Muusikoiden.net
24.04.2018
Into-Luthman | Yli 300 sivua parasta musakamaa 

Klassinen »

Keskustelualueet | Lisää kirjoitus aiheeseen | HakuSäännöt & Ohjeet | FAQ | Kirjaudu sisään | Rekisteröidy

Aihe: Mendelssohn: Bachin jälkeisen klassisen musan merkittävin hahmo?
1 2 3 4 5 6 7 8 9 10
megatherium
22.11.2017 20:56:15 (muokattu 23.11.2017 19:16:32)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

PVC: Miten sitten Akulla on räpylät jos sillä ei kerran ole aivoja? Star trekissä varastettiin kerran spockin aivot ja vietiin toiselle planeetalle. spock tuli kuntoon kun aivot laitettiin takaisin
 
Kuuntelin tänään Dmitri Hvorostovskin laulamina Mussorgskin kuoleman laulut ja tanssit. ajankohtainen levy

 
Tutustuin mozartin vasta löydettyyn tuntemattomaan huilukonserttoon kv deest mutta se lieneekin jonkun tuntemattoman mozartin aikalaissäveltäjän tai amatöörin esmes eberlin tai michael haydnin säveltämä huilukonsertto tyrmistyttävän heikosta laadusta päätellen eikä siis missään tapauksessa liene aitoa mozartia ei ainakaan mainitulta vuodelta seitenseitsemän.
 
Lisäksi esitys ja varsinkin heikko ja krahiseva mono(?)äänitys ovat omiaan pilaamaan teoksen potentiaalisesti tarjoaman vähäisenkin kuuntelunautinnon. Alun D duuri viulukonserttoon motiivista sukulaisuutta osoittava marssirytmi on mozartlainen piirre. Jokainen voi itse tehdä johtopäätöksensä teoksen aitoudesta ja eksistoida pätevänä mozart tutkijana.
 
Minusta esmes moduloiva preludi kv deest pianolle vaikuttaa paljon aidommalle ja melkoisesti syvällisemmällekin teokselle pienimuotoisuudestaan huolimatta.
 
Muuan toinen kummajainen on niin kutsuttu pariisin alkusoitto jonka pitäisi olla kadoksissa mutta tuupissa mainittu köchelin numero vaikuttaisi täsmäävän kadonneeksi merkityn le grossille sävelletyn alkusoiton kanssa kv kolmeyksiyksi a mutta teos on tyylillisesti niin anakronistinen varsinkin alun pitkälinjaisessa sinänsä kauniissa schubertin mieleen tuovassa oboen ja klarinetin(?)soolovuoropuhelussaan ja etenkin sen allegro taite ideaköyhyydessään, yksitasoisuudessaan ja pinnallisuudessaan hilpeän ranskalaisen rondon tavoin epämozartmaisine piirteineen ilman tämän sinfonisen muotoarkkitehtuurin tajua, motiivista keskitystä ja monitahoista ja -tasoista laaja-alaisuutta, rytmisten ja laulavien motiivien paljoutta alkusoittosinfonioissaankin että kyseessä tuskin voi olla köchelin luettelossa kadonneeksi mainittu ja nyt muka uudelleen esiin putkahtanut teos. Taidan olla aikamoinen velho mozart tutkijana. Mitäs tuumaat?
 
Mozartin aito ja usein soitettu G duuri huilukonsertto vaikuttaa siihen verrattuna mestariteokselta ei vähiten taitavan orkestrointinsa ja puhallinsatsinsa mestarillisuuden vuoksi ja on peräisin mozartin pariisin vuosilta. Mozartin kirjeistäkään ei tule ilmi mitään kolmanteen huilukonserttoon viittaavaa joista kaksi aitoa mozart sävelsi de Jeanille.
 
Suositeltuja levytyksiä mitä äkkiseltään löysin tuupista, neville marriner ja claude monteaux vuodelta seiskytneljä tai menuhin/cole. Itse etsimää en löytänyt. Kiinnitin huomiota kuunnellessa erääseen tuttuun motiiviin jonka mozart ottaa vakavaan käsittelyyn ja kehittelee sitä viimeisessä pianokonsertossaan jollen vallan erehdy.
 
Ferdinand de Jean tai Dejean, aikaisemmalta nimeltään Willem van Britten dejong, oli varakas alankomaalainen amatöörihuilisti joka työskenteli hollannin itä-intian kauppakomppanian kirurgina. Hänelle mozartin oli tarkoitus säveltää konserttoja ja kvartettoja.
 
Mozartin sävellystyö ei kuitenkaan tahtonut ottaa tuulta purjeisiinsa eikä vähiten säveltäjän tuntemien antipatioiden ja kielteisten tuntemusten takia huilua kohtaan joka harpun ohella ei kuulunut mozartin mielisoittimiin. Tämä tulee ilmi mozartin isälleen leopoldille kirjoittamassa kirjeessään: Tulen aivan voimattomaksi kun olen pakotettu säveltämään sottimelle jota en voi sietää.
 
Huilukvartettojen ohella Konsertoista valmistui vain toinen kun toisen mozart sovitti huilulle aikaisemmin säveltämästään oboekonsertosta salzburgilaiselle oboistille Ferlendisille. Minusta mozartin heikoimpia konserttoja vaikka esmes finaalin rondoteema ennakoi blondchen aariaa seraljioopperassa motiivisine yhtymäkohtineen.
 
Tuntemukset saavat aikaan kasvissa erilaisia fysiologisia reaktioita riippuen millaista stimulaatiota ne kokevat. Kasvisolujen puristus aiheuttaa muutoksia solujen sisällä. Tutkijat ovat havainneet kaksi proteiinia jotka auttavat kasvia sulkemaan kosketukseen reagointinsa. Kasvit tuntevat ja ovat tietoisia ja tuntoon liittyvä mekanismi auttaa niitä valmistautimaan säähän liittyviin muutoksiin ja puolustautumaan .väittää australialainen uudessa suomessa julkaistu tiedejuttu joka on julkaistu plant physiology lehdessä.
 
Kasvit ovat siis paljon reaalisempia kuin piirroshahmot joiden ulkomuotoa ihminen voi halutessaan muokata mielin määrin ja piirtää mitä ulokkeita ja jäseniä tahansa kuten avaruuden olioihinkin jotka ovat myös silkkaa mielikuvituksen tuotetta tuntosarvineen jne.
 
Ihmiskunnan historia on taiteellisen luomisen, vaan ei uskonsotien ja poliittisen vallankäytön historiaa
PVC
23.11.2017 21:10:12 (muokattu 23.11.2017 21:49:03)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

megatherium: Tutustuin mozartin vasta löydettyyn tuntemattomaan huilukonserttoon kv deest mutta se lieneekin jonkun tuntemattoman mozartin aikalaissäveltäjän tai amatöörin esmes eberlin tai michael haydnin säveltämä huilukonsertto tyrmistyttävän heikosta laadusta päätellen eikä siis missään tapauksessa liene aitoa mozartia ei ainakaan mainitulta vuodelta seitenseitsemän.
 
Lisäksi esitys ja varsinkin heikko ja krahiseva mono(?)äänitys ovat omiaan pilaamaan teoksen potentiaalisesti tarjoaman vähäisenkin kuuntelunautinnon. Alun D duuri viulukonserttoon motiivista sukulaisuutta osoittava marssirytmi on mozartlainen piirre. Jokainen voi itse tehdä johtopäätöksensä teoksen aitoudesta ja eksistoida pätevänä mozart tutkijana.
 
Minusta esmes moduloiva preludi kv deest pianolle vaikuttaa paljon aidommalle ja melkoisesti syvällisemmällekin teokselle pienimuotoisuudestaan huolimatta.
 
Muuan toinen kummajainen on niin kutsuttu pariisin alkusoitto jonka pitäisi olla kadoksissa mutta tuupissa mainittu köchelin numero vaikuttaisi täsmäävän kadonneeksi merkityn le grossille sävelletyn alkusoiton kanssa kv kolmeyksiyksi a mutta teos on tyylillisesti niin anakronistinen varsinkin alun pitkälinjaisessa sinänsä kauniissa schubertin mieleen tuovassa oboen ja klarinetin(?)soolovuoropuhelussaan ja etenkin sen allegro taite ideaköyhyydessään, yksitasoisuudessaan ja pinnallisuudessaan hilpeän ranskalaisen rondon tavoin epämozartmaisine piirteineen ilman tämän sinfonisen muotoarkkitehtuurin tajua, motiivista keskitystä ja monitahoista ja -tasoista laaja-alaisuutta, rytmisten ja laulavien motiivien paljoutta alkusoittosinfonioissaankin että kyseessä tuskin voi olla köchelin luettelossa kadonneeksi mainittu ja nyt muka uudelleen esiin putkahtanut teos. Taidan olla aikamoinen velho mozart tutkijana. Mitäs tuumaat?
 
Mozartin aito ja usein soitettu G duuri huilukonsertto vaikuttaa siihen verrattuna mestariteokselta ei vähiten taitavan orkestrointinsa ja puhallinsatsinsa mestarillisuuden vuoksi ja on peräisin mozartin pariisin vuosilta. Mozartin kirjeistäkään ei tule ilmi mitään kolmanteen huilukonserttoon viittaavaa joista kaksi aitoa mozart sävelsi de Jeanille.
 
