Muusikoiden.net
08.12.2016
OGRE | Klikkaa tästä lisätietoa ja jälleenmyyjät 

Klassinen »

Keskustelualueet | Lisää kirjoitus aiheeseen | HakuSäännöt & Ohjeet | FAQ | Kirjaudu sisään | Rekisteröidy

Aihe: Neoklassista
1 2
Texel
02.07.2014 04:58:58
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Olen viime aikoina huomannut pitäväni erityisesti musiikista, jota luonnehditaan kai parhaiten neoklassiseksi. Esimerkkejä: Hindemith, Shostakovich, Prokofiev, Stravinsky, Englund, Britten, Roussel.
 
Olen täysi diletantti, joten en oikein osaa eritellä mikä näitä yhdistää ja mistä erityisesti pidän, mutta tätä uusinta mieltymystäni kiteyttää ehkä parhaiten Rousselin Sinfonietta (op.52). Rytmiä, rakennetta, särmää.
 
Uusien säveltäjien löytäminen on netistä huolimatta aika hidasta ja vaivalloista, joten osaisiko joku ehdottaa lisää nimiä joilta löytyisi vastaavanlaista materiaalia?
 
sub zero
02.07.2014 12:03:36 (muokattu 02.07.2014 12:09:59)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Siis tuommoista romantiikan jälkeistä tonaalisuutta ilmeisesti
 
Ehkäpä näiltä:
Nielsen (esim 4. sinfonia)
Janácek (esim. jousikvartetot)
Rautavaara (esim. 1. pianokonsertto ja 3. sinfonia*)
Bartók (esim. 5. jousikvartetto; musiikkia jousille, lyömäsoittimille ja celestalle)
Schönberg (1. kamarisinfonia - tältä säveltäjältä vain tämä)
 
*) ainakin kuulostaa tonaaliselta sävellysmenetelmästä riippumatta
 
(tää ei suostu laittamaan tuota Janácekin nimen korostettua c:tä oikein)
 
Vehkeet on levällään, sen kanssa eletään, sen kanssa edetään
Texel
02.07.2014 12:25:35 (muokattu 02.07.2014 20:05:51)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

sub zero: Siis tuommoista romantiikan jälkeistä tonaalisuutta ilmeisesti
 
Ehkäpä näiltä:
Nielsen (esim 4. sinfonia)
Janácek (esim. jousikvartetot)
Rautavaara (esim. 1. pianokonsertto ja 3. sinfonia*)
Bartók (esim. 5. jousikvartetto; musiikkia jousille, lyömäsoittimille ja celestalle)
Schönberg (1. kamarisinfonia - tältä säveltäjältä vain tämä)

 
Ilmeisesti, ilmeisesti! Rautavaara onkin tuttu ja Bartók jossakin määrin. Nielsen toimi heti ensi tahdeista lähtien, juuri sitä mitä hain takaa. Kiitos vinkeistä!
 
Edit: tämä Nielsenin 4. on aivan loistava! Samoin 5. kuulostaa erittäin mielenkiintoiselta.
 
outoniemi
04.07.2014 19:34:35 (muokattu 04.07.2014 19:36:43)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Itse kovasti tykkään Alfredo Casellan teoksista.
 
Esim:
 
http://www.youtube.com/watch?v=BHGTSTvwXDI
 
http://www.youtube.com/watch?v=Q1osxcPlMSo
 
http://www.youtube.com/watch?v=a7uwpB11TpM
 
Texel
06.07.2014 06:01:21
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Kiitos outoniemi vinkistä! Jotakin tässä 1900-luvun alkupuoliskon musiikissa on...
 
sellisti
06.07.2014 08:03:07
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Tsekkaamisen arvoinen nimi saattais olla myös Erwin Schulhoff. Itse joskus tykästyin kun kuulin hänen Sinfonian nro 2, se oli just tollasta rytmisesti aktiivista, aika värikkäästikin orkestroitua hindemithmäistä menoa.
 
Tuossa tuo sinfonia: https://www.youtube.com/watch?v=ig5QYpd-UBw
Jousikvartetto nro 1 alkaa niin ikään aika iloisen räväkällä osalla: https://www.youtube.com/watch?v=Q2pSLX-mWQw
 
Tuubista löytyy paljon lisää.
 
