeneräiseksi jäämistä tutkijat pitävät suurena menetyksenä säveltaiteelle sekä toinen sinfonia concertantenkatkelma A duuri mutta nämä eivät ole sooloviulukonserttoja.
 
Kuriositeettina voidaan mainita että mozart tietyllä tavalla askarteli myös viulukonserton parissa wienissä huhtikuussa tuhatseitsemänsataakahdeksankymmentäviisi mutta vain täydentämällä marchandille säveltämänsä andanten jälkeen G B Viottin sivumennen sanoen amatöörimäisesti orkestoidun kuudennentoista e molli viulukonserton itse säveltämillään patarumpu- ja trumpettistemmoilla kv neljäseitsemännolla a.
 
Mozartin nimiin on pantu myös kolme epäaidoksi luokiteltua tai sellaiseksi epäiltyä ja köchelin luettelon liitteisiin siirrettyä viulukonserttoa ( kv kaksiseitsemänyksi i:tä lukuunottamatta jonka käsikirjoitus on tunnettu tuhatkahdeksansataa luvun alussa, concerto per il violino di wolfgango amadeo mozart salisburgo li kuusitoista di luglio seitsemäntoistaseiskytseitsemän), joista ainakin yksi saattaisi teoriassa perustua joko joihinkin mozartilta jälkeen jääneisiin viulukonserton luonnoksiin tai ollessaan päivän maun mukaan tehty sovitus mozartin alkuperäisestä sävellyksestä ( sinfonia concertante puhaltimille ) ja jotka ensimmäisessä tapauksessa saattaisivat olla musiikkitieteilijöiden tai säveltäjien taholta vasta myöhemmin täydennetty valmiiseen muotoon ja joista viimeisin on peräisin vasta tuhatyhdeksänsataakolmekymmentä luvulta ja tunnettu ilmeisimmin henri casadesuksen tekemänä adelaidekonserttona mutta luultavimmin kaikki nämä epäaidolta haiskahtavat konsertot ovat vain taitavasti ja tyylitietoisesti kyhättyjä väärennöksiä tai tietylaisia mozartin tyyliä taiten jäljitteleviä tyylipastisseja kuten ns. Adelaidekonsertto.
 
Sulho rantakin mainitsee vielä sävelten mestareissaan mozartin kahdeksan viulukonserttoa joista siis ainoastaan viisi on autenttisia. Kv kaksiseitsemänyksi i ei nykyisin tunnetussa muodossaan voi olla vuodelta tuhatseitsemänsataaseiskytseitsemän. Myöskään kv kaksikuusikahdeksaa ei pidetä mozartin sävellyksenä.
 
Tutkijat eivät ole tosin kyenneet identifioimaan erästä konserttoa jonka mozart sävelsi salzburgilaiselle franz xaver kolbille konserttikäyttöön vaan kysymyksessä saattaa olla myös kadonneeesta ja nykyisin tuntemattomasta teoksesta.
 
Mozart sävelsi usein myös serenadeihinsa, laajoihin divertimentoihinsa tai kassaatiohinsa pienehköjä sisäänrakennettuja viulukonserttoja jotka muodostuvat yhdestä tai useammasta ( esmes haffner serenadi) osasta joissa on mukana sooloviuluosuus sekä irrallisia konserton osia kuten rondon B duuri tai vaihtoehtoisen adagion E duuri viidenteen turkkilaiseen viulukonserttoonsa koska brunetti piti alkuperäistä adagiota liian keinotekoisena ja oppineena vaikka arvostikin mozartia muuten suuresti.
 
Mozartin maine soolopianistina ja pianokonserttojen solistina on peittänyt sen tosiasian että hän oli myös kaikesta päätellen virtuoosinen viulisti todeten ironisesti kirjeessään isälleen ohi mennen soittaneensa jossakin konsertissa toisen kassaationsa sooloviuluosuuden kuin euroopan paras viulisti jota hypoteesia isä leopoldin kirjeessään antamat ohjeet joissa tämä neuvoo nuorempaa mozartia soittamaan koko sydämellään, mielellään ja dekoratiivisesti kuin euroopan paras viulisti tukevat varsin vahvasti.
 
Amadeus filmiin sisältyy joitakin varsin epäuskottavia ja tosiseikkoja vastaan puhuvia kohtauksia joissa hulcen esittämä mozart tekee klaveerinsoitollaan pilaa parodioimalla eräitä varhaisempia ja mozartin aikana epämuodikkaita mutta myös aikalaissäveltäjiä elehtimällä ja ilvehtimällä jopa pieraisten takin hännyksiään kohottaen takamukset pystyssä sekä kikattamalla klaveerin ääressä kuin pahainen kakara tai sivistymätön moukka jota vastaan puhuu se laajalti mozartin soittoa kuvattessa dokumentoitu tosiseikka että vakavasti musiikkiin suhtautunut ammattimuusikko jolle musiikki oli kaikki kaikessa muuttui soittaessaan kuin toiseksi autuaassa itseunhossa kylpeväksi ihmiseksi, joka lihasten rentoutuessa muuttui levolliseksi ja rauhallisen tasaisen katseen ilmestyessä välittömästi hänen kasvoilleen. Mozartilla oli vielä tapana keskeyttää soittonsa jos joku aiheutti pienintäkin häiriötä. Koirien haukunta sentään sai mozartinkin keskeyttämään leffassa soittonsa aatelisen luona.
 
