Muusikoiden.net
15.12.2017
 

Klassinen »

Keskustelualueet | Lisää kirjoitus aiheeseen | HakuSäännöt & Ohjeet | FAQ | Kirjaudu sisään | Rekisteröidy

Aihe: Mendelssohn: Bachin jälkeisen klassisen musan merkittävin hahmo?
1 2 3 4 5 6 7 8 9 10
PVC
12.09.2017 21:36:30
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Pekan ja Pätkän kuolemattomin sanoin: Jees poks holirei! Kuunneltuani Felixin urkubiisit, uskonpuhdistus sinfonian (huomnenna), kesäyön unelman yhdyn edelliseen puhujaan eli itseeni: hän saattaa olla paras.
 
megatherium
13.09.2017 20:31:35 (muokattu 14.09.2017 20:31:29)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

vaikka mozart on kiistatta maailmankaikkeuden suvereenisti korkein milloinkaan eksistoinut äly suurimpine musiikillisine saavutuksineen löysi paljon vaatimattomammilla lahjoilla varustettu mendelssohn-bartholdy epämuodikkaan bachin matteus passion ja h molli messun vasta zelterin opastuksella joka tutustutti hänet bachin vanhaan peruukkiin muttei hän millään muotoa lunastanut säveltäjänä niitä häneen kohdistuneita suuria odotuksia joita varhaiskypsyys on hänen suhteensa pistänyt aavistelemaan vaan jäi tunnetusti säveltäjänä ikään kuin pikku schubertin tai pikku mozartin tasolle kasvamatta romantikkona koskaan edellisten tavoin sisäisesti tai musiikillisilta muodoilta sinfonikkona suuriin mittoihin ja suuriin saappaisiin, suureen tyyliin ja suuriin muotoihin ollessaan tavallaan säveltäjänä jo nuorukaisena heti valmis ja täysin kehittynyt kypsymättä siitä korkeammalle tai pidemmälle kypsimmän orkesteriteoksensa myöhäisen e molli viulukonserton ajoittaisesta sentimenton sävyttämästä intohimosta huolimatta joka on joskus jonkun mainoksenkin taustamusikiksi päässyt.
 
Tähän väliin en voi olla toteamatta kuinka huikeata on ollut seurata sitä ainutlaatuista kasvuprosessia jota mozartin sinfoniseen tuotantoon tutustuminen lapsinerosta kypsään aikuisuuteen herättää kuulijassaan
 
Kesäyön unelma alkusoiton jälkeen bartholdy tarjosi vain vähän uutta päättäessään lähinnä vain toistaa itseään ja vanhoja maneereitaan paikallaan junnatessaan kasvamatta sinfonikkona suuriin muotoihin kuten schubert viidennestä yhdeksänteen ja keskeneräisen romanttiseen traagiseen tunnemaailmaan johon hän ei vielä c molli sinfoniallaan ollut kypsä. Bartholdylle .romanttinen paatos, tunteen syvyys ja traagiikka jäivät vieraiksi. Tuntuu ettei hänellä ole sinfonioissaan mitään painavaa sanottavaa.
 
Bartholdyn tuotannossa ei ole havaittavissa tyylillisiä tai sisällöllisiä murroksia kuten schubertilla ja mozartilla ja hänen teoksissaan tuntuu usein kevyen työn ja maneerin jälki. Suurelle eelle luonteenomaisia metafyysisiä syvyyksiä hän ei myöskään tavoita.
 
Alain rich esim kirjoittaa orkesterimusiikki kirjassaan:" musiikinhistoriassa ei löydy teosta joka vetäisi vertoja schubertin yhdeksännelle, suurelle C duuri sinfonialle". Itse sanoisin että mozart ei ainoastaan vedä sille vain vertoja vaan myöskin ylittää sen suurimmissa sävelvisioissaan. Olen kuitenkin itsekin ollut sen apollonista riemua ja dionyysisen hurmion kieltä puhuvan avausosan pauloissa.
 
Berlioz oli bartholdya myös paljon omaperäisempi ja innovatiivisempi romantiikan ajan säveltäjä värityksellisyydessään, draamallisine sinfonioineen ynnä ideefixeineen johon sietää tutustua fantastisen sinfonian huumehoureisine valpurin öineen. Myöhäisromantikot kuten r strauss sinfonisine runoineen kuten also sprach zarathustra tai mahler ja brucner suurine sinfonioineen ovat oma lukunsa.
 
Mozart edustaa korkeakulttuurin suurimpia ihanteita korkeimpana musiikillsena älynä kun räppi edustaa alakulttuurille tyypillistä sekundaa monotonisessa rytmisessä puhelaulussaan.
 
Ihmiskunnan historia on taiteellisen luomisen, vaan ei uskonsotien ja poliittisen vallankäytön historiaa
PVC
14.09.2017 20:12:29 (muokattu 14.09.2017 20:20:23)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

megatherium: vaikka mozart on kiistatta maailmankaikkeuden suvereenisti korkein milloinkaan eksistoinut äly suurimpine musiikillisine saavutuksineen löysi paljon vaatimattomammille lahjoilla varustettu mendelssohn-bartholdy epämuodikkaan bachin matteus passion ja h molli messun vasta zelterin opastuksella joka tutustutti hänet bachin vanhaan peruukkiin muttei hän millään muotoa lunastanut säveltäjänä niitä häneen kohdistuneita suuria odotuksia joita varhaiskypsyys on hänen suhteensa pistänyt aavistelemaan vaan jäi tunnetusti säveltäjänä ikään kuin pikku schubertiksi tai pikku mozartiksi kasvamatta romantikkona koskaan edellisten tavoin sisäisesti tai musiikillisilta muodoilta sinfonikkona suuriin mittoihin ja suuriin saappaisiin, suureen tyyliin ja suuriin muotoihin ollessaan tavallaan säveltäjänä jo nuorukaisena heti valmis ja täysin kehittynyt kypsymättä siitä korkeammalle tai pidemmälle kypsimmän orkesteriteoksensa myöhäisen e molli viulukonserton ajoittaisesta sentimenton sävyttämästä intohimosta huolimatta joka on joskus jonkun mainoksenkin taustamusikiksi päässyt. Tähän väliin en voi olla toteamatta kuinka huikeata on ollut seurata sitä ainutlaatuosta kasvuprosessia jota mozartin sinfoniseen tuotantoon tutustuminen laosinerista kypsään aikuosuuteen saa kuulijassaan aikaan.
 
Kesäyön unelma alkusoiton jälkeen bartholdy tarjosi vain vähän uutta päättäessään lähinnä vain toistaa itseään ja vanhoja maneereitaan paikallaan junnatessaan kasvamatta sinfonikkona suuriin muotoihin kuten schubert viidennestä yhdeksänteen ja keskeneräisen romanttiseen traagiseen tunnemaailmaan johon hän ei vielä c molli sinfoniallaan yltänyt. Bartholdylle .romanttinen paatos, tunteen syvyys ja traagiikka jäivät vieraiksi. Tuntuu ettei hänellä ole sinfonioissaan painavaa sanottavaa.
 
Bartholdyn tuotannossa ei ole havaittavissa tyylillisiä tai sisällöllisiä murroksia kuten schubertilla ja mozartilla ja hänen teoksissaan tuntuu usein kevyen työn ja maneerin jälki. Suurelle eelle luonteenomaisia metafyysisiä syvyyksiä hän ei myöskään tavoita.
 
Alain rich esim kirjoittaa orkesterimusiikki kirjassaan:" musiikinhistoriassa ei löydy teosta joka vetäisi vertoja schubertin yhdeksännelle, suurelle C duuri sinfonialle". Itse sanoisin että mozart ei ainoastaan vedä sille vain vertoja vaan myöskin ylittää sen suurimmissa sävelvisioissaan. Olen kuitenkin itsekin ollut sen apollonista riemua ja dionyysisen hurmion kieltä puhuvan avausosan pauloissa.
 
Berlioz oli bartholdya myös paljon omaperäisempi ja innovatiivisempi romantiikan ajan säveltäjä värityksellisyydessään, draamallisine sinfonioineen ynnä ideefixeineen johon sietää tutustua fantastisen sinfonian huumehoureisine valpurin öineen. Myöhäisromantikot kuten r strauss sinfonisine runoineen kuten also sprach zarathustra tai mahler ja brucner suurine sinfonioineen ovat oma lukunsa.
 
Mozart edustaa korkeakulttuurin suurimpia ihanteita korkeimpana musiikillsena älynä kun räppi edustaa alakulttuurille tyypillistä sekundaa monotonisessa rytmisessä puhelaulussaan.

 
"hänen teoksissaan tuntuu usein kevyen työn ja maneerin jälki" minusta mendiksen teoksissa kuuluu ahkeruuden, innostuksen ja perusteellisen koulutuksen jälki (rikas isukki maksoi soittotunnit)
 
Tapaan unelmieni Mendiksen hänen urkubiiseissään- käsittääkseni ne vaativat hyvän urkurin ja kunnon urut Peter Hurfordin 1984 Ratzeburgin katedraalissa äänitetty levy rulettaa vaikka siinä on vaan puolet mendiksen urkubiiseistä. Oletkohan kuullut sitä. Hurford levytti samaan syssyyn Hindemithin urkubiisit minulla on sekin levy kerrassaan mainiota sekin. Myös sibbe fanitti mendiksen urkubiisejä ja glenn goyuld fanitti mendistä ja piti mozarttia pellenä
 
Taidan viettää huomisen näitten Hurfordin levyjen ääressä
 
megatherium
14.09.2017 20:48:35 (muokattu 14.09.2017 22:05:25)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

PVC: "hänen teoksissaan tuntuu usein kevyen työn ja maneerin jälki" minusta mendiksen teoksissa kuuluu ahkeruuden, innostuksen ja perusteellisen koulutuksen jälki (rikas isukki maksoi soittotunnit)
 
Tapaan unelmieni Mendiksen hänen urkubiiseissään- käsittääkseni ne vaativat hyvän urkurin ja kunnon urut Peter Hurfordin 1984 Ratzeburgin katedraalissa äänitetty levy rulettaa vaikka siinä on vaan puolet mendiksen urkubiiseistä. Oletkohan kuullut sitä. Hurford levytti samaan syssyyn Hindemithin urkubiisit minulla on sekin levy kerrassaan mainiota sekin. Myös sibbe fanitti mendiksen urkubiisejä ja glenn goyuld fanitti mendistä ja piti mozarttia pellenä
 
Taidan viettää huomisen näitten Hurfordin levyjen ääressä

 
Jos joku pitää maailman korkeinta milloinkaan eksistoinutta mozartin neron puhdasta ja tahdon palveluksesta vapautunutta älyä "pellenä" täytyy hänen olla itse vähintäänkin sivistymätön moukka tai jollakin tavoin vajaa koska ei ymmärrä musiikista höykäsen pöläystä.
 