Metsän laidas munat jäi vetoketjun väliin / Kyllä siinä joutsenemo katsoi hyvin pitkään. -M. A. Numminen
Texel
06.07.2014 19:02:27
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

sellisti: Tsekkaamisen arvoinen nimi saattais olla myös Erwin Schulhoff. Itse joskus tykästyin kun kuulin hänen Sinfonian nro 2, se oli just tollasta rytmisesti aktiivista, aika värikkäästikin orkestroitua hindemithmäistä menoa.
 
Kiitos! Rupesin kuuntelemaan Spotifysta kolmatta sinfoniaa ja hyvä on. Tulee tosiaan mieleen tuosta Hindemithin Kammermusik 1, mutta isommalla orkesterilla. Ei se voi väärin olla, jos meno on hindemithmäistä.
 
ThrashGuitarist
07.07.2014 22:18:54
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Tuli neoklassista musiikkia kuunnellessa mieleen, että osaisitteko kertoa jotain säveltäjää, joka olisi säveltänyt paljon ohjelmistoa melodisille lyömäsoittimille (marimba ym)?
 
Texel
09.07.2014 07:56:46
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

ThrashGuitarist: Tuli neoklassista musiikkia kuunnellessa mieleen, että osaisitteko kertoa jotain säveltäjää, joka olisi säveltänyt paljon ohjelmistoa melodisille lyömäsoittimille (marimba ym)?
 
En osaa sinänsä vastata kysymykseen, mutta törmäsin sattumalta Rautavaaran perkussiokonserttoon https://www.youtube.com/watch?v=3GBhwvnYin8
 
Tuon muusikon (Colin Currie) kautta pääsee käsiksi muihinkin teoksiin.
 
sellisti
09.07.2014 17:06:36
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

ThrashGuitarist: Tuli neoklassista musiikkia kuunnellessa mieleen, että osaisitteko kertoa jotain säveltäjää, joka olisi säveltänyt paljon ohjelmistoa melodisille lyömäsoittimille (marimba ym)?
 
Muistelin että ainakin Darius Milhaud'lla olis konsertto, ja näin olikin. Löytyy tuubista:
 
https://www.youtube.com/watch?v=wJ4_U2eRue0
https://www.youtube.com/watch?v=1TgdCpXdJy4
https://www.youtube.com/watch?v=Y0dqy4nZisE
 
En tiedä voiko Milhaud'ta ihan neoklassikoksi lukea, jotain postmodernismia ennemminkin, mutta sinne päin. :)
 
Metsän laidas munat jäi vetoketjun väliin / Kyllä siinä joutsenemo katsoi hyvin pitkään. -M. A. Numminen
ThrashGuitarist
09.07.2014 17:43:30
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

sellisti: Muistelin että ainakin Darius Milhaud'lla olis konsertto, ja näin olikin. Löytyy tuubista:
 
https://www.youtube.com/watch?v=wJ4_U2eRue0
https://www.youtube.com/watch?v=1TgdCpXdJy4
https://www.youtube.com/watch?v=Y0dqy4nZisE
 
En tiedä voiko Milhaud'ta ihan neoklassikoksi lukea, jotain postmodernismia ennemminkin, mutta sinne päin. :)

 
Kiitti, aika jännää :)
 
Texel
11.07.2014 20:47:40
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Täytyy sanoa, että on ollut hyödyllinen tämä ketju ainakin itselleni. Olen löytänyt ketjun avulla Schulhoffin, Nielsenin ja Casellan. Nyt soi tätä kirjoittaessa Schulhoffin pianosonaatit... Ykkösluokan musiikkia. Säveltäjän elämä on muutenkin mielenkiintoinen ja traaginen. Nielsen taas... No en tiedä onko hän aivan sitä mitä lähdin ketjussa hakemaan, hänen musiikkinsa on ehkä enemmän tuonne romantiikan / Sibeliuksen suuntaan, mutta aivan loistavan hienoa ja kohottavaa musiikkia. Uskomaton juttu, että en ollut aikaisemmin hänestä kuullut. Casella: räiskyvää, arvaamatonta, jännittävää. Napakymppi!
 