Tämä jo yksin todistaa että amadeus on paljolti fiktiota joka perustuu kirjallisuudessa schafferin näytelmään mozart ja salieri. Voisi sanoa että miltei kaikki huomiotaherättävät detaljit amadeuksessa ovat fiktiota kuten ilmeisesti mozartin giovanninkin kaamea kääpiöiden esittämä parodinen ad hoc muunnos troijan hevosineen ynnä muine vekottimineen ja köydellä liitämisineen ja väärin laulamisineen mainitusta oopperasta jotka vaikuttavat ylimitoitetulta typeryydeltä myöntäen myötähäpeästä punastuen sitä seurattuain ollessaan formanin omaa houreista tulkintaa ja yliesittämistä tarkoituksena kuvata kuinka epätäydellisiä ja improvisatorisia sen ajan oopperaesitykset olivat nykypersoektiivistä tarkasteltuna. Leopold mozart oli muuten aikanaan arvostettu viulupedagogi jonka viulunsoiton oppikirjan viulukoulun kestävyydestä ja pätevyydestä puhuu sekin että se on vasta yhdeksänkymmentäluvun vaihteessa ilmestynyt suomennettunakin
 
Ihmiskunnan historia on taiteellisen luomisen, vaan ei uskonsotien ja poliittisen vallankäytön historiaa
PVC
26.10.2017 08:39:36 (muokattu 26.10.2017 17:51:46)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

ei mittää
 
megatherium
26.10.2017 15:41:57 (muokattu 26.10.2017 20:14:45)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Olen sitä mieltä että mozart ja kaikki aito taidemusiikki päihittää jeesuksen triljoona-nolla.
 
Ihmiskunnan historia on taiteellisen luomisen, vaan ei uskonsotien ja poliittisen vallankäytön historiaa
PVC
26.10.2017 17:14:17
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

megatherium: Olen sitä mieltä että aksiooman tavoin mozart ja kaikki aito taidemusiikki päihittää jeesuksen triljoona-nolla.
 
Viis kikattajasta. Entä jos legenda aasilla ratsastajasta onkin totta
 
megatherium
26.10.2017 17:54:10 (muokattu 26.10.2017 22:05:18)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

PVC: Viis kikattajasta. Entä jos legenda aasilla ratsastajasta onkin totta
 
Olen kokenut kokonaisvaltaisen sulautumisen äärettömyyteen minuuden menettäen jumalaisen mozartin ja ainoan suuren neron ja säveltäjän musiikista jonka maailmanhistoria tuntee.
 
Se kikattava filmihahmo oli lähinnä vain mozartin karikatyyri eikä vastaa todellisuutta. Se on vain dramaturginen keino tehdä mozartista poikkeuksellinen ja käytökseltään huomiota herättävän epänormaali nero joka erottuu keskinkertaisuuksien joukosta.
 
Taannoin tv:ssä esitetty tv sarja mozartista jonka alkukuvissa isä kantaa lastaan sylissään ulos hevosvaunuista taustalla soivan A duuri pianokonserton fis molli adagion säestyksellä joka sai minut syvästi liikuttumaan oli paljon totuudenmukaisempi kuvaus mozartin uran vaiheista ilman mitään pelleilyä ja kikatuksia.
 
Jos luit edellisen pitkän viestin saatoit panna merkille että mozart oli vakava taiteilija jolle musiikki merkitsi kaikkea eikä hän olisi soittaessaan kikattanut infantiilisti kuten siinä naiivissa amadeuksessa.
 
Saattaahan olla että ohjaaja on tälllä tavoin halunnut kuvata sitä kuinka nero luovana henkenä oli niin paljon aikalaistensa ja keisarien yläpuolella nauraessaan ajan konventioille, hovietiketin mukaiselle protokollalle ja yksinvaltiaille lipevine ja hännystelevine lakeijoineen vertauskuvallisesti päin naamaa tai sitten hildesheimerin hypoteesi siitä että mozart viimeisinä hetkinään koki maailman ja eksistenssin viime kädessä koomisena on saanut filmissä ilmaisunsa kikattavana nerona joka asetti oman persoonansa tavallaan pilkan kohteeeksi oudolla käytöksellä kunnioituksesta taidettaan kohtaan.
 
Taustalla saattaa piillä myös se tunnettu tosiseikka että mozart jollakin tunne elämän tasolla tai alueella saattoi olla normaalista psyykkisestä kehityksestä jälkeen jäänyt isän musiikkikasvatuksen ja matkojen dominoidessa mozartin varhaislapsuutta jossa leikkiminen oli jäänyt toissijaiseksi aktiviteetiksi ja tämä puute heijastui epänormaalina käytöksenä mozartin habituksesta vaikka tosiasiassa se ilmeni lähinnä pöytien ja tuolien yli hyppimisenä ja naukumisena etc. Joilla hän myös kompensoi luomisaktissa kokemiaan voimakkaita korkeammanasteisia psykofyysisiä tiloja.
 