Suositeltuja levytyksiä mitä äkkiseltään löysin tuupista, neville marriner ja claude monteaux vuodelta seiskytneljä tai menuhin/cole. Itse etsimää en löytänyt. Kiinnitin huomiota kuunnellessa erääseen tuttuun motiiviin jonka mozart ottaa vakavaan käsittelyyn ja kehittelee sitä viimeisessä pianokonsertossaan jollen vallan erehdy.
 
Ferdinand de Jean tai Dejean, aikaisemmalta nimeltään Willem van Britten dejong, oli varakas alankomaalainen amatöörihuilisti joka työskenteli hollannin itä-intian kauppakomppanian kirurgina. Hänelle mozartin oli tarkoitus säveltää konserttoja ja kvartettoja.
 
Mozartin sävellystyö ei kuitenkaan tahtonut ottaa tuulta purjeisiinsa eikä vähiten säveltäjän tuntemien antipatioiden ja kielteisten tuntemusten takia huilua kohtaan joka harpun ohella ei kuulunut mozartin mielisoittimiin. Tämä tulee ilmi mozartin isälleen leopoldille kirjoittamassa kirjeessään: Tulen aivan voimattomaksi kun olen pakotettu säveltämään sottimelle jota en voi sietää.
 
Huilukvartettojen ohella Konsertoista valmistui vain toinen kun toisen mozart sovitti huilulle aikaisemmin säveltämästään oboekonsertosta salzburgilaiselle oboistille Ferlendisille. Minusta mozartin heikoimpia konserttoja vaikka esmes finaalin rondoteema ennakoi blondchen aariaa seraljioopperassa motiivisine yhtymäkohtineen.
 
Tuntemukset saavat aikaan kasvissa erilaisia fysiologisia reaktioita riippuen millaista stimulaatiota ne kokevat. Kasvisolujen puristus aiheuttaa muutoksia solujen sisällä. Tutkijat ovat havainneet kaksi proteiinia jotka auttavat kasvia sulkemaan kosketukseen reagointinsa. Kasvit tuntevat ja ovat tietoisia ja tuntoon liittyvä mekanismi auttaa niitä valmistautimaan säähän liittyviin muutoksiin ja puolustautumaan .väittää australialainen uudessa suomessa julkaistu tiedejuttu joka on julkaistu plant physiology lehdessä.
 
Kasvit ovat siis paljon reaalisempia kuin piirroshahmot joiden ulkomuotoa ihminen voi halutessaan muokata mielin määrin ja piirtää mitä ulokkeita ja jäseniä tahansa kuten avaruuden olioihinkin jotka ovat myös silkkaa mielikuvituksen tuotetta tuntosarvineen jne.

 
Aku on reaalinen piirroshahmo ja siten yhtä reaalinen kuin reaaliset kasvit. Tuskin väität ettei piirroshahmoja ole olemassa? Tässä tarvittaisiin nyt tarkat määritelmät käsitteille "reaalinen" ja "olla olemassa". Maailmankaikkeus on neliulotteinen matemaattinen jatkumo ja siten abstrakti matemaattinen konstruktio, eikä suinkaan reaalinen. Maailmankaikkeuden abstraktista luonteesta seuraa triviaalisti, ettei se voi sisältää mitään reaalista.
 
megatherium
23.11.2017 22:16:45 (muokattu 24.11.2017 21:17:43)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

PVC: Aku on reaalinen piirroshahmo ja siten yhtä reaalinen kuin reaaliset kasvit. Tuskin väität ettei piirroshahmoja ole olemassa? Tässä tarvittaisiin nyt tarkat määritelmät käsitteille "reaalinen" ja "olla olemassa". Maailmankaikkeus on neliulotteinen matemaattinen jatkumo ja siten abstrakti matemaattinen konstruktio, eikä suinkaan reaalinen. Maailmankaikkeuden abstraktista luonteesta seuraa triviaalisti, ettei se voi sisältää mitään reaalista.
 
Piirroshahmot eivät ole eivätkä voi koskaan ollakaan reaaleja, siis todella olemassaolevia ja todellisia, vaan fiktiivisiä ja ilmiönä ainoastaan ideaalisia koska ne ovat vain piirrettyjä ja piirtämisen tuloksena aikaansaatuja mielikuvituksen tuotteita vai oletko koskaan tavannut luonnossa puhuvaa antropomorfista kädellistä ankkaa joka olisi pukeutunut merimiesasuun ja käyttäytyisi kuten ihminen?
 
Sellainen olisi evoluution oikku ja luonnontieteellinen sensaatio, kaivattu puuttuva rengas joka tekisi ihmisistä esihistoriallisten liskojen ja sauropodien jälkeläisiä kuten linnut joiden lahkoon ankatkin kuuluvat.
 
Maailmankaikkeus voi olla matemaattisena konstruktioina abstrakti käsite joka havaintoon perustuessaan on joko ideaalinen jolloin se on ilmiötä koskematta olemusta sinänsä tai reaalinen jolloin se on sinänsä olevaa ainetta, aine oliona sinänsä, olion sinänsä ollessa vain idealismissa ilmiön metafyysinen ydin joka on tahto.
 
Musiikki on abstraktia paitsi kaikkein korkeimmassa metafyysisessä merkityksessä, ei maailmankaikkeus vaikka se käsitteenä onkin abstraktio. Käsitteet taas ovat abstraktioina pelkkiä koteloita ja kuoria, pelkällä ajatuserittelyllä syntyneitä osamielteitä havainnosta, eivät havaitsevan tiedon ydin platonisine ideoineen.
 
Ihmiskunnan historia on taiteellisen luomisen, vaan ei uskonsotien ja poliittisen vallankäytön historiaa
PVC
24.11.2017 22:08:01
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

megatherium: Piirroshahmot eivät ole eivätkä voi koskaan ollakaan reaaleja, siis todella olemassaolevia ja todellisia, vaan fiktiivisiä ja ilmiönä ainoastaan ideaalisia koska ne ovat vain piirrettyjä ja piirtämisen tuloksena aikaansaatuja mielikuvituksen tuotteita vai oletko koskaan tavannut luonnossa puhuvaa antropomorfista kädellistä ankkaa joka olisi pukeutunut merimiesasuun ja käyttäytyisi kuten ihminen?
 
Sellainen olisi evoluution oikku ja luonnontieteellinen sensaatio, kaivattu puuttuva rengas joka tekisi ihmisistä esihistoriallisten liskojen ja sauropodien jälkeläisiä kuten linnut joiden lahkoon ankatkin kuuluvat.
 
Maailmankaikkeus voi olla matemaattisena konstruktioina abstrakti käsite joka havaintoon perustuessaan on joko ideaalinen jolloin se on ilmiötä koskematta olemusta sinänsä tai reaalinen jolloin se on sinänsä olevaa ainetta, aine oliona sinänsä, olion sinänsä ollessa vain idealismissa ilmiön metafyysinen ydin joka on tahto.
 
Musiikki on abstraktia paitsi kaikkein korkeimmassa metafyysisessä merkityksessä, ei maailmankaikkeus vaikka se käsitteenä onkin abstraktio. Käsitteet taas ovat abstraktioina pelkkiä koteloita ja kuoria, pelkällä ajatuserittelyllä syntyneitä osamielteitä havainnosta, eivät havaitsevan tiedon ydin platonisine ideoineen.

 
Akun, mikin, hessun jne. tutut ja turvalliset hahmot rauhoittavat ja auttavat meitä kohtaamaan pää pystyssä viikatemiehen sitten kun täytyy laittaa pillit pussiin.
 
Kuunneltua: Mozartin pianokonsertot 9 ja 21 uchidan soittamina. Huonoja ovat.
 
megatherium
25.11.2017 01:44:44 (muokattu 25.11.2017 04:45:16)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

PVC:
 
Kuunneltua: Mozartin pianokonsertot 9 ja 21 uchidan soittamina. Huonoja ovat.

 
Sitten kannattaa kuunnella jonkun muun soittamana. Vaikutuin eilen c molli konsertosta buchbinderin soittamana musiikin traagisen kauneuden puristaessa rintakehästä vaikken siihen sen kummemmin föönistä kuunnellen kyennyt samastumaankaan.
 
Myös muita hänen tulkitsemiaan konserttoja kuuntelee vaikuttuneena. Orkesterijohdannon perusteella F duurikonserton levytys on suositeltava. Mozartin kypsät konsertot ovat niin syvällisiä ja tunnelataus voimakas että tuskin sinulla on rahkeita niiden syvälliseen ymmärtämiseen. Lue sinä vaan pikkulasten sarjiksia.
 
Minut otti varsinkin F duuri konserton larghettossa kokonaan valtoihinsa valon ja rakkauden armosfääri sisintä olemustaan myöten joka oli lähin vastine jumalan idealle ja olemukselle jonka saatoin kuvitella.
 
Huonoja ovat bachin kantaatit ja passiot. Raamattu on huonoin kirja mitä olen joskus kakarana lukenut. Huonoja ovat bachin die kunst der fugen fuugat. Huonoja ovat kaikki renesanssisäveltäjät.
 
Jonkun hlldesheimerin mainitseman hepun mielestä mozart ei koskaan ylittänyt mainitsemaasi Es duuri konserttoa numero yhdeksän, johon väitteeseen hildesheimer toteaa kirjassaan, että kyllähän toki mutta korkeimmalla laatutasolla olevista kysymyksistä on hankala kiistellä, voidaan vain keskustella laatutasojen olemassaolosta.
 
