Muusikoiden.net
16.08.2017
Keikkapalkkiot ilman stressiä | OP Kevytyrittäjä 

Klassinen »

Keskustelualueet | Lisää kirjoitus aiheeseen | HakuSäännöt & Ohjeet | FAQ | Kirjaudu sisään | Rekisteröidy

Aihe: konservatiivi ja avantgardisti
1 2
megatherium
27.11.2016 17:44:00 (muokattu 01.12.2016 22:54:36)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Siinä missä erik gustav erkki melartin on kuudennessa sinfoniassaan ja etenkin sen avauosassa uusia uria aukova pioneeri ja eteenpäin katsova uudistaja, kulkiessaan ikään kuin ajassa eteenpäin, ensimmäisenä suomessa mahlerilta saatujen vaikutteiden lisäksi kohti modernistista ilmaisua , klustereilla, polyrytmiikalla, atonaalisesti sävyttyneillä jaksoilla jne., matkaa ainolan isäntä modaalisella d-doorisella ilmeeltään lähes kamarimusiikillisella kuudennellaan ajassa kauaksi taaksepäin historian hämäriin palestrinan aikuista renessanssia ja mozartin klassismia plagioiden. Hän kysyikin: eikö siinä ole hieman mozartia?
 
Melartin eksperimentoi hetkittäin 3. Sinfoniassaan hitaan osan puhallinten sointijatkumolla schönbergin kehittämää klangfarben melodieta tai omasta intuitiostaan.
 
Kuvitelkaa mikä ero: melartin, tuo rohkea ja profeetallinen uudistaja ja ainolan sikari, tuo taantumuksellinen konservatiivi. Melartin Aino-ooppera on post-wagneriaaninen ja marjatta legenda viittaa 60 luvun kenttätekniikkaan saakka.
 
Pop-musiikki on kuitenkin surkeinta sekundaa mitä on koskaan sävelletty.
 
Ihmiskunnan historia on taiteellisen luomisen, vaan ei uskonsotien ja poliittisen vallankäytön historiaa
megatherium
05.12.2016 18:24:34 (muokattu 11.12.2016 18:47:30)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Mozart on tunnetusti musiikillisen älynsä ylimäärällä kaikkien kultivoituneiden diletanttien objektiivisessa käsityksessä jo pelkällä nimellään erikoisen kirkastuneen reseptiivisen mielentilan aikaansaaden koko maailmankaikkeuden korkein ja ylistetyin olento hänen taiteensa luoman vertaansa vailla olevan tahdon ulos tajunnasta tungetuksi tulemisen korkeimmanasteisen transsinomaisen transsendentaalisen psykofyysisen suggestiivisen olotilan kautta tiedoitsemisen puhtaana ja absoluuttisena subjektina sekä henkilönä suoranainen ihme itsessään joka pystyy levittämään täyttymystään kuten ei kukaan muu vielä 200 vuotta eksistenssinsä jälkeenkin. Mitään mozartin nerouden vertaista ei ihmiskunta ole koskaan aiemmin eikä myöhemmin saanut kokea. Mitkään mielikuvitus-ja satuolennot eivät hänelle luonnollisestikaan pärjää kuten eivät kenellekään muullekaan tosi taiteilijalle joiden luomukset ilmaisevat maailman olemuksen ilmentäen korkeimpia totuuksia joita vain harvat kultivoituneet intellektuellit ymmärtävät.
 
Kun jotkut vain julistavat jostakin epämääräisestä tuonpuoleisessa odottavasta paratiisista on mozartin taide itsessään se korkein ajateltavissa ja kuviteltaviissa oleva paratiisi, sublimoitunut valon ja rakkauden tunne, johon samastuessaan vastaanottaja menettää oman minuutensa ja hän sulautuu ja uppoutuu musiikkiin valettujen puhtaan mielteen alueelle heijastuneiden objektivoitujen tunteiden ja tahdonliikkeiden makrokosmokseen näiden ottaessa hänet kokonaan valtoihinsa älyn mukaisia tahdonliikkeiden vastineita, vaan ei todellista tuskaa tai mielihyvää, siis tahdonliikutusta itseään, kiihdyttäen ja hänet valtaa sanoinkuvaamattoman valtava valohehkuinen sähkömagneettinen energiakenttä koko muun maailman kadotessa tajunnasta kun hänen objektistaan tulee ainoa realiteetti ja hän kokee jotakin ylimaallista jota ei muuten ole mahdollista kokea. Beethoven lähimpänä.
 
Mutta vaikka melartinilla on teoksissaan ekspressionistisia vaikutteita huomattavasti enemmän kuin mitättömällä ainolan sikarilla, ratkaisevaa on kuitenkin hänen taiteensa kyky synnyttää uusia eksistenssin muotoja ja ennen kaikkea sinfonioiden ynnä muiden keskeisten orkesteri-ja vookaliteisten emotionaalinen syvyys, voima ja hehku sekä teemojen ekspressiivinen melodinen kauneus, jolla hän kohoaa korkealle ainolan sikarin yläpuolelle hienostuneena taiteilijana, jonka musiikki ei taivu eikä sovellu valtiolliseen edustamiseen ja protokollan mukaiseen viihdyttämiseen karelian alla marcian tyylisen vulgaarimman hömppäviihteen tavoin jääkärimarssin sentimentosta nyt puhumattakaan.
 