Ei minua kiinnosta mitkään aasilla ratsastavat palturia puhuvat huru-ukot vaikka osaisivat lentää. Tai pomppisivat kuusta maahan ja maasta kuuhun.se olisi heidän asiansa ollen pelkkä fyysinen suoritus vaikuttamatta sieluuni syvästi kuten mozartin neron tuotteet. Ja Sehän on vain pelkkää ilmiötä kuitenkin ei sisäistä kokemusta. Vain mozart johdattaa paratiisiin suurimmalla mahdollisella sisäisellä kokemuksella.
 
Toivoisinkin että jossakin amadeus filmissä olisi vihdoin kiinnitetty enemmän huomiota mozartin musiikin vaikutukseen kuulijaan ja tuotu katsojalle esille se kaikkein olennaisin mikä tekee nerosta neron ja mozartista suuren säveltäjän ja kuinka syvällisen transsinomaisen vertaansa vailla olevan psykofyysisen tilan mozartin suurin taide voi produsoida ja siihen valtaisaan sisäiseen paloon ja hehkuun jonka vain intensiivisin ja tahtomisen ulos tajunnasta tunkeva kuuntelukokemus ja reseptioprosessi jonka myös minä olen kokenut voi saada aikaan kuulijan sisimmässä kuinka hän sulautuu äärettömyyteen mozartin taikasauvan heilahduksella ja kuvata sitä taiteilijan ja ohjaajan mielikuvitusella kaiken ulkoisen epookkikuvauksen ja maan hohtavan tomun kaltaisen kimalluksen sijaan .
 
Nythän salierikin vain pudottaa nuotit kädestään mozartin musiikista vaikuttuneena lukiessaan mozartin käsikirjoituksia mozartin asunnossa kun tämän vaimo on päästänyt hänet sisään. Siis pintaraapaisua vain koko typerä ja ärsyttävä amadeus kaikessa fiktiivisyydessään ja epäuskottavuudessaan.
 
Ihmiskunnan historia on taiteellisen luomisen, vaan ei uskonsotien ja poliittisen vallankäytön historiaa
PVC
26.10.2017 23:44:56
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

megatherium: Olen kokenut kokonaisvaltaisen sulautumisen äärettömyyteen minuuden menettäen jumalaisen mozartin ja ainoan suuren neron ja säveltäjän musiikista jonka maailmanhistoria tuntee.
 
Se kikattava filmihahmo oli lähinnä vain mozartin karikatyyri eikä vastaa todellisuutta. Se on vain dramaturginen keino tehdä mozartista poikkeuksellinen ja käytökseltään huomiota herättävän epänormaali nero joka erottuu keskinkertaisuuksien joukosta.
 
Taannoin tv:ssä esitetty tv sarja mozartista jonka alkukuvissa isä kantaa lastaan sylissään ulos hevosvaunuista taustalla soivan A duuri pianokonserton fis molli adagion säestyksellä joka sai minut syvästi liikuttumaan oli paljon totuudenmukaisempi kuvaus mozartin uran vaiheista ilman mitään pelleilyä ja kikatuksia.
 
Jos luit edellisen pitkän viestin saatoit panna merkille että mozart oli vakava taiteilija jolle musiikki merkitsi kaikkea eikä hän olisi soittaessaan kikattanut infantiilisti kuten siinä naiivissa amadeuksessa.
 
Saattaahan olla että ohjaaja on tälllä tavoin halunnut kuvata sitä kuinka nero luovana henkenä oli niin paljon aikalaistensa ja keisarien yläpuolella nauraessaan ajan konventioille, hovietiketin mukaiselle protokollalle ja yksinvaltiaille lipevine ja hännystelevine lakeijoineen vertauskuvallisesti päin naamaa tai sitten hildesheimerin hypoteesi siitä että mozart viimeisinä hetkinään koki maailman ja eksistenssin viime kädessä koomisena on saanut filmissä ilmaisunsa kikattavana nerona joka asetti oman persoonansa tavallaan pilkan kohteeeksi oudolla käytöksellä kunnioituksesta taidettaan kohtaan.
 
Taustalla saattaa piillä myös se tunnettu tosiseikka että mozart jollakin tunne elämän tasolla tai alueella saattoi olla normaalista psyykkisestä kehityksestä jälkeen jäänyt isän musiikkikasvatuksen ja matkojen dominoidessa mozartin varhaislapsuutta jossa leikkiminen oli jäänyt toissijaiseksi aktiviteetiksi ja tämä puute heijastui epänormaalina käytöksenä mozartin habituksesta vaikka tosiasiassa se ilmeni lähinnä pöytien ja tuolien yli hyppimisenä ja naukumisena etc. Joilla hän myös kompensoi luomisaktissa kokemiaan voimakkaita korkeammanasteisia psykofyysisiä tiloja.
 
Ei minua kiinnosta mitkään aasilla ratsastavat palturia puhuvat huru-ukot vaikka osaisivat lentää. Tai pomppisivat kuusta maahan ja maasta kuuhun.se olisi heidän asiansa ollen pelkkä fyysinen suoritus vaikuttamatta sieluuni syvästi kuten mozartin neron tuotteet. Ja Sehän on vain pelkkää ilmiötä kuitenkin ei sisäistä kokemusta. Vain mozart johdattaa paratiisiin suurimmalla mahdollisella sisäisellä kokemuksella.
 
