Muusikoiden.net
14.12.2017
 

Klassinen »

Keskustelualueet | Lisää kirjoitus aiheeseen | HakuSäännöt & Ohjeet | FAQ | Kirjaudu sisään | Rekisteröidy

Aihe: Schnittke
1 2 3 4
megatherium
09.07.2017 18:42:55 (muokattu 11.07.2017 00:11:39)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

PVC: "Emme voi olla matemaattisesti kontrolloituja, formuloituja ja ohjelmoituja konerobotteja vailla omaa tahtoa tai sielun kontrolloimia( koska sielu ei ole erillinen substanssi vaan ihmisen psykofyysinen kokonaisuus kaikkine kehon ja mielen toimintoineen,"
 
Mitä tuo tarkoittaa. Mielen toiminnot eivät tieteen mukaan vaikuta mihinkään vaan ovat epifenomenaalisia, siis varjon kaltaisia.
 
"tahtoa, joka on olioiden empiirinen sisällys läpinäkyväisyyttä samentaen ja joka antaa ihmiselle valinnan mahdollisuuden ja tekee hänet kykeneväksi tahalliseen toimintaan."
 
Tieteen mukaan olemme pelkkiä robotteja. Toisten robottien toiminnan lakkauttava robotti voidaan tuomita elinkautiseen vankeuteen. Esimerkkeinä tästä ovat Bobby Kennedy-nimisen robotin 1968 särkenyt robotti S.Sirhan, Sharon Tate-robotin 1969 särkenyt C.Manson ja J.Lennon robotin 1980 särkenyt M.Chapman. Tuomarirobotit ovat tuominneet Sirhan, Manson ja Chapman robotit "pahoiksi" ja teljenneet ne kaltereiden taakse.

"Tahto joka ohjaa toimintaamme"
No kun tieteen mukaan ei semmoista tahtoa ole olemassakaan. Esim. fyysikko Sean Carrollin mukaan me kaikki olemme fysiikan lakien ohjaamia alkeishiukkasten kokoelmia.
 
"Bachin jäykkä barokkiarkkitehtuuri, vaikkakaan ei ollut enää muodissa, ei voinut syntyajankohtansa vuoksi sisältää vielä niitä ekspressiivisiä ominaisuuksia, muodon hallintaa, melodian ja moduloinnin taidokkuutta" riittää. On kiistatta selvää että 1750 jälkeinen musiikki on HUONOMPAA kuin sitä edeltänyt. Bachin veivinheitto toimii tässä vedenjakajana.
 
Täsmennän vielä. Bachin cembalokonserttojen adagio-osat ovat minusta poikkeuksetta paljon kauniimpia kuin Mozartin pianokonserttojen vastaavat adagio-osat. Olenko väärässä (voihan olla kun minulla ei ole musiikillista koulutusta) vai oliko Mozartilla kroonisia vaikeuksia säveltää kauniita adagioita?
 
Toistaiseksi mieluisin Mozart kokemukseni lienee tossa alla. Mozart-Piano Concerto no. 25 in C Major K. 503 Rudolf Serkinin soittamana, 1955 orkesteria johtaa Szell. Serkin soittaa kauniisti.
 
https://www.youtube.com/watch?v=_6CHB-mPV4s
 
P.S. No eihän toikaan ole Mozartilta kovin hääppöistä. Esim. Toivo Kuulan häämarssi on kauniimpaa kuin mihin Mozart parhaimmillaan pystyi. Gould oli oikeassa hämmästellessään miten aikuiset ihmiset viitsivät innostua Mozartin musiikista.

 
Oikeastaan tuo gavottia muistuttava sävelmä viimeisen osan rondoteemassa avausosan arkkitehtoniselta rakenteeltaan taidokkaimpiin ja majesteettisimpiin kuuluvassa pianokonsertossa on peräisin idomeneo-oopperan balettimusiikin osasta jossa se alkuperäisessä orkestroinnissaan ja sointiasussaan on musiikillisesti pianokonserttoversiota paljon hienostuneempi ja vaikuttavampi. C molli konsertosta jossa on paljon korjauksia ja myös tässä c duuri konsertossa ilmenevät kiireen merkit joista ehkä kielivät juuri tämä tahattoman koomisesti koikkelehtiva rondoteema jossa mozart ainoan kerran lainaa itseään tai ketään muutakaan huonolla tuloksella eikä musiikillisen ajatuksen myöhempi versio kasva alkuperäistä ajarusta henkevämmäksi ja suuremmaksi musiikilliseksi ideaksi ja visioksi kuten usein muulloin. Tai ehkä olen vain väärässä.
 
Suurimman vaikutuksen minuun tahtomisen ulos tajunnasta tungetuksi tulemisen tuedoitsemisen puhtaan subjektin transsinomaisena ylimaallisena kokemuksena koin yhdeksännentoista pianokonserton allegretto osan jossa mozart valmistelee suuria siirtoja jota kuvailin edellisen sivun viestissä valohehkuina kokemuksena kiivassa valtimoiden sykinnässään valuvine hikikarpaloineen jossa sulauduin absoluuttiseen
 
Säveltaiteessa kaiken kruunaava huipentuma yleisen mielipiteen mukaan on beethoven. Mozart sekä hän ovat kaksi kaikkein korkeimpaan laatuluokitukseen yltävää säveltäjää kaikkina aikoina joille yhteiskunta antoi erilaiset tehtävät. Beethovens jälkeen alkoi useimpien mielestä vielä nykyäänkin jatkuva alamäki.
 
Mozart ja beethoven edustavat Ihmisen sisäisen maailman täysipainoista ilmentämistä pelkillä soittimien sävelillä. Mozartissa koemme vielä jollakin tavoin objektiivisessa ohjelmallisuudessaan ainutkertaisen elementin muttemme tiedä kuinka se on syntynyt. Vastaanottokykymme ei reagoi mihinkään abstraktiin vaan taikurin runsaasta varastosta tarjoamiin suggestioihin reagoidessamme vuoroin etäiseen, vuoroin läheiseen viestiin. Mozartin musiikki kohoaa niin korkealle suggestionsa aiheen yläpuolelle että se katoaa havainnostamme. Sen luoja jää luoksepääsemättömäksi. Mozartin musiikki reprodusoi elämyksen syvyyden ilman elämystä jota se ei tavoita koska se ei haluakaan tavoittaa sitä. Mozart ei ole beethovens tavoin tahtoihminen vaan tahto itse joka ei tiedä mitä imperatiivia se tottelee. Mozart haastaa voimakkaammin kuin muut säveltäjät reseptiiviseen väärinymmärtämiseen. Tunnelmien tarkoituksellinen vastakkainasettaminen, kontrasteissaan, ja jopa sävelsukujen tietoinen vieraannuttaminen toisistaan on mozartin olennainen tyylillinen piirre.
 
Mainittujen nerojen musiikissa sisältö kasvoi muotoa tärkeämmäksi yksilöllisen ilmaisun laajennuttua ja äänenkuljetuksen vapauduttua skolastisen polyfonian kahleista esi klassismin siroon liikkuvuuteen ja vastavaikutuksena kontrapunktin ylivallalle syntyneen galantin tyylin ilmaisun ja rakenteen sulavuuteen josta mozartin ja haydninkin luoma uusi sinfoniselta rakenteeltaan taidokas arkkitehtoninen teema ja muotoajattelu mozartin suorastaan tuhlaillessa melodisia aiheitaan syventyi ajattelultaan ja tunneilmaisultaan ennenkokemattoman kypsäksi ja suureksi tyyliltään wieniläisklassiseksi säveltaiteeksi valistuksen ajan hylätessä barokin jäykät muotorakenteet ja itsenäisistä elementeistä kasvoi uusi klassismin ilmaisun ja ajatuksen muoto ja sen tärkein muotoperiaate sonaattimuoto.
 
Mozart joka luontaisena musiikkidramaatikkona ja oopperasäveltäjänä toisin kuin instrumentaalisesti ajatelleet haydn ja beethoven lauloi soittimilla kuten schubert myöhemmin ja puhalsi soittimiin, ajateltakoon klarinettien tehtävää es duuri sinfoniassa, ihmisäänen tunnetäyteisen hengen ja hänen palava halunsa säveltää oopperoita kävi ilmi paitsi joidenkin kirkkomusiikkiteosten ja messujen osien da ponte oopperoiden aarioita ennakoivien soolo-osien ja jopa pianokonserttojen hitaiden osien aariamaisena käsittelynä ennen muuta koko musiikinhistorian syvällisimmässä ja mystisimmässä andante osassa pianokonsertossa numero kaksikymmentäyksi c duuri joka on mozartin soitinnustaidon suuria saavutuksia ehdottomassa yhtenäisyydessään ja myös mozartille harvinaisessa kromatiikassaan mutta on saanut ansaitsemattaan kyseenalaista mainetta esiintyessään filmissä elvira madigan.
 
Myös kahden seuraavan konserton hitaat osat kuuluvat mozartin suurimpiin sinfoniat mukaanluettuna fis molli osan pyhyysvaikutelmassaan ja c molli andante kaksine puhallinepisodeineen ja sordinoituine jousineen kuin unelman tuudittaessa mozartia hänen löytäessä itsestään tuon ihmeellisen lahjakkaan lapsen lumovoimassaan joka oli säteillyt mozartista hitaista osista viulukonsertoista lähtien joutuitse itsekin kolmannen viulukonserton adagion syvään lumouksen pauloihin koulun auditoriossa jonka päätyttyä tajusin ettei kukaan ympärillä olleista oppilaista voinut tiedoita millaisessa korkeammanasteisessa psyykkisessä tilassa olin ja kävelin katuja pitkin kuin syvässä transsitilassa ulkomaailmasta mitään ymmärtämättä ja mozart oli vielä nuori säveltäessään sen ja hallitessaan sen kaltaista sielullista tilaa kaikkien aikojen suurimpana musiikillisena nerona jota bach viileydessän, lukusymboliikassaan, oppineissa leikeissään ja objektiivisuudessaan ei yllä lähellekään.
 
Tahto ja minuus ovat identtisiä käsitteitä. Vastikään tehdyn kokeen mukaan neurologit päättelivät ihmisen aivosähkökäyriä tutkimalla että tahto ei olekaan niin rajoittunut kun aiemmin kahdeksankymmentä luvulla luultiin kun aivosähkökäyriä tutkimalla todettiin että ihmisen tietoisuus ei tee päätöksiä vaan tiedostamaton aivotoiminta jota pidettiin todisteena determinismistä jonka mukaan vapaa tahto olisi illuusiota ihmisen tiedostamattoman aivotoiminnan omatessa valmiuden johonkin liikkeeseen ennen kuin siitä tulee tietoinen mutta uudemmissa tutkimuksissa havaittiinkin että tahto kykenee perumaan tuon valmiuden tilanteen niin vaatiessa.
 
Tietoisuus, toiselta nimeltään äly, jolla me tiedoitsemme joka on sekundaarinen ja aksidenssi ja tahto, varsinainen minuus jolla me olemme, olion sinänsä oleminen joka paljastuu itsetajunnalle tahdoksi joka on metafyysistä, eivät ole identtisiä. Tahto on samassa suhteessa älyyn kuin puun juuri sen latvaan.
 
Sigmund freud taisi sanoa että jos etsisimme sielua aivostamme löytäisimme vain yhä uusia toimin
 
Ihmiskunnan historia on taiteellisen luomisen, vaan ei uskonsotien ja poliittisen vallankäytön historiaa
PVC
11.07.2017 14:01:54 (muokattu 11.07.2017 14:21:21)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Alamäki alkoi Bachin kuollessa 1750, jolloin alkoi myös ns. teollinen vallankumous, eli fossiilisten polttoaineiden (hiili, öljy, maakaasu) käyttö. Ja nythän ilmasto, meret, metsät jne. ovat melkein pilalla. Pari vuosikymmentä lisää talouskasvua, shoppailua, sähköauto-ostoksia, aurinkopaneeleja, tuulivoimaloita, uusiutuva energia-idiotiaa ja voimme laittaa lapun luukulle tältä planeetalta.
 