Mun ylim. hallintoneuvos, virkaylioikeuden sihteeri, lue: tuomari, ( hoiti itse koko virkaylioikeutta) suojelujohtaja ja VT kansliapäällikkö faija oli vaan siel kirkossa korkeimman valtionjohdon kanssa, jonne monet taviksetkaan ei pääse , sillon aiempien pressojen kaudella 612 pressan valitsemille virkaylioikeuden 6 tuomarille annetuilla kutsukorteilla (jolloin pikkupoikia ja köyhälistöä linnassa oli nykyistä vähemmän) vaikka sil oli samat prenikat ja vähän hienommatkin( plus valkosen ruusun ritarikunnan ansiomerkki kultaristein ja XXX ynnä vapauden mitalit ja tämmöset kunnia isänmaa jatkosodan muistomitali, talvisodan muistomitali sun muut plus kho:n suojelujohtajan ja työsuojeluvaltuutetun luottamustoimista mm. väestösuojelumitali nauhoineen mussun mussun etc)kun monella linnan veteraaneilla( mut ei kuulunut liittoon eikä anonu hänelle kuuluneita invalidikorvauksia haavoittumisestaan sakemannien luodista sormeen lapin sodassa vähätellen korvauksia pieniksi)plus et se oli vaan viel vitusti korkeemmassa virassakin kun monet näistä metsäläisistä landepaukuista ja mutsikin oli aseman ääntä, ulkomaan osaston vastaava ja näyttelijätär prenikkoineen , mutteivät smolnaa, valtioneuvoston juhlahuoneistoa, lukuunottamatta koskaan olleet kutsuttu linnaan vaikka sinne päässee nykyään kuka tahansa nuoren polven urheilijan tuntematon heilakin tai puoliso vaikkei omaisi edes mitään korkeaa virkaa, ansioita, titteliä tai arvonimeäkään, pelkkänä opiskelijana vain puhumattakaan invalidien avustajista ja ilmeisesti vaikka joku siivooja tai toimistosihteeri jos sattuu olemaan jonkun linnaan kutsutun proffan puoliso.
 
Sitä vaan niinku mennään hallintoneuvosten ohi linnaan tosta vain. Sanoisinko onpahan paksua, sillä niin pitkän uran ansioitunut isukkikin valtiolla oli tehnyt. Ja paskaa palkaksi. Tämmöisiä vääryyksiä saamme yhteiskunnassa kokea sen lisäksi että leikataan köyhiempien perusturvaa. Onkohan se eu ydinturvallisuus hankkeiden johtava asiantuntija broidi jo käynyt linnassa? isukilla oli oikean käden etusormi koukussa kun saksalaisten luoti katkaisi siitä jänteen lapin sodassa. vaikea kätellä. Edit. Tais ollakin vasen.
 
Mutta 800 laukausta minuutissa painoivat taivaalle it tykillä kun vanjan sturmovikit* hyökkäsivät kohti kaikilla konekivääreillä tulittaen ja 2 sai pudotettua it tykin tähtääjänä välillä itsekin ampuen toisen koneen räjähtäessä ilmassa. Iskän mukaan siis 2 mitä muistan, voi olla enemmänkin. Joku pommikone syöksyi alas ammuttuna järveen kun muuan sotilas oli kalassa ja kiireesti souti sieltä pois.
 
Polvet löi loukkua ja setsuuria it:n jylyssä hän kertoi. 19 v. Oli hän. Nuori kapteen kaatui ammuksen räjähdettyä piipussa kun ei kypärää. Syvärillä nääs. Koirinoja mäkrätjärvi. Ilmavoimien mestari 800 metrillä 1945. A luokan urheilija. Hämeenlinnan tarmo. Siis linnassa kuitenkin mutta vain hämeen linnassa.
 
6 kilometrin maastojuoksun hämeenpiirin mestari. Vr Etelä suomen piirin mestari 1500 m. Hämeenlinnan tarmon mestari 800 m. Myös mestari 800 metrillä hakaa vastaan seurojen välisissä. Suurkisoissa keskeytti keskikastissa. Lupaava juoksija, kaikki edellytykset kehittyä tekijämieheksi, luistava juoksu, kevyt askel, kirjoitti hämeen sanomat.
 
Selostajalegenda paavonoponen pyysi nuorena urheilijana faijalta nimmarin suurkisoissa, kova juttu, kuten sekin että faija sai kunnian lähettää vr:n 100-vuotisjuhlajunan televisioituna näytelmänä josta on olemassa myös fotoja. Kovasti olla innokkaita pällistelijöitä ja lehtikuuvaajia junanlähetysmanööveriä piirittämässä jossa faija virkapuvussaan ja joku toinen asemapäällikkö ovat kasvotusten neuvonpidossa kilkatuskellon vieressä. Lähettämisessä yleensä käytettiin heilutettavaa merkinantolyhtyä tms.laikkaa. Rautatieasemalla saloissa vr 100 liput. Ahti karjalaiselta tilattiin tilaisuuteen fanfaarikin ja juna kiersi ympäri suomea.
 
Faija aloitti nuorena uransa vr:llä edeten leteensuon asemalla kaatuneitten hevosten keskellä 15 vuotinaa Juoksevasta lähetistä, apumiehestä, asemapäälliköstä, kirjurista ja osastosihteeristä apulaisoikeuskanslerin nimittämäksi apulaisasiainvalvojaksi ja apulaisoikeuskanslerin nimittämäksi viralliseksi syyttäjäksi rautatiehallitukseen, toimien myös junaonnettomuustutkijalautakunnan varsinaisena jäsenenä ja junavaunujen teknillisiä vikoja koskevien aineiden opettajana rautatieopistossa, hauhon tuomiokunnan päätoimisena apulaisena, rikosnotaarina, raastuvanoikeuden oikeusneuvosmiehenä, korkeimman hallinto-oikeuden ylim. Virkamiehenä, esittelijänä, nuorempana ja vanhempana hallintosihteerinä, esittelijäneuvoksena, tasavallan presidentin nimittämänä virkaylioikeuden tuomarina 15 vuotta, vt kansliapäällikkönä 88 ja ylim. Hallintoneuvoksena useaan otteeseen eri aikoina 86-89. KHO:n suojelujohtaja ja työsuojeluvaltuutettu ym. Esitelmöi pohjoismaisilla lakimiespäivillä eräistä uusista käsitteistä ja toimitti KHO vuosikerran A osan 81. asetuskokoelman osia ym. Huikea virkaura tällaisenaankin.
 