Ihmiskunnan historia on taiteellisen luomisen, vaan ei uskonsotien ja poliittisen vallankäytön historiaa
PVC
25.11.2017 06:35:59 (muokattu 25.11.2017 18:19:57)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

megatherium: Sitten kannattaa kuunnella jonkun muun soittamana. Vaikutuin eilen c molli konsertosta buchbinderin soittamana musiikin traagisen kauneuden puristaessa rintakehästä vaikken siihen sen kummemmin föönistä kuunnellen kyennyt samastumaankaan.
 
Myös muita hänen tulkitsemiaan konserttoja kuuntelee vaikuttuneena. Orkesterijohdannon perusteella F duurikonserton levytys on suositeltava. Mozartin kypsät konsertot ovat niin syvällisiä ja tunnelataus voimakas että tuskin sinulla on rahkeita niiden syvälliseen ymmärtämiseen. Lue sinä vaan pikkulasten sarjiksia.
 
Minut otti varsinkin F duuri konserton larghettossa kokonaan valtoihinsa valon ja rakkauden armosfääri sisintä olemustaan myöten joka oli lähin vastine jumalan idealle ja olemukselle jonka saatoin kuvitella.
 
Huonoja ovat bachin kantaatit ja passiot. Raamattu on huonoin kirja mitä olen joskus kakarana lukenut. Huonoja ovat bachin die kunst der fugen fuugat. Huonoja ovat kaikki renesanssisäveltäjät.
 
Jonkun hlldesheimerin mainitseman hepun mielestä mozart ei koskaan ylittänyt mainitsemaasi Es duuri konserttoa numero yhdeksän, johon väitteeseen hildesheimer toteaa kirjassaan, että kyllähän toki mutta korkeimmalla laatutasolla olevista kysymyksistä on hankala kiistellä, voidaan vain keskustella laatutasojen olemassaolosta.

 
Kuuntelin justiinsa myös Beethovenin 3 viimeistä pianosonaattia Uchidan soittamina. Niiitä kyllä kuuntelee mieluusti, joten vika on mozartissa eikä uchidassa. Juryn yksimielinen päätös on että mozart on huonoa. Sonaatti op. 110 päätttyy kiinnostavasti fuugaan.
 
megatherium
25.11.2017 23:41:41 (muokattu 27.11.2017 05:25:16)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

PVC: Kuuntelin justiinsa myös Beethovenin 3 viimeistä pianosonaattia Uchidan soittamina. Niiitä kyllä kuuntelee mieluusti, joten vika on mozartissa eikä uchidassa. Juryn yksimielinen päätös on että mozart on huonoa. Sonaatti op. 110 päätttyy kiinnostavasti fuugaan.
 
Beethoven itse tunnusti cramerille mozartin c molli konserton finaalia kuunnellessaan augartenissa etteivät he saa koskaan mitään vastaavaa aikaan pitäessään erityisen paljon mozartin d molli konserton ohella juuri c mollikonsertosta.
 
Juryn yksimielinen päätös on etten koskaan ole mitään musiikkia kuunnellessa ollut niin voimakkaassa maailman ja minuuden kokonaan tajunnasta ulos tungetuksi tulemisen psykofyysisessä tilassa tiedoitsemisen puhtaana subjektina valon ja rakkauden sulassa atmosfäärissä täydellisen sulautuneena absoluuttiin ettei kukaan uskoisi sitä ihmettä todeksi jollei itse kokisi jonka mozartista korkeimmanasteisessa transsinomaisessa psykofyysissä tilassa koin joka oli minusta lähin vastine jumalan idealle ja olemukselle niin hurmiossa kuin schubertin yhdeksännestäkin aikoinaan olin. Schuberthan tokaisi toisinaan sävellystyönsä lomasta hänen luokseen tulleelle ihmiselle, "jumal antakoon mitä kuuluu", että oli vain poistuttava.
 
Beethovenkin luuli keskustelevansa jumalan kanssa viimeisiä kvartettojaan säveltäessään joissa hän pääsee lähimmäksi mozartin parhaita saavutuksia.
 
Ei mieluusti kuuntelu saa aikaan katharsista jollei se tuota syvällisiä musiikillisia kokemuksia. Ei se kerro vielä mitään musiikin laadusta. Viihdettäkin voi kuunnella mieluusti.
 
Sinun typerät mozart huomautuksesi kertoo vain sen ettet tosiaan ymmärrä musiikista juuri mitään eikä sinulla muutenkaan taida olla suuria musiikillisia kokemuksia plakkarissa kuten minulla joka musiikista nimenomaan on kokenut suurimmat ihmeet ja psykofyysiset tilat joissa matonen maailma ja oma minuus katoavat kokonaan tajunnasta. Se vasta oli huitsia se. Haydninkin musiikki voi olla syvästi vaikuttavaa mutta mozart pistää siitäkin paremmaksi. Mozart onkin "jumaluuden ilmestystä" mutta on siitä kulunut jo kolmisenkymmentävuotta kun sen saatoin kokea. Rupesin korista harrastamaan, pelaamaan joukkueessa ja treenaamaan kisiksessä ja musiikki jäi vähemmälle kun ei ollut aikaa.
 
Ei kai nyt kukaan puuhaisi kokonaislevytysprojektia, valmistaisi suklaakuulia, kirjoittaisi novelleja ( pushkin, mozart ja salieri), näytelmiä, tukuttain biografioita tai ohjaisi filmejä ( milos forman, amadeus) tai esittäisi ja levyttäisi jatkuvasti jonkun tunnetun klassisen säveltäjän musiikkia jolla on vielä menekkiäkin jos tämä olisi huonoa. Käytä nyt järkeäsi hyvä ihminen. Michael haydnilla sinfoniat ovat tosiaan vähän heikkoja eivätkä pärjää mozartille. En kyllä yhtään ihmettele miksi mozartia esitetään paljon enemmän kuin m haydnia. Koska mozart on parempi ja m haydn huonompi.
 
Kannattaa kuunnella papa haydninkin pianokonserttoja vaikkei hän suhtautunut pianokonserttoon sävellysmuotona kai maasalon mukaan yhtä vakavasti kuten mozart joka valloitti niilllä wienissä yleisönsä ja keisarin joka huusi hattu kädessä bravo mozart.
 
Miksi maasalo kirjoittaisi kokonaisen kirjan mozartin pianokonsertoista jos ne eivät olisi loistavia vaan huonoja? Oletko sinä olevinasi joku musiikkitieteen professori ja pätevä arvioimaan niiden merkitystä ollessasi eri kannalla kuin kaikki muut musiikintutkijat?
 
Miksi mozartia ja haydnia pidetään niin merkittävinä aikakautensa säveltäjinä että heistä ja heidän tuotannostaan kirjoitetaan yhä uusia tutkimuksia. Tuskin sen vuoksi että heidän musiikkinsa olisi huonoa vaan että se on niin merkittävää.
 
Esmes Alain Rich kutsuu "Mozartin wienissä säveltämiä pianokonserttoja tämän kauden todellisiksi mestariteoksiksi niin suurenmoisia kuin mozartin wienissä säveltämät viimeiset sinfoniat ovatkin" heikinheimon kääntämänä orkesterimusiikki kirjassa. Saattaa olla ettet tajua mozartin pianokonserttojen hienoa arkkitehtonista rakennetta kuten beethoven joka ei joko ymmärtänyt tai ei halunnut sitä käyttää.
 
Mikäköhän vika siinä renesanssimusiikissa on tai bachissa kun ovat niin huonoja. Juryn yksimielinen päätös on että bachin kantaatit ja passiot ovat huonoja eikä niitä kannata soittaa.
 
Minuun mozartin d molli konsertto teki suuren vaikutuksen juuri uchidan tulkitsemana mutta kaipa niitä sonaatteja ja muita pianoteoksia voi paremminkin soittaa kuten myra hess.
 
Se että soittaa hyvin beethovenssia ei takaa että osaisi tulkita hyvin myös mozartia. Jotakin sellaista väitit rivien välistä lukien myös arthur schnabelkin pianotaiteesta.
 
Miksi sitä paitsi maailman parhaat pianistit vaivautuisivat esittämään ja levyttämään mozartia jos se olisi huonoa kuten väität?
 
Kuuntelepas tekijämiesten tulkintoja kaksykkösestä C duuri, arthur rubinstein, dinu lipatti, paul badura-skoda ja tempoiltaan rivakampi emil gilelsin tulkinta.
 
Olin pakahtua kuin romanttisesta sinfoniasta rubinsteininkin esitystä kuunnellessa että jouduin keskeyttämään kuuntelun jo ennen kadenssia kun en meinannut saada vedetyksi enää ilmaa keuhkoihin. Rakenteellisesti ja musiikillisesti kaksykkönen kasvaa aivan toisiin mittasuhteisiin kuin ed.C duuri konsertto numero kolmetoista.
 
Ihmiskunnan historia on taiteellisen luomisen, vaan ei uskonsotien ja poliittisen vallankäytön historiaa
PVC
27.11.2017 19:59:41 (muokattu 27.11.2017 20:53:19)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

megatherium: Beethoven itse tunnusti cramerille mozartin c molli konserton finaalia kuunnellessaan augartenissa etteivät he saa koskaan mitään vastaavaa aikaan pitäessään erityisen paljon mozartin d molli konserton ohella juuri c mollikonsertosta.
 