Bartholdyn musiikki on niin kovin pinnallista eikä kosketa syviä tuntoja. Siksi minä hylkäsin sen jo kauan sitten kun se ei tarjonnut suuria musiikillisia ja jumalaisia kokemuksia mozartin ja kumpp tavoin.
 
Viime yönä nautin mozartin sinfonioiden alati kiehtovasta maailmasta äimistellen sitä tavatonta ja ainutkertaista kasvuprosessia ja kehityskaarta joka johtaa aivan pienen lapsineron haparoivasta esikoissinfonian traditionaalisesta alusta, kunnes hän toisessa teemassa vapautuu, teini iän jo mestarillisiin ja elegantteihin sinfonioihin kuten neljätoista A duuri, kahdeksantoista F duuri, kaksikymmentä D duuri ( pidän myös kaksykkösestä ja kakskakkosesta ym. Edellä mainittujen väliltä) mozartille harvinaisessa ja barokkitraditiosta kielivässä vaskisektion ja jousien herkullisessa vastakkainasettelussa kahdeksantoistavuotiaan jo suvereeneihin a duuri C duuri ja vuotta aiemmin syntyneeseen g molli sinfoniaan viimeisten salzburgin sinfonioiden kuten loistokkaan myöhemmin apoteoosimaisen marssirytmin jo sisältävän C duuri sinfonian kautta suurten wieniläissinfonioiden ylittämättömään apoteoosiin D, Es , g ja C.. Medelssohnin pelle ja bachin zombie eivät siihen kyenneet eikä alakulttuurinen räppi.
 
Otto jahn on sanonut mozartin prahan sinfonian adagio johdannon olevan sattuvin sinfonisen ilmaisutavan kuvaus mitä musiikinhistoria tuntee sillä siinä ilmenee musiikkidraaman intohimoinen maailma täysin esteettömänä.
 
Minä syön nyt kuutisen maksalaatikkoa.
 
Ihmiskunnan historia on taiteellisen luomisen, vaan ei uskonsotien ja poliittisen vallankäytön historiaa
PVC
15.09.2017 16:01:57
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

megatherium: Jos joku pitää maailman korkeinta milloinkaan eksistoinutta mozartin neron puhdasta ja tahdon palveluksesta vapautunutta älyä "pellenä" täytyy hänen olla itse vähintäänkin sivistymätön moukka tai jollakin tavoin vajaa koska ei ymmärrä musiikista höykäsen pöläystä.
 
Bartholdyn musiikki on niin kovin pinnallista eikä kosketa syviä tuntoja. Siksi minä hylkäsin sen jo kauan sitten kun se ei tarjonnut suuria musiikillisia ja jumalaisia kokemuksia mozartin ja kumpp tavoin.
 
Viime yönä nautin mozartin sinfonioiden alati kiehtovasta maailmasta äimistellen sitä tavatonta ja ainutkertaista kasvuprosessia ja kehityskaarta joka johtaa aivan pienen lapsineron haparoivasta esikoissinfonian traditionaalisesta alusta, kunnes hän toisessa teemassa vapautuu, teini iän jo mestarillisiin ja elegantteihin sinfonioihin kuten neljätoista A duuri, kahdeksantoista F duuri, kaksikymmentä D duuri ( pidän myös kaksykkösestä ja kakskakkosesta ym. Edellä mainittujen väliltä) mozartille harvinaisessa ja barokkitraditiosta kielivässä vaskisektion ja jousien herkullisessa vastakkainasettelussa kahdeksantoistavuotiaan jo suvereeneihin a duuri C duuri ja vuotta aiemmin syntyneeseen g molli sinfoniaan viimeisten salzburgin sinfonioiden kuten loistokkaan myöhemmin apoteoosimaisen marssirytmin jo sisältävän C duuri sinfonian kautta suurten wieniläissinfonioiden ylittämättömään apoteoosiin D, Es , g ja C.. Medelssohnin pelle ja bachin zombie eivät siihen kyenneet eikä alakulttuurinen räppi.
 
Otto jahn on sanonut mozartin prahan sinfonian adagio johdannon olevan sattuvin sinfonisen ilmaisutavan kuvaus mitä musiikinhistoria tuntee sillä siinä ilmenee musiikkidraaman intohimoinen maailma täysin esteettömänä.
 
Minä syön nyt kuutisen maksalaatikkoa.

 
Oo höpsimäti!
 
sub zero
15.09.2017 16:20:04 (muokattu 15.09.2017 16:28:22)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Noista Mendelssohnin kuuluisimmista teoksista Elias -oratorio on kyllä vaikuttanut selvästi suurimmalta. Harva säveltäjä kun on pystynyt kuoroteosten sarjassa vastaavaan suoritukseen. Teos on varsin eheä kokonaisuus ja siinä on hyvin edustettuina sekä majesteettiset että hartaat ainekset, samoin romantiikan sävelkieli että varhaisemmat vaikutteet.
 
Orkesterimusiikissa Mendelssohn ei tainnut olla niin rajoja rikkova, mutta toki aikansa kärkinimiä. Se viulukonsertto ei minua niin sytyttänyt, sinfoniat nr. 3 & 4 ovat miellyttäneet enemmän. Hauska kuriositeetti (ja erittäin hyvää musiikkia) on tietysti se perusohjelmiston nuorimmalla iällä sävellytty teos.
 
Mendelssohnin urku-teokset voisi kokeilla jossain vaiheessa, lienee hyvä suositus.
 
Maan päältä on Lesbos valinnut minut laulamaan kukitettujen neitsyidensä salaisuudesta
PVC
15.09.2017 17:22:00
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

sub zero: Noista Mendelssohnin kuuluisimmista teoksista Elias -oratorio on kyllä vaikuttanut selvästi suurimmalta. Harva säveltäjä kun on pystynyt kuoroteosten sarjassa vastaavaan suoritukseen. Teos on varsin eheä kokonaisuus ja siinä on hyvin edustettuina sekä majesteettiset että hartaat ainekset, samoin romantiikan sävelkieli että varhaisemmat vaikutteet.
 
Orkesterimusiikissa Mendelssohn ei tainnut olla niin rajoja rikkova, mutta toki aikansa kärkinimiä. Se viulukonsertto ei minua niin sytyttänyt, sinfoniat nr. 3 & 4 ovat miellyttäneet enemmän. Hauska kuriositeetti (ja erittäin hyvää musiikkia) on tietysti se perusohjelmiston nuorimmalla iällä sävellytty teos.
 
Mendelssohnin urku-teokset voisi kokeilla jossain vaiheessa, lienee hyvä suositus.

 
Jees poks holirei, tolla levyllä on Mendelssohn parhaimmillaan Nuppi siis asentoon 11,
 
https://www.amazon.co.uk/Mendelssoh … 4742&sr=8-42&keywords=peter+hurford
 
megatherium
16.09.2017 04:36:47 (muokattu 16.09.2017 04:38:22)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

PVC: Oo höpsimäti!
 
Onko tuo sitä viileän objektiivista musiikkitieteellistä analyysiäsi?
Mozartia emme sentään kaikille koltiaisille ominaisista naisseikkailuistaan huolimatta kykene kuvittelemaan sellaisia temppuja tekemässä kuin ajan arvostettu oopperasäveltäjä christoph willibald gluck joka saattoi saapua oopperansa harjoituksiin aamutakissa ja yömyssy päässään antaen aristokraattisten ihailijoidensa sitten pukea itsensä. Sopisi jollekin nykyajan poptähdelle tuollaiset elkeet. Edes amadeus ei osannut olla aivan yhtä irvokas elkeissään. Nautin ennemmin vaikka mozartin viisitoista kesäisenä säveltämästä ooppera-oratorioista la betulia liberatastakin syvemmältä sydämestä koskettavine objektiivisine sieluntiloineen kuin sangen melodramaattisesta bartholdyn oratoriosta joka ei yllä likimainkaan papa haydninkaan vastaaviin saavutuksiin oratorion saralla spontaanisuuden ja dramaattisuuden määrällä mitattuna.
 