Äitee oli puhelinkopissa nuorna tyttönä lähistöllä kun ensimmäiset pommit putos hesaan ikkunoiden helistessä.Pikkulottana 14 v.auttoi haavoittuneita. Haavoittui itsekin sirpaleesta päähän, lähtö millien päässä. Suutari pommisuojan oviaukon vieressä. Jaksoi 89 v.
 
* oletus konetyypistä, ehkä polikarpov, kun iskä puhui paksuista sikareista joita kutsuttiin migeiksi, mutta ei tunnistanut sturmovikkiä kuvasta joka myös aika paksu. Myöhemmin korkeimmassa hallinto-oikeudessan työskennellessään faija lennätettiin kenraalien kanssa mig sotilashelikopterilla utin sotilastukikohtaan vierailulle ehkä muiden hallintoneuvosten kanssa.
 
suvista rantaa lal laa laa "mitäköhän ministeriökin siihen sanoisi." (kho pressan ään ratkas, ei vakinainen hallintoneuvos, eläkkeel, zzz dokuuu ja alleluja, fyrkat osakkeeseen, subrime, the end)
 
pop-musiikki on surkeinta paskaa ja sekundaa mitä koskaan on tehty.
 
Ihmiskunnan historia on taiteellisen luomisen, vaan ei uskonsotien ja poliittisen vallankäytön historiaa
megatherium
11.12.2016 21:06:10 (muokattu 12.12.2016 23:56:39)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Melartinille ominaisista ajoittaisista ekspressionistisista vaikutteistaan ja marjatalla jopa 60-luvun kenttätekniikkaan ja 6. sinfoniallaan klustereiden sävelkimppuihin ja atonaalisuuteen allusoivista moderneista tyylipiirteistä huolimatta 20-luvun avantgardistisimmat ja radikaaleimmat säveltäjämme olivat A merikanto sinfonisella fantasiallaan, sinfonisella harjoitelmallaan, schott konsertollaan, panillaan, konzert stuckillaan, teoksellaan 9 instrumentille ja yömusiikilla, juha oopperalla ym., väinö raitio antigonella, fantasia estaticalla ja poeticalla, kuutamo jupiterissa, oopperoillaan ja sulho ranta kamarimusiikkiteoksillaan, pianotrio, pianokvartetto ja viulusonaatti, joillakin lauluillaan ja tuntemattomalla maalla ja concertinollaan jne. Jotka olivat konservatiivista sibaakin suvereenisti tärkeämpi virstanpylväs ja edistysaskel suomen musiikissa asiantuntijan objektiivisessa käsityksessä. Poppi onkin sitten jo tuubaa.
 
Totuus, jota kansa tai edes kaikki tietosanakirjatkaan eivät tunne on se, että A merikanto on melartin ohella suomen musiikin suurin nero juurikin 20-luvun radikaalilla tuotannollaan, jolloin hänen neroutensa puhkesi kukkaan ja jota ranta hyvin komppaa aikanaan ultramodernistiksi mainitulla radikaalilla tuotannollaan vaikka sitä ei liiemmin missään esitetä. Ainolan sikari ei ole huippujen joukossa.
 
Ihmiskunnan historia on taiteellisen luomisen, vaan ei uskonsotien ja poliittisen vallankäytön historiaa
maltoosi
28.12.2016 02:03:49
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

megatherium: Pop-musiikki on kuitenkin surkeinta sekundaa mitä on koskaan sävelletty.
 
Mozartin taivaallinen nerokkuus voidaan härmistää sen aiheuttamien psykofyysisten kokemusten höyryistä ja liuottaa 20 gtt. Ringerin liuosta. Syntynyt konsentraatti voidaan annostella nasaalisesti klassisen musiikin suurtietäjän omien flatusten täyttämiin sieraimiin. Yliannostus Mozart-konsentraattia voi aiheuttaa tämän tyyppisen ajatusten inkontinenssin.
 
Omien mieltymysten mukainen ekskluusiivisuus rajoittaa merkittävästi potentiaalisten nerokkuuden lähteiden löytämistä ja todistaa vain oman ylemmyydentuntonsa sokaiseman rajoittuneisuuden.
 
jazzmies
31.12.2016 10:54:47
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

megatherium: Pop-musiikki on kuitenkin surkeinta sekundaa mitä on koskaan sävelletty.
 
Ilmeisesti käyt jo psykoterapiassa, joten suosittelen että avaudut siellä tämän palstan sijasta.
 
"Ego on kuin hattu. Olisi aina kohteliasta ottaa hattu pois päästä aina kun tapaa toisia ihmisiä."
megatherium
10.01.2017 19:57:58 (muokattu 12.01.2017 19:23:59)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

maltoosi: Mozartin taivaallinen nerokkuus voidaan härmistää sen aiheuttamien psykofyysisten kokemusten höyryistä ja liuottaa 20 gtt. Ringerin liuosta. Syntynyt konsentraatti voidaan annostella nasaalisesti klassisen musiikin suurtietäjän omien flatusten täyttämiin sieraimiin. Yliannostus Mozart-konsentraattia voi aiheuttaa tämän tyyppisen ajatusten inkontinenssin.
 