Juryn yksimielinen päätös on etten koskaan ole mitään musiikkia kuunnellessa ollut niin voimakkaassa maailman ja minuuden kokonaan tajunnasta ulos tungetuksi tulemisen psykofyysisessä tilassa tiedoitsemisen puhtaana subjektina valon ja rakkauden sulassa atmosfäärissä täydellisen sulautuneena absoluuttiin ettei kukaan uskoisi sitä ihmettä todeksi jollei itse kokisi jonka mozartista korkeimmanasteisessa transsinomaisessa psykofyysissä tilassa koin joka oli minusta lähin vastine jumalan idealle ja olemukselle niin hurmiossa kuin schubertin yhdeksännestäkin aikoinaan olin. Schuberthan tokaisi toisinaan sävellystyönsä lomasta hänen luokseen tulleelle ihmiselle, "jumal antakoon mitä kuuluu", että oli vain poistuttava.
 
Beethovenkin luuli keskustelevansa jumalan kanssa viimeisiä kvartettojaan säveltäessään joissa hän pääsee lähimmäksi mozartin parhaita saavutuksia.
 
Ei mieluusti kuuntelu saa aikaan katharsista jollei se tuota syvällisiä musiikillisia kokemuksia. Ei se kerro vielä mitään musiikin laadusta. Viihdettäkin voi kuunnella mieluusti.
 
Sinun typerät mozart huomautuksesi kertoo vain sen ettet tosiaan ymmärrä musiikista juuri mitään eikä sinulla muutenkaan taida olla suuria musiikillisia kokemuksia plakkarissa kuten minulla joka musiikista nimenomaan on kokenut suurimmat ihmeet ja psykofyysiset tilat joissa matonen maailma ja oma minuus katoavat kokonaan tajunnasta. Se vasta oli huitsia se. Haydninkin musiikki voi olla syvästi vaikuttavaa mutta mozart pistää siitäkin paremmaksi. Mozart onkin "jumaluuden ilmestystä" mutta on siitä kulunut jo kolmisenkymmentävuotta kun sen saatoin kokea. Rupesin korista harrastamaan, pelaamaan joukkueessa ja treenaamaan kisiksessä ja musiikki jäi vähemmälle kun ei ollut aikaa.
 
Ei kai nyt kukaan puuhaisi kokonaislevytysprojektia, valmistaisi suklaakuulia, kirjoittaisi novelleja ( pushkin, mozart ja salieri), näytelmiä, tukuttain biografioita tai ohjaisi filmejä ( milos forman, amadeus) tai esittäisi ja levyttäisi jatkuvasti jonkun tunnetun klassisen säveltäjän musiikkia jolla on vielä menekkiäkin jos tämä olisi huonoa. Käytä nyt järkeäsi hyvä ihminen. Michael haydnilla sinfoniat ovat tosiaan vähän heikkoja eivätkä pärjää mozartille. En kyllä yhtään ihmettele miksi mozartia esitetään paljon enemmän kuin m haydnia. Koska mozart on parempi ja m haydn huonompi.
 
Kannattaa kuunnella papa haydninkin pianokonserttoja vaikkei hän suhtautunut pianokonserttoon sävellysmuotona kai maasalon mukaan yhtä vakavasti kuten mozart joka valloitti niilllä wienissä yleisönsä ja keisarin joka huusi hattu kädessä bravo mozart.
 
Miksi maasalo kirjoittaisi kokonaisen kirjan mozartin pianokonsertoista jos ne eivät olisi loistavia vaan huonoja? Oletko sinä olevinasi joku musiikkitieteen professori ja pätevä arvioimaan niiden merkitystä ollessasi eri kannalla kuin kaikki muut musiikintutkijat?
 
Miksi mozartia ja haydnia pidetään niin merkittävinä aikakautensa säveltäjinä että heistä ja heidän tuotannostaan kirjoitetaan yhä uusia tutkimuksia. Tuskin sen vuoksi että heidän musiikkinsa olisi huonoa vaan että se on niin merkittävää.
 
Esmes Alain Rich kutsuu "Mozartin wienissä säveltämiä pianokonserttoja tämän kauden todellisiksi mestariteoksiksi niin suurenmoisia kuin mozartin wienissä säveltämät viimeiset sinfoniat ovatkin" heikinheimon kääntämänä orkesterimusiikki kirjassa. Saattaa olla ettet tajua mozartin pianokonserttojen hienoa arkkitehtonista rakennetta kuten beethoven joka ei joko ymmärtänyt tai ei halunnut sitä käyttää.
 
Mikäköhän vika siinä renesanssimusiikissa on tai bachissa kun ovat niin huonoja. Juryn yksimielinen päätös on että bachin kantaatit ja passiot ovat huonoja eikä niitä kannata soittaa.
 
Minuun mozartin d molli konsertto teki suuren vaikutuksen juuri uchidan tulkitsemana mutta kaipa niitä sonaatteja ja muita pianoteoksia voi paremminkin soittaa kuten myra hess.
 
Se että soittaa hyvin beethovenssia ei takaa että osaisi tulkita hyvin myös mozartia. Jotakin sellaista väitit rivien välistä lukien myös arthur schnabelkin pianotaiteesta.
 
Miksi sitä paitsi maailman parhaat pianistit vaivautuisivat esittämään ja levyttämään mozartia jos se olisi huonoa kuten väität?
 
Kuuntelepas tekijämiesten tulkintoja kaksykkösestä C duuri, arthur rubinstein, dinu lipatti, paul badura-skoda ja tempoiltaan rivakampi emil gilelsin tulkinta.
 
Olin pakahtua kuin romanttisesta sinfoniasta rubinsteininkin esitystä kuunnellessa että jouduin keskeyttämään kuuntelun jo ennen kadenssia kun en meinannut saada vedetyksi enää ilmaa keuhkoihin. Rakenteellisesti ja musiikillisesti kaksykkönen kasvaa aivan toisiin mittasuhteisiin kuin ed.C duuri konsertto numero kolmetoista.

 
"Oletko sinä olevinasi joku musiikkitieteen professori ja pätevä arvioimaan niiden merkitystä ollessasi eri kannalla kuin kaikki muut musiikintutkijat? " Minähän olen samalla kannalla kuin gould. Ei hänkään ollut musiikkitieteen professori, mutta varmaan pätevä. Kun hän kävi Neukkulandiassa 1957, klassisen musiikin ystävät repivät pelihousunsa, ja tunnettu pianisti Bella Davidovich yllytti leningradilaisia ystäviään säntäämään Gouldin konserttiin hinnalla millä hyvänsä "koska ette voi uskoa millaisen konsertin hän soitti Moskovassa".
 
"Se että soittaa hyvin beethovenssia ei takaa että osaisi tulkita hyvin myös mozartia. " Tietääkseni Uchida tunnetaan nimen omaan hyvänä mozart pianistina, ja luin kielteisen arvostelun hänen 2006 beethoven levystään jossa moitittiin jopa hänen tekniikkaansa. Kuitenkin pidin siitä beethoven levystä, mutta uchidan mozart levyä kuunnellessa olin tyytyväinen kun se vihdoin päättyi. Sillä 2012 mozart levyllä on clevelandin orkesterin kanssa soitetut konsertot 9 es-duuri "jeunehomme" ja 21 c-duuri.
 
"Miksi sitä paitsi maailman parhaat pianistit vaivautuisivat esittämään ja levyttämään mozartia jos se olisi huonoa kuten väität?" Rahan takia tietysti, ja viime kädessä yleisön huonon maun takia. Liejusta evoluution kautta kömpineen idiot sapiens-apinan huonoa makua ei voi koskaan aliarvioida.
 
Minä olen nyt kuunnellut Chopinin masurkat kolmeen otteeseen dinorah varsin soittamina. Kyllähän niissäkin on enemmän musiikillista mielenkiintoa, väriä, draamaa ja melankoliaa kuin steriilin infantiilissa mozartissa, jonka mielikuvitus jätti alvariinsa pulaan. Melko tuntematon dinorah varsi oli näköjään erinomainen pianisti.
 
Nyt kuuntelen Bachin englantilaisia ja ranskalaisia sarjoja alan curtisin soittamina, mainiota.
 
megatherium
27.11.2017 20:57:12 (muokattu 27.11.2017 21:15:32)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

PVC: "Oletko sinä olevinasi joku musiikkitieteen professori ja pätevä arvioimaan niiden merkitystä ollessasi eri kannalla kuin kaikki muut musiikintutkijat? " Minähän olen samalla kannalla kuin gould. Ei hänkään ollut musiikkitieteen professori, mutta varmaan pätevä.
 
"Se että soittaa hyvin beethovenssia ei takaa että osaisi tulkita hyvin myös mozartia. " Tietääkseni Uchida tunnetaan nimen omaan hyvänä mozart pianistina, ja luin kielteisen arvostelun hänen 2006 beethoven levystään jossa moitittiin jopa hänen tekniikkaansa. Kuitenkin pidin siitä beethoven levystä, mutta uchidan mozart levyä kuunnellessa olin tyytyväinen kun se vihdoin päättyi. Sillä 2012 mozart levyllä on clevelandin orkesterin kanssa soitetut konsertot 9 es-duuri "jeunehomme" ja 21 c-duuri.
 