"Tahto ja minuus ovat identtisiä käsitteitä. Vastikään tehdyn kokeen mukaan neurologit päättelivät ihmisen aivosähkökäyriä tutkimalla että tahto ei olekaan niin rajoittunut kun aiemmin kahdeksankymmentä luvulla luultiin kun aivosähkökäyriä tutkimalla todettiin että ihmisen tietoisuus ei tee päätöksiä vaan tiedostamaton aivotoiminta jota pidettiin todisteena determinismistä jonka mukaan vapaa tahto olisi illuusiota ihmisen tiedostamattoman aivotoiminnan omatessa valmiuden johonkin liikkeeseen ennen kuin siitä tulee tietoinen mutta uudemmissa tutkimuksissa havaittiinkin että tahto kykenee perumaan tuon valmiuden tilanteen niin vaatiessa.

Tietoisuus, toiselta nimeltään äly, jolla me tiedoitsemme joka on sekundaarinen ja aksidenssi ja tahto, varsinainen minuus jolla me olemme, olion sinänsä oleminen joka paljastuu itsetajunnalle tahdoksi joka on metafyysistä, eivät ole identtisiä. Tahto on samassa suhteessa älyyn kuin puun juuri sen latvaan."
 
Neurologien mukaan aivotoiminta tekee kaikki päätökset. Aivot koostuvat atomeista. Atomien toiminta noudattaa orjallisesti fysiikan lakeja. Joten fysiikan lait tekevät kaikki päätökset. Mystinen tahto joka "kykenee perumaan tuon valmiuden tilanteen niin vaatiessa" onkin siis pelkkää atomien mekanistista, automaattista toimintaa. Tieteen mukaan tietoisuudella (mielellä, psyykellä, sielulla jne.) ei ole kausaalisia voimia, vaan maailmantapahtumat ovat kosmista elokuvaa, jonka typeriin, tylsiin ja epäoikeudenmukaisiin tapahtumiin kukaan ei voi mitenkään vaikuttaa.
 
"tahto, varsinainen minuus jolla me olemme" Neurologien mukaan olemme aivomme, siis jokaisen pääkallon sisällä majaileva ruma lihahyytelömöykky, joka on hyvin altis ikääntymiselle, härskiintymiselle, plakkiutumiselle, kolauksille, viinalle, tositv-ohjelmille, Yleisradion uutisille, kepun politiikalle ja rap-musiikille. On hyvät syyt mikseivät työnantajat halua palkata yli 40-vuotiaita.
 
megatherium
11.07.2017 18:06:33 (muokattu 14.07.2017 21:34:44)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

katin kontit.absoluuttisen musiikin korkeimmat muodot kuten sinfonia, länsimaisen taiteen täydellisin muotoilmentymä, soolokonsertto ja jousikvartetto kehittyivät täyteen kukoistukseensa ja kypsyyteensä vasta paljon myöhemmin suurten klassisten mestarien kuten mozartin ylivertaisen nerokkuuden käsissä saavuttaen ennenkokemattoman ilmaisun ja tunteen syvyyden josta bachin aikana ei voitu edes uneksiakaan jäykän tekotaitoisessa skolastisessa polyfoniassa yksinvaltaisen fuugateeman dominanssissa monotemaattisuudessaan ja monorytmisyydessään ennen tuota klassismin lanseeraamaa teemojen ja rytmien moninaisuutta ja uudenaikaista teema ja muotoajattelua joka salli suuremman liikkumavapauden niiden puitteissa mozartin suuruuden perustuessa musiikin pinnanalaiseen operointiin taitavasti toteutetuilla hyvin rohkeillakin modulaatioilla joilla mozart valmistelee suuria siirtoja, kuten esmes yhdeksännentoista pianokonserton allegretto osassa, jossa jokainen tahti on osa tarkkaan harkittua kokonaissuunnitelmaa.
 
Romanttista ja modernia pianokonserttoa ja sinfoniaa ei voi ajatellakaan ilman mozartin ja kumppaneiden kyseisen lajityypin panosta. " jos maailma olisi tyytynyt täydellisesti suunnitellun yksinkertaisuuden ideaaliin, musiikki olisi voinut hyvin jäädä sille tasolle jolle mozart ja papa sen kehittivät" mutta minäkin nautin nykyään mieluummin meikäläisestä viime vuosisadan postromanttisesta, elementti sinfonia, tai postserialistisesta säveltaiteesta karakteritekniikassaan kuin lapsuudesta asti tutuksi tulleista klassikoista vaikka heidän aikaansaannoksena edustavatkin koko ihmiskunnan historian älyllisesti, emotionaalisesti ja psykofyysisesti korkeimpia saavutuksia. Mitkään jeesukset mitättömine höpinöineen eivät ole mitään mozartin nerouden rinnalla.
 
Koko oopperakirjallisuuden suurin kohtaus on mozartin don giovannissa komtuurin patsaan saapuessa naissankarin luo illaliskutsun saatuaan vaikkei hän taivaallista ravintoa nautittuaan voi syödäkään maan antimia on koko ihmiskunnan suurin yksittäinen saavutus pasuunoiden synkän soinnin luodessa kohtaukseen sen majesteettisen juhlavuuden ja on niin syvällistä ja valtavaa musiikkia kuin olla ja voi.
 
Koostuuhan kaikki epäorgaaninenkin aine, vesi, ilma tai maaperä kallioineen atomeista mutta se ei kykene ajattelemaan, tuntemaan ja tahtomaan kuten ihminen. Mutta aivan tottahan se on. Tahtominen on tiedoittava jokaisessa pyrkimisessä, esmes mannerlaattojen liike, joka on lähtöisin aineellisen olion luonnosta tai ilmentyvänä ilmenee tässä luonnossa. Alin ja sen vuoksi yleisin tahdonilmaus on paino. Sen vuoksi sitä kutsutaan aineelle ominaiseksi perusvoimaksi. Tahto ei edellytä olemisekseen tajuntaa kuten äly. Tieto on elämän pintailmiö ja tämä aineen. Mutta aine ei ole mitään muuta kuin tahdonilmiöiden havaittavuus.
 
Jos tahdolla ei ole kausaalisia, siis fysikaalisia "voimia", kuten sanoit, niin silloinhan se on olemukseltaan ainoastaan metafyysinen jota fysikaalisesti on mahdotonta selittää pysyen mysteerinä vaikka ajattelulla olisikin jokin sähkökemiallinen fyysillinen selitys sinänsä. Ei ole"vähäisintäkään savenpalasta joka ei koostuisi pelkästään selittämättömistä kvaliteeteista kuten kovuus, kimmoisuus, lujuus ym. Joiden sisäistä olemusta ei voida fysikaalisesti selittää.
 
Ihmiskunnan historia on taiteellisen luomisen, vaan ei uskonsotien ja poliittisen vallankäytön historiaa
PVC
12.07.2017 01:45:26 (muokattu 14.07.2017 05:01:03)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Äh, oo höpsimäti mozartteines- ei jaksa. puhutaas välillä musiikista. Ensi viikolla julkaistaan Walter Giesekingin kootut Deutsche Grammophon Bach levytykset 7 CDn boksina.- mukana on näköjään myös Schumannin pianokonsertto.
 
http://www.deutschegrammophon.com/us/cat/4797362
 
"Jos tahdolla ei ole kausaalisia, siis fysikaalisia "voimia", kuten sanoit, niin silloinhan se on olemukseltaan ainoastaan metafyysinen jota fysikaalisesti on mahdotonta selittää pysyen mysteerinä vaikka ajattelulla olisikin jokin sähkökemiallinen fyysillinen selitys sinänsä."
 
Sana "metafyysinen" tarkoittaa vissiin yliluonnollista. Jotain mikä kumoaa fysiikan lait Harry Potter tyyliin. Mediassa mainostetaan alvariinsa hiton kalliita pillereitä joiden "ainesosilla" on mukamas tutkittuja terveysvaikutuksia. Ne ainesosat (huom! ei se tuote jota ostat) mukamas tutkitusti edistävät elimistön normaalia toimintaa. Herää kysymys: miksi elimistön normaali toiminta mukamas tarvitsee edistämistä? Jos elimistö toimii normaalisti, sen "edistäminen" on varmaan haitaksi?
 
Kuunneltuani jonkin aikaa ja hiukan tuumittuani minä en tykkää Giesegingin Bachista. Mutta on selvää että kyseessä on virtuoosi joka soittaa aivan kuten tahtoo.
 
Joka tapauksessa elimistön toiminta, olipa se normaalia tai epänormaalia, noudattaa fysiikan lakeja. Joten on samantekevää mitä teet, noudatat kuitenkin fysiikan lakeja kohdusta hautaan. Mozart koostui elimistöstään, aivoista, sydämestä, suolista jne., joiden toiminta noudatti fysiikan lakeja kohdusta hautaan. Hänen sävellyksensä koostuivat ilmamolekyylien värähtelyistä. Nuo värähtelyt noudattivat fysiikan lakeja. Kuten yleinen suhteellisuusteoria todistaa, mikään asia ei voisi olla toisin. Maailmanhistoria on lyöty lukkoon alkuräjähdyksessä.
 
megatherium
14.07.2017 21:59:58 (muokattu 17.07.2017 03:27:32)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

mozartin nuottikirjoitus on staattinen elementti joka vasta esityksessä realisoituu soittimen värähtelyjen tuottamien ääniaaltojen kautta aivojen kuulokeskuksesssa fysiologispsykologisena ilmiönä hahmottuvaksi musiikiksi joka on keino saattaa irrationaalisia ja rationaalisia lukusuhteita ei aritmetiikan tavoin käsitteen avulla käsitettäväksi vaan aivan samanaikaiseksi ja välittömäksi aistitiedoksi värähdysten lukusuhteiden irrationaalisuudessa ja rationaalisuudessan olevine lukemattomine vivahteineen, asteineen, seuraamuksineen ja vaihteluineen joten melodian luomisessa voi jäljentää ja esittää lukemattomissa muunnoksissaan ihmisydäme, tahdon, kaikkia liikkeitä jotka olennaisilta osiltaan tarkoittavat tyydyttämättömyyttä tai tyydytystä joskin lukemattomissa vivahduksissaan.
 
Vaikka vasta kuulijan tajunnassa värähtelyt kuullaan musiikkina, fysiikan lait eivät kerro mitään siitä mikä melartin tai mozartin musiikissa on olennaisinta, kuinka heidän sinfoniat tai pianokonsertot vaikuttavat vastaanottajan tunteisiin, tahtoon ja affekteihin kohottaen ja muuttaen niitä toiseen vireeseen, mikä on yhtä kuin sen aikaansaama syvällinen vaikutus kuulijaan joka ilmenee erilaisina pakahduttavina psykofyysisinä tiloina kun tiedoitsevasta tulee tiedoitsemisen puhdas subjekti älyn tunkiessa tahdon ulos tajunnasta. Tämäkin on emergentti ominaisuus jota ei voida tietää vain sen perusteella mitä alkeishiukkasista, atomeista, molekyyleistä tai musiikista fysikaalisena ilmiönä saati ihmisen fysiologiasta tiedetään eikä sitä voida palauttaa takaisin osatekijöikseen metafyysisen luonteensa vuoksi.
 
Ihmiskunnan historia on taiteellisen luomisen, vaan ei uskonsotien ja poliittisen vallankäytön historiaa
PVC
17.07.2017 20:25:01 (muokattu 17.07.2017 23:33:39)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

megatherium: mozartin nuottikirjoitus on staattinen elementti joka vasta esityksessä realisoituu soittimen värähtelyjen tuottamien ääniaaltojen kautta aivojen kuulokeskuksesssa fysiologispsykologisena ilmiönä hahmottuvaksi musiikiksi joka on keino saattaa irrationaalisia ja rationaalisia lukusuhteita ei aritmetiikan tavoin käsitteen avulla käsitettäväksi vaan aivan samanaikaiseksi ja välittömäksi aistitiedoksi värähdysten lukusuhteiden irrationaalisuudessa ja rationaalisuudessan olevine lukemattomine vivahteineen, asteineen, seuraamuksineen ja vaihteluineen joten melodian luomisessa voi jäljentää ja esittää lukemattomissa muunnoksissaan ihmisydäme, tahdon, kaikkia liikkeitä jotka olennaisilta osiltaan tarkoittavat tyydyttämättömyyttä tai tyydytystä joskin lukemattomissa vivahduksissaan.
 