Pariisin sinfonia tosiaan merkitsee käännekohtaa mozartin sinfoniatuotannosssa salzburgin nuoruuden sinfonioiden jälkeen orkesterisointinsa täyteläisyydessä ja laajentuneeessa muodossaan muodikkaista pariisilaismaneereistaan huolimatta. Salzburgissa sävelletty B duuri sinfoniaa on kutsuttu mozartin pastoraalisinfoniaksi ja sen kirkksaksi ja eheäksi mestariteokseksi hahmottuvan avausoasan kehittelyssä ilmaantuu uusi fugeerattu aihe neljän kokonuotin kuvio joka leimaa puumerkin tavoin mozartin tuotantoa esikoissinfoniasta f ja c duuri messujen kautta jupiterin fuugafinaaliin
 
Ihmiskunnan historia on taiteellisen luomisen, vaan ei uskonsotien ja poliittisen vallankäytön historiaa
PVC
16.09.2017 14:12:48 (muokattu 16.09.2017 14:27:08)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

megatherium: Onko tuo sitä viileän objektiivista musiikkitieteellistä analyysiäsi?
Mozartia emme sentään kaikille koltiaisille ominaisista naisseikkailuistaan huolimatta kykene kuvittelemaan sellaisia temppuja tekemässä kuin ajan arvostettu oopperasäveltäjä christoph willibald gluck joka saattoi saapua oopperansa harjoituksiin aamutakissa ja yömyssy päässään antaen aristokraattisten ihailijoidensa sitten pukea itsensä. Sopisi jollekin nykyajan poptähdelle tuollaiset elkeet. Edes amadeus ei osannut olla aivan yhtä irvokas elkeissään. Nautin ennemmin vaikka mozartin viisitoista kesäisenä säveltämästä ooppera-oratorioista la betulia liberatastakin syvemmältä sydämestä koskettavine objektiivisine sieluntiloineen kuin sangen melodramaattisesta bartholdyn oratoriosta joka ei yllä likimainkaan papa haydninkaan vastaaviin saavutuksiin oratorion saralla spontaanisuuden ja dramaattisuuden määrällä mitattuna.
 
Pariisin sinfonia tosiaan merkitsee käännekohtaa mozartin sinfoniatuotannosssa salzburgin nuoruuden sinfonioiden jälkeen orkesterisointinsa täyteläisyydessä ja laajentuneeessa muodossaan muodikkaista pariisilaismaneereistaan huolimatta. Salzburgissa sävelletty B duuri sinfoniaa on kutsuttu mozartin pastoraalisinfoniaksi ja sen kirkksaksi ja eheäksi mestariteokseksi hahmottuvan avausoasan kehittelyssä ilmaantuu uusi fugeerattu aihe neljän kokonuotin kuvio joka leimaa puumerkin tavoin mozartin tuotantoa esikoissinfoniasta f ja c duuri messujen kautta jupiterin fuugafinaaliin

 
Fyysikkojen mukaan kukaan ei voi olla objektiivinen. Jokainen havaitsee mysteerin subjektiivisesti ja muodostaa oman puutteellisen näkemyksensä. Vain mysteeri itse havaitsee itsensä objektiivisesti ja täydellisesti. Minä kaivoin esiin Hurfordin Mendelsson levyn ja hiukan guugletin. Heti sain selville että erään toisen ammattiurkurin mukaan tuo levy on historian paras Mendelsson urkulevy. Tuskin olen aivan pihalla. 6. sonaatin allegro moltossa Hurford kylmän viileästi potkaisee Ratzeburgin jättiläismäisten Rieger urkujen pedaalin matalimman D-nuotin pohjaan saavuttaen ämyrit ja rumpukalvot tyystin hajoittavan perkeleellisen 19 Hz taajuuden jonka Deccan veret seisauttavan ammattitaitoinen ääni-insinööri Simon Eadon on täydellisesti tavoittanut.
 
Niin ja mitä tasoa ovat Mozartin urkuteokset. Niitäkin taitaa olla
 
megatherium
16.09.2017 17:28:40 (muokattu 16.09.2017 21:18:54)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

PVC: Fyysikkojen mukaan kukaan ei voi olla objektiivinen. Jokainen havaitsee mysteerin subjektiivisesti ja muodostaa oman puutteellisen näkemyksensä. Vain mysteeri itse havaitsee itsensä objektiivisesti ja täydellisesti. Minä kaivoin esiin Hurfordin Mendelsson levyn ja hiukan guugletin. Heti sain selville että erään toisen ammattiurkurin mukaan tuo levy on historian paras Mendelsson urkulevy. Tuskin olen aivan pihalla. 6. sonaatin allegro moltossa Hurford kylmän viileästi potkaisee Ratzeburgin jättiläismäisten Rieger urkujen pedaalin matalimman D-nuotin pohjaan saavuttaen ämyrit ja rumpukalvot tyystin hajoittavan perkeleellisen 19 Hz taajuuden jonka Deccan veret seisauttavan ammattitaitoinen ääni-insinööri Simon Eadon on täydellisesti tavoittanut.
 
Niin ja mitä tasoa ovat Mozartin urkuteokset. Niitäkin taitaa olla

 
Totta kai voi aivojen miellekyvyn ylimäärästä riippuen jolloin maailmasta muodostuu puhdas, selvä ja objektiivinen kuva joka on tahdon tarkoitusperille hyödytön ja jota ideoidenkin käsittäminen edellyttää tiedoitsevan tullessa tiedoitsemisen puhtaaksi subjektiksi älyn tunkiessa tahtomisen ulos tajunnasta ja keskittyessään täydellä energiallaan vieraaseen ulkomaailmaan äly tulee helpommin puhtaasti objektiiviseksi päästessään epäsuotuisissa persoonallisissa olosuhteissa tahtoa pakenemaan ennen kuin se kutsuu älyä taas palvelukseensa paitsi eläimillä joilla tieto ja äly pysyvät subjektiivisina kaiken siinä vaikuttaessa itsestäänselvältä jolloin se ei voi muodostua sille esityksen eikä mietiskelyn objektiksi.
 
Mozartin parhaat urkuteokset lienee sävelletty mekaaniselle soittorasialle joista toinen f mollissa päättyy järkyttävään kaksoisfuugaan. Suomessa urkusonaatteja ovat säveltäneet mm. Maasalo, karvonen, isacsson ja granlund joista maasalon ja granlundin teokset ovat alban levyttäminä hyllyssä. Armas maasalon sonaatti päättyy komeaan fuugaan ensijakson kaihoisan haikean tunteikkaan melodisuuden ja pastoraalisen ranskalaisvaikutteisen keskijakson vastapainoksi.
 
Sitä paitsi objektiivinen oleminen edellyttää mieltävää subjektia jonka mielteenä kaikki ovat objektiivisesti siis objektina olemassa, joka ei ole sama asia kuin älyn objektiivisuus,metafyysisestä olion sinäsä olemisesta erotettuna johon ei tarvita mitään subjektia koska tämä metafyysinen ei ole mikään objekti joka on olemassa vain subjektia varten koska tajunta ilman esinettä kun ei ole mikään tajunta sanoo eo ipso idealisti. Pitäisi sitä sentään vähän transsendentaalista idealismia tuntea että käsittää olioiden olemisen perusteet jotka ovat joko objektiivista tai metafyysistä olemista. Objektin olemassaolon sen mielletyksi tulemisen ajan paikan ja syysuhteen tapa on myös subjektista lähtöisin ja ennaltamäärätty subjektissa kuten jokainen objektikin siis empiirinen todellisuus ylimalkaan on subjektin edellyttämä.
 
Minultakin löytyy hurfordin esittämänä tupla cd llinen bachin urkuteoksia deccalta hyllystä.
 
Mysteeri ei voi havaita itseään objektiivisesti koska objektina se ei ole tiedoitseva kuten subjekti vaan tiedoittu joka on olemista jollekin toiselle. Jokaisella siten olemassaolevalla, siis objektiivisesti olemassaolevalla, saattaa olla vielä olemassaolonsa itsessään joka ei kuitenkaan ole vaikutttavaa ja ulottuvaista vaan kokonaan toisenlaista, metafyysistä olion sinänsä olemista.
 
Ihmiskunnan historia on taiteellisen luomisen, vaan ei uskonsotien ja poliittisen vallankäytön historiaa
PVC
16.09.2017 22:55:26 (muokattu 16.09.2017 23:26:58)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

megatherium: Totta kai voi aivojen miellekyvyn ylimäärästä riippuen jolloin maailmasta muodostuu puhdas, selvä ja objektiivinen kuva joka on tahdon tarkoitusperille hyödytön ja jota ideoidenkin käsittäminen edellyttää tiedoitsevan tullessa tiedoitsemisen puhtaaksi subjektiksi älyn tunkiessa tahtomisen ulos tajunnasta ja keskittyessään täydellä energiallaan vieraaseen ulkomaailmaan äly tulee helpommin puhtaasti objektiiviseksi päästessään epäsuotuisissa persoonallisissa olosuhteissa tahtoa pakenemaan ennen kuin se kutsuu älyä taas palvelukseensa paitsi eläimillä joilla tieto ja äly pysyvät subjektiivisina kaiken siinä vaikuttaessa itsestäänselvältä jolloin se ei voi muodostua sille esityksen eikä mietiskelyn objektiksi.
 
Mozartin parhaat urkuteokset lienee sävelletty mekaaniselle soittorasialle joista toinen f mollissa päättyy järkyttävään kaksoisfuugaan. Suomessa urkusonaatteja ovat säveltäneet mm. Maasalo, karvonen, isacsson ja granlund joista maasalon ja granlundin teokset ovat alban levyttäminä hyllyssä. Armas maasalon sonaatti päättyy komeaan fuugaan ensijakson kaihoisan haikean tunteikkaan melodisuuden ja pastoraalisen ranskalaisvaikutteisen keskijakson vastapainoksi.
 
Sitä paitsi objektiivinen oleminen edellyttää mieltävää subjektia jonka mielteenä kaikki ovat objektiivisesti siis objektina olemassa, joka ei ole sama asia kuin älyn objektiivisuus,metafyysisestä olion sinäsä olemisesta erotettuna johon ei tarvita mitään subjektia koska tämä metafyysinen ei ole mikään objekti joka on olemassa vain subjektia varten koska tajunta ilman esinettä kun ei ole mikään tajunta sanoo eo ipso idealisti. Pitäisi sitä sentään vähän transsendentaalista idealismia tuntea että käsittää olioiden olemisen perusteet jotka ovat joko objektiivista tai metafyysistä olemista. Objektin olemassaolon sen mielletyksi tulemisen ajan paikan ja syysuhteen tapa on myös subjektista lähtöisin ja ennaltamäärätty subjektissa kuten jokainen objektikin siis empiirinen todellisuus ylimalkaan on subjektin edellyttämä.
 