"Miksi sitä paitsi maailman parhaat pianistit vaivautuisivat esittämään ja levyttämään mozartia jos se olisi huonoa kuten väität?" Rahan takia tietysti, ja viime kädessä yleisön huonon maun takia. Liejusta evoluution kautta kömpineen idiot sapiens-apinan huonoa makua ei voi koskaan aliarvioida.
 
Minä olen nyt kuunnellut Chopinin masurkat kolmeen otteeseen dinorah varsin soittamina. Kyllähän niissäkin on enemmän musiikillista mielenkiintoa, väriä, draamaa ja melankoliaa kuin steriilin infantiilissa mozartissa, jonka mielikuvitus jätti alvariinsa pulaan.
 
Nyt kuuntelen Bachin englantilaisia ja ranskalaisia sarjoja alan curtisin soittamina, mainiota.

 
Ymmärtäisin jotenkin väitteesi jos tarkoittaisit huonolla maulla esimerkiksi rossinimaisittain keveästi kuplivan buffo-oopperan suosimista saksalaisen syvämitteisyyden ja mestarillisen insinööritaidon sijaan mozartin pianokonsertoissaan viljelemien arkkitehtonisten hienouksien edustaessa konserttomuodon parhaita perinteitä ja kvaliteetteja sinfonisessa arkkitehtonisessa muotoajattelussaan joka edustaa korkeimpia kvalitatiivisia hyveitä taidemusiikissa ja harvoin klassisessa musiikissa yleisön makua voi moittia huonoksi varsinkin kun historia tavallisesti oikaisee tällaiset vääristymät.mozart oli suunnattoman lahjakas säveltäjä jonka valtava mielikuvitus loi suuret pianokonsertot oopperat ja sinfoniat vaivattomasti musiikkidramaatikon psykologisella vaistolla. Chopin taas kansallisempi ilmiö pienmuotojen taitajana.
 
Mozart kritiikkisi on aiheetonta idiotistista ja ääliömäisen amatöörimäistä puutaheinää ja soopaa ilman totuuden häivääkään. Mozart on koko maailmankaikkeuden historan suurin nero ja korkein puhtaasti objektiivinen musiikillinen äly joka milloinkaan on eksistoinut. Hän jopa suggeroi minut luulemaan että todella kohtasin jumalan jonka mozartin musiikista sen voi vain välittömästi kokea. Mutta haastavaa se on. Se ei tapahdu nappia painamalla.
 
Ihmiskunnan historia on taiteellisen luomisen, vaan ei uskonsotien ja poliittisen vallankäytön historiaa
PVC
27.11.2017 23:12:46 (muokattu 27.11.2017 23:42:28)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

megatherium: Ymmärtäisin jotenkin väitteesi jos tarkoittaisit huonolla maulla esimerkiksi rossinimaisittain keveästi kuplivan buffo-oopperan suosimista saksalaisen syvämitteisyyden ja mestarillisen insinööritaidon sijaan mozartin pianokonsertoissaan viljelemien arkkitehtonisten hienouksien edustaessa konserttomuodon parhaita perinteitä ja kvaliteetteja sinfonisessa arkkitehtonisessa muotoajattelussaan joka edustaa korkeimpia kvalitatiivisia hyveitä taidemusiikissa ja harvoin klassisessa musiikissa yleisön makua voi moittia huonoksi varsinkin kun historia tavallisesti oikaisee tällaiset vääristymät.mozart oli suunnattoman lahjakas säveltäjä jonka valtava mielikuvitus loi suuret pianokonsertot oopperat ja sinfoniat vaivattomasti musiikkidramaatikon psykologisella vaistolla. Chopin taas kansallisempi ilmiö pienmuotojen taitajana.
 
Mozart kritiikkisi on aiheetonta idiotistista ja ääliömäisen amatöörimäistä puutaheinää ja soopaa ilman totuuden häivääkään. Mozart on koko maailmankaikkeuden historan suurin nero ja korkein puhtaasti objektiivinen musiikillinen äly joka milloinkaan on eksistoinut. Hän jopa suggeroi minut luulemaan että todella kohtasin jumalan jonka mozartin musiikista sen voi vain välittömästi kokea. Mutta haastavaa se on. Se ei tapahdu nappia painamalla.

 
Oo höpsimäti. Uraa uurtava suorastaan tag-pesujauheen vai oliko se andy tavoin lian pois räjäyttävä kansainvälisesti arvostettu mozart kritiikkini on loistava vastaisku, vasen koukku ja exocet-ohjus suoraan maailman yliarvostetuimman säveltäjän ummehtuneeseen bunkkeriin. On selvää että mozart on pelkkä surkuteltava kaupallinen kupla jonka olen onnistunut henkevillä kommenteillani poksauttamaan kuin ylisuuren hubbabubba purkkapallon.
 
Minulla on näet super-herkät korvat kuten tuossa alla,
 
https://www.youtube.com/watch?v=lpoyaAKE8VM
 
megatherium
28.11.2017 01:45:19 (muokattu 28.11.2017 22:29:06)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

PVC: Oo höpsimäti. Uraa uurtava suorastaan tag-pesujauheen vai oliko se andy tavoin lian pois räjäyttävä kansainvälisesti arvostettu mozart kritiikkini on loistava vastaisku, vasen koukku ja exocet-ohjus suoraan maailman yliarvostetuimman säveltäjän ummehtuneeseen bunkkeriin. On selvää että mozart on pelkkä surkuteltava kaupallinen kupla jonka olen onnistunut henkevillä kommenteillani poksauttamaan kuin ylisuuren hubbabubba purkkapallon.
 
Minulla on näet super-herkät korvat kuten tuossa alla,
 
https://www.youtube.com/watch?v=lpoyaAKE8VM

 
Mitä höpäjät. Merestähän esi-isämme ovat maalle kömpineet eivätkä liejusta oltuaan alkujaan kaloja.
 
Eikä gould ollut musiikkitieteilijä kuten blume, broder, D forman, girldestone, hutchings, landon, radcliffe, reinecke, saint-foix, tischler, tovey, weising, badura-skoda etc jotka kaikki tarkastelevat mozartin pianokonserttoja ja pureutuvat mozartin pianokonserttojen rakenne analyysiin tai steptoe, king, rosen ja davies jotka tutkivat mozartia muista aspekteista. Gouldin käsitykset ovat niin subjektiivisia ettei hänellä musiikintutkijana ole objektiivisuuden häivääkään.
 
Ja kuitenkin, gould kirjoittaa mozartin c molli konsertosta tekemänsä levytyksen esipuheessa levytekstissä hyvin kaunopuheisesti mozartin musiikista ja c molli konserton kauniista muunnelmamuotoisesta finaalista jolla on hänen mukaansa raison d etree struktuuri jossa hänen mukaansa kohtaamme unelmiemme, siis myös hänen unelmiensa, mozartin " mozartin filosofisten mielialojen fugaalisen kromaattisen tyylin yhtyessä konserton haihtuvaan valtakuntaan briljantin menestyksekkäästi".
 
Lisäksi gouldin mielestä konserton kaksi tai kolme ensimmäistä minuuttia ovat arkktehtonisesti kaikkein taitavimmin käytetyt minuutit mozartin tuotannossa orkesterin suurenmoisessa ennakkoesittelyssä jonka jälkeen pianon ensimmäisen sisääntulon myötä se moduloi hänen mielestään paljon vähemmän yleville seuduille rinnakkaisen es duurin kirkkauteen juuttuen epätoivoisesti tähän sävellajiin hyväillen es duuria materiaalilla joka on ala arvoista suurenmoiseen alkuun verrattuna pistäen väliin mielikuvituksettomia sekvenssejä.
 
Ei musiikkitieteilijä kai maasalo ole pistänyt merkille mitään tällaista vaan hänen käsityksensä mukaan c molli konserton salaisuus on jos mahdollista vielä syvempi kuin d molli konserton.
 
Toinen osa larghetto sisältää hienovaraista puupuhallinkudosta.
 
Mozartin c molli konsertto ei gouldin mukaan ole erityisen onnistunut koska se sisältää " mestarin ( kuulitko, gould kutsuu mozartia mestariksi) haltioituneinta musiikkia". Onneksi olkoon vain kun olet mozartista gouldin kanssa samaa mieltä.
 
Minusta vain gouldin levytys monoäänityksessään jossa ilmeisesti joko liian etäältä tai hiljaisella taajuudella äänitetystä piano-osuudesta ei saa juuri mitään selvää on sikäli aivan mahdoton, suttuinen, krahiseva ja epänautittava kun tuupissa on suuri tarjonta paljon loisteliaampiakin stereo ja digitaaliäänityksiä mainitusta konsertosta joissa soitinryhmien välinen tasapaino on kohdallaan ja ideaalinen ja kaikki kuuluu.
 
Sikäli argumenttisi on väärä kritisoidessasi vain mozartia yliarvostuksesta koska myös bachkin on yliarvostettu säveltäjä esim tuukkaseen fougstedtin saikkolaan aaltoseen ja karjalaiseen pesoseen tai melartininkin tai leiviskän sinfonioihin verrattuna.
 