Vaikka vasta kuulijan tajunnassa värähtelyt kuullaan musiikkina, fysiikan lait eivät kerro mitään siitä mikä melartin tai mozartin musiikissa on olennaisinta, kuinka heidän sinfoniat tai pianokonsertot vaikuttavat vastaanottajan tunteisiin, tahtoon ja affekteihin kohottaen ja muuttaen niitä toiseen vireeseen, mikä on yhtä kuin sen aikaansaama syvällinen vaikutus kuulijaan joka ilmenee erilaisina pakahduttavina psykofyysisinä tiloina kun tiedoitsevasta tulee tiedoitsemisen puhdas subjekti älyn tunkiessa tahdon ulos tajunnasta. Tämäkin on emergentti ominaisuus jota ei voida tietää vain sen perusteella mitä alkeishiukkasista, atomeista, molekyyleistä tai musiikista fysikaalisena ilmiönä saati ihmisen fysiologiasta tiedetään eikä sitä voida palauttaa takaisin osatekijöikseen metafyysisen luonteensa vuoksi.

 
Fysiikan lakien mukaan emergenttejä ominaisuuksia ei ole olemassa. Siis ei ole emergenttejä eli paranormaaleja ilmiöitä, jotka kumoavat fysiikan. Toisin sanoen metafysiikkaa ei ole paitsi huuhaana. Siis kaikki noudattaa fysiikan lakeja kohdusta hautaan. Mukaanlukien oma aivotoimintamme sekä se tykkäämmekö kohdun ja haudan välillä Mozartista, Bachista vai joikaamisesta, mopoilusta tai rap-musiikista. Jos kiiistämme fysiikan lait ja kaiken muun tieteen, sitten meidän täytyy vissiin hyväksyä emergentit ominaisuudet, voodoo ja telkkarissa mainostetut taikapillerit.
 
Jos jokin ominaisuus on "emergentti", se tarkoittaa että sillä on jokin "downward causation" ominaisuus, Toisin sanoen se vaikuttaa siihen fysikaaliseen systeemiin, josta se on emergoitunut... paranormaalilla eli yliluonnollisella tavalla! Nyt mennään heti noitatohtori-huuhaa osastolle. Joten on parempi kun vedämme heti ruksit ylle kun joku mukamas näkee jossain "emergentin ominaisuuden".
 
"Tämäkin on emergentti ominaisuus jota ei voida tietää vain sen perusteella mitä alkeishiukkasista, atomeista, molekyyleistä tai musiikista fysikaalisena ilmiönä saati ihmisen fysiologiasta tiedetään eikä sitä voida palauttaa takaisin osatekijöikseen metafyysisen luonteensa vuoksi."
 
Tossa on jotain kiinnostavaa. Jos toi on totta, telkkarissa mainostetut taikapillerit sisältävät varmaankin myös metafyysisiä voimia joita ei voida palauttaa takaisin osatekijöikseen metafyysisen luonteensa vuoksi. Minusta vaikuttaa kuitenkin siltä että ettei Mozartin musiikissa eikä taikapillereissä ole minkäänlaista taikavoimaa. Ai niin, mainosten mukaan metafyysiset voimat piilevätkin pillereiden osatekijöissä. Päteekö tämä pätee myös musiikkiin? Pythagoraan mukaan planeettojen liikkeet tuottavat musiikkia. Onko totta?
 
Toisin sanoen, ovatko esim. Mozartin pianokonsertot eräänlaisia pillereitä, joihin kätkeytyy salattuja metafyysisiä voimia. Jos on näin, lienee totta että planeettojen liikkeisiin kätkeytyy salattuja metafyysisiä voimia. Silloin päädymme astrologiaan, ja tilaamme horoskoopin lähimmältä kukkahattutädiltä- ei kiitos.
 
"Tämäkin on emergentti ominaisuus jota ei voida tietää vain sen perusteella mitä alkeishiukkasista, atomeista, molekyyleistä tai musiikista fysikaalisena ilmiönä saati ihmisen fysiologiasta tiedetään eikä sitä voida palauttaa takaisin osatekijöikseen metafyysisen luonteensa vuoksi." Toisaalta mielessäni olevien pillereiden osatekijöissä ymmärtääkseni väitetään olevan metafyysisiä ominaisuuksia. Ilmeisesti niitä ominaisuuksia ei voida palauttaa pillereiden fyysisiksi ominaisuuksiksi koska näin ei koskaan mainosteta? Jos näin on, miten on esim. Mozartin musiikin laita?
 
Korjaan: ilmeisesti on niin että telkkarissa mainostettujen pillereiden osatekijöissä väitetään olevan fysikaalisia ominaisuuksia, jotka eivät ilmeisesti siirry varsinaisiin pillereihin, koska näin ei ikinä mainosteta. Joten pillereiden ominaisuudet jäävät metafyysisiksi eli uskonvaraisiksi. Sama varmaan pätee Mozartin musiikkiin.
 
megatherium
18.07.2017 01:17:46 (muokattu 22.07.2017 21:59:35)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

PVC: Fysiikan lakien mukaan emergenttejä ominaisuuksia ei ole olemassa. Siis ei ole emergenttejä eli paranormaaleja ilmiöitä, jotka kumoavat fysiikan. Toisin sanoen metafysiikkaa ei ole paitsi huuhaana. Siis kaikki noudattaa fysiikan lakeja kohdusta hautaan. Mukaanlukien oma aivotoimintamme sekä se tykkäämmekö kohdun ja haudan välillä Mozartista, Bachista vai joikaamisesta, mopoilusta tai rap-musiikista. Jos kiiistämme fysiikan lait ja kaiken muun tieteen, sitten meidän täytyy vissiin hyväksyä emergentit ominaisuudet, voodoo ja telkkarissa mainostetut taikapillerit.
 
Jos jokin ominaisuus on "emergentti", se tarkoittaa että sillä on jokin "downward causation" ominaisuus, Toisin sanoen se vaikuttaa siihen fysikaaliseen systeemiin, josta se on emergoitunut... paranormaalilla eli yliluonnollisella tavalla! Nyt mennään heti noitatohtori-huuhaa osastolle. Joten on parempi kun vedämme heti ruksit ylle kun joku mukamas näkee jossain "emergentin ominaisuuden".
 
"Tämäkin on emergentti ominaisuus jota ei voida tietää vain sen perusteella mitä alkeishiukkasista, atomeista, molekyyleistä tai musiikista fysikaalisena ilmiönä saati ihmisen fysiologiasta tiedetään eikä sitä voida palauttaa takaisin osatekijöikseen metafyysisen luonteensa vuoksi."
 
Tossa on jotain kiinnostavaa. Jos toi on totta, telkkarissa mainostetut taikapillerit sisältävät varmaankin myös metafyysisiä voimia joita ei voida palauttaa takaisin osatekijöikseen metafyysisen luonteensa vuoksi. Minusta vaikuttaa kuitenkin siltä että ettei Mozartin musiikissa eikä taikapillereissä ole minkäänlaista taikavoimaa. Ai niin, mainosten mukaan metafyysiset voimat piilevätkin pillereiden osatekijöissä. Päteekö tämä pätee myös musiikkiin? Pythagoraan mukaan planeettojen liikkeet tuottavat musiikkia. Onko totta?
 
Toisin sanoen, ovatko esim. Mozartin pianokonsertot eräänlaisia pillereitä, joihin kätkeytyy salattuja metafyysisiä voimia. Jos on näin, lienee totta että planeettojen liikkeisiin kätkeytyy salattuja metafyysisiä voimia. Silloin päädymme astrologiaan, ja tilaamme horoskoopin lähimmältä kukkahattutädiltä- ei kiitos.
 
"Tämäkin on emergentti ominaisuus jota ei voida tietää vain sen perusteella mitä alkeishiukkasista, atomeista, molekyyleistä tai musiikista fysikaalisena ilmiönä saati ihmisen fysiologiasta tiedetään eikä sitä voida palauttaa takaisin osatekijöikseen metafyysisen luonteensa vuoksi." Toisaalta mielessäni olevien pillereiden osatekijöissä ymmärtääkseni väitetään olevan metafyysisiä ominaisuuksia. Ilmeisesti niitä ominaisuuksia ei voida palauttaa pillereiden fyysisiksi ominaisuuksiksi koska näin ei koskaan mainosteta? Jos näin on, miten on esim. Mozartin musiikin laita?
 
Korjaan: ilmeisesti on niin että telkkarissa mainostettujen pillereiden osatekijöissä väitetään olevan fysikaalisia ominaisuuksia, jotka eivät ilmeisesti siirry varsinaisiin pillereihin, koska näin ei ikinä mainosteta. Joten pillereiden ominaisuudet jäävät metafyysisiksi eli uskonvaraisiksi. Sama varmaan pätee Mozartin musiikkiin.

 
Mozartin pianokonsertto sen enempää kuin mikään muukaan klassisen taidemusiikin muoto tai lajityyppi lukemattomien inhimillisten intohimojen ja affektien aineettomassa puhtaassa muodossaan, ei voi eksistoida antispesifisen immuunivasteen käsittävänä piristyspillerinä, paitsi margiinalisessa funktiossaan kohottaessaan kehon energiatasoja kuten ginsenguutetta, ruusunjuurta, uncaria tomentosaa tai dioscorea villosaa, diosgeninipitoista villijamssia sisältävä hormoniaktivaattori tabletti tai vitamiinivalmiste jolla on vain tiettyihin kehon toimintoihin vaikuttava hyvin rajallinen fysiologinen vaikutus eikä psyykkisemotionaalista syvyysperspektiiviä lainkaan kuten taidemusiikilla joka voi kuulijassaan saada aikaan uskomattoman voimakkaita emotionaalisia kokemuksia ja tällä tavoin tyydyttää kuulijan emotionaalisten kokemusten tarpeen johon mikään lääketeollisuuden maksimaalisessa taloudellisessa voitontavoittelussaan kehittämä keskushermostoa stimuloiva, mielialaa kohottava lääkeaine tai pilleri ei pysty.
 
Nykyään en käytännössä kuuntele mozartia lainkaan saati että metsästäisin syvällisiä kokemuksia hänen aiemmin pyhänä pitämästään musiikista jota en suosinut taustamusiikkina viihteellisessä tarkoituksessa kuunneltavan aktiivisen pyhyysvaikutelmia kalastelevan reseptioaktin sijaan jossa liija toivoo musiikin palkastavan sisimmän ja salatuimman olemuksen ja tekevän hänet autuaaksi itseunhossa kylpevänä puhtaana subjektina.
 
Suosittelen kyllä psykoosilääkettä ihmisiä tai itseään robotiksi luuleville tai pelkkien fysiikan lakeihin vannoville ainakin lyhytaikaiseen käyttöön deluusioiden ehkäisemiseksi mikäli hoitoon soveltuvat myös psykososiologiset keinot kuten eräs tunnettu psykiatri ehdottaa. Itselle voisivat neuroosilääkkeet toimia pakko oireisen häiriön tarkistelupakkoisuutta hillitsevänä hoitona sikäli kun sen syntymekanismit piilevät kemiallisessa häiriössä. Anafranillista en saanut vastaavaa hyötyä pakko-oireisiin kun nuorella iällä sitä testattiin.
 
Aine ei vaikuta kuten neron älyn objektivoimat puhtaan mielteen alueelle heijastuneet tahdonliikkeet jotka älyn mukaisia tahdonliikutuksen vastineita kiihdyttäen, tyydytyksen tai tuskan kuvana todellista tuskaa tuskaisimmassakaan soinnussa koskaan tuottamatta, tunkevat tahtomisen, so minuuden ulos tajunnasta tiedoitsevan tullessa tiedoitsemisen puhtaaksi subjektiksi.
 
Karkeasti arvioiden ehkä korkeintaan vain noin kymmenisen tuhatta suomalaista on kokenut katharsiksen mozartista tai taidemusiikista ylipäätään. Useimmat eivät jalosta itseään tällä jalolla taidemuodolla lainkaan sikäli kun sitä lainkaan edes ymmärtävät pintapuolisestikaan.
 
Mielialaa kohentavan lääkkeen ominaisuudessa mozartin musiikin parantava teho viittaa kyllä hänen asemansa erikoisuuteen. Vaikuttaa siltä että tässä ovat menossa absurditeettia hipovat ja kenties ylittävätkin kulttimenot joka ylittää sen mitä musiikin ystävä sen syvälliseltä vaikutukselta itselleen lupaa ja mitä hän todellisuudessa kokee ( hildesheimer)
 
Mitään suurempaa ja syvällisempääkään objektiivista totuudellisuutta huoukuvaa metafyysistä komponenttia en ole milloinkaan löytänyt ja kokenut kuin suurten nerojen mozartin, schubertin, beethovens ja haydninkin musiikista deliusta, melartinia ja tuukkasen meri sinfonian viimeistä osaa ym. unohtamatta.
 