Minultakin löytyy hurfordin esittämänä tupla cd llinen bachin urkuteoksia deccalta hyllystä.
 
Mysteeri ei voi havaita itseään objektiivisesti koska objektina se ei ole tiedoitseva kuten subjekti vaan tiedoittu joka on olemista jollekin toiselle. Jokaisella siten olemassaolevalla, siis objektiivisesti olemassaolevalla, saattaa olla vielä olemassaolonsa itsessään joka ei kuitenkaan ole vaikutttavaa ja ulottuvaista vaan kokonaan toisenlaista, metafyysistä olion sinänsä olemista.

 
Emme voi tietää että mysteeri ei voi havaita itseään objektiivisesti. Käsittääkseni mysteeri on ainoa ontologia, se on kaikkien subjektiivisten havaitsijoiden summa: yksi ainoa subjekti, joka havaitsee oman ruumiiinsa (eli maailmankaikkeuden) objektiivisesti sen ulkopuolelta, siis ajan ja avaruuden ulkopuolelta, siis platonisen luolan ulkopuolelta (aboriginaalien "dreaming tai dreamtime"), jolloin näkyvät vain platoniset muodot eli ideat (eli aboriginaalien "ancestral beings"). Se näkökulma on siis katsomista suoraan platonisiin ideoihin vailla ajan nuolta, ja menneisyys, nykyisyys ja tulevaisuus ovat yhtä ja avaruus on yksi ainoa dimensioton piste. Mutta katsottaessa maailmankaikkeutta sen sisäpuolelta näkökulma on jakautunut lukuisiin subjekteihin vailla objektiivisuutta mutta joilla on subjektiivinen kokemus ajasta ja avaruudesta. Jollei mysteeri olisi objektiivisesti tietoinen, eivät oliot olisi tietoisia ja me kaikki olisimme zombeja.
 
megatherium
17.09.2017 01:22:08 (muokattu 17.09.2017 22:25:04)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

PVC: Emme voi tietää että mysteeri ei voi havaita itseään objektiivisesti. Käsittääkseni mysteeri on ainoa ontologia, se on kaikkien subjektiivisten havaitsijoiden summa: yksi ainoa subjekti, joka havaitsee oman ruumiiinsa (eli maailmankaikkeuden) objektiivisesti sen ulkopuolelta, siis ajan ja avaruuden ulkopuolelta, siis platonisen luolan ulkopuolelta (aboriginaalien "dreaming tai dreamtime"), jolloin näkyvät vain platoniset muodot eli ideat (eli aboriginaalien "ancestral beings"). Se näkökulma on siis katsomista suoraan platonisiin ideoihin vailla ajan nuolta, ja menneisyys, nykyisyys ja tulevaisuus ovat yhtä ja avaruus on yksi ainoa dimensioton piste. Mutta katsottaessa maailmankaikkeutta sen sisäpuolelta näkökulma on jakautunut lukuisiin subjekteihin vailla objektiivisuutta mutta joilla on subjektiivinen kokemus ajasta ja avaruudesta. Jollei mysteeri olisi objektiivisesti tietoinen, eivät oliot olisi tietoisia ja me kaikki olisimme zombeja.
 
Mietiskelyn objektina mysteerin probleemi väikkyy neron objektiivisessa havainnossa kontemplaation objektina tunkien tahtomisen ulos tajunnasta uppoutuessamme objektiin jolloin oman minuuden menettäen tiedoitsevasta subjektista tulee tiedoitsemisen puhdas subjekti joka on ideoiden käsittämisen edellytyksenä joiden objektia eivät muodosta erityisoliot vaan niissä itsensä ilmaisevat platonin ideat nerouden löytäessä hyödyllisen käyttönsä vain olemassaolemisen yleiseen puoleen kohdistettuna objektinaan olioiden yleinen puoli ja kokonaisuus kun erityistieteissä tutkimuksen kohteena voivat oikeastaan olla vain olioiden väliset suhteet osaksi toisiinsa ja osaksi tiedoitsevan tahtoon neron tietotavan taasen ollessa vapaa kaikesta tahtomisesta suhteineen mitä suurimman puhtauden omaavan älyn ollessa maailman kirkkaaksi kuvastimeksi tulleena nyt yhteen tajuntaan keskitetty täydellisen esineellistymisensä saavuttava maailma mielteenä älyn vapautumisen tuloksena syntyvässä pyhityksen tuokiossa jolloin maailma olioineen ei jää kuoreen vaan objektiivisessa havainnossa nero omaksuu sen sinänsä luodessaan suurten teoreettisten saavutusten sielun joka on se mysteeri tiedoitsemisen puhtaan subjektin älyssä tiedoittuna puhtaana mielteenä kun taasen Subjektia ei voi tiedoita koska se on tiedoitseva.
 
Siis jos mysteeri on subjekti sitä ei voi tiedoita subjektiivisesti eikä objektiivisesti koska se on tiedoitseva. Vain objekti on subjektin tiedoittavissa koska objektilla on olemassaolonsa vain subjektin tajunnassa esim. ulottuvaisen hahmon rakentuessa subjektin tajunnassa kun kädet sitä koskettavat, toisen ollessa olemassa vain toiselle, siis vain suhteellisesti.
 
Ihmiskunnan historia on taiteellisen luomisen, vaan ei uskonsotien ja poliittisen vallankäytön historiaa
PVC
17.09.2017 17:26:34
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

megatherium: Mietiskelyn objektina mysteerin probleemi väikkyy neron objektiivisessa havainnossa kontemplaation objektina tunkien tahtomisen ulos tajunnasta uppoutuessamme objektiin jolloin oman minuuden menettäen tiedoitsevasta subjektista tulee tiedoitsemisen puhdas subjekti joka on ideoiden käsittämisen edellytyksenä joiden objektia eivät muodosta erityisoliot vaan niissä itsensä ilmaisevat platonin ideat nerouden löytäessä hyödyllisen käyttönsä vain olemassaolemisen yleiseen puoleen kohdistettuna objektinaan olioiden yleinen puoli ja kokonaisuus kun erityistieteissä tutkimuksen kohteena voivat oikeastaan olla vain olioiden väliset suhteet osaksi toisiinsa ja osaksi tiedoitsevan tahtoon neron tietotavan taasen ollessa vapaa kaikesta tahtomisesta suhteineen mitä suurimman puhtauden omaavan älyn ollessa maailman kirkkaaksi kuvastimeksi tulleena nyt yhteen tajuntaan keskitetty täydellisen esineellistymisensä saavuttava maailma mielteenä älyn vapautumisen tuloksena syntyvässä pyhityksen tuokiossa jolloin maailma olioineen ei jää kuoreen vaan objektiivisessa havainnossa nero omaksuu sen sinänsä luodessaan suurten teoreettisten saavutusten sielun joka on se mysteeri tiedoitsemisen puhtaan subjektin älyssä tiedoittuna puhtaana mielteenä kun taasen Subjektia ei voi tiedoita koska se on tiedoitseva.
 
Siis jos mysteeri on subjekti sitä ei voi tiedoita subjektiivisesti eikä objektiivisesti koska se on tiedoitseva. Vain objekti on subjektin tiedoittavissa koska objektilla on olemassaolonsa vain subjektin tajunnassa esim. ulottuvaisen hahmon rakentuessa subjektin tajunnassa kun kädet sitä koskettavat, toisen ollessa olemassa vain toiselle, siis vain suhteellisesti.

 
Mysteerin ollessa ikuisessa aika-avaruuden ulkopuolisessa samadhi tilassa ei ole eroa maailmankaikkeuden ja sen objektiivisen tiedostamisen välillä. Mysteerin hahmo on intialainen joogi jonka selkäranka koostuu seitsemästä chakrasta.
 
megatherium
18.09.2017 15:19:09 (muokattu 19.09.2017 02:36:00)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

PVC: ei ole eroa maailmankaikkeuden ja sen objektiivisen tiedostamisen välillä.
 
mozart nyt on maailmankaikkeuden suvereenisti korkein puhdas ja objektiivinen äly jonka teoksiinsa valamat objektivoidut psykofyysiset sieluntilat ovat ihmisen nerouden korkeimpia saavutuksia ylivertaisina psyykkisinä suorituksina.
 
Ei ole mahdollista että maailmankaikkeuden ja sen objektiivisen tiedoitsemisen välillä ei ole eroa sillä maailma sellaisena kuin sen tiedoitsemme on olemassa myös vain tietonamme tajuntamme sisäpuolella siis vain mielteenämme eikä milloinkaan sen ulkopuolella joten väite itsessään on naiivi ja paradoksaalinen myös siksi ettemme voi tietää onko maailma sellaisena kuin sen tiedoitsemme olemassa myös riippumatta tästä tiedoitsemisesta.
 
Ja mitä tulee neron puhtaasti objektiiviseen käsittämiseen niin vaikka neron tietotapa on olennaisesti havaitseva eivät sen objektia muodosta erityisoliot vaan niissä itsensä ilmaiset platoninideat.
 
Mozart edustaa lähes yli-inhimillisenä luovana nerona korkeakulttuurin korkeimpia musiikillisia ihanteita kun räp on alakulttuurista rytmistä puhelaulua.
 
Ihmiskunnan historia on taiteellisen luomisen, vaan ei uskonsotien ja poliittisen vallankäytön historiaa
PVC
19.09.2017 10:56:00 (muokattu 19.09.2017 12:19:15)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

megatherium: mozart nyt on maailmankaikkeuden suvereenisti korkein puhdas ja objektiivinen äly jonka teoksiinsa valamat objektivoidut psykofyysiset sieluntilat ovat ihmisen nerouden korkeimpia saavutuksia ylivertaisina psyykkisinä suorituksina.
 