Silleinhän toi sun kritiikkisi toimisikin että se olisi kohdistettu johonkin puhtaasti kaupallisen musiikin tuotteeseen räp ja pop genreessä joka todella on mielettömän yliarvostettua.
 
Mozarthan on aivan marginaalinen musiikillinen ilmiö jumaluudestaan huolimatta ed rinnalla nuorison keskuudessa uskoisin vaikka on joskus paistatellut hesarin teettämässä tutkimuksessa hesassa jopa musiikillisia suosikkeja mittaavien galluppien kärjessä josta vanha kulttuuripalstan sivu jugendhyllyn kyljessä lahjomattomasti kertoo, siba kakkosena, juice kolmantena ja bach sitä seuraavana. Muualla suomessa iskelmätähtiä on suosittu enemmän. Selvitän vielä vuosiluvun.
 
Argumenttisi on pätemätön myös siksi että mozart edustaa mitä suurinta aitoutta ja puhtautta musiikillisten ilmiöiden joukossa vaikka onkin hyvin arvostettu mutta syystäkin ja sehän on hyvä asia että kerrankin suuri ja aito taide voittaa laadullisin kriteerein eikä vain yleisön suosiolla arvioituna. Bravo mozart. Best is best at anyway.
 
Olen itse koettanut kovasti toitottaa ja taittaa peistä tuukkasten rantojen aaltosten karjalaisten saikkoloiden ym puolesta mutta turhaan kun ketään eikä yleäkään toimittajineen kiinnosta. Mennään mozartilla sitten.
 
Mozartinsi keskeneräiset singspielit liebesprobe ja salzburger lump in wien ovat kadoksissa don giovanninsa ajalta.
 
Ihmiskunnan historia on taiteellisen luomisen, vaan ei uskonsotien ja poliittisen vallankäytön historiaa
levesinet
28.11.2017 22:46:36
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Liejusta evoluution kautta kömpineen idiot sapiens-apinan huonoa makua ei voi koskaan aliarvioida.
Olette oikeassa yhdistäessänne Mozartin kehitysoppiin. Kyse on valistusaatteesta. Adam Weishaupt ja kumppanit. Seuraukset ovat olleet tuhoisia.
 
PVC
29.11.2017 01:27:53
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

levesinet: Olette oikeassa yhdistäessänne Mozartin kehitysoppiin. Kyse on valistusaatteesta. Adam Weishaupt ja kumppanit. Seuraukset ovat olleet tuhoisia.
 
Juu niin on. Tietenkin mozart edustaa euroviisutason taiteellista makua.
 
megatherium
29.11.2017 03:14:26 (muokattu 29.11.2017 06:40:52)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

PVC: Juu niin on. Tietenkin mozart edustaa euroviisutason taiteellista makua.
 
Höpsistä. Mutta lienee totta että mozart antoi kruunajaiskonsertossaan kakskuus D duuri liikaa periksi yleisön maulle pyrkien myötäilemään wieniläisten makutottumuksia ja sovittamaan sanontansa sen mukaan galantin konserton rakenteellisia piirteitä viljellen kaikkea vakavaa ja poikkeavaa vältellen laskeuduttuaan alas suurten wieniläiskonserttojensa korkeuksista ja luovuttuaan niiden sanonnan ja arkkitehtonisen rakenteen ja tonaalisen logiikan hienouksista ja sonaattimuodon alati uudelleen vapaasti tulkitutuista persoonallisista ja ainutkertaisista muotorakenteista romanssissa hylkäämättä maasalon mukaan kuitenkaan ainoatakaan eettisistä periaatteistaan vaan mozartin jättämät jäljet on kuultavissa konserton jokaisessa osassa muutoin mozartista aika siloitellun kuvan antavassa konsertossa mozartin ollessa tavallaan wieninuransa alkupisteessä jossa vielä varhaiskonserttojen aikana hänellä oli kaikki valloitettavanaan mutta nyt yrityksessä oli jo valmiiksi tappion maku kun mozartin tähti pianokonserttojen solistina oli sammunut eikä akatemiasarjasta tullut mitään tilaajien puutteessa ennen niin täysien tilaajalistojen joissa mozartin uran huippuaikoina edustettuina olivat ylhäisaatelista pienaateliin, ulkomaisista diplomaateista suurporvareihin ja tieteen ja taiteen johtohenkilöistä virkamiehiin käsittäen yli sataseitsemänkymmentä nimeä jotka olivat nyt suurelta osin jääneet pois ja siten uusi konsertto jolla mozart uskoi valloittavansa jälleen yleisönsä jäi pitkäksi aikaa soittamatta vaikka siitä myöhemmin tulikin hyvin suosittu meidän päiviimme saakka.
 
Kruunajaiskonserton jälkeen sävelletyt
kolme viimeistä suurta sinfoniaa kontrapunktin apoteooseineen ja triumfeineen, adagio h, pianotrio E, piano ja viuolusonaatit C ja F ja suuri divertimento jousitriolle, konzertaria un bacio di mano, canzonetta, kaanonit ja ehkä G pianotriokin etc kohottavat mozartin taas inhimillisen hengen korkeimmille huipuille taiteen parnassolle apollonisuudessaan.
 
Salzburgissakin suurta d molli konserttoa olivat kuuntelemassa kaikki yliopiston professorit ja michael haydn käänsi heinrich marchandille nuottilehteä antaen hänelle leopoldin mukaan nautinnon todeta kuinka taitavasti se on sommiteltu ja yhteenpunottu ja kuinka vaikea se on.
 
Mozart todistaa paremmin kuin kukaan toinen että nerous ei ole vanhuuden viisauden tai kirkastumisen tuote. ( hildesheimer)
 
Bach edustaa viihde-ja kevyen pop musiikin kuluttajien musiikillisen reseptiokyvyn tasoa euroviisuja vastaavine taiteellisine ambitioineen .mozart on jumala.
 
Ihmiskunnan historia on taiteellisen luomisen, vaan ei uskonsotien ja poliittisen vallankäytön historiaa
PVC
29.11.2017 13:55:33 (muokattu 29.11.2017 14:02:41)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

" varsinkin heikko ja krahiseva mono(?)äänitys ovat omiaan pilaamaan teoksen potentiaalisesti tarjoaman vähäisenkin kuuntelunautinnon. "
 
Höpsistä. Vanhat krahisevat mono äänitykset ovat niitä parhaita. Nyt eletään steriiliä euroviisu/räppi/lotto/ampumahiihto/yms. rahat pois lopunaikaa jossa kulttuuri sen kuin taantuu ja poliitikot kierivät rahoissa palatseissaan kunnes heidänkin on hankittava rollaattori.
 
Tämä Italiassa 2011 julkaistu stereo levy on aika hyvä jota kuuntelen nyt: Stravinski johtaa omia 1950-luvun biisejään. "Stravinsky: sacred works and other 1957-1960" Urania records. Siinä on Canticum sacrum ja threni eli jeremiaan valitusvirret.
 
".mozart on jumala." njet. Bach säveltää ruikuttavan mozartin suohon pikkuvarpaallaan.
 
megatherium
29.11.2017 17:42:28 (muokattu 29.11.2017 17:51:13)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

PVC: " varsinkin heikko ja krahiseva mono(?)äänitys ovat omiaan pilaamaan teoksen potentiaalisesti tarjoaman vähäisenkin kuuntelunautinnon. "
 
Höpsistä. Vanhat krahisevat mono äänitykset ovat niitä parhaita. Nyt eletään steriiliä euroviisu/räppi/lotto/ampumahiihto/yms. rahat pois lopunaikaa jossa kulttuuri sen kuin taantuu ja poliitikot kierivät rahoissa palatseissaan kunnes heidänkin on hankittava rollaattori.
 
Tämä Italiassa 2011 julkaistu stereo levy on aika hyvä jota kuuntelen nyt: Stravinski johtaa omia 1950-luvun biisejään. "Stravinsky: sacred works and other 1957-1960" Urania records. Siinä on Canticum sacrum ja threni eli jeremiaan valitusvirret.
 
".mozart on jumala." njet. Bach säveltää ruikuttavan mozartin suohon pikkuvarpaallaan.

 
Kun mozart oli wienissä uransa huipulla mozartin jokainen uusi pianokonsertto herätti kiinnostusta ja tuli kaupunkilaisten puheenaiheeksi. Bach ei osannut mozartiin verrattuna lainkaan säveltää koskapa kukaan ei arvostanut hänen tuotoksiaan omana aikanaan eikä ollut kiinnostunut hänen teoksistaan kuten sooloviulusonaateista ym. Ruonasta. Mozart säveltää likakaivoon pikkurillillään sen peruukkipäisen bachin amatöörin.
 
Ihmiskunnan historia on taiteellisen luomisen, vaan ei uskonsotien ja poliittisen vallankäytön historiaa
PVC
30.11.2017 14:47:35
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

megatherium: Kun mozart oli wienissä uransa huipulla mozartin jokainen uusi pianokonsertto herätti kiinnostusta ja tuli kaupunkilaisten puheenaiheeksi. Bach ei osannut mozartiin verrattuna lainkaan säveltää koskapa kukaan ei arvostanut hänen tuotoksiaan omana aikanaan eikä ollut kiinnostunut hänen teoksistaan kuten sooloviulusonaateista ym. Ruonasta. Mozart säveltää likakaivoon pikkurillillään sen peruukkipäisen bachin amatöörin.
 