Omien mieltymysten mukainen ekskluusiivisuus rajoittaa merkittävästi potentiaalisten nerokkuuden lähteiden löytämistä ja todistaa vain oman ylemmyydentuntonsa sokaiseman rajoittuneisuuden.

 
Älyn ja miellekyvyn ylimäärään perustuvaa neroutta ei mitenkään voida härmistää eikä liuottaa sen tuotteiden ja artefaktien reprodusoimien psykofyysisten kokemusten "höyryistä" koska, paitsi ettei nerous voi höyrystyä, mozartin musiikki on aineettomassa muodossaan kuin psyykkinen maailma ilman materiaa, nestettä tai kaasuja vaikuttaen meihin ärsykkeen tavoin, pistäen sille varatut emootiot liikkeelle ja muokkautuen sen jälkeen kunkin reseptiokyvyn mukaan vaikuttaen vastaanottajaan puhtaasti psyykkisenä kokemuksena, vaikkakin sen vaikutuksen voimakkuus suurimmassa mozart kokemuksessa sai valtimot jyskyttämään kiivaasti ja muutoin levollisessa tilassa olleen kehon tuottamaan kylmiä hikivirtoja syvässä transsissa, jollaista vaikutusta mikään toinen musiikki ei ole koskaan saanut minussa aikaan. Beethoven ja ehkä schubert lähimpinä vertailukohtina.
 
Klassinen taidemusiikki on kuitenkin mozartin lisäksi useiden muidenkin säveltäjänerojen luomassa monumentaalisessa arkkitehtonisessa sinfonisessa muotosuunnittelussaan, harmonisessa kompleksisuudessaan ja pitkälinjaisten ja laajakaaristen kiertyilevien melodialinjojen ja suurten romanttisten lauluteemojen taidokkuudessaan, paatoksessaan ja pakahduttavuudessaan syvällisin ja ilmaisuvoimaisin musiikillisen estetiikan muoto, koska sen reseptio, vastaanottaminen edellyttää usein suurta kärsivällisyyttä, voimakasta kontemplaatiota ja keskittymiskykyä oikeaan viretilaan pääsemiseksi, jotta sen korkeampi metafyysinen merkitys ja emotionaalinen sisältö avautuisivat vastaanottajalle puhtaan mielteen alueelle heijastuneiden tahdonliikkeiden tunkiessa tahtomisen ulos tajunnasta älyn mukaisia tahdonliikutuksen vastineita kiihdyttäen vastaanottajan tullessa oman minuutensa menettäen tiedoitsemisen puhtaaksi subjektiksi ja tahdon palveluksesta vapautunut äly korkeammanasteisten psykofyysisten tilojen kirkkaaksi kuvastimeksi kokiessamme katharsiksen.
 
Ihmiskunnan historia on taiteellisen luomisen, vaan ei uskonsotien ja poliittisen vallankäytön historiaa
megatherium
12.01.2017 19:43:54 (muokattu 08.02.2017 20:19:22)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

kuoroteoksissaan jatkuvasti uusia ilmaisumuotoja etsinyt erik bergman kohosi suomalaisen modernismin huipulle 5O-luvulla, jolloin hän sävelsi suomen ensimmäiset dodekafoniset teokset löytäen oman primitiivis-modernistisen ja eksotistisen tyylinsä 70-luvulla, jolloin valmistuneet kuoroteokset perustuivat usein eksoottisiin aiheisiin kuten jo rannan eksoottinen laulutuotanto 20-luvulla, kuten fuji, pyramidilaulu, oceania, kiinalainen laulusarja jne. Muita aiemmin mainitsemattomia 20 luvun suomalaisia modernisteja olivat ernst pingoud, elmer diktonius atonaalisilla lauluillaan ym.
Bergman tunsi kiinnostusta eksoottisiin kulttuureihin harrastaen myös eksoottisia soittimia. Hänet voidaan mieltää aikansa suomalaiseksi sodan jälkeisen modernismin aallon avantgardistiksi meriläisen, osin kokkosen, marttisen, P raition ym.tavoin kun tuukkanen, karjalainen, saikkola, osin aaltonen, englund ym. Käyttivät tonaalisina tai vapaatonaalisina säveltäjinä perinteisempiä ilmaisukeinoja sävellystyössään.
 
Ihmiskunnan historia on taiteellisen luomisen, vaan ei uskonsotien ja poliittisen vallankäytön historiaa
megatherium
08.02.2017 21:29:12 (muokattu 17.02.2017 22:55:01)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

erik furuhjelm vaikuttaisi myös olleen jossain määrin kiinnostunut eksoottisista kulttuureista, kuten tuohon aikaan oli yleisesti muotia, päätellen 5 kuvaa orkesterille, exotica, nimisestä teoksesta, eräiden jaksojen hiukan kaavamaisesta sibeliaanisesta kromatiikasta huolimatta sen enempää teoksen taustoja tuntematta.
 
Furuhjelmkin oli uusia ilmaisukeinoja etsivä säveltäjä alkaen brahmsvaikutteisesta romanttisesta pianokvintetosta, konserttokappaleesta ja sinfoniasta, keskitetyssä motiivitekniikassaan, päätyen nyttemmin mystisesti kadonneen 2. sinfonian orastaviin modernistisiin ja pelkistettyihin tyylipiirteisiin ja myöhäiseen vapaatonaaliseen jousikvartettoon, jota säveltäjä työsti harvinaisen pitkään.
 