Ei ole mahdollista että maailmankaikkeuden ja sen objektiivisen tiedoitsemisen välillä ei ole eroa sillä maailma sellaisena kuin sen tiedoitsemme on olemassa myös vain tietonamme tajuntamme sisäpuolella siis vain mielteenämme eikä milloinkaan sen ulkopuolella joten väite itsessään on naiivi ja paradoksaalinen myös siksi ettemme voi tietää onko maailma sellaisena kuin sen tiedoitsemme olemassa myös riippumatta tästä tiedoitsemisesta.
 
Ja mitä tulee neron puhtaasti objektiiviseen käsittämiseen niin vaikka neron tietotapa on olennaisesti havaitseva eivät sen objektia muodosta erityisoliot vaan niissä itsensä ilmaiset platoninideat.
 
Mozart edustaa lähes yli-inhimillisenä luovana nerona korkeakulttuurin korkeimpia musiikillisia ihanteita kun räp on alakulttuurista rytmistä puhelaulua.

 
Oo höpsimäti. Mozart edustaa hedonismia, Euroopassa leviämään alkanutta kuppaa, Wienin pöyhkeitä seurapiirejä, jonninjoutavaa kikatusta ja renessanssiälykköjen ja Bachin jälkeistä taiteellista taantumusta. Me tiedämme että maailma sellaisena kuin sen tiedoitsemme EI OLE olemassa myös riippumatta tästä tiedoitsemisesta. Se johtuu siitä että maailma sellaisena kuin sen tiedoitsemme on aivojen luomus. Mehiläiselläkin on aivot, ja mehiläinen näkee ihan eri maailman. Maailman, joka koostuu lähinnä kukista, meille tuntemattomista väreistä kuten ultravioletista ja meille tuntemattomista ihanista aromeista sekä turvallisesta kotipesästä johon on tavattoman helppo suunnistaa sokerin kanssa. Lentäminenkin on mehiläiselle helppoa: senkus vaan lennät kun tahdot. Mehiläisellä on myös jalat, mutta miksi kävellä kun lentämällä pääsee paljon helpommin. Mutta ihminen joutuu lentääkseen kehittelemään tolkuttomia metallista kasattuja jumbojettejä ja sitten ne kaikki turvatarkastukset sun muut ennen kuin pääset lentämään hikisenä umpisurkean konelinnun sisälle sullottuna veritulppaa uhaten naapurin pierua nuuhkien samalla kun moottorit joita mehiläinen ei ollenkaan tarvitse pumppaavat hiilidioksidia ilmakehään 12 kg/s. Hiilidioksida joka on peräisin miljoonia vuosia sitten eläneiden kasvien ja eläimien ruumiista.
 
Miten kommentoit tuota huippufyysikon haastattelua
 
https://phys.org/news/2016-02-physi … s-quantum-mechanics-philosophy.html
 
Elikkä "The physical universe is really like a movie/motion picture, in which a series of still images shown on a screen creates the illusion of moving images," Faizal said. "Thus, if this view is taken seriously, then our conscious precipitation of physical reality based on continuous motion becomes an illusion produced by a discrete underlying mathematical structure."
 
"This proposal makes physical reality platonic in nature," he said, referring to Plato's argument that true reality exists independent of our senses. "However, unlike other theories of platonic idealism, our proposal can be experimentally tested and not just be argued for philosophically."
 
"eikä milloinkaan sen ulkopuolella" aika-avaruuden ulkopuolella on myös jotain tärkeää koska sieltä tulee koko ajan kvanttenkeleitä eli ns. epälokaaleja korrelaatioita jotka tunnetaan fysiikassa nimellä kvanttimekaaninen lomittuminen ja joita Einstein sanoi aavemaisiksi kaukovaikutuksiksi mutta joiden olemassaolo on sittemmin todistettu.
 
megatherium
19.09.2017 23:33:33 (muokattu 20.09.2017 17:09:23)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

PVC: Oo höpsimäti. Mozart edustaa hedonismia, Euroopassa leviämään alkanutta kuppaa, Wienin pöyhkeitä seurapiirejä, jonninjoutavaa kikatusta ja renessanssiälykköjen ja Bachin jälkeistä taiteellista taantumusta. Me tiedämme että maailma sellaisena kuin sen tiedoitsemme EI OLE olemassa myös riippumatta tästä tiedoitsemisesta. Se johtuu siitä että maailma sellaisena kuin sen tiedoitsemme on aivojen luomus. Mehiläiselläkin on aivot, ja mehiläinen näkee ihan eri maailman. Maailman, joka koostuu lähinnä kukista, meille tuntemattomista väreistä kuten ultravioletista ja meille tuntemattomista ihanista aromeista sekä turvallisesta kotipesästä johon on tavattoman helppo suunnistaa sokerin kanssa. Lentäminenkin on mehiläiselle helppoa: senkus vaan lennät kun tahdot. Mehiläisellä on myös jalat, mutta miksi kävellä kun lentämällä pääsee paljon helpommin. Mutta ihminen joutuu lentääkseen kehittelemään tolkuttomia metallista kasattuja jumbojettejä ja sitten ne kaikki turvatarkastukset sun muut ennen kuin pääset lentämään hikisenä umpisurkean konelinnun sisälle sullottuna veritulppaa uhaten naapurin pierua nuuhkien samalla kun moottorit joita mehiläinen ei ollenkaan tarvitse pumppaavat hiilidioksidia ilmakehään 12 kg/s. Hiilidioksida joka on peräisin miljoonia vuosia sitten eläneiden kasvien ja eläimien ruumiista.
 
Miten kommentoit tuota huippufyysikon haastattelua
 
https://phys.org/news/2016-02-physi … s-quantum-mechanics-philosophy.html
 
Elikkä "The physical universe is really like a movie/motion picture, in which a series of still images shown on a screen creates the illusion of moving images," Faizal said. "Thus, if this view is taken seriously, then our conscious precipitation of physical reality based on continuous motion becomes an illusion produced by a discrete underlying mathematical structure."
 
"This proposal makes physical reality platonic in nature," he said, referring to Plato's argument that true reality exists independent of our senses. "However, unlike other theories of platonic idealism, our proposal can be experimentally tested and not just be argued for philosophically."
 
"eikä milloinkaan sen ulkopuolella" aika-avaruuden ulkopuolella on myös jotain tärkeää koska sieltä tulee koko ajan kvanttenkeleitä eli ns. epälokaaleja korrelaatioita jotka tunnetaan fysiikassa nimellä kvanttimekaaninen lomittuminen ja joita Einstein sanoi aavemaisiksi kaukovaikutuksiksi mutta joiden olemassaolo on sittemmin todistettu.

 
mozartin paras musiikki tuottaa puhtaimpia ja pyhimpiä sielua järkyttäviä kokemuksia jossa oma egoistinen minuutemme on kirjaimellisesti kadonnut tiedoitsemisen puhtaaksi subjektiksi tulleen tiedoitsevan subjektin tajunnasta ollessamme kauttaaltaan puhtaasti tiedoitsevia käsittämään mozartin musiikin korkeimmanasteisten psykofyysisten tilojen sisimmän ytimen jota suurempia mystisiä kokemuksia ei mikään muu hapatus muiden säveltäjien suurimpia musiikillisia visioita lukuunottamatta ole tarjonnut silloin joskus kauan sitten kun mozart avasi taivaan portit lähes supernaturalistisille psykofyysisille tiloille joista minulla ei ollut ennen aavistustakaan.
 
Taas huomaa historian tuntemuksesi heikkouden sillä juuri nämä wieniläiset hienoston seurapiirit jättivät hänet lopulta pulaan ja suvaitsemattomuudellaan ja välinpitämättömyydellään antoivat mozartin tuhoutua kun prahassa ja saksassa mozartia juhlttiin menestyksekkäänä oopperasäveltäjänä mutta sen ajan tekijänoikeuskäytännön mukaan mozart ei saanut centtiäkään esitysten tuotoista.Hollantilaisten ja unkarilaisten aatelisten kunnialahjatkin tulivat liian myöhään mikä kuuluu murhenäytelmän sääntöihin. Mutta uskon ettei mozartin hiipuva luomisvoima olisi enää kyennyt täyttämään hänelle osoitettuja sävellystilauksia kuten nuorempana ja kuten jo preussin kvartettojen ja pianosonaattien tapaus osoittaa joissa vain osa teoksista valmistui eikä edes saavuttanut tilaajaa.
 
Houkuttelevaa lontoon matkaakin mozart siirsi tuonnemmaksi vaikka haydnkin saavutti siellä sinfonioillaan suurimmat menestyksensä. Vaikka välittömimpänä syynä matkan siirtymiselle oli schikanederille luvattu taikahuilu ooppera saattaa se johtua vain siitä että mozartin paras puhti ja energisyys luomisvoimaisena nerona oli jo takanapäin eikä hän ehkä uskonut kestävänsä matkaan liittyvien sävellysvelvoitusten aiheuttamaa rasitusta jota terveyden ailahtelu myös lisäsi. Viimeinen ja suurin sinfonia triptyykki jäi myös säveltäjänsä viimeiseksi es duuri sinfonian joutsenlauluineen. Edes vanhemman kollegansa Haydninkaan tahtia hän tuskin olisi kyennyt enää uusia sinfonioita hihastaan pudottelemaan jota lontoolais yleisö tietysti olisi mozatiltakin odottanut impressario salomon kanssa laadittujen konserttisopimusten mukaisesti.
 