Musiikilliset kokemukset kaikessa illusorisuudessaankin ovat siis varsin todellisia, reaalisia ja kokonaisvaltaisia jota en vielä ala-aste- tai murkkuikäisenä naperona voinut tietenkään vielä mitenkään tiedoita, mitä tai millaista se musiikissa ilmentyvänä ilmenevä niin sanottu syvällisyys mahtaa olemukseltaan olla ja kuinka ja millä psykofyysisellä tasolla se vastaanottajan tajunnassa resonoi ja vaikuttaa koska kevyt viihdemusiikki, suomi poppi ja iskelmämusiikki jota siihen aikaan kuuntelin ei siihen antanut vastausta.
 
Mutta nerojen hengentuotteisiin samastuminen ei onnistu jos äly uinuu passiivisena ja laiskana tahdon sitä kannustamatta kykenemättä silloinkaan kuitenkaan käsittämään ideoita, puhtaan mielteen alueelle heijastuneita tahdonliikkeitä tai olioiden objektiivista olemusta kuin vasta älyn tunkiessa tahtomisen ulos tajunnasta tiedoitsemisen puhtaana subjektina tai neron luomisaktissa älyn vapautumisen tuloksena, jonka psykoanalyysi tunnustaa kenties vieläkin tutkimattomaksi alueeksi, miellekyvyn ylimäärällään tahdon ja sen kaikkien aikeiden herruudesta irtauduttuaan ja vapaasti toimivana oman joustavuutensa ja energisyytensä varassa jolloin maailmasta ja artefaktien ideoista tai välittömästi tahtoa esittävästä musiikista muodostuu puhdas, selvä ja objektiivinen kuva joka on tahdon tarkoitusperille vieras ,hyödytön ja korkeammissa asteissa jopa häirittsevä etc on siinä ainakin altistusta tuohon epänormaaliuteen jota neroudeksikin kutsutaan älyn kehityttyä paljon voimakkaammin mitä tahdon palveleminen edellyttää jota varten se alunperin on syntynyt.
 
teoreettisen filosofian pääsykoekirjasta muistiin tarttunut ts. Mieleen jäänyt emergenssi mahdollisesti naturalismia käsittelevästä luvusta ilmenee myös emergentin materialisminkin tunnustamana ihmisen tietoisuuden emergenttinä ominaisuutena jota ei voida suoraan palauttaa osatekijöihinsä vaan on jokin uusi kokonaisuudesta esiin sukeltava ilmiö, ominaisuus tai toiminnan taso jota ei voida ymmärtää sen perusteella mitä sen osatekijöistä tiedetään
 
Ihmiskunnan historia on taiteellisen luomisen, vaan ei uskonsotien ja poliittisen vallankäytön historiaa
PVC
19.07.2017 23:17:30 (muokattu 20.07.2017 11:42:29)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Päivitys, onnistuukohan?
 
megatherium
20.07.2017 02:11:32 (muokattu 25.07.2017 21:25:56)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

itse asiassa kuuntelen kyllä klassista taidemusiikkia kun siihen on tilaisuus kuten viimeksi äsken kun melartin sai minut haukkomaan henkeä F duuri sinfonian pakahduttavalla herooisella voimallaan ja ekspressiivisellä melodisella kauneudellaan vaikuttaen joutuisammin tunteisiin, tahtoon ja affekteihin kohottamalla ja muuttamalla niitä toiseen vireeseen kuin niin objektiivinen, saavuttamattoman tuntuinen ja luoksepääsemättömän transkendenttinen mozart konsanaan jota hieman myös kuuntelin mutten tällä kertaa päässyt melartiniinkaan verrattavaan dionyysisen hurmioituneeseen ekstaattiseen kliimaksiin musiikillisen haltioitumisen määrällä mitattuna koska mozartin musiikki on syvällisempää kuin melartin.
 
Ihmiskunnan historia on taiteellisen luomisen, vaan ei uskonsotien ja poliittisen vallankäytön historiaa
PVC
26.07.2017 14:57:46
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

megatherium: itse asiassa kuuntelen kyllä klassista taidemusiikkia kun siihen on tilaisuus kuten viimeksi äsken kun melartin sai minut haukkomaan henkeä F duuri sinfonian pakahduttavalla herooisella voimallaan ja ekspressiivisellä melodisella kauneudellaan vaikuttaen joutuisammin tunteisiin, tahtoon ja affekteihin kohottamalla ja muuttamalla niitä toiseen vireeseen kuin niin objektiivinen, saavuttamattoman tuntuinen ja luoksepääsemättömän transkendenttinen mozart konsanaan jota hieman myös kuuntelin mutten tällä kertaa päässyt melartiniinkaan verrattavaan dionyysisen hurmioituneeseen ekstaattiseen kliimaksiin musiikillisen haltioitumisen määrällä mitattuna koska mozartin musiikki on syvällisempää kuin melartin.
 
Mutta jospa onkin niin että Jumala on suuressa suunnitelmassaan luonut rap-musiikin pelkästään sinua varten. Niin, juuri sinua. Jotta pääsisit vihdoin irti melartinista ja mozartista ja alkaisit sinäkin räppäämään näinä apokalyptisinä päivinä. Taitaa olla niin, että melartin ja mozart ovat ns. lopunajan eksytyksiä.
 
megatherium
26.07.2017 17:50:26 (muokattu 27.07.2017 01:58:23)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

PVC: Mutta jospa onkin niin että Jumala on suuressa suunnitelmassaan luonut rap-musiikin pelkästään sinua varten. Niin, juuri sinua. Jotta pääsisit vihdoin irti melartinista ja mozartista ja alkaisit sinäkin räppäämään näinä apokalyptisinä päivinä. Taitaa olla niin, että melartin ja mozart ovat ns. lopunajan eksytyksiä.
 
Onko ideoiksi luokiteltavilla käsitteilläkin suuria suunnitelmia erityisolioita varten, olkoonkin ettei niiden eksistenssistä filosofien mukaan voida sanoa juuta eikä jaata( eksistenssiä tai noneksistenssiä kun ei voida todistaa)mutta kaltaiseltasi kovien tieteiden vankkumattomalta kannattajalta jonka usko ihmisiin fysiikan lakien, muttei tahdon, ohjaamina kvarkkien kokoelmina on horjumaton, kannanotto vaikuttaa vähintäänkin oudoksuttavalta ja hämmentävältä kuin paluulta takaisin pimeälle keskiajalle kun juuri olit tuonut ylpeästi esiin teesit uusimmista tieteen saavutuksista ja hypoteeseistä joissa vannotaan uuden ja uljaan robotismin nimeen. Vai onko provosoiminen intohimosi ja tarve olla kaikkea vastaan keinolla millä hyvänsä johtotähtesi? Tilanteen mukaan.
 
Mieltäisin asian hieman eri tavalla. Mozartin säveltämät kirkkomusiikkiteokset kuten messut, vesperit, litaniat, regina coelit tai ave verum corpus olivat liturgisessa funktiossa tarkoitettu alunperinkin kirkossa esitettäväksi toisin kuin räppi jonka sopivuutta kirkolliseen käyttöön rytmisenä puhelauluna voi vähintäänkin epäillä. Annette kolbekin mielsi mozartin sentään katolisuuden ylpeydeksi vaikkei tällaisia visioita olekaan meille musiikinystäville suotu.
 
Mozartista olen päässyt irti jo kauan sitten kun musiikillisten intohimojen kohde vaihtui postromantiikkaa, uusklassismia ja modernismia suosivaksi. Mutta uskon silti vilpittömästi mozartin olevan länsimaisen taidemusiikin suurin nero jonka musiikki kykenee saamaan kuulijassaan aikaan voimakkaita emotionaalisia ja transsinomaisia korkeammanasteisia psykofyysisiä tiloja.
 
Täytyy kyllä sanoa että nyt en tajua tuota käyttämääsi logiikkaa lainkaan. Kehityshän kulkee musiikissa aivan päinvastaiseen suuntaan mitän minun musiikillisiin intohimoihin tulee kuin mitä juuri esität, kevyestä ja simppelistä viihteeksi luokiteltavasta iskelmämusiikista metafyysisiä syvyyksiä luotaavaan kompleksiseen klassiseen taidemusiikkiin. En ole koskaan sietänyt rytmimusiikkia jos haluat heittää haasteen juuri tällä areenalla. Muistan kun pienenä kaveri jota puolustin koulussa hänen lihavuutensa vuoksi piti myös rokista mutta minä vain melodisemmasta ja kaihoisasta iskelmästä ja ehkä vähän diskomusiikistakin jota kuuntelimme meillä stereoilla. Yhtä lailla metsämökin tonttua, bobby mcgetä, tom tomia, en ole nynnyä, pump pump, poing poing kuin nostalgisempia avaa sydämesi etc. Klassisesta emme kumpikaan tienneet ja ymmärtäneet tuohon aikaan vielä mitään.
 
Logiikkasi ontuu myös sikäli että eihän räppiä ole kukaan vasta juuri nyt meidän aikanamme luonut, ei jumal eivätkä moraaliset olennot neron puhtaasta älystä puhumatta, uutena rytmimusiikin genreenä ja lajityyppinä varta vasten kuin jonkinlaiseksi korvikkeeksi kompensoidakseen musiikinnälkääni ja musiikillisia vieroitusoireitain lievittämään joutuessain hylkäämään korkeimmat idolit mozartin ja melartininkin. Ellei hän sitten ollut kaukaa viisas. Sitten täytynee vain kuunnella tuukkasta, fougstedtia, saikkolaa, marttista, uskoa ja toivoa jos ei vieläpä rantaakin jolta minulla ei ole rarahuta enempää levyllä.
 
Kenen tai minkä uskontokunnan tai lahkon jumalasta muuten mahdat puhua jos voisit hieman tarkentaa ja täsmentää?
 
Miksi hän haluaisi vieroittaa minut luotaan etsimällä mozartille musiikillisesti heikompia vastineita ja korvikkeita kun mozartin allegretto tarkkaan harkitussa rakennesuunnitelmassaan viittauksineen huilun ylöspäisissä asteikkokuluissaan susannan puutarha aariaan, f duuri pianokonserton keskiosassa ja miksei avauksessakin, oli ainoa hetki jolloin todella luulin ja uskoin kohdanneen jumalan konserton musiikin sisältämässä valon ja rakkauden atmosfäärissä jota lienee mozartin tätäkin suuremmissa ja kypsemmissä,seuraavissa, teoksissa vielä enemmän jos ei jo monissa varhaisemmissakin mestariteoksissa kuten vaikka viululle ja alttoviululle sävelletyn sinfonia concertanten es duuri profeetallisen synkässä ja intohimontäyteisen tuskaisessa ja romanttista tunneilmaisua ennakoivassa hitaassa keskiosassa c mollissa tai jeunehomme konserton tummaa kohtalon dramatiikkaa huokuvassa andantessa? tai edeltävän pianokonserton g molli sinfoniaa ennakoivassa kiihkeän intohimoisessa andantessa, gran partitan kolmelletoista puhaltimelle ja kontrabassolle sävelletyn laajan serenadin hidas osa jonka säestystä ostinatokuvioineen salieri kuvaa amadeus filmissä ruosteiseksi posetiiviksi ja josta esiin sukeltavaa klarinetin kauniisti kaartuvaa solistista melodiaääntä hän luonnehtii papille jumalan ääneksi, g duuri pianokonserton vaikuttavaa hidasta osaa, haydn kvartettien hitaita osia joista es duuri kvarteton as duuri larghettossa esiintyy hämmästyttävä wagnerin tristan kromatiikan ennakointi, puhallinkvinteton hidas osa, tai myöhempien teosten c duuri konserton aariamainen ja mystisen kaunis osa triolien tasaisessa pulssissaan, a duuri ja es duuri konserttojen syvälliset keskiosat kauneimmassa puhallinrunoudessaan fis molli ja c molli, es duuri pianokvarteton as duuri larghetto uudenlaisesta sisäisestä kirkastuneisuudesta kertovassa visionäärisyydessään, keilarata trion runollista kirkastuneisuutta huokuva musiikki, c duuri pianotrion hidas osa, g molli jousikvinteton getsemaneen ja viiltävään kipuun verratuissa hitaissa osissaan, d duuri sinfonian andante, nelikätisen pianosonaatin ranskalaisittain liedmäisessä zerlinaan motiivisia yhtymäkohtia osoittavassa keskiosassa a duuri viulusionaatin ja f duuri pianosonaatin harmonisesti rohkeassa hitaassa osassa ja varhaisemman es duuri pianokonserton romanttisen lauluteeman ympärilleen synnyttämästä musiikillisesta rikkaudesta?
 