Mikä on mielestäsi seuraavaksi parasta jos mozart mukamas on paras?
 
megatherium
30.11.2017 20:26:42 (muokattu 01.12.2017 05:17:17)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

PVC: Mikä on mielestäsi seuraavaksi parasta jos mozart mukamas on paras?
 
Yleisen mielipiteen ja hildeheimerin mukaan L v B:n keski-ja myöhäiskauden tuotanto loogisena äärimmäisyysajattelijana siirtymävaiheen teoksia ja perifeerisiä näytelmämusiikkiteoksia ym. lukuunottamatta ja miksei schubertkin suurimmilllaan mutta hän edustaa jo selkeämmin romanttista tyylisuuntaa ja ideaaleja jossa melodia itse ja sen kehittely ovat motiivityöskentelyä ja temaattisia kontrasteja tärkeämmässä asemassa soinninkin ollessa hänen musiikissaan itsenäinen tekijä.
 
Ehkäpä barokkihyveitä suosiva leipzigissa sävelletty hoviurkuri karl imanuel engelille omistettu kolmiääninen gigue G duuri pianolle mestarillisessa kontrapunktissaan lienee mozartia juuri sinun vaativaan polyfoniseen makuusi.
 
Voit kuunnella sen vaikka andras schiffin erinomaisena tulkintana tuupista raikuvine aplodeineen. Erityisen vaikuttavia ovat melodialinjojen mutkitteleva särmikkyys ja kulmikkuus joiden rekisterin eroavuudet rikastuttavat polyfoniaa, rohkeat dissonanssit ja epätavalliset pedaaliefektit vaihtuvia harmonioita vasten. Kappaletta saatetaan soittaa joskus myös uruilla kuten tuupista saamme kuulla.
 
Irrallinen menuetti D duuri pianolle kuuluu myös mozartin myöhäisvuosien tuotantoon ja kuinka erilainen se onkaan lapsuuden menuettoihin verrattuna tekstuurinsa kromaattisuudessa ja kontrastiensa rikkaudessa. Musiikintutkija alfred einstein epäilee että tämä menuettio on alunperin muodostanut mozartin viimeisen D duuri pianosonaatin kolmannen osan ja Glock on osoittanut motiivisia yhtymäkohtia menueton alun ja sonaatin finaalin pääteeman välillä. Ehkäpä neljäosainen sonaattimuoto joka ennakoi jo isoa beetä ja schubertiakin oli mozartin aikaan vielä liian epätavallinen jonka vuoksi säveltäjä poisti sen ja teki siitä itsenäisen pianoteoksen. Harvoin esitetty trio on stadlerin käsialaa.
 
Vaikuttava on myös mozartin sturm und drangia edustava g molli pianosonaatin allegro kv deest oka lienee keskeytynyt yritys säveltää preussilaiselle prinsessalle lisää pianosonaatteja.
 
Jos puhtaasti minun mielipidettä kysyt voisin lisätä frederick diiliuksen ja melartininkin sinfonikkona muutamilla kamarimusiikki ja pianoteoksilla sekä traumgsichtillä ym höystettynä plus muutama suomalaissäveltä tuukkanen, fougstedt, aaltonen, karjalainen, madetoja, pesonen, linnala, leiviskä, meriläinen, ikonen, saikkola, ranta ym. sinfonioillaan, orkesteri- ja vokaaliteoksillaan ja vaikka fanfar niminen musiikkilehti pitikin melartinia liian vähän arvostettuna, kyse on vain minun mausta, ei yleisestä mielipiteestä, jonka mukaan bachkin on kolmen suurimman joukossa mutta ei vielä ajallisista syistä barokkisäveltäjänä edusta romanttista tunteenpaloa kuin ehkä hetkittäin satunnaisesti objektiivisuuden ollessa hallitsevana tekijänä hänen musiikissaan kuten klassismin säveltäjilläkin.
 
Ihmiskunnan historia on taiteellisen luomisen, vaan ei uskonsotien ja poliittisen vallankäytön historiaa
PVC
01.12.2017 13:03:59 (muokattu 01.12.2017 18:59:08)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

megatherium: Yleisen mielipiteen ja hildeheimerin mukaan L v B:n keski-ja myöhäiskauden tuotanto loogisena äärimmäisyysajattelijana siirtymävaiheen teoksia ja perifeerisiä näytelmämusiikkiteoksia ym. lukuunottamatta ja miksei schubertkin suurimmilllaan mutta hän edustaa jo selkeämmin romanttista tyylisuuntaa ja ideaaleja jossa melodia itse ja sen kehittely ovat motiivityöskentelyä ja temaattisia kontrasteja tärkeämmässä asemassa soinninkin ollessa hänen musiikissaan itsenäinen tekijä.
 
Ehkäpä barokkihyveitä suosiva leipzigissa sävelletty hoviurkuri karl imanuel engelille omistettu kolmiääninen gigue G duuri pianolle mestarillisessa kontrapunktissaan lienee mozartia juuri sinun vaativaan polyfoniseen makuusi.
 
Voit kuunnella sen vaikka andras schiffin erinomaisena tulkintana tuupista raikuvine aplodeineen. Erityisen vaikuttavia ovat melodialinjojen mutkitteleva särmikkyys ja kulmikkuus joiden rekisterin eroavuudet rikastuttavat polyfoniaa, rohkeat dissonanssit ja epätavalliset pedaaliefektit vaihtuvia harmonioita vasten. Kappaletta saatetaan soittaa joskus myös uruilla kuten tuupista saamme kuulla.
 
Irrallinen menuetti D duuri pianolle kuuluu myös mozartin myöhäisvuosien tuotantoon ja kuinka erilainen se onkaan lapsuuden menuettoihin verrattuna tekstuurinsa kromaattisuudessa ja kontrastiensa rikkaudessa. Musiikintutkija alfred einstein epäilee että tämä menuettio on alunperin muodostanut mozartin viimeisen D duuri pianosonaatin kolmannen osan ja Glock on osoittanut motiivisia yhtymäkohtia menueton alun ja sonaatin finaalin pääteeman välillä. Ehkäpä neljäosainen sonaattimuoto joka ennakoi jo isoa beetä ja schubertiakin oli mozartin aikaan vielä liian epätavallinen jonka vuoksi säveltäjä poisti sen ja teki siitä itsenäisen pianoteoksen. Harvoin esitetty trio on stadlerin käsialaa.
 
Vaikuttava on myös mozartin sturm und drangia edustava g molli pianosonaatin allegro kv deest oka lienee keskeytynyt yritys säveltää preussilaiselle prinsessalle lisää pianosonaatteja.
 
Jos puhtaasti minun mielipidettä kysyt voisin lisätä frederick diiliuksen ja melartininkin sinfonikkona muutamilla kamarimusiikki ja pianoteoksilla sekä traumgsichtillä ym höystettynä plus muutama suomalaissäveltä tuukkanen, fougstedt, aaltonen, karjalainen, madetoja, pesonen, linnala, leiviskä, meriläinen, ikonen, saikkola, ranta ym. sinfonioillaan, orkesteri- ja vokaaliteoksillaan ja vaikka fanfar niminen musiikkilehti pitikin melartinia liian vähän arvostettuna, kyse on vain minun mausta, ei yleisestä mielipiteestä, jonka mukaan bachkin on kolmen suurimman joukossa mutta ei vielä ajallisista syistä barokkisäveltäjänä edusta romanttista tunteenpaloa kuin ehkä hetkittäin satunnaisesti objektiivisuuden ollessa hallitsevana tekijänä hänen musiikissaan kuten klassismin säveltäjilläkin.

 
Siis gigue KV 574? Sellaisen voisi väsätä kuka tahansa musiikin opiskelija tai vaikka halpa tietokone. Kun Bachia soittaa takaperin, tulos on yhtä huono.
 
Toihan on täysin naurettava suositus. Et varmaan ollut tosissasi? Tässä todellista musiikkia:
Scott Ross soittaa d'Anglebertin urkuteokset.
 
https://www.youtube.com/watch?v=yxJLkuuWb34
 
Schnittken 8. sinfonia on muuten parempaa kuin mozart. Samoin Schnittken 2 pianokonserttoa sekä baletti Peer Gynt.
 
megatherium
01.12.2017 19:45:54 (muokattu 04.12.2017 05:21:22)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

PVC: Siis gigue KV 574? Sellaisen voisi väsätä kuka tahansa musiikin opiskelija tai vaikka halpa tietokone. Kun Bachia soittaa takaperin, tulos on yhtä huono.
 
Toihan on täysin naurettava suositus. Et varmaan ollut tosissasi? Tässä todellista musiikkia:
Scott Ross soittaa d'Anglebertin urkuteokset.
 
https://www.youtube.com/watch?v=yxJLkuuWb34
 
Schnittken 8. sinfonia on muuten parempaa kuin mozart. Samoin Schnittken 2 pianokonserttoa sekä baletti Peer Gynt.

 
D'Anglebert viljelee konservatiivisuudessaan akateemista kontrapunktista satsia fuugissaan joka uruilla soitettuna kuulostaa aivan ruosteiselta posetiivilta kleine giguen tyylillisesti bachin vaikutuksesta riippumattomaan häikäisevään kontrapunktiseen taitoon ja musiikillisiin visioihin ja efekteihin verrattuna joka on hetken innoituksessaan erilaista kuin mikään muu jonka mozart koskaan sävelsi.
 