Haydn kvartetoista epäoikeudenmukainen kritiikki kirjoitti että nämä uudet kvartetot ovat toki liian vahvasti maustetut. Kenenpä kitalaki voisi niitä kauaa sietää. Mozart kohoaa todella kauniissa osassaan liian korkealle luodakseen uutta ja niinpä tunne ja sydän voittavat varsin vähän. Joka on tietenkin aivan päinvastoin. Kvartettoja on sanottu musiikiksi pakahtumaisillaan olevasta sydämestä mutta musiikkia musiikista kuulostaa verrattomasti paremmalta.
 
Haydn sentään tunnusti mozartin kaikkien aikojen suurimmaksi säveltäjksi. Mutta tiedättekö hän sanoi mozartin isälle. Ilman minua ja kvartettojain hän ei olisi saanut milloinkaan mitään sellaista aikaan. Pianokvartetot g ja Es ja jousikvintetot C ja g joita mozart tarjosi kustantajalle osoittautuivat kelpaamattomiksi myydä. Liian vaikeita.. Wieniläinen yleisö piti helpommin sulavammasta musiikista. Mozartin annettiin ymmärtää että hänen olisi syytä säveltää helppotajuisempia teoksia jotka olisivat ylläpitäviä keskinkertaisestikin esitettynä.
 
Beaumarschaisen näytelmään sävelletystä oopperasta jossa peli oli tähdätty hallitsijaa vastaan joka tosin oli vain kreivi mutta kuitenkin määräysvaltainen ihminen saattoi tulla hänen tuhonsa eräs syy aateliston alkaessa karttaa häntä, tilauskirjojen jäädessä täyttymättä ja akatemiasarjan kuivuessa kokoon tilaajien puutteessa ja miltei vain van swieten pysyi uskollisena..Keisari itse joka ajoi aateliston feodaalioikeuksien kaventamista piti oopperasta joka saavutti ensi illassaankin suuren menestyksen joka kasvoi seuraavissa esityksissä tästäkin. Parhaat italialaiset laulajat olivat storacen ja kellyn ohella kiinnitettyinä ja he työskentelivät hyvin innostuneena.Kateellisten kilpailijoiden intrigin aikaansaannoksena keisari määräsi että näytännöissä ei saanut toistaa suurempia ensemblenumeroita siis yhtyekohtauksia jotta mozartin menestys ei olisi saanut niin suuria mittasuhteita.
 
Toisessa esityksessä yleisö vaati toistettavaksi viisi ja kolmannessa seitsemän numeroa, yhden dueton jopa kahdesti. Mutta mozartin oopperan suosio ei kestänyt kauaa martin y solerin una cosa raran lyödessä sen yhdellä iskulla laudalta keveästi sulavalla musiikillaan joka nykyään on täysin unohdettu don giovannioopperan pöytäkohtauksen sitaattia lukuunottamatta joka on peräisin una cosan finaalikuorosta.
 
Aitoissa kaksi kertaa oopperan kuunnellut muuan kreivi zinzedorf oli kirjoittanut päiväkirjaansa säähän liittyvien banaliteettien lisäksi toisella kerralla että mozartin musiikki tulee muka sorminäppäryydestä eikä päästä kun ensikuulemalta ooppera oli vain ikävystyttänyt häntä mainiten lisäksi louisen olevan heidän aitiossaan.
 
Sibballe mozart oli musiikin kristushahmo ja kaikkien aikojen parhaita orkestroijia.
 
Bach edustaa kuppaa ja jonninjoutavaa skolastista polyfoniaa ideologisen propagandan palveluksessa.
 
Osaltaan fiktioon perustuvan amadeus filmin antama kuva mozartista ei perustu kaikilta osin todellisuuteen mitä esim näihin sinun kikatus argumentteihisikin on tullakseen. En tunne ainoatakaan luotettavasti dokumentoitua tapausta jossa mozartin pinttyneeksi tavaksi milos formanninkin filmissä kuvattua kikattelua olisi todellisuudessa niissä mittasuhteissa ainakaan esiintynyt vaan kysymyksessä lienee vain ohjaajan tai käsikirjoittajan roolihahmolleen luomasta ärsyttävyyteen saakka toistetusta ja korostetusta maneerista. Mozart saattoi kyllä naukua kuin kissa: miau, tuolien ja pöytien yli hyppiessään ja kuperkeikkoja tehdessään ja hänen kärkevä kielen käyttönsä omaa ylivertaisuuttaan korostaessaan saattoi tuoda hänelle vastustajia.
 
Ihmiskunnan historia on taiteellisen luomisen, vaan ei uskonsotien ja poliittisen vallankäytön historiaa
PVC
20.09.2017 18:04:43 (muokattu 20.09.2017 19:15:52)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

megatherium: mozartin paras musiikki tuottaa puhtaimpia ja pyhimpiä sielua järkyttäviä kokemuksia jossa oma egoistinen minuutemme on kirjaimellisesti kadonnut tiedoitsemisen puhtaaksi subjektiksi tulleen tiedoitsevan subjektin tajunnasta ollessamme kauttaaltaan puhtaasti tiedoitsevia käsittämään mozartin musiikin korkeimmanasteisten psykofyysisten tilojen sisimmän ytimen jota suurempia mystisiä kokemuksia ei mikään muu hapatus muiden säveltäjien suurimpia musiikillisia visioita lukuunottamatta ole tarjonnut silloin joskus kauan sitten kun mozart avasi taivaan portit lähes supernaturalistisille psykofyysisille tiloille joista minulla ei ollut ennen aavistustakaan.
 
Taas huomaa historian tuntemuksesi heikkouden sillä juuri nämä wieniläiset hienoston seurapiirit jättivät hänet lopulta pulaan ja suvaitsemattomuudellaan ja välinpitämättömyydellään antoivat mozartin tuhoutua kun prahassa ja saksassa mozartia juhlttiin menestyksekkäänä oopperasäveltäjänä mutta sen ajan tekijänoikeuskäytännön mukaan mozart ei saanut centtiäkään esitysten tuotoista.Hollantilaisten ja unkarilaisten aatelisten kunnialahjatkin tulivat liian myöhään mikä kuuluu murhenäytelmän sääntöihin. Mutta uskon ettei mozartin hiipuva luomisvoima olisi enää kyennyt täyttämään hänelle osoitettuja sävellystilauksia kuten nuorempana ja kuten jo preussin kvartettojen ja pianosonaattien tapaus osoittaa joissa vain osa teoksista valmistui eikä edes saavuttanut tilaajaa.
 
Houkuttelevaa lontoon matkaakin mozart siirsi tuonnemmaksi vaikka haydnkin saavutti siellä sinfonioillaan suurimmat menestyksensä. Vaikka välittömimpänä syynä matkan siirtymiselle oli schikanederille luvattu taikahuilu ooppera saattaa se johtua vain siitä että mozartin paras puhti ja energisyys luomisvoimaisena nerona oli jo takanapäin eikä hän ehkä uskonut kestävänsä matkaan liittyvien sävellysvelvoitusten aiheuttamaa rasitusta jota terveyden ailahtelu myös lisäsi. Viimeinen ja suurin sinfonia triptyykki jäi myös säveltäjänsä viimeiseksi es duuri sinfonian joutsenlauluineen. Edes vanhemman kollegansa Haydninkaan tahtia hän tuskin olisi kyennyt enää uusia sinfonioita hihastaan pudottelemaan jota lontoolais yleisö tietysti olisi mozatiltakin odottanut impressario salomon kanssa laadittujen konserttisopimusten mukaisesti.
 
Haydn kvartetoista epäoikeudenmukainen kritiikki kirjoitti että nämä uudet kvartetot ovat toki liian vahvasti maustetut. Kenenpä kitalaki voisi niitä kauaa sietää. Mozart kohoaa todella kauniissa osassaan liian korkealle luodakseen uutta ja niinpä tunne ja sydän voittavat varsin vähän. Joka on tietenkin aivan päinvastoin. Kvartettoja on sanottu musiikiksi pakahtumaisillaan olevasta sydämestä mutta musiikkia musiikista kuulostaa verrattomasti paremmalta.
 
Haydn sentään tunnusti mozartin kaikkien aikojen suurimmaksi säveltäjksi. Mutta tiedättekö hän sanoi mozartin isälle. Ilman minua ja kvartettojain hän ei olisi saanut milloinkaan mitään sellaista aikaan. Pianokvartetot g ja Es ja jousikvintetot C ja g joita mozart tarjosi kustantajalle osoittautuivat kelpaamattomiksi myydä. Liian vaikeita.. Wieniläinen yleisö piti helpommin sulavammasta musiikista. Mozartin annettiin ymmärtää että hänen olisi syytä säveltää helppotajuisempia teoksia jotka olisivat ylläpitäviä keskinkertaisestikin esitettynä.
 
Beaumarschaisen näytelmään sävelletystä oopperasta jossa peli oli tähdätty hallitsijaa vastaan joka tosin oli vain kreivi mutta kuitenkin määräysvaltainen ihminen saattoi tulla hänen tuhonsa eräs syy aateliston alkaessa karttaa häntä, tilauskirjojen jäädessä täyttymättä ja akatemiasarjan kuivuessa kokoon tilaajien puutteessa ja miltei vain van swieten pysyi uskollisena..Keisari itse joka ajoi aateliston feodaalioikeuksien kaventamista piti oopperasta joka saavutti ensi illassaankin suuren menestyksen joka kasvoi seuraavissa esityksissä tästäkin. Parhaat italialaiset laulajat olivat storacen ja kellyn ohella kiinnitettyinä ja he työskentelivät hyvin innostuneena.Kateellisten kilpailijoiden intrigin aikaansaannoksena keisari määräsi että näytännöissä ei saanut toistaa suurempia ensemblenumeroita siis yhtyekohtauksia jotta mozartin menestys ei olisi saanut niin suuria mittasuhteita.
 