Toivoisinkin että jossakin amadeus filmissä olisi vihdoin kiinnitetty enemmän huomiota mozartin musiikin vaikutukseen kuulijaan ja tuotu katsojalle esille se kaikkein olennaisin mikä tekee nerosta neron ja mozartista suuren säveltäjän ja kuinka syvällisen transsinomaisen vertaansa vailla olevan psykofyysisen tilan mozartin suurin taide voi produsoida ja siihen valtaisaan sisäiseen paloon ja hehkuun jonka vain intensiivisin ja tahtomisen ulos tajunnasta tunkeva kuuntelukokemus ja reseptioprosessi jonka myös minä olen kokenut voi saada aikaan kuulijan sisimmässä kuinka hän sulautuu äärettömyyteen mozartin taikasauvan heilahduksella ja kuvata sitä taiteilijan ja ohjaajan mielikuvitusella kaiken ulkoisen epookkikuvauksen ja maan hohtavan tomun kaltaisen kimalluksen sijaan .
 
Nythän salierikin vain pudottaa nuotit kädestään mozartin musiikista vaikuttuneena lukiessaan mozartin käsikirjoituksia mozartin asunnossa kun tämän vaimo on päästänyt hänet sisään. Siis pintaraapaisua vain koko typerä ja ärsyttävä amadeus kaikessa fiktiivisyydessään ja epäuskottavuudessaan.

 
Onkohan mozartia koskaan ollut olemmassakaan. Jospa kyseessä on taas pelkkä legenda. Jos poimin maasta kiven, sen fyysisestä olemassaolosta on minulla henkinen todiste. Sen sijaan mozartin olemassaolosta on olemassa vain jeesuksen kaltaisia tarinoita ja sen sellaista.
 
megatherium
27.10.2017 00:39:25 (muokattu 27.10.2017 05:25:08)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

PVC: Onkohan mozartia koskaan ollut olemmassakaan. Jospa kyseessä on taas pelkkä legenda. Jos poimin maasta kiven, sen fyysisestä olemassaolosta on minulla henkinen todiste. Sen sijaan mozartin olemassaolosta on olemassa vain jeesuksen kaltaisia tarinoita ja sen sellaista.
 
Sinähän kummia puhut. Neron tuotteet jos mitkä todistavat paremmin kuin mikään muu että hän on ollut olemassa ja nauttinut välittömästi siitä hengestä jonka jäljillä jälkipolvet etsivät virvoitustaan hänen teoksistaan nauttiessaan.
 
Shakespearea koskien tuo skeptismisi olisi jossain määrin oikeutettuakin koska hänen fyysisestä habituksestaan ja persoonastaan ei kait vallitse vieläkäään täyttä yksimielisyyttä, siis emme tiedä kuka hän varmuudella todellisuudessa oli sikäli kun oli lainkaan edes olemassa.
 
Mutta mozartista on olemassa tuhatmäärin todisteita ( kasterekisteri, itävallan valtionarkisto(?), wienin maistraatti ja kaupunginarkisto(?), salzgurgin kaupunginarkisto), lehtikirjoituksia, aikalaiskuvauksia ja biografioita joista ensimmäiset taisi kirjoittaa hänet tunteneet ja häntä lähellä olleet henkilöt sen lisäksi että mozartista on maalattu paljon muotokuvia ja mm. Tehty piirroksia joista hänen hahmonsa ja fyysiset piirteensä ovat tunnistettavissa, ulkonevat silmät, lihaksikas nenä ja suuri määrä hyvin hienoja hiuksia.
 
Korviensa oudon epämuodostuman mozart koitti kätkeä kampauksen avulla. Abi kronikassa minusta mm. todettiin että omaan mahtavat tiedot mozartista. Mutta en silti ole mikään oikea mozart asiantuntija joka tuntee kaikki mozartin teoksetkin läpikotaisin.
 
Jo hyvin nuoresta kahdeksanvuotiaasta pikku mozartista eräs proffa teki haltioituneen selonteon Royal societyyn kun mozart vieraili englannissa.
 
Mutta paremmin kuin mikään muu mozartista todistavat hänen laajalti säilynyt kirjeenvaihtonsa sekä ennen kaikkea hänen luomuksensa ja nuottikäsikirjoituksena joissa on hänen omakätinen nimikirjoituksensa sekä päiväys, aika ja paikka ja uusimmilla vesileima-ja nuottipaperitutkimuksilla voidaan selvittää niiden tarkempi ajoitus.
 
Erään hesarissa aikoinaan kuvan kera julkaistun lehtijutun mukaan, joka minulla on vielä tallessa, mozartin kallokin olisi löydetty jonka eräs antropologi oli todistanut oikeaksi ja se oli esillä jossakin vitriinissä salzburgissa.
 
Tältä mozartia äärettömästi vähäpätöisemmältä jeesukselta ei ole sen sijaan säilynyt ainuttakaan omakätistä kirjoitusta saati jotakin laajempaa ja taiteellisesti vaikuttavaa kirjallista teosta tai filosofista järjestelmää taikauskoisia ja harhaisia kommentteja lukuunottamatta jotka ovat muiden muistiin merkitsemiä.
 