Furuhjelmin hieman eklektistä jousikvartettoa esitettiin aikoinaan jyväskylän kamarimusiikkifestivaaleilla. Furuhjelmin musiikkia esitetään kuitenkin sangen harvoin eikä hänen verrattain harvalukuinen tuotantonsa, myöskään jousiorkesterille sävelletyt impromptut, ole ollut esillä myöskään ylen nykymusiikkipainotteisessa musiikkiohjelmistossa, jonka eritoten suomalaisen klassikkokirjallisuuden kapeudessa ei sinällään ole mitään ihmettelemistä kun kiinnostus kulttuuria kohtaan on olematonta. Kuvitellaan automaattisesti että atonaalinen nykymusiikki korvaa tämän puutteen vaikka siltä puuttuu yleisesti hyväksytty emotionaalinen referenssisysteemi.
 
Uhkean romanttinen dramaattisesti kuohuva pianokvartetto jota mainostetaan tuubissa furuhjelmin harvinaisena mestariteoksena sai ensikuulemaltakin pakahtumaan henkeä salpaavassa intohimon täyteisessä poltteessaan, joihinkin musiikin suuriin klassikkoihin assosioituvista alitajuisista muistumistaankin huolimatta. Vaikuttava teos. Somero on tehnyt hienon kulttuuriteon. Kiitos. Laitisen ja rannan kyseisen lajityypin teosharvinaisuuksia toivoisi myös kuulevansa.
 
Ihmiskunnan historia on taiteellisen luomisen, vaan ei uskonsotien ja poliittisen vallankäytön historiaa
megatherium
12.02.2017 18:56:28 (muokattu 23.02.2017 22:53:52)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

onkohan suomen säveltaiteen historiassa muita avantgardisteiksi luonnehdittavia historiallisia säveltäjiä kuin mitä olen luetellut? Kuten salmenhaara varhaissinfonioidensa ja muiden varhaisempien teostensa kenttätekniikassaan lienee eräs esimerkki
 
Ihmiskunnan historia on taiteellisen luomisen, vaan ei uskonsotien ja poliittisen vallankäytön historiaa
musamies
16.03.2017 19:55:56
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

megatherium: Pop-musiikki on kuitenkin surkeinta sekundaa mitä on koskaan sävelletty.
 
Varmasti sekundaakin löytyy, mutta toisesta näkökulmasta vaikka joku Myrskyluodon maija ei ole klassista, eikä jazzia - jos se on ainakin miedosti poppia, niin mielestäni ihan hyvä biisi varsinkin tv-sarjassa.
 
Chydeniuksen Asfalttilampaista Sinua, sinua rakastan. Hyvä myös.
 
Omaan korvaan ihan ihan kiva vaikka Bergeracin alkumusiikki:
https://youtu.be/v00AJQpBftA
 
Carpentersilla oli monta mukavan melodista POP-biisiä:
https://youtu.be/DNPAM5ABhvs
 
Jos hyvän musiikin pitää olla mahdollisimman haastavaa ja monimutkaista, siihen huutoon nämä ei vastaa.
 
megatherium
20.03.2017 23:35:42 (muokattu 21.03.2017 15:17:40)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

korkeakulttuuriseen makuun suteutettuna vaikuttaa lähinnä halvalta kitschiltä ja kevyeltä viihteeltä, joka saa toisteisessa tautologiassaan lähinnä oksentamaan eikä yllä lähellekään niitä korkeakulttuurisen taidemusiikin produsoimia musertavia emotionaalisia kokemuksia, jotka ovat niin syvällisiä ettei tällainen pinnallinen poptyylinen toistoon perustuva renkutus voisi omatakaan tahtomisen ulos tajunnasta tunkevia tiedoitsemisen puhtaan subjektin älyn mukaisia tahdonliikutuksen vastineita kiihdyttäviä sublimoituja ja objektivoituja tunnejärkytyksiä ,joita mozart, beethoven, melartin, schubert ym. Nerot tuottavat katharsiksessa, jonka vertaista mikään muu koko maailmassa, ei filosofia, kansanmetafysiikka eikä kirjallisuus tai nussiminenkaan saa koskaan aikaan. Se on yli-inhimillistä neroutta jonka tajuntaa laajentavat korkeimmanasteiset psykofyysiset tilat olen kokenut metafyysisen olemassaolon transsendentaalisessa ytimessä.
 
Ihmiskunnan historia on taiteellisen luomisen, vaan ei uskonsotien ja poliittisen vallankäytön historiaa
musamies
21.03.2017 00:46:39 (muokattu 21.03.2017 01:01:06)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

megatherium: korkeakulttuuriseen makuun suteutettuna vaikuttaa lähinnä halvalta kitschiltä ja kevyeltä viihteeltä
 
Mitä jos tilanteeseen tai kuulijan makuun sopii nimenomaan kevyt viihde?
 
Tilanteet ja yleisö vaihtelee.
 
Verrataan kirjallisuuteen tai johonkin muuhun lukemiseen. Kirjastossa voisin valita luettavaksi haastavan kirjan, joka vaatii paljon keskittymistä tai voin ottaa Vanhat Koneet lehden ja katsella mukavia kuvia ja lukea vaivatonta tekstiä.
 
Toisaalta jostain YLE:n ykköseltä on mukava tsekata soiko siellä jotain omaan makuun sopivaa hieman korkeakulttuurisempaa musiikkia.
 