Toisessa esityksessä yleisö vaati toistettavaksi viisi ja kolmannessa seitsemän numeroa, yhden dueton jopa kahdesti. Mutta mozartin oopperan suosio ei kestänyt kauaa martin y solerin una cosa raran lyödessä sen yhdellä iskulla laudalta keveästi sulavalla musiikillaan joka nykyään on täysin unohdettu don giovannioopperan pöytäkohtauksen sitaattia lukuunottamatta joka on peräisin una cosan finaalikuorosta.
 
Aitoissa kaksi kertaa oopperan kuunnellut muuan kreivi zinzedorf oli kirjoittanut päiväkirjaansa säähän liittyvien banaliteettien lisäksi toisella kerralla että mozartin musiikki tulee muka sorminäppäryydestä eikä päästä kun ensikuulemalta ooppera oli vain ikävystyttänyt häntä mainiten lisäksi louisen olevan heidän aitiossaan.
 
Sibballe mozart oli musiikin kristushahmo ja kaikkien aikojen parhaita orkestroijia.
 
Bach edustaa kuppaa ja jonninjoutavaa skolastista polyfoniaa ideologisen propagandan palveluksessa.
 
Osaltaan fiktioon perustuvan amadeus filmin antama kuva mozartista ei perustu kaikilta osin todellisuuteen mitä esim näihin sinun kikatus argumentteihisikin on tullakseen. En tunne ainoatakaan luotettavasti dokumentoitua tapausta jossa mozartin pinttyneeksi tavaksi milos formanninkin filmissä kuvattua kikattelua olisi todellisuudessa niissä mittasuhteissa ainakaan esiintynyt vaan kysymyksessä lienee vain ohjaajan tai käsikirjoittajan roolihahmolleen luomasta ärsyttävyyteen saakka toistetusta ja korostetusta maneerista. Mozart saattoi kyllä naukua kuin kissa: miau, tuolien ja pöytien yli hyppiessään ja kuperkeikkoja tehdessään ja hänen kärkevä kielen käyttönsä omaa ylivertaisuuttaan korostaessaan saattoi tuoda hänelle vastustajia.

 
Voihan olla että en vaan ole kuullut mozarttia parhaimmillaan. Tunnen oikeastaan vaan parhaat pianokonsertot ja nekin pintapuolisesti sekä a-molli pianosonaatin, turkkilaisen marssin sekä yönkuningattaren aarian Miliza Korjuksen ja FF Jenkinsin esittämänä. Jupiter sinfonia minulla joskus oli taisin vaihtaa sen Bachiin koska näin jo heti päältä ettei levyä kannata kuunnella. Kerran istuin Hesan oopperassa kuuntelemassa Cosi fan tutten. Kehnoa se taisi olla koska ei säväyttänyt eilkä jäänyt mieleen.
 
Gouldin mukaan Bach on musiikkihistorian poikkeuksellisin hahmo!
 
"Taas huomaa historian tuntemuksesi heikkouden" myönnän tässäkin kohtaa syyllisyyteni. Olen joka suhteessa epäpätevä. Koska tiedän tämän, en saa aikaan vahinkoa. Sen sijaan entinen pomoni saa aikaan kammottavaa vahinkoa. Koska insinööreille tyypilliseen tapaan hän ei tiedä olevansa epäpätevä ja kaikin tavoin haitallinen. En ole jaksanut vuosiin seurata kotimaan politiikkaa. En edes tiedä kuka on pääministeri. Kunpa vaan ei olisi ketään insinööriä Suomen ohjaimissa!
 
Historia ei ole koskaan jaksanut kiinnostaa. Historia on mielestäni kauhutarina väkivaltaisen ihmisapinan mielettömästä valloitusretkestä. Se alkoi vissiin Afrikasta ja eteni Lähi-Idän kautta Eurooppaan ja sieltä Amerikan mantereelle sekä toista kautta Aasiaan ja sieltä Oseaniaan. Miksi kaikki tuo vaiva ja toisten apinoiden kukistaminen? Miksei vaan kalautus nuijalla omaan pääkoppaan? Toisten apinoiden kukistaminen jatkuu nykyään kiihtyvästi toisten kansakuntien kukistamisena. On esimerkiksi mukamas kalautettava perinteisesti rauhantahtoista (0 aloitettua sotaa) pohjoiskoreaa päähän vissiin koska heillä on arvokkaita luonnonvaroja jotka kuuluvat muille.
 
Minä en ole edes nähnyt amadeus filmiä koska en pidä elokuvista. Jostain vaan tiedän että mozart kikattaa siinä.
 
"Haydn sentään tunnusti mozartin kaikkien aikojen suurimmaksi säveltäjksi." Beethoven tunnusti händelin kaikkien aikojen suurimmaksi säveltäjksi.
 
megatherium
20.09.2017 20:30:38 (muokattu 21.09.2017 22:24:18)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

PVC: Voihan olla että en vaan ole kuullut mozarttia parhaimmillaan. Tunnen oikeastaan vaan parhaat pianokonsertot ja nekin pintapuolisesti sekä a-molli pianosonaatin, turkkilaisen marssin sekä yönkuningattaren aarian Miliza Korjuksen ja FF Jenkinsin esittämänä. Jupiter sinfonia minulla joskus oli taisin vaihtaa sen Bachiin koska näin jo heti päältä ettei levyä kannata kuunnella. Kerran istuin Hesan oopperassa kuuntelemassa Cosi fan tutten. Kehnoa se taisi olla koska ei säväyttänyt eilkä jäänyt mieleen.
 
Gouldin mukaan Bach on musiikkihistorian poikkeuksellisin hahmo!
 
"Taas huomaa historian tuntemuksesi heikkouden" myönnän tässäkin kohtaa syyllisyyteni. Olen joka suhteessa epäpätevä. Koska tiedän tämän, en saa aikaan vahinkoa. Sen sijaan entinen pomoni saa aikaan kammottavaa vahinkoa. Koska insinööreille tyypilliseen tapaan hän ei tiedä olevansa epäpätevä ja kaikin tavoin haitallinen. En ole jaksanut vuosiin seurata kotimaan politiikkaa. En edes tiedä kuka on pääministeri. Kunpa vaan ei olisi ketään insinööriä Suomen ohjaimissa!
 
Historia ei ole koskaan jaksanut kiinnostaa. Historia on mielestäni kauhutarina väkivaltaisen ihmisapinan mielettömästä valloitusretkestä. Se alkoi vissiin Afrikasta ja eteni Lähi-Idän kautta Eurooppaan ja sieltä Amerikan mantereelle sekä toista kautta Aasiaan ja sieltä Oseaniaan. Miksi kaikki tuo vaiva ja toisten apinoiden kukistaminen? Miksei vaan kalautus nuijalla omaan pääkoppaan? Toisten apinoiden kukistaminen jatkuu nykyään kiihtyvästi toisten kansakuntien kukistamisena. On esimerkiksi mukamas kalautettava perinteisesti rauhantahtoista (0 aloitettua sotaa) pohjoiskoreaa päähän vissiin koska heillä on arvokkaita luonnonvaroja jotka kuuluvat muille.
 
Minä en ole edes nähnyt amadeus filmiä koska en pidä elokuvista. Jostain vaan tiedän että mozart kikattaa siinä.
 
"Haydn sentään tunnusti mozartin kaikkien aikojen suurimmaksi säveltäjksi." Beethoven tunnusti händelin kaikkien aikojen suurimmaksi säveltäjksi.

 
Mozart edustaa korkeinta jumaluutta neron älyn puhtaudessa ja objektiivisuudessa mitä koko universumin historiassa on milloinkaan saatu tuntea. Minä vaihtaisin koko bachin mitättömän tuotannon mozartin kypsään sinfoniaan tai pianokonserttoon joita syvemmälle ihmissielun salaisuuksiin ja sopukoihin ei mikään muu musiikki tai taide yllä.
 
Otteita amadeuksesta ja kenties koko leffakin on ladattu tuubiin ja siellähän se mozart kikatteleekin tuon tuostakin mikä ei biografiaan tutustumalla ainakaan heti selviä, vaan mozartin harteille sälytetty piirre on joko schafferin amadeus näytelmäänsä luoma efekti ja tehokeino tai siihen perustuvaan formaninkin leffaan ideoitu mozartlainen spontaanimpi ja tarkoituksellisen huomiota herättävä aristokraattisuudesta poikkeava mutta nerolle ominainen käytöstavoista piittaamaton tahaton ja groteskiuteen saakka korostetun koominen luonteenpiirre. Hildesheimer otaksuu että mozartista mahdollisesti heijastunut metafyysinen säteily ei olisi ilmennyt suureen vaan klovnimaiseen tyyliin.
 
Iso Bee saattoi jossain vaiheessa niin sanoakin kutsuessaan handelia kaikkien aikojen taitavimmaksi ja suurimmaksi säveltäjäksi mutta mainitsi myös olevansa mozartin suurimpia ihailijoita sydämensäkin ylevöityessä ajatellessaan häntä.
 
Miten ihmeessä on esimerkiksi mahdolllista että nuorelta vain parikymppiseltä Beeltäkin, jota kukaan tuskin edes vielä tunsi pianistina tai säveltäjänä sen lisäksi ettei hän ollut ehtinyt edes luoda vielä minkäänlaista huomattavaa uraakaan wienissä, oli sentään tilattu kruunajaiskantaatti uuden keisarin leopold II kruunajaisiin frankfurtissa kun mozart joka oli melko kauan ollut wienissä konserttisalien tähti pianokonserttojensa solistina, melko kuuluisa oopperasäveltäjä ja vastaleivottu keisarillinen hovisäveltäjäkin unohdettiin ja sivuutettiin kokonaan.
 
Salieri ja umlauf toimivat juhlamusiikin kapelllimestareina. Salierilta ja paul wranitskylta oli tilattu juhlaoopperat ja joku righinikin oli kirkollisen musiikin säveltäjänä. Mozartia ei muistanut kukaan. Vasta historia on sitten korjannut tällaiset vääristymät ja mozartin taide on päässyt ansaitsemaansa asemaan säveltaiteen aarteiden joukossa.
 