megatherium
19.09.2014 12:21:38 (muokattu 19.09.2014 12:23:47)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Tunnetuin ja avostetuin neoklassinen sinfonikkomme yleisesti on joonas kokkonen varsinkin 3. sinfoniallaan. myös lauri saikkola joka aloitti postromantikikona liukui vähitellen uusklassismiin pateettisia ja lyyrisiä molliteemoja käyttävän traagisen sinfonian jälkeen joka omistettu kaatuneiden aseveljien muistolle kuten pari seuraavaakin sinfoniaa joissa voi kuulla muistumia sodan kauhuista tai ainakin ahti karjalaisen 1. sinfoniassa jossa kajahtavat laukaukset tuovat sota-ajan mieleen pyrkimyksen ppolyfoniaan kätkiessä jossain määrin romanttista yleisilmettä vaikka vasta 2. sinfoniasta alkaen neoklassinen juonne kävi ilmeisemmäksi tyylin uudustuessa jatkuvasti. niinikäänj nrautabvaara, ja sallinen edustavat uusklassismia.
 
Ihmiskunnan historia on taiteellisen luomisen, vaan ei uskonsotien ja poliittisen vallankäytön historiaa
wagneristi
18.10.2014 21:11:19
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Stravinski: Pulcinella, Psalmisinfonia, Oktetto puhallinsoittimille, Konsertto pianolle ja puhaltimille, Symphonies of Wind instruments ja Ebony Concerto
 
(En tiedä, ootko jo kuunnellut)
 
Texel
21.10.2014 04:54:25
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

wagneristi: Stravinski: Pulcinella, Psalmisinfonia, Oktetto puhallinsoittimille, Konsertto pianolle ja puhaltimille, Symphonies of Wind instruments ja Ebony Concerto
 
(En tiedä, ootko jo kuunnellut)

 
En ole kaikkia kuullut, kiitos vinkistä. Kuuntelin juuri tuota pianokonserttoa, erittäin hyvä. Stravinskyn (Stravinsk(y) vai (i), kumpaakin näkee?) tuotanto on kyllä hämmästyttävän laaja.
 
LesPaul70
21.10.2014 09:35:49
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Texel: Stravinskyn (Stravinsk(y) vai (i), kumpaakin näkee?) tuotanto on kyllä hämmästyttävän laaja.
 
Stravinski lienee normaalimpi kirjoitusasu suomenkielisessä tekstissä, Stravinsky englanninkielisessä. Vähän sama kuin Jevgeni vs Evgeny.
 
Stravinskin tuotanto on kieltämättä hyvin laaja ja polveileva. Mies tuntuu ehtineen kokeilla vähän jokaista musiikkityyliä elämänsä aikana, ikään kuin ei olisi ollut tyytyväinen niistä mihinkään. Kyynikko voisi todeta, että hänen sävellysuraansa luonnehtisi hyvin myös Orson Wellesin kuuluisa omaelämänkerrallinen lausahdus, "I started at the top and worked my way down." Ainakin jos mittarina on sävellysten suosio ja miten hyvin ne ovat vakiinnuttaneet paikkansa eri konserttitalojen ohjelmistoissa, tuo osuu erinomaisen hyvin.
 
En toki kiistä, etteikö myöhemmästäkin tuotannosta löytyisi helmiä ja taidokasta sävelsommittelua. Vaimoni lemppari Stravinskilta löytyy tuotannon keskivaiheilta. Itseäni kuitenkin Stravinskin myöhemmässä tuotannossa häiritsee se, että se on liian "järkimusiikkia", sinänsä ihan kivaa mutta pliisua ja hengetöntä. Alkuvaiheen nuoruuden into, uho ja luova hulluus tuottivat paljon värikkäämpää, tarttuvampaa ja säväyttävämpää musaa, ainakin minun makuuni.
 
Laudoista takki päälle vaan, sitten sä kelpaat manalaan.
sellisti
21.10.2014 18:59:00
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

LesPaul70: Stravinskin tuotanto on kieltämättä hyvin laaja ja polveileva. Mies tuntuu ehtineen kokeilla vähän jokaista musiikkityyliä elämänsä aikana, ikään kuin ei olisi ollut tyytyväinen niistä mihinkään. Kyynikko voisi todeta, että hänen sävellysuraansa luonnehtisi hyvin myös Orson Wellesin kuuluisa omaelämänkerrallinen lausahdus, "I started at the top and worked my way down." Ainakin jos mittarina on sävellysten suosio ja miten hyvin ne ovat vakiinnuttaneet paikkansa eri konserttitalojen ohjelmistoissa, tuo osuu erinomaisen hyvin.
 