Haluaisiko hän tuomita minut kadotukseen hylkäämällä meidän aikamme todellisen musiikin joka ilmaisee jumalan olemuksen ja on yhtä hänen majesteettisuutensa kanssa, joka on yhtä viaton kuin luonto, joksi eräs kuuluisa runoilija hofmanstahl mozartin musiikkia luonnehti.
 
Ihmiskunnan historia on taiteellisen luomisen, vaan ei uskonsotien ja poliittisen vallankäytön historiaa
PVC
27.07.2017 18:16:13 (muokattu 27.07.2017 19:09:56)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Jospa onkin niin että metafyysinen solipsismi on totta. Siinä tapauksessa maailmankaikkeus ja kaikki siinä esiintyvät asiat ja käsitteet (kuten muut olennot, Jumala, joulupukki jne.) ovat sinun mielesi luomuksia. Niin, juuri sinun. Siinä tapauksessa sinä olet luonut maailmankaikkeuden alkuräjähdyksessä ilmeisesti voidaksesi kuunnella mielimusiikkiasi. Olet pyyhkinyt koko homman mielestäsi jotta mikään ei häiritsisi kuuntelunautintoasi. Mozartin järjestit pois päiviltä koska tiesit jo alkuräjähdyksessä hänen luomisvoimansa taantuvan varhain. Kuuntelit etukäteen kaiken mitä hän olisi säveltänyt nelikymppisenä , totesit musan huonoksi ja panit viikatemiehen asialle. Joulupukin keksit koska halusit saada penskana joululahjoja. Joulupukilla on tonttuja joten keksit metsämökin tontun.
 
"Onko ideoiksi luokiteltavilla käsitteilläkin suuria suunnitelmia erityisolioita varten" Solipsismin ollessa totta erityisolioita on vain yksi: sinä. Kaikki ideat ja käsitteet ovat peräisin sinusta. Ne ovat osa suurta suunnitelmaasi. Meikäläisenkin kohtalo on täysin päätettävissäsi. Minä hetkenä hyvänsä voit heilauttaa kosmista kärpäslätkääsi. Mahtikäskyäsi ei voi kukaan eikä mikään vastustaa!
 
megatherium
27.07.2017 20:24:14 (muokattu 27.07.2017 22:36:38)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

PVC: Jospa onkin niin että metafyysinen solipsismi on totta. Siinä tapauksessa maailmankaikkeus ja kaikki siinä esiintyvät asiat ja käsitteet (kuten muut olennot, Jumala, joulupukki jne.) ovat sinun mielesi luomuksia. Niin, juuri sinun. Siinä tapauksessa sinä olet luonut maailmankaikkeuden alkuräjähdyksessä ilmeisesti voidaksesi kuunnella mielimusiikkiasi. Olet pyyhkinyt koko homman mielestäsi jotta mikään ei häiritsisi kuuntelunautintoasi. Mozartin järjestit pois päiviltä koska tiesit jo alkuräjähdyksessä hänen luomisvoimansa taantuvan varhain. Kuuntelit etukäteen kaiken mitä hän olisi säveltänyt nelikymppisenä , totesit musan huonoksi ja panit viikatemiehen asialle. Joulupukin keksit koska halusit saada penskana joululahjoja. Joulupukilla on tonttuja joten keksit metsämökin tontun.
 
Maailmankaikkeuden korkeimman älyn ja suurimman neron Mozartin luomisvoima saavutti niin kvantitatiivisen kuin kvalitatiivisenkin huipentumansa, ei millään muotoa niin kovin varhain kuten väität, vaan vasta asetuttuaan wieniin asumaan ja ryhdyttyään ansaitsemaan elantonsa pianokonserttojen, kamarimusiikin ja oopperoiden säveltäjänä, pianistina ja pianonsoiton ja sävellyksen opettajana,( oppilaana mm. Thomas attwood jolle mozart laati tukuttain harjoitustehtäviä kontrapunktiharjoituksia ja kaanoneita), ensimmäisen omakätiseen teosluetteloonsa merkityn sävellyksen erikoislaatuisen ja kamarimusiikillisen es duuri pianokonserton ja don giovannioopperan välillä puhjenneena aktiivisena ja hedelmällisenä luomiskautena jolloin hän tiedoitsi äkisti oman merkityksenä ja tunsi olevansa tarvittu vaikka hieman purnasikin isälleen kirjeitse tolkutonta työtaakkaansa tyydyttäessään wieniläisyleisön kyltymättömän uuden musiikin nälän akatemioihinsa tarkoitettujen yhä uusien pianokonserttojen luojana, jotka oli SÄVELLETTÄVÄ kuten hän kirjeessään isä leopoldille painotti. Uusi es konsertto ei ollut pianistisesti yhtä vaativa kuin kaksi seuraavaa mozartin mielestä "suurta" konserttoa jotka panivat pianistin hikoilemaan, mutta ilmeeltään sitäkin sisäistyneempi.
 
Kaksikymmentäkahdeksan vuotiaana mozart kirjoitti peräti kuusi pianokonserttoa ja useita muita merkittäviä teoksia joista edellä en muistanut mainita syvällistä b duuri viulusonaattia regina strinastrasselle tai populaaria metsästyskvartettoa ja aiemmin käsiteltyä c molli pianosonaattia joka kertoo luvattomista ihtohimoista asunnon omistajan tyttäreen etc.
 
Mozartin alamäki luovana taiteilija alkoi ilmetä vähitellen vasta viimeisten sinfonioiden intiaanikesän jälkeisenä luopumisen ja hyvästijätön aikana syksyisine ja sävelkieleltään pelkistetympine ja yksinkertaistuneine luomuksineen, mm. Viiöeiset kaksi jousikvintettoa johann tostille ja preussinkvartetot, klarinettikonsertto, requiem ym, jossa voidaan huomioida myös vaoaamuurarisymboliikkaa tulvillaan olevan taikahuilun laulunomaiset rakenteet tai tituksen väsynyt vasemmankäden hieman onneton ja varhain hankkimansa rutiini.
 
Idealismin mukaan maailma on olemassa vain sen yhden ainoan langan varassa, joka on se tajunta jossa se kulloinkin esittäytyy, siis myös sinun tajuntasi varassa, ollessasi yhtälailla tuo subjekti jonka älyn mielteenä maailmankaikkeus olioineen objektina vain eksistoi vaikkei siten olekaan vielä päästy koko subjektista jota kaikki muutkin ihmiset representoivat kollektiivina.
 
Ei minulla ole mitään valtaa sinuun eikä kehenkään muuhunkaan ihmiseen sillä olenhan itsekin vain heikko ja hauras ihminen ja organismi ja korkeintaan tasavertainen kaltaisiein joukossa. Valta turmelee ja sokaisee ihmistä käsittämästä korkeimpia filosofisia ja taiteellisia totuuksia. En etsi valtaa loistoa vaan pyydän rauhaa päälle maan.
 
Mozartin vertaansa vailla oleva nerous edustaa korkeimpia korkeakulttuurisia ambitioita ja älyllistä kapasiteettia kun räppi edustaa alakulttuurista triviaalimusiikillista sekundaa musiikillisilta parametreiltään äärimmäisen yksinkertaistuneessa rytmisessä puhelaulussaan monorytmisessä kontekstissaan vailla minkäänlaista melodista, harmonista taikka kontrapunktista ajattelua jotka muutoin kuuluvat jalon ja ylevän musiikin peruselementteihin.
 
Ihmiskunnan historia on taiteellisen luomisen, vaan ei uskonsotien ja poliittisen vallankäytön historiaa
PVC
27.07.2017 21:10:10 (muokattu 27.07.2017 21:29:26)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Ööh, What Is Life? The Physical Aspect of the Living Cell is a 1944 science book written for the lay reader by physicist Erwin Schrödinger. Kirjassaan Schrödinger päätyy lopputulokseen että MINÄ OLEN JUMALA. Kvanttimekaniikan perustajiin kuulunutta Nobel fyysikkoa on vissiin uskominen. Me kaikki noudatamme orjallisesti Schdödingerin yhtälöä. Joten lienee niin että emme ole organismeja vaan Jumala. Joten mihin päädymme.- Vissiin taas Gouldin hirnumiseen että Mozartin sijasta... jne. En taaskaan muista mutta kumpaako tässä nyt uskoa, Gouldia vai megatheriumia vai onko megatheriumia olemassakaan kun Schrödingerin mukaan on on vain DEUS. Toisaalta aikamme johtavan gurun Johnnie Walkerin mukaan minulla on vielä 50 % jäljellä.
 
https://en.wikipedia.org/wiki/What_Is_Life%3F
 
Ja sitten vielä
 
https://www.youtube.com/watch?v=REqtKxgBUEk
 
"Valta turmelee ja sokaisee ihmistä käsittämästä korkeimpia filosofisia ja taiteellisia totuuksia" just niin. Siksi kansanedustajat pääsevät hetken eduskunnassa lorvittuaan sopeutumiseläkkeelle, jonka maksavat... just niin. Minäkin haluan sopeutumiseläkkeelle, mutta kansanedustajat ovat päättäneet että sopeutumiseläke myönnetään vain kansanedustajille.
 
Niin ja tässä viestiketjussa on melko vähän Schnittkeä, joten koetan tehdä asialle jotain.
 
PVC
27.07.2017 22:35:04 (muokattu 28.07.2017 01:36:55)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

"Mozartin vertaansa vailla oleva nerous edustaa korkeimpia korkeakulttuurisia ambitioita ja älyllistä kapasiteettia kun räppi edustaa alakulttuurista triviaalimusiikillista sekundaa musiikillisilta parametreiltään äärimmäisen yksinkertaistuneessa rytmisessä puhelaulussaan monorytmisessä kontekstissaan vailla minkäänlaista melodista, harmonista taikka kontrapunktista ajattelua jotka muutoin kuuluvat jalon ja ylevän musiikin peruselementteihin."
 
Mutta ymmärtääkseni Gouldin mukaan Mozart edustaa lähinnä idiotiaa jonka vaikka Mendelssohn päihittää 10-0.
 
Evoluution kolkot lait todistavat että elämän tarkoitus ei suinkaan ole melodinen, harmoninen tai kontrapunktinen ajattelu tai mikään muu jalo tai ylevä. Ehei. Elämän tarkoitus on pelkkä köyriminen jonka yhteydessä geenien sisältämä DNA välittyy seuraavalle sukupolvelle jollei älyä käyttää kondomia.
 
Vissiin Mozartin aikoina kondomit valmistettiin lampaansuolesta. Missähän niitä myytiin, kioskillako ja tajusiko Mozart käyttää niitä vai jäytikö kuppa tämänkin hiukan lahjakkaan miehen aivot traagisesti jopa 30 vuotta ennen aikojaan ennen kuin Alzheimerin tauti ehti iskeä dramaattisen invalidisoivine vaikutuksineen.
 
Ai niin, trikiinit vissiin jäytivät Mozartin aivot ennen kuin kuppa ehti tehdä temppunsa. Taisi olla niin, että kuppa nitisti useimmat 1800-luvun säveltäjät ennen kuin evoluutio keksi AIDSin ja ilmastonmuutoksen. Tunnettu panomies Mozart olisi ollut helppo nakki kupalle. Ja nolo taiteellinen alamäki oli kiistatta menossa, Gouldin mukaanhan kuolema oli Mozartille musiikillisesti eduksi.
 
Minun olisi pitänyt tajuta tämä kaikki viimeistään 9-vuotiaana, kun minulla oli kissa jota rakastin ja jonka naapurin akka pian myrkytti pistämällä rotanmyrkkyä silakoihin. Akka ei näet halunnut että kissa tulee hänen tontilleen, Se oli tuon akan elämän ainoa uroteko naapurin lapsen lemmikin myrkyttäminen. Terveisiä vaan takavuosien naapurille sinne helvettiin.
 