Vasta kun leopold II kruunattiin böömin kuninkaaksi mozartilta tilattiin prahasta kruunajaisooppera tituksen lempeys ja niin hän sai jonkinlaisen hyvityksen keisarin ollessa läsnä niin tituksen kuin don giovanninkin esityksissä frankfurtissa kokemalleen nöyryytykselle.
 
erään kerran muuan italialainen säveltäjä ( en nyt muista nimeä) jonka sävellystä mozart hieman varioi kuin esittääkseen kuinka hän olisi sen kirjoittanut huudahti: siinä vasta tosi suuri saksalainen, sillä mitäpä muutakaan hän olisi voinut sanoa.
 
Onhan mozartilla toki paljon enemmänkin suuria ja merkittäviä teoksia kuin jotka mainitsit eikä piantapuolinen tutustuminen mozartiin tosiaan paljasta sen musiikin todellista luonnetta ja syvimpiä tuntoja jotka siihen pinnan alle kätkeytyvät sen emotionaalisena ja katharsiksen tuottavana ytimenä ja sydämenä johon uppouduttaessa valtavat emootiot pääsevät valloilleen, oma minuus menetetään ja tiedoitsevasta tulee tiedoitsemisen puhdas subjekti koko muun maailman kadotessa tajunnasta.
 
Mozart edustaa korkeimpana neron puhtaana ja objektiivisena älynä ihmiskunnan suurimpia saavutuksia ja ihanteita kun räppi on sekundaa alakulttuurista rytmistä puhelaulua.
 
Ihmiskunnan historia on taiteellisen luomisen, vaan ei uskonsotien ja poliittisen vallankäytön historiaa
PVC
22.09.2017 14:55:13
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

megatherium: Mozart edustaa korkeinta jumaluutta neron älyn puhtaudessa ja objektiivisuudessa mitä koko universumin historiassa on milloinkaan saatu tuntea. Minä vaihtaisin koko bachin mitättömän tuotannon mozartin kypsään sinfoniaan tai pianokonserttoon joita syvemmälle ihmissielun salaisuuksiin ja sopukoihin ei mikään muu musiikki tai taide yllä.
 
Otteita amadeuksesta ja kenties koko leffakin on ladattu tuubiin ja siellähän se mozart kikatteleekin tuon tuostakin mikä ei biografiaan tutustumalla ainakaan heti selviä, vaan mozartin harteille sälytetty piirre on joko schafferin amadeus näytelmäänsä luoma efekti ja tehokeino tai siihen perustuvaan formaninkin leffaan ideoitu mozartlainen spontaanimpi ja tarkoituksellisen huomiota herättävä aristokraattisuudesta poikkeava mutta nerolle ominainen käytöstavoista piittaamaton tahaton ja groteskiuteen saakka korostetun koominen luonteenpiirre. Hildesheimer otaksuu että mozartista mahdollisesti heijastunut metafyysinen säteily ei olisi ilmennyt suureen vaan klovnimaiseen tyyliin.
 
Iso Bee saattoi jossain vaiheessa niin sanoakin kutsuessaan handelia kaikkien aikojen taitavimmaksi ja suurimmaksi säveltäjäksi mutta mainitsi myös olevansa mozartin suurimpia ihailijoita sydämensäkin ylevöityessä ajatellessaan häntä.
 
Miten ihmeessä on esimerkiksi mahdolllista että nuorelta vain parikymppiseltä Beeltäkin, jota kukaan tuskin edes vielä tunsi pianistina tai säveltäjänä sen lisäksi ettei hän ollut ehtinyt edes luoda vielä minkäänlaista huomattavaa uraakaan wienissä, oli sentään tilattu kruunajaiskantaatti uuden keisarin leopold II kruunajaisiin frankfurtissa kun mozart joka oli melko kauan ollut wienissä konserttisalien tähti pianokonserttojensa solistina, melko kuuluisa oopperasäveltäjä ja vastaleivottu keisarillinen hovisäveltäjäkin unohdettiin ja sivuutettiin kokonaan.
 
Salieri ja umlauf toimivat juhlamusiikin kapelllimestareina. Salierilta ja paul wranitskylta oli tilattu juhlaoopperat ja joku righinikin oli kirkollisen musiikin säveltäjänä. Mozartia ei muistanut kukaan. Vasta historia on sitten korjannut tällaiset vääristymät ja mozartin taide on päässyt ansaitsemaansa asemaan säveltaiteen aarteiden joukossa.
 
Vasta kun leopold II kruunattiin böömin kuninkaaksi mozartilta tilattiin prahasta kruunajaisooppera tituksen lempeys ja niin hän sai jonkinlaisen hyvityksen keisarin ollessa läsnä niin tituksen kuin don giovanninkin esityksissä frankfurtissa kokemalleen nöyryytykselle.
 
erään kerran muuan italialainen säveltäjä ( en nyt muista nimeä) jonka sävellystä mozart hieman varioi kuin esittääkseen kuinka hän olisi sen kirjoittanut huudahti: siinä vasta tosi suuri saksalainen, sillä mitäpä muutakaan hän olisi voinut sanoa.
 
Onhan mozartilla toki paljon enemmänkin suuria ja merkittäviä teoksia kuin jotka mainitsit eikä piantapuolinen tutustuminen mozartiin tosiaan paljasta sen musiikin todellista luonnetta ja syvimpiä tuntoja jotka siihen pinnan alle kätkeytyvät sen emotionaalisena ja katharsiksen tuottavana ytimenä ja sydämenä johon uppouduttaessa valtavat emootiot pääsevät valloilleen, oma minuus menetetään ja tiedoitsevasta tulee tiedoitsemisen puhdas subjekti koko muun maailman kadotessa tajunnasta.
 
Mozart edustaa korkeimpana neron puhtaana ja objektiivisena älynä ihmiskunnan suurimpia saavutuksia ja ihanteita kun räppi on sekundaa alakulttuurista rytmistä puhelaulua.

 
Jospa on niin että maaninen kikatus oli merkki aivosairaudesta joka sai mozartin potkaisemaan tyhjää. Neurologiassahan tunnetaan esimerkiksi Touretten syndrooma. Jospa moxartin kämpän seinät oli maalattu lyijymaalilla jota hän unissaan nuoleksi ja sai sitä kautta kikatustaudin.
 
Kuunneltuja levyjä:: Die kunst der fuge Felix Gottliebin esittämänä ok. Firminus Caronin messuja 1400-luvulta: ok+. De Grignyn 1699 urkumessu: 0k+. 3 Bachin kantaattia nuoren Fischer-Dieskaun laulamana: ok++.
 
megatherium
22.09.2017 17:02:52 (muokattu 22.09.2017 17:21:40)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

PVC: Jospa on niin että maaninen kikatus oli merkki aivosairaudesta joka sai mozartin potkaisemaan tyhjää. Neurologiassahan tunnetaan esimerkiksi Touretten syndrooma. Jospa moxartin kämpän seinät oli maalattu lyijymaalilla jota hän unissaan nuoleksi ja sai sitä kautta kikatustaudin.
 
Kuunneltuja levyjä:: Die kunst der fuge Felix Gottliebin esittämänä ok. Firminus Caronin messuja 1400-luvulta: ok+. De Grignyn 1699 urkumessu: 0k+. 3 Bachin kantaattia nuoren Fischer-Dieskaun laulamana: ok++.

 
Johan juuri sanoin että amadeuksen mozart hahmo on osin fiktiivinen kuten koko leffakin on osin fiktiota perustumatta kaikilta osin tositapahtumiin. Niin jalo taiteilija kuin mozart halusi kunnioituksestaan taidettaan kohtaan asettaa oman persoonansa tavallaan pilkan kohteeksi hullunkurisia temppuja tekemällä sekä sielua järkyttävien psyykkisten kokemusten vastapainoksi josta muilla mozartin lähipiiriin kuuluvillakaan ei ollut juuri aavistustakaan, mutta tämä maaninen kikattaminen taitaa olla vain miloksen omaa innovaatiota, ei autenttista mozartia.
 
Naukuminen olisi saattanut olla liian groteskia leffaankin vaikka se on dokumentoitu mozartin elekieleksi ja ääntelyksi jossakin vaiheessa uraa. Muutenhan hänellä oli sen kaltaisia tapoja suun irvistelyineen, kenkien kantapäänkopautuksin vastakkain ja lautasliinan pakko oireista taittelua kuin meillä muillakin.
 
Jo leffan nimi on harhaanjohtava . Mozart ei nimittäin itse käyttänyt koskaan nimessään amadeus muotoa muuten kuin humoristisessa mielessä, esim wolfgang amadeus mozartminä etc. Vaan hän käytti muotoa wolgang amade' mozart. Jälkipolvet ovat kutsuneet mozartia amadeukseksi saadakseen nimen kuulostamaan täydellisen tasapainoiselta.
 
Mitä mieltä olet gustav leonhardtin die kunst der fugen ja italialaisen konserton tulkinnasta cembalolla? Onko se suositeltava? Sitä olen aikoinaan kuunnellut paljonkin kun bach vielä nyppäsi säveltäjänä.
 
Ihmiskunnan historia on taiteellisen luomisen, vaan ei uskonsotien ja poliittisen vallankäytön historiaa
« edellinen sivu | seuraava sivu »
1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

» Lisää uusi kirjoitus aiheeseen (Vaatii kirjautumisen)

Keskustelualueet «
Haku tästä aiheesta / Haku «
Säännöt «

Copyright ©1999-2017, Muusikoiden Net ry. Kaikki oikeudet pidätetään.
Palaute | Käyttöehdot | Rekisteriseloste | Netiketti | Mediakortti