Minun mielestä liian korkeakulttuuriseen makuun jumahtaminen voi aiheuttaa, että omat mahdollisuudet toimia musiikin saralla kapenevat kuulijan rooliin.
 
joka saa toisteisessa tautologiassaan lähinnä oksentamaan eikä yllä lähellekään niitä korkeakulttuurisen taidemusiikin produsoimia musertavia emotionaalisia kokemuksia, jotka ovat niin syvällisiä ettei tällainen pinnallinen poptyylinen toistoon perustuva renkutus voisi omatakaan tahtomisen ulos tajunnasta tunkevia tiedoitsemisen puhtaan subjektin älyn mukaisia tahdonliikutuksen vastineita kiihdyttäviä sublimoituja ja objektivoituja tunnejärkytyksiä , ,joita mozart, beethoven, melartin, schubert ym.
 
Haaste on siinä, että nerona voi joutua jäämään soittelemaan kotiin omiin oloihinsa. Nämä nerokkaana pidetyt säveltäjät ovat jo edesmenneitä.
 
Ajatelleen tilannetta, että katsotaan telkusta 1970-luvun rekkaleffaa ja eväänä on sixpack Karjala-olutta. Kuinka naurettavaa olisikaan jos tässä yhteydessä soi jokin liian hieno vaikka sinfonia, vaan tarvitaan jokin kevyempi vaihtoehto.
 
Sinfonialle on oma paikkansa konserttitalolla. Mä koen olevani jo niin vanha, että alan tajuamaan ettei ihmiset yleensä halua olla jotain helkutin hienoja tai neroja, vaan tavallista elämää yksinkertaisine iloineen. Jos jotkut harvat onnistuu olemaan neroja, he elävät ehkä ikävän elämän, mutta jättävät mahdollisesti tuleville polville jotain hyvää.
 
Oma näkökulmani on, että klassisempi vaihtoehto sopii myös tavalliselle jätkälle tai muijalle jos siitä ei vieraannuta liiallisen hienostelun takia:
http://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/0 … ille-kaavoja-ja-sirkustaiteilijoita
 
Nykyaikaisessa nopeatempoiseen elämään perustuvassa maailmassa ja talousarvojen puristuksessa klassinen on kuitenkin vaarassa näivettyä.
 
megatherium
06.04.2017 21:24:32 (muokattu 06.04.2017 21:36:39)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

musamies: Mitä jos tilanteeseen tai kuulijan makuun sopii nimenomaan kevyt viihde?
 
Tilanteet ja yleisö vaihtelee.
 
Verrataan kirjallisuuteen tai johonkin muuhun lukemiseen. Kirjastossa voisin valita luettavaksi haastavan kirjan, joka vaatii paljon keskittymistä tai voin ottaa Vanhat Koneet lehden ja katsella mukavia kuvia ja lukea vaivatonta tekstiä.
 
Toisaalta jostain YLE:n ykköseltä on mukava tsekata soiko siellä jotain omaan makuun sopivaa hieman korkeakulttuurisempaa musiikkia.
 
Minun mielestä liian korkeakulttuuriseen makuun jumahtaminen voi aiheuttaa, että omat mahdollisuudet toimia musiikin saralla kapenevat kuulijan rooliin.
 

 
Haaste on siinä, että nerona voi joutua jäämään soittelemaan kotiin omiin oloihinsa. Nämä nerokkaana pidetyt säveltäjät ovat jo edesmenneitä.
 
Ajatelleen tilannetta, että katsotaan telkusta 1970-luvun rekkaleffaa ja eväänä on sixpack Karjala-olutta. Kuinka naurettavaa olisikaan jos tässä yhteydessä soi jokin liian hieno vaikka sinfonia, vaan tarvitaan jokin kevyempi vaihtoehto.
 
Sinfonialle on oma paikkansa konserttitalolla. Mä koen olevani jo niin vanha, että alan tajuamaan ettei ihmiset yleensä halua olla jotain helkutin hienoja tai neroja, vaan tavallista elämää yksinkertaisine iloineen. Jos jotkut harvat onnistuu olemaan neroja, he elävät ehkä ikävän elämän, mutta jättävät mahdollisesti tuleville polville jotain hyvää.
 
Oma näkökulmani on, että klassisempi vaihtoehto sopii myös tavalliselle jätkälle tai muijalle jos siitä ei vieraannuta liiallisen hienostelun takia:
http://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/0 … ille-kaavoja-ja-sirkustaiteilijoita
 
Nykyaikaisessa nopeatempoiseen elämään perustuvassa maailmassa ja talousarvojen puristuksessa klassinen on kuitenkin vaarassa näivettyä.

 
Musiikillisten säveltäjänerojen hengentuotteisiin voi samastua niitä tuubistakin kuulokkeilla kuuntelemalla ja kokea mozartin nerouden tuottamista koko olemassaolon perimmäistä tarkoitusta edustavasta metafyysisen eksistenssin ydintä heijastavista transkendentaalisesta korkeimmanasteisista transsinomaisista psykofyysisistä tiloista musertavimmat emotionaaliset kokemukset jotka ottaa kuulijan kokonaan valtoihinsa valohehkuisessa ekstaattisessa euforiassaan. Räppääminen on musiikillisilta kvaliteeteiltaan kehnoa ja primitiivistä triviaalia alakulttuurista rytmistä puhelaulua. Mozart on korkein äly jonka musiikki kohottaa ylös tavoittamattomiin korkeuksiin.
 
Ihmiskunnan historia on taiteellisen luomisen, vaan ei uskonsotien ja poliittisen vallankäytön historiaa
PVC
07.04.2017 06:03:11
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

"Mozart on korkein äly jonka musiikki kohottaa ylös tavoittamattomiin korkeuksiin."
 