Radiosta yöklassisessa tuleva viisasten kivi "ooppera" vai mikä lie sekasikiö on aivan mitätön ja surkea tekele jolla ei luulisi olevan mitään tekemistä W A Mozartin kanssa vaikka se on ryhmätyönä syntynyt useiden säveltäjien kollektiivinen oopperaprojekti jotka ovat säveltäneet kukin osia tuosta lapsellisesta ja kurjasta keitoksesta kuten mozart erään sangen myöhäisen ja heikon dueton nun liebes weibchen ja pari muuta kissannaukujaisduettoa. Erään kriitikon mukaan teoksessa saataa olla enemmänkin mozartia sillä jotkut aariat tuovat mieleen despinan etc. Häpesin kuunnellessain sitä taannoin. Jotakin järjetöntä schikanederin sekoilua, subrettidiivailua ja hupailua vain ja varsinkin sen alkupuoli vaikuttaa musiikillisesti todella naiivilta.
 
Ihmiskunnan historia on taiteellisen luomisen, vaan ei uskonsotien ja poliittisen vallankäytön historiaa
PVC
27.10.2017 13:42:20 (muokattu 27.10.2017 14:23:22)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

megatherium: Sinähän kummia puhut. Neron tuotteet jos mitkä todistavat paremmin kuin mikään muu että hän on ollut olemassa ja nauttinut välittömästi siitä hengestä jonka jäljillä jälkipolvet etsivät virvoitustaan hänen teoksistaan nauttiessaan.
 
Shakespearea koskien tuo skeptismisi olisi jossain määrin oikeutettuakin koska hänen fyysisestä habituksestaan ja persoonastaan ei kait vallitse vieläkäään täyttä yksimielisyyttä, siis emme tiedä kuka hän varmuudella todellisuudessa oli sikäli kun oli lainkaan edes olemassa.
 
Mutta mozartista on olemassa tuhatmäärin todisteita ( kasterekisteri, itävallan valtionarkisto(?), wienin maistraatti ja kaupunginarkisto(?), salzgurgin kaupunginarkisto), lehtikirjoituksia, aikalaiskuvauksia ja biografioita joista ensimmäiset taisi kirjoittaa hänet tunteneet ja häntä lähellä olleet henkilöt sen lisäksi että mozartista on maalattu paljon muotokuvia ja mm. Tehty piirroksia joista hänen hahmonsa ja fyysiset piirteensä ovat tunnistettavissa, ulkonevat silmät, lihaksikas nenä ja suuri määrä hyvin hienoja hiuksia.
 
Korviensa oudon epämuodostuman mozart koitti kätkeä kampauksen avulla. Abi kronikassa minusta mm. todettiin että omaan mahtavat tiedot mozartista. Mutta en silti ole mikään oikea mozart asiantuntija joka tuntee kaikki mozartin teoksetkin läpikotaisin.
 
Jo hyvin nuoresta kahdeksanvuotiaasta pikku mozartista eräs proffa teki haltioituneen selonteon Royal societyyn kun mozart vieraili englannissa.
 
Mutta paremmin kuin mikään muu mozartista todistavat hänen laajalti säilynyt kirjeenvaihtonsa sekä ennen kaikkea hänen luomuksensa ja nuottikäsikirjoituksena joissa on hänen omakätinen nimikirjoituksensa sekä päiväys, aika ja paikka ja uusimmilla vesileima-ja nuottipaperitutkimuksilla voidaan selvittää niiden tarkempi ajoitus.
 
Erään hesarissa aikoinaan kuvan kera julkaistun lehtijutun mukaan, joka minulla on vielä tallessa, mozartin kallokin olisi löydetty jonka eräs antropologi oli todistanut oikeaksi ja se oli esillä jossakin vitriinissä salzburgissa.
 
Tältä mozartia äärettömästi vähäpätöisemmältä jeesukselta ei ole sen sijaan säilynyt ainuttakaan omakätistä kirjoitusta saati jotakin laajempaa ja taiteellisesti vaikuttavaa kirjallista teosta tai filosofista järjestelmää taikauskoisia ja harhaisia kommentteja lukuunottamatta jotka ovat muiden muistiin merkitsemiä.
 
Radiosta yöklassisessa tuleva viisasten kivi "ooppera" vai mikä lie sekasikiö on aivan mitätön ja surkea tekele jolla ei luulisi olevan mitään tekemistä W A Mozartin kanssa vaikka se on ryhmätyönä syntynyt useiden säveltäjien kollektiivinen oopperaprojekti jotka ovat säveltäneet kukin osia tuosta lapsellisesta ja kurjasta keitoksesta kuten mozart erään sangen myöhäisen ja heikon dueton nun liebes weibchen ja pari muuta kissannaukujaisduettoa. Erään kriitikon mukaan teoksessa saataa olla enemmänkin mozartia sillä jotkut aariat tuovat mieleen despinan etc. Häpesin kuunnellessain sitä taannoin. Jotakin järjetöntä schikanederin sekoilua, subrettidiivailua ja hupailua vain ja varsinkin sen alkupuoli vaikuttaa musiikillisesti todella naiivilta.

 
Pohditaanpa levittämiäsi epäuskottavia huhupuheita mozartin kauan sitten tapahtuneesta fysikaalisesta olemassaolosta filosofisesti. Sekä hänen henkisestä, kivenmurikasta poikenneesta olemassaolostaan. Nuo huhut osoittautuvat pelkiksi legendoiksi.
 