Mutta jos ankaran kontrapunktinen satsi on mieleesi tyydyttämään järjestyksen tajua, kuten mozartin vaimolla konstanzella, edustaa mozartilla vaikkapa upea c molli fuuga kahdelle pianolle neliäänisesti, abstraktisti ajateltuna, harmonisesti ennenkuulumattoman rohkeana korostaessaan voimakkaasti dissonoivia kromaattisia puoliaskeleita ja appoggiaturoita absoluuttista kontrapunktin muotoa, josta beethoven oli niin vaikuttunut että kopio koko fuugan itselleen muistuttaessaan joidenkin ison been myöhäisteosten kuten viimeisen c molli sonaatin avausosan fugaalista tyyliä muunnoksenaan. Fuugamonumentti ei taatusti syntynyt enää constanzen mieliksi vaan jostakin välittömästä syystä häntä itseään ja jotakuta oppilastaan varten.
 
Vai kuuntelet sinä mieluusti uchidan soittamia beethovenin viimeisiä "mozartin" pianosonaatteja? Eittämättähän ison been viimeisen c molli sonaatin opus satayksitoista muunnelmamuotoinen arietta-osa metafyysisissä syvyyksissään on kaksiosaisen sonaatin painavin osa. Siinä mozartilla ei tainnut juurikaan olla sormiaan pelissä.
 
On huomattava kuinka suuren tehon beethoven saa aikaan arietan vapaammissa muunnelmissa ja codassa pelkästään trillejä käyttämällä, joita hän toistaa tai moduloi ylenpalttisesti shamanistiseen hypnoottisuuteen saakka yliaistillisen kirkkauden atmosfäärissä joka vie kuulijan muunnelma muunnelmalta yhä valoisampaan ja aineettomampaan maailmaan jossa hän on oman tietoisuutensa ylittävässä tilassa. Mozartin subliimein taide kykenee tietenkin ilmaisemaan tämän isoa beetä vieläkin täydellisemmin ja definitiivisemmin.
 
Myöhemminhän mozart myös sovitti c molli fuugansa jousiorkesterille säveltämänsä adagion kera suuren sinfoniatrilogian ynnä muiden töiden lomassa ehkä kustantajan pyynnöstä pienen lisäansion toivossa jonkun puolituntisen aikana jolloin hänellä ei ollut muutakaan tekemistä.
 
Vaikuttava on myös hieman varhaisempi g molli fuuga jonka mozart hallitsi kaksikätisesti kun myöhemmät tulkitsijat vain duona mozartin soittaessa puuttuvan sävelen kun kaikki sormet olivat jo koskettimilla ilmeisesti nenällään. Eräs sanomalehti kutsuikin häntä isonenäiseksi mozartiksi.
 
Kumma kyllä mozart on jättänyt fuugan silleen vasta vähän ennen loppua. Viimeiset pari tahtia ovat jonkun muun luultavasti apotti maximilian stadlerin käsialaa. Fuugaa ei käytännössä voi soittaa kahdella kädellä ja yhdellä koskettimistolla ja onkin arveltu että kyeessä saattaisi ollakin urkusävellys jonka käyttötarkoituksesta ei ole mitään tietoa. Preludi ja fuuga C duuri eivät vaikuta ehkä yhtä kiehtovilta sietämättömästä bach riippuvuudestaan johtuen.
 
Iän myötä mozartin kasvojen iho alkoi kellertyä ja pöhöttyä, siihen muodostui rokonarpia ja hänelle kehittyi kaksoisleuka.
 
Myös järkyttävä kaksoisfuuga mekaaniselle uruille f molli myöhäisvuosilta on tutustumisen arvoinen. Siinä mozart on jo vapautunut bach riippuvuudestaan joka vielä vaivasi mozartin varhaisimpia wienissä konstanzen mieliksi sävellettyjä fuugakatkelmia äänenkuljetuksensa krampinomaisuudessa.
 
Mozarthan on jättänyt jälkeensä lukuisia keskeneräisiä fuugafragmentteja ajalta jolloin hän bachin ja handelin polyfonisen tyylin innoittamana sovitti heidän fuugiaan jousitriolle säveltämänsä adagion kera sekä oli alusta lähtien van swieteninkin barokkikonserttien innokas osallistuja vielä senkin jälkeen kun oman akatemiasarjan järjestäminen tilaajien puuttuessa ei enää onnistunut eikä toteutunut mozartin johtaessa päivän maun mukaan uudelleen orkestroimiaan handelin oratorioita van swietenin luona.
 
Muutoinhan mozart sävelsi fuugia vain joihinkin messuihinsa, vespereihin tai litanioihin jupiter sinfonian kontrapunktin apoteoosiksi tai triumfiksi kutsuttua fuugafinaalia unohtamatta. Mozartin varhaisin tunnettu fuugakatkelma sisältyy lontoon luonnoskirjaan. Mm. Duo crommelynck on levyttänyt joukon complete mozart editionista puuttuvia fuugakatkelmia.
 
Kaupallisia tarkoitusperiä palvelevalle "kokonaislevytykselle" tämän voi vielä jotenkin ehkä suodakin mutta sitä pitää jo anteeksiantamattomana että kaksi mitä intiimeimmällä omistuskirjoituksella varustettua mozartin constanzelle omistamaa sävellystä on syystä tai toisesta jäänyt kokonaislevytyksestä pois, solfeesit, solfeggio per la mia cara costanza, osat allegro-adagio-allegro-eserciszj-andante ja kahdelle pianolle sävelletyt sonaatinkatkelmat B duuri joista toinen melodiikaltaan unohtumaton sisältää poikkeuksellisen intiimin omistuskirjoituksen, per la sig:ra constanza weber-ah-. Leikki leikkinä, mitäs se minulle jonkun levyfirman tekemiset kuuluu. Tai ehkä minulta on vain jotakin jäänyt huomaamatta joka sisältyykin levysarjaan .
 
Cd levyllinen kaanoneita tai jotkut kontrapunktiharjoitukset ovat oma lukunsa.
 
Gottfried van swieten oli mozartin ihailija ja suosija joka oli vielä pysynyt tälle uskollisena. Bachin fuugat olivat hänen mielimusiikkiaan.
 
Kuriositeettina mainittakoon että mozartin kypsimpiin sinfonian osiin kuulunut lähes sadan tahdin mittainen sinfonian avausosan katkelma juuri ennen haffner sinfoniaa on joutunut kadoksiin vaikka constanze mozart oli tuntenut sen. Mutta niinhän kävi mm.liebesprobellekin. Varhaisemmilta wienin ajoilta peräisin olevat marssit ja c duuri menuetti orkesterille lienevät sävelletty joidenkin mozartin musiikillisten akatemioiden välisoitoiksi. Mozartin varhaiseen A duuri konsertoon sävelletty mutta mozartin sittemmin hylkäämä rondo on erityisen ilmaisuvoimainen ja viehättävä sävellys mutta finaaliksi ehkä liian hidastempoinen.
 
Varhaisia wieninvuosia joiden aikana mozart koitti saada jalansijaa kaupugin musiikkielämässä sävyttävät lisäksi kuusi uutta viulusonaattia käsittävä artarian julkaisema sarja, galantti sonaatti kahdelle pianolle, oboekvartetto, käyrätorvikvintetto ja -rondo orkesterille, rondo D, eka käyrätorvikonsertto, konserttiaarioita ja lukuisia sekalaisia teoksia ja viulusonaattikatkelmia, puhallinserenadit Es ja c, ooppera ryöstö seraljista ja pianokonsertot A F ja C, jousikvartetto G, c molli messun alku, haffner sinfonia, d molli kyrie, linzin sinfonia, kvartetot es ja d, duot kahdelle viululle, handel tyylinen sarja, käyrätorvikonserttoja, lisää konserttiaarioita, oopperafragmentit l'oca del cairo ja lo sposo deluso, ko serttokatkelma oboelle, pantomiimimusiikkia ensiviulun osuudet vain säilyneet ,fantasiat c viulu ja piano ja d piano, lauluja o calpe, muunnelmia pianolle, trion katkelma, noctornoja etc
 
Mozartin kaikki sinfoniat ovat muuten parempia kuin schnittken jonka atonaalinen sävelkieli maistuu paremman sanan puutteessa koiran kakalta.
 
Schnittke on surkeimpia ja persoonattomimpia nykysäveltäjiä mozartin ym. tyylipiirteitä imitoivassa ja plagioivassa polystylistisessa tekniikassaan jossa erilaisia tyylejä sekoitetaan keskenään jonkinlaiseksi monien eri tyylivaikutteiden synteesiksi vastavaikutuksena kritisoimilleen sarjallisen itsekieltämisen puberteettisille rituaaleille.
 
Ihmiskunnan historia on taiteellisen luomisen, vaan ei uskonsotien ja poliittisen vallankäytön historiaa
« edellinen sivu | seuraava sivu »
1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

» Lisää uusi kirjoitus aiheeseen (Vaatii kirjautumisen)

Keskustelualueet «
Haku tästä aiheesta / Haku «
Säännöt «

Copyright ©1999-2018, Muusikoiden Net ry. Kaikki oikeudet pidätetään.
Palaute | Käyttöehdot | Rekisteriseloste | Netiketti | Mediakortti