Minulla on Mozartia tuolla kaapissa. Mikään ei ole oikein säväyttänyt. Viimeksi kuuntelin Yönkuningattaren aarian Miliza Korjuksen esittämänä. Se on suht koht hyvä. Mitkä ovat mielestäsi Mozartin kolme parasta musiikillista saavutusta?
 
megatherium
07.04.2017 16:39:45 (muokattu 08.04.2017 02:43:20)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

PVC: "Mozart on korkein äly jonka musiikki kohottaa ylös tavoittamattomiin korkeuksiin."
 
Minulla on Mozartia tuolla kaapissa. Mikään ei ole oikein säväyttänyt. Viimeksi kuuntelin Yönkuningattaren aarian Miliza Korjuksen esittämänä. Se on suht koht hyvä. Mitkä ovat mielestäsi Mozartin kolme parasta musiikillista saavutusta?

 
Ilman omakohtaista emotionaalista kokemusta musiikin välittämästä ja reprodusoimasta syvällisestä ja sisimmästä tunne elämyksestä kysymykseen on lähes mahdotonta vastata luotettavasti.
 
Onhan mozartilla niin valtavan laaja tuotantokin ettei kaikista teoksista ole voinut millään muodostaa syvällistä käsitystä.
 
Mutta olettaisin oopperan don giovanninkin kuuluvan niihin figaron toisen näytöksen suurenmoisen ykdeksänsataakolmekymmentäseitsemän tahdin pituisen finaalin, ehkä g molli jousikvinteton ja vaikka d molli pianokonserton ohella.
 
Mozart muuten itse piti teoksen syntyaikana pianokvintettoaan kv neljäviisikaksi siihen asti parhaana milloinkaan säveltämänään teoksena. Ja todella ainutkertainen se onkin taidokkaassa puhallinsatsin hallinnassaan.
 
Mozarthan oli niihin aikoihin vuonna tuhatseitsemänsataakahdeksankymmentäneljä äkisti tajunnut säveltäjänä oman merkityksensä ja ryhtynyt pitämään teosluetteloa johon hän merkitsi sävellykset jotka tuntuivat hänestä täysipainoisilta.
 
Ensimmäinen teos jonka hän merkitsi luetteloon oli uusi es duuri konsertto pianolle kv neljäneljäyhdeksän jota muuan tutkija on pitänyt figaron esityönä. Luonteeltaan feminiinistä konserttoa numero seitsemäntoista voidaan pitää ensimmäisenä todella suurena konserttona niin erikoislaatuinen kuin tuo es duudi konsertto onkin.
 
Hei, kokeileppas tuota legendaarista pientä g molli sinfoniaa avauksen kuuluisine synkooppeineen kv sataseitsemänkytkolme josko säväyttäisi. Teoksen tuskainen tai intohimoimen mollisävy selittynee mozartin kokemalla ensirakkaudella.
 
Amadeus elokuvassa teos on saanut hieman kyseenalaista mainetta esiintyessään filmin alkukuvissa jossa salieri viiltelee ranteitaan ja hänet toimitetaan mielisairaalaan hoitoon. Näin ei kai kuitenkaan todellisuudessa käyny.
 
nuo avauksen synkooppirytmit kuullaan jo mozartin neljätoistavuotiaana säveltämässään mithridate opera serian mithridaten kolmannen näytöksen aariassa jos muistan oikein. Siitä mozart lienee saanut neronleimauksen sinfoniaansa . Joskushan nuo alitajuiset lainat ja vaikutteet toimivat myös toisin päin käänteisessä järjestyksessä suhteessa oopperoihin ja esmes kruunajaismessun eräät osat ja missa solemniksen agnus dei ovat antaneet virikkeen joillekin cosi fan tutten ja figarin kreivittären porgi amor aarioille come scoglio jne.niin suuri ajallinen etäisyys kuin teoksilla onkin.
 
Mozartkin muuten opiskeluvuosinaan padre martinins luona italiassa tutustui renessanssin kirkkomusiikkityyliin ja kuoropolyfoniaan jopa niin että hän vain puolessa tunnissa valvonnan alaisena sävelsi antifoninsa jolla hänet hyväksyttiin ikivanhaan ja arvostettuun filharmonia accademicaan. Padre joutui vain hiukan korjailemaan teosta että se olisi perinteiden mukaan kirjoitettu. Mozart sävelsi nuorena muitakin kirkkomusiikkiteoksia stile antico jotka saattaisivat säväyttää sinua
 
Ihmiskunnan historia on taiteellisen luomisen, vaan ei uskonsotien ja poliittisen vallankäytön historiaa
PVC
07.04.2017 17:09:55
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Taidan kuulla Mozartin samoin kuin mr. Gould:
 
He Gould took issue with the "facility for improvisation" that, he claimed, led Mozart to an over-reliance on conventional formulas in his compositions, most obviously in the "jaded, weary" works of his later years. In the C minor piano concerto K 491... Gould heard only "an appalling collection of cliches" of no greater potency than "inter-office memos".
 
"uupunut, väsynyt" teokset hänen myöhempinä vuosina. C minor pianokonsertto K 491 ... Gould kuulla vain "kauhistuttava kokoelma kliseitä" ei ole suurempi teho kuin "inter-muistioita".
 
megatherium
07.04.2017 17:37:23 (muokattu 07.04.2017 17:41:48)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

PVC: Taidan kuulla Mozartin samoin kuin mr. Gould:
 
He took issue with the "facility for improvisation" that, he claimed, led Mozart to an over-reliance on conventional formulas in his compositions, most obviously in the "jaded, weary" works of his later years. In the C minor piano concerto ... Gould heard only "an appalling collection of cliches" of no greater potency than "inter-office memos".
 