Se kissa oli turkiltaan sellainen valkoinen jossa on isoja mustia täpliä. Jos sen vanhemmat olisivat tajunneet olla köyrimättä, kissa ei olisi syntynyt 1970 eikä sen olisi tarvinnut kuolla kolmevuotiaana tuskallisesti rotanmyrkkyyn.
 
megatherium
28.07.2017 16:48:12 (muokattu 29.07.2017 03:56:29)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

mozartin musiikki parhaimmillaan yltää niihin ihmissielun viimeisiin sopukoihin ja jäänteisiin joihin mikään muu taide ei yllä ja siksi se on niin ainutlaatuista ja nyansseissaan herkkää ja hienostunutta liikuttaessaan ihmissydämiä vertaansa vailla olevalla mozartiaanisen taikapiirin tenholla jota kukaan muu säveltäjä ei ole tavoittanut yhtä suvereenisti hallitulla meediolla ja kuten kerroin luulin että olin kohdannut itse jumalan alle parikymppisenä mozartin pianokonsettoa syvässä transkendentaalisessa ja transsinomaisessa emotionaalisesti musertavassa hektisessä psykofyysisessä tilassa kuunneltuain tahtomisen ja minuuden tajunnasta ulos tungetuksi tulemisen euforisessa pyhityksen tuokiossa josta kokemuksesta kerroin myös tutuille päätellen sen johdosta että jumala on ihmisen sisimmässä eikä jossakin ulkopuolella kunnes minusta tuli ateisti ja filosofisen totuuden vaalija arvostaen musiikin taiteena korkeimmaksi hyveeksi ja totuudeksi jossa tiedoitsemisen puhtaan subjektin älyssä puhtaan mielteen alueelle heijastuneet tahdonliikkeet kiihdyttävät älyn mukaisia tahdonliikutuksen vastineita tahdonliikutusta itseään kiihdyttämättä tahdon tyydytyksen ja tuskan kuvana.
 
Miksi siteerata jotakuta toisen luokan pianistia kuten glenn couldia, joka ei ymmärtänyt edes bachia eikä jotakin suurta maestroa joka ymmärtää mozartin musiikin suuruuden jäännöksettömästi?
 
Ei could ollut aivan vakavissaan kritisoidessaan mozartia ja hänen klassismin ajan aikalaisiaan akateemisen kontrapunktisen satsin puutteesta, pientä provosoimista vain ja tiettyjen musiikkiin pesiytyneiden aksioomien ja valtarakenteiden pudistelua, halua kyseenalaistaa itsestäänselvyydet.
 
Glenn totesi itsekin keskustellessaan Monsaignon kanssa mozartista ettei ole hylkäämässä mozartin g molli sinfoniaakaan jota puolileikillään kutsui puolituntiseksi halpahintaisuutta vaan bilateraalisen tavan tulkita mozartia sillä glenn ei usko mozartin satunnaisten flirttailujen painovoiman kanssa oikeuttamaan leikkaamaan tämän tuotantoa kahtia ilmeisesti viitatessaan tällä niihin kahdeksaan mainioon tahtiin välittömästi finaalin ensimmäisen kertausmerkin jälkeen sarja laskevia sekstejä jotka tuovat mieleen anton weberninpointillisen sarjallisuuden wienin toisen koulukunnan modernismin ajoilta sekä tuohon legandaariseen avausosaan kreikkalaisessa siroudessaan kromaattisine sivuteemoineen.
 
Alan rich tietoniekat sarjan heikinheimon kääntämässä orkesterimusiikkikirjassa puolestaan kirjoittaa, että " niin suurenmoisia kuin mozartin viimeiset wienissä säveltämät sinfoniat ovatkin, niin tämän kauden todellisia mestariteoksia ovat pianokonsertot".
 
Edward grieg puolestaan kirjoittaa verraten vähän tunnetussa tutkielmassaan mozartin viimeisestä sinfoniatrilogiasta mm. Seuraavaa: kukaan joka ei ole asioista perillä ei voisi aavistaakaan kuinka hämmästyttävää kontrapunktista tietoa(taitoa) ja hallintaa mozart osoittaa jupiter sinfonian finaalin humoristisen leikkivissä sävelissä. Ja sitten tuo valoisten sointujen valtameri. Mozartin kauniiden sointujen taju on tosiaan niin ehdoton että on mahdoton löytää mistään hänen teoksestaan kohtaa jossa soinnukkuus olisi uhrattu muiden aspektien hyväksi" ( kaikki nämä siis ulkomuistista. Olen viimeksi tainnut lukea tuon kohdan vuosia sitten)
 
Jupiter sinfonian kontrapunktiltaan viisinkertaisen finaalin teemoja hahmotellessaan mozart on ottanut huomioon ennen kaikkea niiden kontrapunktisen käyttökelpoisuuden olematta melodisia oivalluksia itsessään ja tuo joka kuuluu kaikkein selvimmin ja jolla apoteoosimainen dionyysisen hurmion kieltä puhuva finaali alkaa on peräisin mozartin ensimmäisestä sinfoniasta.
 
Vaikka finaali todistaakin mozartin ylivertaiseksi kontrapunktikoksi kaikkein syvällisin osa tässä mozartin viimeiseksi jääneessä sinfoniassa lienee jälleen sen riipaisevan kaunis hidas osa.
 
Avausosassahan mozart siteeraa omaa hieman aikaisemmin säveltämänsä buffotyylisen konserttiaarian un bacio di mano( resitatiivi) aarian "voi siete un d'ondo mio caro pompeo" melodiaa käyttäen sitä osan lopputeemana joutuessaan kehittelyjaksossa vakavaan kontrapunktiseen käsittelyyn mozartin loihtiessa siitä kauniin kudoksen. Alun trioli iskut lienevät muistuma gluckin oopperasta ifigenia auliissa. Trioli iskujen jälkeen musiikki kaartuu pianoliikkeessä kohti korkeuksia.
 
Es duuri ja g molli sinfoniat ovat näistä vahvemmin persoonallista leimaa kantavia luomuksia kokonaisuutena ajatellen vaikka es duuri sinfonian haydn vaikutteet musiikillisen karakteristiikan tasolla ovatkin kuultavissa vaikka musiikki ja teemat sinällään ovatkin autenttista mozartia. Sinfonian majesteettisessa johdannossa kuullaan ennenkuulumattoman rohkeita sointuyhdistelmiä jotka edvard griegin mukaan tulevat alvariinsa kuulostamaan uusilta. Allegrossa sankarillinen motiivi tai fanfaariaihe ponnahtaa esiin kuin kutsuhuuto eroican tyyliin esiintyessään alkumuodossa jo niinkin varhain kuin singspielin bastien et bastienne uvertyyrissä josta varsinkin ludwig vaikuttaisi ilmiselvästi saaneen vaikutteita eroicaansa vaikkei hän ehkä tietoisesti tutkinutkaan lapsineron oopperapartituuria. Ja siksi hildesheimer pitää sitä sattumana. Mozartin merkittävin sinfoninen triumfi lienee yleisen käsityksen mukaan kuitenkin prahassa esitetty prahalainen sinfonia D duuri kolmiosaisessa muodossaan .
 
Ihmiskunnan historia on taiteellisen luomisen, vaan ei uskonsotien ja poliittisen vallankäytön historiaa
PVC
29.07.2017 12:07:11
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

"mozartin musiikki parhaimmillaan yltää niihin ihmissielun viimeisiin sopukoihin ja jäänteisiin joihin mikään muu taide ei yllä"
 
Fyysikko Stephen Hawkingin mukaan sielua ei ole olemassakaan vaan olemme pelkkiä tietokoneita jotka särkyvät ja sitten dumpataan kaatopaikalle.
 
"Miksi siteerata jotakuta toisen luokan pianistia kuten glenn couldia, joka ei ymmärtänyt edes bachia eikä jotakin suurta maestroa joka ymmärtää mozartin musiikin suuruuden jäännöksettömästi?"
 
Kuuntelin Gouldin Tukholman konserttia 1958 ja minusta hän soitti Bachin d-molli konserton oikein hienosti. Parempaa ei taida olla missään, Ja tuo konsertto on mielimusiikkiani. Onko mitään parempaa. Kun hän kävi Neukkulandiassa 1957, venäläiset repivät pelihousunsa innostuksesta.

"Ei could ollut aivan vakavissaan kritisoidessaan mozartia ja hänen klassismin ajan aikalaisiaan akateemisen kontrapunktisen satsin puutteesta, pientä provosoimista vain ja tiettyjen musiikkiin pesiytyneiden aksioomien ja valtarakenteiden pudistelua, halua kyseenalaistaa itsestäänselvyydet."
 
Glenn ei ihan oikeasti pitänyt Mozartista. Myöskään Chopin, Schumann tai Schubert ei miellyttänyt joita Gould ei vissiin koskaan soittanut eikä paljon Beethoveniakaan.

" niin suurenmoisia kuin mozartin viimeiset wienissä säveltämät sinfoniat ovatkin, niin tämän kauden todellisia mestariteoksia ovat pianokonsertot".
 
Glenn levytti yhden pianokonserton eikä pitänyt koko hommasta.
 
"Vaikka finaali todistaakin mozartin ylivertaiseksi kontrapunktikoksi kaikkein syvällisin osa tässä mozartin viimeiseksi jääneessä sinfoniassa lienee jälleen sen riipaisevan kaunis hidas osa."
 
Älä nyt viitsi. Varmaan kaikki musiikin ystävät tietävät Bachin ylivertaiseksi kontrapunktikoksi eikä Mozartin.
 
megatherium
29.07.2017 19:38:57 (muokattu 31.07.2017 02:35:21)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

PVC: "mozartin musiikki parhaimmillaan yltää niihin ihmissielun viimeisiin sopukoihin ja jäänteisiin joihin mikään muu taide ei yllä"
 
Fyysikko Stephen Hawkingin mukaan sielua ei ole olemassakaan vaan olemme pelkkiä tietokoneita jotka särkyvät ja sitten dumpataan kaatopaikalle.
 
"Miksi siteerata jotakuta toisen luokan pianistia kuten glenn couldia, joka ei ymmärtänyt edes bachia eikä jotakin suurta maestroa joka ymmärtää mozartin musiikin suuruuden jäännöksettömästi?"
 
Kuuntelin Gouldin Tukholman konserttia 1958 ja minusta hän soitti Bachin d-molli konserton oikein hienosti. Parempaa ei taida olla missään, Ja tuo konsertto on mielimusiikkiani. Onko mitään parempaa. Kun hän kävi Neukkulandiassa 1957, venäläiset repivät pelihousunsa innostuksesta.

"Ei could ollut aivan vakavissaan kritisoidessaan mozartia ja hänen klassismin ajan aikalaisiaan akateemisen kontrapunktisen satsin puutteesta, pientä provosoimista vain ja tiettyjen musiikkiin pesiytyneiden aksioomien ja valtarakenteiden pudistelua, halua kyseenalaistaa itsestäänselvyydet."
 
Glenn ei ihan oikeasti pitänyt Mozartista. Myöskään Chopin, Schumann tai Schubert ei miellyttänyt joita Gould ei vissiin koskaan soittanut eikä paljon Beethoveniakaan.

" niin suurenmoisia kuin mozartin viimeiset wienissä säveltämät sinfoniat ovatkin, niin tämän kauden todellisia mestariteoksia ovat pianokonsertot".
 
Glenn levytti yhden pianokonserton eikä pitänyt koko hommasta.
 
"Vaikka finaali todistaakin mozartin ylivertaiseksi kontrapunktikoksi kaikkein syvällisin osa tässä mozartin viimeiseksi jääneessä sinfoniassa lienee jälleen sen riipaisevan kaunis hidas osa."
 
Älä nyt viitsi. Varmaan kaikki musiikin ystävät tietävät Bachin ylivertaiseksi kontrapunktikoksi eikä Mozartin.

 
Älä nyt viitsi? Nuo sanat mozartin ylivertaisuudesta kontrapunktikkona jupiterin finaalissa voit lukea ammattikuntaan kuuluvien ammatillisesti pätevämpienkin musiikkitieteilijöiden suusta jos et minua usko
 
Maasalo kirjoittaa teoksessa suuri sinfoniamusiikki jupiter sinfonian finaalista: seuraavaa kehittelyjaksoa on kutsuttu " kontrapunktiseksi triumfiksi" mutta paremmin sen nimen ansaitsee kooda jossa kaikki neljä teemaa yhtyvät viisiääniseksi fuugakudokseksi tässä ihmeellisessä sonaattimuodon ja fuugan sulautumassa.
 