Menneisyyttä ei ole enää olemassa, joten mozartin ja kaikkien muiden 1700-luvulla eläneiksi väitettyjen henkilöiden olemassaolo evoluution kasaamina atomikokoelmina on ihan yhtä epätodellista kuin joulupukin tämänhetkinen olemassaolo. Esimerkiksi hammassärky on subjektiivisesti todellista henkisenä kokemuksena ja silloinkin vain jos se tapahtuu nykyhetkessä ja on subjektiivista. Hammassärky ei koskaan ole objektiivisesti todellista. Naapurin hammassärky ei ole minulle subjektiivisesti todellista vaikka hänen hammastaan särkisi juuri nyt. Tri Mengeleen ei yhtään sattunut vaikka keskitysleirin asukeille tehtiin ties mitä kokeita. Subjektiivinen viimevuotinen hammassärky on epätodellista koska sitä ei voi löytää mistään kuten ei joulupukkiakaan tai mozartia. Kaikki subjektiivinen kokemus siitä, millaista on elää 1700-luvulla ihmisenä tai minään aikakautena joulupukkina, on olematonta ja epätodellista.
 
Joten mozart on satuolento. Hän ei voinut edes teoriassa säveltää mitään 1700-luvulla aivan kuten joulupukki ei voi edes teoriassa tuoda tulevana jouluna lahjoja kilteille lapsille eikä jeesus edes teoriassa voinut kaksi vuosituhatta sitten muuttaa vettä viiniksi Kaanaan häissä eikä vielä aikaisemmin "elänyt" eli atomikokoelmana olemassa ollut kuningas midas voinut muuttaa roskaa kullaksi. Mozart ei ole sen todellisempi kuin joulupukki, jeesus tai kuningas midas. Kysymys "millaista oli olla mozart" on yhtä mieletön kuin kysymys "millaista on olla joulupukki, jeesus tai kuningas midas?"
 
Kvanttifysiikka on ehdottomalla varmuudella todistanut, että kokemuksemme objektiivisesta luonnosta, jota voimme objektiivisesti tarkkailla lähtemällä ulos kävelylle, on epätosi.
 
megatherium
27.10.2017 15:43:18 (muokattu 28.10.2017 04:08:10)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

PVC: Pohditaanpa levittämiäsi epäuskottavia huhupuheita mozartin kauan sitten tapahtuneesta fysikaalisesta olemassaolosta filosofisesti. Sekä hänen henkisestä, kivenmurikasta poikenneesta olemassaolostaan. Nuo huhut osoittautuvat pelkiksi legendoiksi.
 
Menneisyyttä ei ole enää olemassa, joten mozartin ja kaikkien muiden 1700-luvulla eläneiksi väitettyjen henkilöiden olemassaolo evoluution kasaamina atomikokoelmina on ihan yhtä epätodellista kuin joulupukin tämänhetkinen olemassaolo. Esimerkiksi hammassärky on subjektiivisesti todellista henkisenä kokemuksena ja silloinkin vain jos se tapahtuu nykyhetkessä ja on subjektiivista. Hammassärky ei koskaan ole objektiivisesti todellista. Naapurin hammassärky ei ole minulle subjektiivisesti todellista vaikka hänen hammastaan särkisi juuri nyt. Tri Mengeleen ei yhtään sattunut vaikka keskitysleirin asukeille tehtiin ties mitä kokeita. Subjektiivinen viimevuotinen hammassärky on epätodellista koska sitä ei voi löytää mistään kuten ei joulupukkiakaan tai mozartia. Kaikki subjektiivinen kokemus siitä, millaista on elää 1700-luvulla ihmisenä tai minään aikakautena joulupukkina, on olematonta ja epätodellista.
 
Joten mozart on satuolento. Hän ei voinut edes teoriassa säveltää mitään 1700-luvulla aivan kuten joulupukki ei voi edes teoriassa tuoda tulevana jouluna lahjoja kilteille lapsille eikä jeesus edes teoriassa voinut kaksi vuosituhatta sitten muuttaa vettä viiniksi Kaanaan häissä eikä vielä aikaisemmin "elänyt" eli atomikokoelmana olemassa ollut kuningas midas voinut muuttaa roskaa kullaksi. Mozart ei ole sen todellisempi kuin joulupukki, jeesus tai kuningas midas. Kysymys "millaista oli olla mozart" on yhtä mieletön kuin kysymys "millaista on olla joulupukki, jeesus tai kuningas midas?"
 
Kvanttifysiikka on ehdottomalla varmuudella todistanut, että kokemuksemme objektiivisesta luonnosta, jota voimme objektiivisesti tarkkailla lähtemällä ulos kävelylle, on epätosi.


Puhut pelkkää lööperiä kuten ennenkin. Mozart kuuluu objektiiviseen, mutta subjektiivisesti tiedoittuun, mielteen maailmaan luonnonkulun pakosta vaikkemme hänen persoonaansa biologisena organismina voikaan tavata.
 
Sinä siis toisin sanoen väität että koko ihmiskunnan ja maapallon historia dinosauruksineen ja muine esi-historiallisine eläimineen kuten loogisesti myös oman sukusi historia on pelkkää satua. Kuinka satuolennot ovat voineet jatkaa sukua niin että mekin olemme maailmaan syntyneet?
 