"uupunut, väsynyt" teokset hänen myöhempinä vuosina. C minor pianokonsertto ... Gould kuulla vain "kauhistuttava kokoelma kliseitä" ei ole suurempi teho kuin "inter-muistioita".

 
Uupunut ja väsynyt vasemman käden rutiininsa hallitsee titus oopperaa, kahta viimeistä jousikvintettoa, sielunmessua jotka ajoittuvat vuosiin tuhatseitsemänsataa yhdeksänkymmentäyksi. Jo klarinettikvintettokin ja klarinettikonsertto ja viimeinen pianokonsertto ovat syksyisiä luomuksia eikä olemassaolon ilo ole niiden keskeinen sanomansakaan.
 
Romanttisemmin kuin mikään aikaisempi teos soi c molli konsertto jonka synkät korostukset kaikuivat monissa romantiikan ajan teoksissa mozartin loihtiessa siihen tummaa epätoivon dramatiikkaa ja se saattaisi olla mozartin suurin lajityypin teos ellei es duurissa oleva sivuteema olisi serenadisävyineen suurenmoista avausta niin paljon heikompi ja gouldin mielestä täysin ala arvoinen suurenmoiseen pääteemaan verrattuna. Gould harmittelikin ettei mozart antanut orkesterituttejaan ja muutamia pianotunteja haydnille ja päästänyt tämän herran kehittelytaidot valloilleen. Mozart juuttuu hänen mielestään eoätoivoisesti es duuriin.. Lisäksi siinä on joitakin mielikuvituksettomia sekvenssejä ja mozart kirjoittanut pianolle anakronistisesti. Kokonaisuudessaan teos on kuitenkin suurimpia mitä on sävelletty.ihme ettei karajan tai böhmkään tehnyt enempää konserttoja kuin kv neljäviisiyhdeksän ja neljäkasikasi.
 
Ihmiskunnan historia on taiteellisen luomisen, vaan ei uskonsotien ja poliittisen vallankäytön historiaa
PVC
07.04.2017 18:07:46 (muokattu 07.04.2017 18:13:13)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

"Uupunut ja väsynyt " - kuulostaa krooniselta lyijymyrkytykseltä. Halvoissa viineissä oli tuohon aikaan lyijyä makeutusaineena. Selittäisi Mozartin taiteellisen alamäen.
 
"Mozart juuttuu hänen mielestään eoätoivoisesti es duuriin" - tuollainen aivotoiminnan jumittuminen viittaa myös lyijymyrkytykseen.
 
"Jo klarinettikvintettokin ja klarinettikonsertto ja viimeinen pianokonsertto ovat syksyisiä luomuksia eikä olemassaolon ilo ole niiden keskeinen sanomansakaan. " Lyijymyrkytyksen aiheuttama masennus?
 
megatherium
07.04.2017 19:53:28 (muokattu 07.04.2017 20:08:06)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

PVC: "Uupunut ja väsynyt " - kuulostaa krooniselta lyijymyrkytykseltä. Halvoissa viineissä oli tuohon aikaan lyijyä makeutusaineena. Selittäisi Mozartin taiteellisen alamäen.
 
"Mozart juuttuu hänen mielestään eoätoivoisesti es duuriin" - tuollainen aivotoiminnan jumittuminen viittaa myös lyijymyrkytykseen.
 
"Jo klarinettikvintettokin ja klarinettikonsertto ja viimeinen pianokonsertto ovat syksyisiä luomuksia eikä olemassaolon ilo ole niiden keskeinen sanomansakaan. " Lyijymyrkytyksen aiheuttama masennus?

 
Ehkä kysymyksessä oli vain luomisen tulen riuduttaman neron loppuun palaminen ja väsähtäminen. Mozart itse väitti että joku kateellinen kilpailija olisi antanut hänelle acqua toffanaa joka on arsenikkipitoinen myrkky tai sitten sitten syynä saattoi olla elohopeamyrkytys.uusimman teorian mukaan mozart ei menehtynyt nokkoskuumeeseen, munuaiskleroosiin tai schönnleininhenochin purppuraan, harvinaiseen tulehdustautiin vaan kypsentämättömästä lihasta saamiinsa trikiinimatoihin jonka oireisiin sopisi tuo jäsenten turpoaminen ja korkea kuume.. Mozart kertoi kirjeessä nauttineensa lihakääryleistä, che gusto, mikä maku.
 
Ei mozart liene varsinaisesti jumiutunut es duuriin kunhan glenn gould vain tapojensa mukaan irvailee ja liioittelee kun piano on helmeilevin juoksutuksin johdattanut es duuriin ja pianon viehättävään sivuteemaan jonka jälkeen se soi puhaltimien vuoropuheluna nostalgisin serenadisävyin etc.
 
Ihmiskunnan historia on taiteellisen luomisen, vaan ei uskonsotien ja poliittisen vallankäytön historiaa
PVC
07.04.2017 20:11:15
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Entä jos Mozart teki itsarin syömällä tahallaan trikiinimatoja kihiseviä lihakääryleitä?
 
Niin sen täytyi olla. Mikä tapa lähteä.
 
« edellinen sivu | seuraava sivu »
1 2

» Lisää uusi kirjoitus aiheeseen (Vaatii kirjautumisen)

Keskustelualueet «
Haku tästä aiheesta / Haku «
Säännöt «

Copyright ©1999-2017, Muusikoiden Net ry. Kaikki oikeudet pidätetään.
Palaute | Käyttöehdot | Rekisteriseloste | Netiketti | Mediakortti