Alkusoluna yleisteeman muodossa on tuo neljän kokonuotin aihe johon mozart perustaa ihaillun rakennelmansa ja joka kulkee puumerkin tavoin mozartin tuotannossa b duuri sinfoniasta f duuri messun credo osan kautta jupiteriin ja sen ympärille kietoutuu joukko selväpiirteisiä teemoja jotka ovat fuugakäyttöön kiitollisia.
 
Es duuri pianokonserton finaalissa kontrapunkti ei ole kirjaimellista vaan ajatuksellista elähdyttäen koko osaa eikä siinä voida erottaa erillisiä kontrapunktisia kohtia kuten esmes ensimmäisen konserton tai f duuri konserton finaalissa tai g duuri kvarteton finaalissa.
 
Mozartille, aikakauden tyyli huomioon ottaen, kontrapunkti ei tietenkään ollut eikä voinut olla läpivietyä, ei ainut eikä ensisijainenkaan tekniikka ja keino rakentaa sävellys satunnaisesta kontrapunktisesta jäljittelystä, itsenäisestä äänenkuljetuksesta ym. huolimatta pienissä wieninkonsertoissa, d mollikonserton finaalin pianon d molliteeman orkesterin konntrapunktinen käsittely tai c molli konserton muunnelmasarjan bachin preludia muistuttavassa episodissa kromaattisin ja imitoivin ääninedellä mainittujen esimerkkien lisäksi (äänenkuljetuksen vapauduttua skolastisen polyfonian kahleista siroon liikkuvuuteen, rytmin irtautuessa hienosyiseen tematiikkaan ja melodian saadessa johtoaseman,) pitääkseen leivän isät, yleisön ja mesenaatit tyytyväisinä vaan vain eräs keino luoda musiikkiin vaihtelua ja kontrasteja toteuttaessaan pääosin suuria efektejä, ideoita ja visioita jotka kumpusivat syvemmältä säveltäjän alitajunnasta kuin mihin ankaran akateeminen kontrapuntinen satsi olisi antanut mahdollisuuden suurta taidemusiikkia luodessaan jossa tekniikka palvelee vain ilmaisua tiedostamattomien motiivien yhtyessä tietoiseen metodiikkaan.
 
Mozartin nerous kohoaa pelkän teknisen taidon ja soittimellisen akrobatian yläpuolelle.
 
Eikös tämä scott ross jota olet ylistänyt bach ja scarlatti tulkinnoista juuri todennutkin ettei gould ymmärrä bachista mitään eivätkä gouldin esitykset das wohltemperierte klaviereista ole siksi suositeltaviakaan vai voiko ihmisen muisti olla niin lyhyt?
 
Sinä tee-hetkenä kun gould lauloi ja elehti wieniläisen kuuluisan maestron joseph kripsin kanssa mozartin c molli konserton kaikkien soittimien osuudet gouldin ollessa sello tai fagotti, gould oli omien sanojensa mukaan rakastumaisillaan mozartiin ja piti tuota yhteistä musisointihetkeä inspiroivana kokemuksena. Krips lauloi muistista läpi kokonaisia sinfonioita osaten koko itävaltalaissaksalaisen repertoaarin ulkoa.
 
C molli pianokonserton levytekstissään glenn gould mm. kirjoittaa että konserton viimeisessä "ylivertaisen kauniissa muunnelmasarjassa kohtaamme unelmiemme mozartin", joten siis myös hänen unelmiensa. " Munnelma muunnelman jälkeen Mozartin filosofisten mielialojen kromaattinen fugaalinen tyyli liittyy konserton haihtuvaan valtakuntaan briljantin menestyksekkäästi", gould taisi olla onnensa kukkuloilla kirjoittaessaan tämän. Mitään niin kaunista hän ei ole sanonut edes bachin musiikista.
 
Aluksi gould toteaa että c molli konsertto ei ole erityisen onnistunut, ehkä siitä syystä että se sisältää mestarin haltioituneinta musiikkia.
 
Se alkaa suurenmoisesti rakennetulla orkesterituttilla joka sisältää kaksi tai kolme mozartin arkkitehtonisesti taitavimmin käytettyä minuuttia. Mutta pianon ensimmäisen sisääntulon jälkeen moduloimme paljon vähemmän yleville seuduille pianon juuttuessa epätoivoisesti es duuriin solistin hyväillessä sitä materiaalilla joka on ala arvoista suurenmoiseen alkuun verrattuna etc. Gould ei vain tainnut ymmärtää mozartin käyttämää tunnelmien tarkoituksellista vastakkainasettelua ja valon ja varjojen leikkiä kuin aurinko ja pilvet.
 
Gouldin tulkinnat mozartin pianosonaateista ovat enimmäkseen kieltämättä surkeita mutta selittyy hänen halustaan suosia barokkihyveitä pitämällä kontrapunktin henki vitaalisena ja kontrapunktin etsinnässään korostaa jokaista lineaarisen tapahtuman välistä yhteyttä joka pakottaa hänet muuttamaan äänenkuljetusta monta monta kertaa etc.
 
Gouldilla on tapana minimoida dynaamiset muutokset ja korostukset kavahtaessaan myös sforzandoja jotka teknisellä tasolla edustavat kontrapunktin rikkomista mutta jota gould piti teatraalisuuden elementtinä jota hänen puritaaninen sielunsa vastusti jääräpäisesti.
 
Hän soitti myös arpeggioina sointuja joiden sävelet on kirjoitettu soimaan synkronisesti ollessaan myös tunnoton temponvaihdoksille ja muodon impulsseille koska sonaattimuoto muotorakenteena ei kiinnostanut häntä pitäessään sitä barokkiarkkitehtuurin yksinkertaistamisyrityksenä ja ideaa maskuliinisesta pääteemasta ja feminiinisestä sivuteemasta klisheenä joka antaa tekosyyn kosketuksen muunteluun. Tuodessaan improvisatorisen elementin tuhatseitsemänsataa luvun musiikkiin gould eliminoi mozartin ajan tarkat esitysmerkinnät.
 
On aivan totta että jos etsisimme sielua aivojemme sopukoista löytäisimme vain yhä uusia ja uusia toiminnan tapoja mutta emme koskaan mitään erillistä substanssia jota voisimme kutsua sieluksi koska sielu on juuri tämä toiminta kuten freudkin on todennut, mutta ideana sielu on sellainen mukava absurditeetti (ja vertauskuva jota runoilija voi käyttää) ja johon runoilija voi vedota kun puheen aiheena ovat ihmissydäntä syvästi koskettavat tunteet kuten mozartin musiikissa jonka emootiot laukaisevaan ytimeen ei pääse käsiksi kukaan.
 
Jos et ole ennen kuullut niin voin kertoa että mozartin musiikki on yleismaailmallisen ihailun kohde, ei vain minun, ja hänen tuotantonsa kuuluu länsimaisen taiteen aarteisiin. Mitä jonkun gouldin mielipide painaa sen rinnalla? Jos et itse välitä mozartista se on sinun asiasi.
 
Arvaatko miksei gould levyttänyt muita konserttoja mozartilta? Hän ei pitänyt siitä vertailevasta ja kilpailevasta atmosfääristä joka konserttoihin sävellysmuotona sisältyy ja jossa konsertto toimii eikä siksi nauttinut minkään konserton soittamisesta erityisen paljon.
 
Ihmiskunnan historia on taiteellisen luomisen, vaan ei uskonsotien ja poliittisen vallankäytön historiaa
PVC
31.07.2017 17:32:17 (muokattu 31.07.2017 17:44:54)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

megatherium: Älä nyt viitsi? Nuo sanat mozartin ylivertaisuudesta kontrapunktikkona jupiterin finaalissa voit lukea ammattikuntaan kuuluvien ammatillisesti pätevämpienkin musiikkitieteilijöiden suusta jos et minua usko
 
Maasalo kirjoittaa teoksessa suuri sinfoniamusiikki jupiter sinfonian finaalista: seuraavaa kehittelyjaksoa on kutsuttu " kontrapunktiseksi triumfiksi" mutta paremmin sen nimen ansaitsee kooda jossa kaikki neljä teemaa yhtyvät viisiääniseksi fuugakudokseksi tässä ihmeellisessä sonaattimuodon ja fuugan sulautumassa.
 
Alkusoluna yleisteeman muodossa on tuo neljän kokonuotin aihe johon mozart perustaa ihaillun rakennelmansa ja joka kulkee puumerkin tavoin mozartin tuotannossa b duuri sinfoniasta f duuri messun credo osan kautta jupiteriin ja sen ympärille kietoutuu joukko selväpiirteisiä teemoja jotka ovat fuugakäyttöön kiitollisia.
 
Es duuri pianokonserton finaalissa kontrapunkti ei ole kirjaimellista vaan ajatuksellista elähdyttäen koko osaa eikä siinä voida erottaa erillisiä kontrapunktisia kohtia kuten esmes ensimmäisen konserton tai f duuri konserton finaalissa tai g duuri kvarteton finaalissa.
 
Mozartille, aikakauden tyyli huomioon ottaen, kontrapunkti ei tietenkään ollut eikä voinut olla läpivietyä, ei ainut eikä ensisijainenkaan tekniikka ja keino rakentaa sävellys satunnaisesta kontrapunktisesta jäljittelystä, itsenäisestä äänenkuljetuksesta ym. huolimatta pienissä wieninkonsertoissa, d mollikonserton finaalin pianon d molliteeman orkesterin konntrapunktinen käsittely tai c molli konserton muunnelmasarjan bachin preludia muistuttavassa episodissa kromaattisin ja imitoivin ääninedellä mainittujen esimerkkien lisäksi (äänenkuljetuksen vapauduttua skolastisen polyfonian kahleista siroon liikkuvuuteen, rytmin irtautuessa hienosyiseen tematiikkaan ja melodian saadessa johtoaseman,) pitääkseen leivän isät, yleisön ja mesenaatit tyytyväisinä vaan vain eräs keino luoda musiikkiin vaihtelua ja kontrasteja toteuttaessaan pääosin suuria efektejä, ideoita ja visioita jotka kumpusivat syvemmältä säveltäjän alitajunnasta kuin mihin ankaran akateeminen kontrapuntinen satsi olisi antanut mahdollisuuden suurta taidemusiikkia luodessaan jossa tekniikka palvelee vain ilmaisua tiedostamattomien motiivien yhtyessä tietoiseen metodiikkaan.
 
Mozartin nerous kohoaa pelkän teknisen taidon ja soittimellisen akrobatian yläpuolelle.
 
Eikös tämä scott ross jota olet ylistänyt bach ja scarlatti tulkinnoista juuri todennutkin ettei gould ymmärrä bachista mitään eivätkä gouldin esitykset das wohltemperierte klaviereista ole siksi suositeltaviakaan vai voiko ihmisen muisti olla niin lyhyt?
 
Sinä tee-hetkenä kun gould lauloi ja elehti wieniläisen kuuluisan maestron joseph kripsin kanssa mozartin c molli konserton kaikkien soittimien osuudet gouldin ollessa sello tai fagotti, gould oli omien sanojensa mukaan rakastumaisillaan mozartiin ja piti tuota yhteistä musisointihetkeä inspiroivana kokemuksena. Krips lauloi muistista läpi kokonaisia sinfonioita osaten koko itävaltalaissaksalaisen repertoaarin ulkoa.
 
C molli pianokonserton levytekstissään glenn gould mm. kirjoittaa että konserton viimeisessä "ylivertaisen kauniissa muunnelmasarjassa kohtaamme unelmiemme mozartin", joten siis myös hänen unelmiensa. " Munnelma muunnelman jälkeen Mozartin filosofisten mielialojen kromaattinen fugaalinen tyyli liittyy konserton haihtuvaan valtakuntaan briljantin menestyksekkäästi", gould taisi olla onnensa kukkuloilla kirjoittaessaan tämän. Mitään niin kaunista hän ei ole sanonut edes bachin musiikista.
 
Aluksi gould toteaa että c molli konsertto ei ole erityisen onnistunut, ehkä siitäIf you were liquid N, would you prefer the fridge or would you find it too cold? syystä että se sisältää mestarin haltioituneinta musiikkia.
 