Siihenhän se nerouden suuri ihme ja mysteeri juuri perustuukin että nykyhetken kuulijat voivat kokea juuri sen saman transkendentaalisen transsinomaisen korkeimmanasteisen psykofyysisen tilan sisimmän ytimen tässä ja nyt jonka mainittu nero kuten mozart koki teostaan intensiivisen ja hektisen luomisaktin aikana luodessaan silloin kauan sitten hengen herätykseksi kutsuttuna pyhityksen tuokiona jolloin älyn vapautuessa tahdon palveluksesta sen puhtaus oli mitä suurin ja siitä tuli maailman ja sydämenliikkeiden kirkas kuvastin jollaisena hetkenä klassikkoteoksen sielu luotiin.
 
Minäkin siis kokiessani sen minkän mozart koki sävelteostaan luodessaan teoksen puhtaasti objektiivisen olemuksen älylläni käsittäessäni sain kokea sen millaista oli olla absoluuttinen mozart ja hänen neronsa puhtaasti objektiivinen älynsä kyseisen teoksen tai sen osan ajallisen keston ajan.
 
Musiikkiin valettu objektivoitu tunne joka puhtaan mielteen alueelle heijastuessaan kiihdyttää älyn mukaisia tahdonliikutuksen vastineita tiedoitsemisen puhtaan subjektin älyssä todistaa mozartin eksistenssistä.
 
Valtakunnallisen päivälehden musiikkikriitikko joka jos saa luvan kertoa toimii työkseen musiikinhistorian professorina, oli valtavan innostunut tänään yöklassisessa kuultavasta Viisasten kivestä jota hän pitää historiallisestikin tärkeänä teoksena weber ja wagner alluusioineen ja ennakointeineen sekä paljastaessaan hänen mielestään jopa romanttisen nerokultin vanhentuneisuuden mozartin ja muiden oopperan säveltäjien numeroiden laadullisessa tasasuhtaisuudessa joka ei minun käsityksen mukaan todista vielä yhtään mitään nerokultin puolesta eikä vastaan koska ensinnäkin kuten me jo kaikki oletetttavasti tiedoitsemme mozart oli jo oopperan valmistumisen aikaan luomisvoimansa ja käsittämättömän tuotteliaisuutensa osalta merkittävästi heikentynyt ja hiipunut nero sitten mozartin uran loistonpäivistä josta lähtien hänen uransa oli laskenut tasaisesti kohtalon piirtämää pisteviivaa myöten viimeisten vuosiensa syksyiseen ja luopumisen leimaamaan resignaatioon sen lisäksi että perifeerinen ja tilapäisluonteinen sävellystehtäväkään ei ollut yhtä inspiroiva kuin hänelle tärkeän taikahuilun sävellystyö jonka musiikki on laadullisesti korkeampaa tasoa kuin mozartin viisasten kiveen oletettavasti säveltämät toisen näytöksen finaali ja kissaduetot naukumisineen joista hildesheimerinkin tyrmäämä nun liebes weibchen duetto jota hän kutsuu tyrmistyttävän heikoksi ja epäilee mozartin ylipäänsä säveltäneen sitä sisältyy köchelin luettelon vanhempaan laitokseen vaikka nuottiarkistot avattiin vasta paljon sitä myöhemmin ja kuitenkin se on viisasten kiven yksi lumoavimpia numeroita melodisessa innovatiivisuudessaan niin pitkälle kuin oopperaa kuuntelin kunnes bongasin oopperan heikkoon tasoon tympääntyneenä dueton tuubista. Miiau miiau.
 
Mozart on säveltänyt kissaduettojen lisäksi kolmannen dueton ja erään tenori aarian melodraamoineen. Tulee mieleen zaidesra sultan soliman eka aaria vaikuttavine melodraamoineen zaide on paennut.
 
Siis laadullisesti heikompaa vasemman käden rutiinilla sävellettyä luomisvoimaltaan hiipuneen mozartin sekundaa on luvassa. Tuubisssakin tuo "komistus" tai pikemminkin hirvitys lienee kuultavissa.
 
Myönnän että häpesin kuunneltuain teosta aikoinaan ylestä. Mozart tuskin olisi ollut ylpeä schikanederin tai schackin säveltämistä heikoista ja naiiveista aarioistakaan vaikka kriitikko niin olettaa. Mozart on saattanut orkestroida teosta laajemminkin ja säveltää siihen enemmänkin musiikkia mutta tasoero parhaimman mozartin ja oopperan säveltämiseen osallistuneiden amatöörisäveltäjien numeroiden välillä on liiankin selvä. Aariat ovat epätavallisen lyhyitä säkeistömuodossaan melko triviaaleine ja tavanomaisine melodioine ja orkestrointi kamarimusiikillisen läpikultavaa puupuhallinsatsissaan. Despina muistuma kuuluu ideoiltaan muutoin köyhässä duetossa. Kansanomaisen kevyttä Kolmen pennin oopperaa ilman suurta draamaa .
 