Kieltämättä sieltä alkupuolelta löytyy tosi hyvää kamaa. Just yks päivä kuuntelin Tulilintua, ja luin netistä että säveltäjä itsekin suhtautui tuohon teokseen jotenkin vähättelevästi, jopa jo sen sävellysvaiheessa. Joltakin vanhemmalta säveltäjäkollegalta Stravinski oli myöhemmin varovasti kysynyt mitä hän piti Tulilinnusta, ja diplomaattinen vastaus oli vain, että "No, jostainhan sinunkin piti aloittaa". Ehkä se myöhempi matsku sitten on jotenkin syvällisempää ja merkittävämpää, mutta kyllä minuun uppoaa tuo häpeilemättömän ekspressiivinen, sointiväreillä ja harmonioilla nautiskeleva ja rytmisesti mielenkiintoinen tyyli, joka sitten omalla tavallaan huipentui Kevätuhrissa.
 
Metsän laidas munat jäi vetoketjun väliin / Kyllä siinä joutsenemo katsoi hyvin pitkään. -M. A. Numminen
wagneristi
01.11.2014 18:57:21
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Sen kyllä huomaa, että Stravinski oli hurahtanut kausiensa yhteydessä tietyihin soittimiin/soitinryhmiin. Ensimmäisessä (primitiivisessä) kaudessa lyömäsoittimet ovat aika vahvoilla (varsinkin Kevätuhrissa). Toisessa kaudessa selvästi puhallinsoittimet, esim. Konsertto pianolle ja puhaltimille, Symphonies for Wind instruments, Oktetto puhaltimille, Ebony concerto jne. Ja kolmennessa (sarjallinen) kuoro, esim. Threni, Cantata(yksi Stravinskin parhaista teoksista) The Flood, ja Messu.
Kaikissa kausissa klarinetti on hyvin yleinen ilmiö. Myös piano, vaikkakin sen käyttö väheni huomattavasti ensimmäisen kauden jälkeen.
 
wagneristi
01.11.2014 19:10:18
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

En toki kiistä, etteikö myöhemmästäkin tuotannosta löytyisi helmiä ja taidokasta sävelsommittelua. Vaimoni lemppari Stravinskilta löytyy tuotannon keskivaiheilta. Itseäni kuitenkin Stravinskin myöhemmässä tuotannossa häiritsee se, että se on liian "järkimusiikkia", sinänsä ihan kivaa mutta pliisua ja hengetöntä. Alkuvaiheen nuoruuden into, uho ja luova hulluus tuottivat paljon värikkäämpää, tarttuvampaa ja säväyttävämpää musaa, ainakin minun makuuni.
 
Juu totta, sellaista "loistoa", mitä löytyy varsinkin Tulilinnusta ja Petrushkasta ei kyllä löydy enää kolmannesta kaudesta.
On myös hyvin ristiriitaista, että kolmannesta kaudesta hyvin suuri osa on uskonnollisia teoksia, (Stravinski oli Robert Craftin mukaan itsekin hyvin uskonnollinen ihminen) ja ensimmäisen kauden jotkin teokset ovat hyvin "pakanallisia", varsinkin Kevätuhri.
 
megatherium
15.12.2014 00:53:51
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

sulho rannan sinfonia piccola avaa väärinymmäretyn neron uusklassisen kauden keskitetyn pelkistyneessä ilmaisussaan lähes kamarimusiikillisessa kirjoitustavassaan räjähttävine tuttiorkesterin fortepurkauksineen ja crescendoineen täynnä rytmistä ja älyllistä voimaa joka ei karta pakahduttavaa lyyris emotionaalista hehkua ja taidokasta motiivityöskentelyä joka jättää stravinskyn sinfonioiden frigidin mekaanisuuden ja maneeriuden varjoonsa
 
Ihmiskunnan historia on taiteellisen luomisen, vaan ei uskonsotien ja poliittisen vallankäytön historiaa
« edellinen sivu | seuraava sivu »
1 2

» Lisää uusi kirjoitus aiheeseen (Vaatii kirjautumisen)

» Kirjaudu sisään

Keskustelualueet «
Haku tästä aiheesta / Haku «
Säännöt «

Copyright ©1999-2016, Muusikoiden Net ry. Kaikki oikeudet pidätetään.
Palaute | Käyttöehdot | Rekisteriseloste | Netiketti | Mediakortti