Se alkaa suurenmoisesti rakennetulla orkesterituttilla joka sisältää kaksi tai kolme mozartin arkkitehtonisesti taitavimmin käytettyä minuuttia. Mutta pianon ensimmäisen sisääntulon jälkeen moduloimme paljon vähemmän yleville seuduille pianon juuttuessa epätoivoisesti es duuriin solistin hyväillessä sitä materiaalilla joka on ala arvoista suurenmoiseen alkuun verrattuna etc. Gould ei vain tainnut ymmärtää mozartin käyttämää tunnelmien tarkoituksellista vastakkainasettelua ja valon ja varjojen leikkiä kuin aurinko ja pilvet.
 
Gouldin tulkinnat mozartin pianosonaateista ovat enimmäkseen kieltämättä surkeita mutta selittyy hänen halustaan suosia barokkihyveitä pitämällä kontrapunktin henki vitaalisena ja kontrapunktin etsinnässään korostaa jokaista lineaarisen tapahtuman välistä yhteyttä joka pakottaa hänet muuttamaan äänenkuljetusta monta monta kertaa etc.
 
Gouldilla on tapana minimoida dynaamiset muutokset ja korostukset kavahtaessaan myös sforzandoja jotka teknisellä tasolla edustavat kontrapunktin rikkomista mutta jota gould piti teatraalisuuden elementtinä jota hänen puritaaninen sielunsa vastusti jääräpäisesti.
 
Hän soitti myös arpeggioina sointuja joiden sävelet on kirjoitettu soimaan synkronisesti ollessaan myös tunnoton temponvaihdoksille ja muodon impulsseille koska sonaattimuoto muotorakenteena ei kiinnostanut häntä pitäessään sitä barokkiarkkitehtuurin yksinkertaistamisyrityksenä ja ideaa maskuliinisesta pääteemasta ja feminiinisestä sivuteemasta klisheenä joka antaa tekosyyn kosketuksen muunteluun. Tuodessaan improvisatorisen elementin tuhatseitsemänsataa luvun musiikkiin gould eliminoi mozartin ajan tarkat esitysmerkinnät.
 
On aivan totta että jos etsisimme sielua aivojemme sopukoista löytäisimme vain yhä uusia ja uusia toiminnan tapoja mutta emme koskaan mitään erillistä substanssia jota voisimme kutsua sieluksi koska sielu on juuri tämä toiminta kuten freudkin on todennut, mutta ideana sielu on sellainen mukava absurditeetti (ja vertauskuva jota runoilija voi käyttää) ja johon runoilija voi vedota kun puheen aiheena ovat ihmissydäntä syvästi koskettavat tunteet kuten mozartin musiikissa jonka emootiot laukaisevaan ytimeen ei pääse käsiksi kukaan.
 
Jos et ole ennen kuullut niin voin kertoa että mozartin musiikki on yleismaailmallisen ihailun kohde, ei vain minun, ja hänen tuotantonsa kuuluu länsimaisen taiteen aarteisiin. Mitä jonkun gouldin mielipide painaa sen rinnalla? Jos et itse välitä mozartista se on sinun asiasi.
 
Arvaatko miksei gould levyttänyt muita konserttoja mozartilta? Hän ei pitänyt siitä vertailevasta ja kilpailevasta atmosfääristä joka konserttoihin sävellysmuotona sisältyy ja jossa konsertto toimii eikä siksi nauttinut minkään konserton soittamisesta erityisen paljon.

 
Minä en ole Mozart ekspertti enkä minkään muun klassisen musiikin tai ylipäätänsä taiteen tai minkään muunkaan inhimillisen tai epäinhimillisen aktiviteetin tai lorvimisen ekspertti. Ehkä olen lorvimisen ekspertti tai kärsimyksen ja kroonisen itsetuhon ekspertti. Todelliset ekspertit huilivat vissiin jo haudassa.
 
Jotain kuitenkin ymmärrän koska minulla on useita satoja klassisen musiikin levyjä kaikkialla ympärilläni. Minulla on myös jonkin verran ns. intialaista klassista musiikkia mikä myös kiinnostaa.
 
"mozartin ylivertaisuudesta kontrapunktikkona" Siteeraan äitiäni kuolinvuoteellaan: "En tajua mistään mitään." Haluan siis nähdä Mozartin top 5 YouTube linkit jotka todistavat hänen olleen nero. Sikäli kun ymmärrän Bach oli merkittävin taiteilija ikinä. Haluan nyt kuulla Mozartia parhaimmillaan.
 
"Eikös tämä scott ross jota olet ylistänyt bach ja scarlatti tulkinnoista juuri todennutkin ettei gould ymmärrä bachista mitään eivätkä gouldin esitykset das wohltemperierte klaviereista ole siksi suositeltaviakaan vai voiko ihmisen muisti olla niin lyhyt?"
 
No joo, Ross taisi sanoa että Gouldin kuskaaminen todellisen Bachin ääreen vaatisi Boeing 747 jumbojetin. Ross oli kiistatta vanhan musiikin ja vissiin kaiken muunkin musiikin ekspertti. Minulla on tuossa hänen hätäinen 1980 WTC levytyksensä taidanpa kuunnella sen seuraavaksi.
 
Mozart kuoli 35 vuotiaana, Ross 38 vuotiaana, Gould 50 vuotiaana ja Schnittke 63 vuotiaana. Ars longa, vita brevis.. 70 vuotiaat ovat usein jo dementoituneita. Eläimiä ei klassinen musiikki kiinnosta. Se on vain viihdykettä elististisille, snobistisille ihmisille, kuluttajille jotka ovat nyt aiheuttaneet 6. massasukupuuton joka vie sukupuuttoon 150-200 elinlajia .
 
megatherium
01.08.2017 02:25:55 (muokattu 03.08.2017 01:54:25)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

PVC: Minä en ole Mozart ekspertti enkä minkään muun klassisen musiikin tai ylipäätänsä taiteen tai minkään muunkaan inhimillisen tai epäinhimillisen aktiviteetin tai lorvimisen ekspertti. Ehkä olen lorvimisen ekspertti tai kärsimyksen ja kroonisen itsetuhon ekspertti. Todelliset ekspertit huilivat vissiin jo haudassa.
 
Jotain kuitenkin ymmärrän koska minulla on useita satoja klassisen musiikin levyjä kaikkialla ympärilläni. Minulla on myös jonkin verran ns. intialaista klassista musiikkia mikä myös kiinnostaa.
 
"mozartin ylivertaisuudesta kontrapunktikkona" Siteeraan äitiäni kuolinvuoteellaan: "En tajua mistään mitään." Haluan siis nähdä Mozartin top 5 YouTube linkit jotka todistavat hänen olleen nero. Sikäli kun ymmärrän Bach oli merkittävin taiteilija ikinä. Haluan nyt kuulla Mozartia parhaimmillaan.
 
"Eikös tämä scott ross jota olet ylistänyt bach ja scarlatti tulkinnoista juuri todennutkin ettei gould ymmärrä bachista mitään eivätkä gouldin esitykset das wohltemperierte klaviereista ole siksi suositeltaviakaan vai voiko ihmisen muisti olla niin lyhyt?"
 
No joo, Ross taisi sanoa että Gouldin kuskaaminen todellisen Bachin ääreen vaatisi Boeing 747 jumbojetin. Ross oli kiistatta vanhan musiikin ja vissiin kaiken muunkin musiikin ekspertti. Minulla on tuossa hänen hätäinen 1980 WTC levytyksensä taidanpa kuunnella sen seuraavaksi.
 
Mozart kuoli 35 vuotiaana, Ross 38 vuotiaana, Gould 50 vuotiaana ja Schnittke 63 vuotiaana. Ars longa, vita brevis.. 70 vuotiaat ovat usein jo dementoituneita. Eläimiä ei klassinen musiikki kiinnosta. Se on vain viihdykettä elististisille, snobistisille ihmisille, kuluttajille jotka ovat nyt aiheuttaneet 6. massasukupuuton joka vie sukupuuttoon 150-200 elinlajia .

 
höh ensinnäkään tässä ensimmäisen sukupolven älyföönissä ei taida olla sellaista toimintoa jolla nuo linkit tänne sinun iloksesi saisin eikä se takaisi että ymmärtäisit musiikkia niin syvästi sekaantumatta lähteen syvään kuohuntaan että siihen valettu objektivoitu tunne ottaisi sinut valtoihinsa puhtaan mielteen alueelle heijastuneiden tahdonliikkeiden tunkiessa tahtosi ulos tajunnasta kokiessasi katharsiksen ja toisekseen, kontrapunkti on lähinnä vain barokin aikainen tekniikka ja keino rakentaa sävellys. Ei vankan käsityötaidon omaaminen tee professionalistisesta säveltäjästäkään neroa tai suurta taiteilijaa jos häneltä puuttuu intuitio ja visio ideoidensa toteuttamiseen ja efektien luomiseen. Liian jääräpäinen sävellystekniikoidennoudattaminen saattaa pikemminkin tukahduttaa uovuutta.

Haydn, mozartin ystävä, ei saanut seitsemissäkymmenissä enää siirrettyä päässään soinutta musiikkia paperille vaan totesi ideoiden ahdistavan häntä tuskallisesti. Haydn viimeiset voimat vei oratorio vuodenajat säveltämisen suurtyö. Hän totesikin ettei hänen olisi koskaan pitänyt säveltää sitä. Viimeisten vuosien käyntikorttiin hän lisäsi: kaikki voimat ovat mennyttä. Olen vanha ja heikko. Haydn sävelsi kuitenkin vielä vuodenaikojen jälkeenkin mm harmonie messun ja kvarteton/kvartettoja.
 
Haydn oli se joka tajusi mozartin nerouden ja suuruuden säveltäjänä josta monet hänen kirjoituksensa ja sanat puhuvat puolestaan. Jos kaikki tajuaisivat mozartin musiikin yhtä syvästi kuin minä sen koen ja tunnen kansat kilpailisivat kuka saa pidettyä tällaisen aarteen kehämuuriensa sisäpuolella haydn kirjoitti.
 
Mozartin ja haydn ystävyys on musiikinhistorian kauneimpia lukuja. Haydn venäläiset kvartetot joissa kontrapunkti on vain eräs osatekijä vaikuttivat ilmestyksenomaisesti mozartiin joka osittain niiden innoittamana omisti kuusi uutta kvartettoaan hänelle, isälle ja tiennäyttäjälle jonka johdosta haydn lausui kuuluisat sanansa mozartin isälle: poikanne on suurin säveltäjä jonka tunnen nimeltä. Mozart teki korjauksia vielä painolevyynkin mikäli oli ylimääräinen fatica. Haydn seurasi myös kiinnostuneena mozartin cosi fan tutte oopperan valmistumista.
 
kun haydn oli lähdössä lontooseen jonne mozartkin mieli, mozart yritti saada hänet jäämään wieniin. Sinua ei ole luotu juoksemaan ympäri maailmaa. Sinä puhutkin niin vähän kieliä johon haydn vastasi: eivätkö kaikki ymmärtäneet sitä kieltä jota hän puhui. Kun haydn kuuli mozartin poismenosta lontoossa hän sävelsi mozartin kunniaksi riipaisevan adagion ysikasi sinfoniaan. Mozartin nerokkuus on ainutlaatuinen ilmiö musiikinhistoriassa mille ei mikään vedä vertoja.
 
Jopa gould myönsi menetyksen olevan hänen kun g molli sinfonia opettajan käänntyskeinona mozartin musiikin kannattajaksi ei houkutellut häntä ja hän piti g molli sinfonian ominaisuuksia selittämättömänä mozartissa.
 
Glenn sanoi aivan vakavissaan nauttivansa mozartin lapsena säveltämästä sinfoniasta jonka hän oli myös johtanut kuin mozartin yhdestä suurimmista kypsän kauden sinfonioista barokkihyveiden äänenkuljetuksen puhtauden ja rekisterisääntelyn takia.
 
. Bach ei säveltänyt ainuttakaan suurta sinfoniaa.eihän sellainen säveltäjä voi olla mitenkään suuri nero.
 
Ihmiskunnan historia on taiteellisen luomisen, vaan ei uskonsotien ja poliittisen vallankäytön historiaa
« edellinen sivu | seuraava sivu »
1 2 3 4

» Lisää uusi kirjoitus aiheeseen (Vaatii kirjautumisen)

Keskustelualueet «
Haku tästä aiheesta / Haku «
Säännöt «

Copyright ©1999-2017, Muusikoiden Net ry. Kaikki oikeudet pidätetään.
Palaute | Käyttöehdot | Rekisteriseloste | Netiketti | Mediakortti