Ihmiskunnan historia on taiteellisen luomisen, vaan ei uskonsotien ja poliittisen vallankäytön historiaa
PVC
28.10.2017 01:16:36
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

megatherium:Sinä siis toisin sanoen väität että koko ihmiskunnan ja maapallon historia dinosauruksineen ja muine esi-historiallisine eläimineen kuten loogisesti myös oman sukusi historia on pelkkää satua. Kuinka satuolennot ovat voineet jatkaa sukua niin että mekin olemme maailmaan syntyneet?

Me kaikki olemme pelkkiä satuolentoja. Maailmankaikkeus on satu. Ei sadussa voi olla todellisia olentoja.
 
megatherium
28.10.2017 04:25:59 (muokattu 29.10.2017 17:08:01)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

PVC: Me kaikki olemme pelkkiä satuolentoja. Maailmankaikkeus on satu. Ei sadussa voi olla todellisia olentoja.
 
Maailma on olemassa vain mielteenämme eikä milloinkaan sen ulkopuolella. Filosofian on siksi oltava idealistista vain ollakseen rehellistä.
 
Schikaneder ei kuitenkaan ollut likimainkaan mozartin neron tasoinen säveltäjä kun mittapuuna käytetään absoluuttisen musiikin korkeimpia muotoja tai suurimpia oopperatöitä olkoon mozartin musiikki viisasten kivessä laadullisesti suhteessa hänen taakse jääneeseen loistonaikojen merkittävimpään tuotantoonsa, jossa nero vasta punnitaan, kuinka heikkoa tahansa, eivätkä siksi yksittäiset pienet marginaaliset sävellystehtävät välttämättä todista mozartin neroudesta vielä yhtään mitään semminkin kun nerokin on vain ihminen, jolla on lupa tuottaa myös vähempiarvoista aineistoa kuten monet muutkin suuret säveltäjät ovat tehneet toimeentulonsa pitimiksi, joka sekin on mozartilla usein inspiraation sävyttämää kuten kollegoidensa aikaansaannoksiin suhteutettuna korvin kuultavasta tasoerosta kertovat pienimuotoiset musiikkinumerot stein der weisessa, eikä mozart olisi oopperan yhtenäisyyttä ajatellen kenties muutoinkaan halunnut erottua musiikkinumeroillaan liiaksi joukosta häpeilemättömästi omaksi edukseen vaan sopeutti musiikillisen kielensä oopperan vallitsevaa kansanomaisen korutonta ja mutkatonta laulunomaisten rakenteiden hallitsemaa kevyempää singspiel tyyliä vastaavaksi jossa italialaisesta opera seriasta saksalaiseen singspeiliin periytyneet vaativat koloratuurit kuten konstanzen aariassa martern aller artern seraljioopperasta ja yön kuningattaren aariat taikahuilusta ovat stein der weisessa pannassa. Siten eivät mozartin viimeiseksi jääneet konserttiaariatkaan edusta hänen tämän sävellysmuodon parhaimmistoaan.
 
Onko ein musikalischer spass häikäisevä neron tuote kun sitä vertaa muihin samana vuonna syntyneisiin teoksiin joista suurimpiin kuuluu don juan? Ei todellakaan mutta myöskään se ei himmennä mozartin neron älyn kirkkautta hitusenkaan vertaa koska hänen suuruutensa ei perustu tämänkaltaisiin teoksiin.
 
Ja silti mozartin säveltämät kohtaukset kuten kissaduetto Nun, liebes weibchen, ziehst mit mir, naukujaisineen miiau miiau, jonka aitoutta epäilltiin pitkään kunnes viisasten kiven käsikirjoitus putkahti vihdoin esille, edustavat oopperan lumoavimpia yksittäisiä numeroita schikanederin, gerlin, schackin ym amatöörimäisten sävellystaitojen ansiosta muuten varsin keskinkertaisessa, tavanomaisessa ja loputtoman ankeassa tekeleessä joka tuskin päihittäisi mozartin lapsuudessaankaan säveltämiä oopperoita vaikka opera buffa ja seria eivät olekaan täysin vertailukelpoisia saksalaisen singspielin kanssa jota mozartilla edustavat bastien et bastienne, zaide, seraljiooppera ja taikahuilu kadonneen semiramis melodraaman ja alkutekijöihinsä jääneen deutches operin lisäksi josta on säilynyt vain kaksi valmiiksi täydennettyä aariaa mukaan luettuna vielä seitsemäntoistavuotiaana aloitettu ja kaksikymmentäkolme vuotiaana valmiiksi sävelletty näytelmämusiikki thamos kuoroineen ja orkesterinumeroineen thamoksen aarian kera jonka lisäksi voidaan vielä mainita säveltäjän nuori ikä huomioon ottaen hämmästyttävän kypsä oopperaoratorio die schuldigkeit des ersten gebots. Muut mozartin oopperathan ja la betulia liberata ovat tekstiltään lähes kaikki italiankielisiä.
 
Ihmiskunnan historia on taiteellisen luomisen, vaan ei uskonsotien ja poliittisen vallankäytön historiaa
« edellinen sivu | seuraava sivu »
1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

» Lisää uusi kirjoitus aiheeseen (Vaatii kirjautumisen)

Keskustelualueet «
Haku tästä aiheesta / Haku «
Säännöt «

Copyright ©1999-2018, Muusikoiden Net ry. Kaikki oikeudet pidätetään.
Palaute | Käyttöehdot | Rekisteriseloste | Netiketti | Mediakortti