Muusikoiden.net
06.12.2016
 

Klassinen »

Keskustelualueet | Lisää kirjoitus aiheeseen | HakuSäännöt & Ohjeet | FAQ | Kirjaudu sisään | Rekisteröidy

Aihe: Suuret muodot parhaiten hallinnut säveltäjä
1
JET
20.09.2010 19:27:46
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Kuka mielestäsi hallitsi parhaiten laajamuotoisten teosten kirjoittamisen isoille esityskoneistoille?
 
Pitkä ja haasteellinen muoto + yksittäisten teosten osien pituus ja rakenteellinen komplikoituneisuus, ja ison joukon soitinnukset, kuoron ja orkesterin käyttö. Kirkkoteokset, sinfoniat, romanttisen ja post-romanttisen kauden taiturikonsertot.
 
Siinä eiväitä vastaamiseen.
 
JET
21.09.2010 15:36:48
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

J.S.Bach on mun vastaus, hetken arpomisen jälkeen. H-mollimessu käyttää esityskoneistoaan täydellisesti niin että jokainen - cembalo, orkan tahi kuoron edustaja, vokalisti, j o k a i n e n jäsen tekee jotakin arvokasta.
 
Mahler teki aika paljon suurille muodoille, mutta käsistä lähtevän keskustelun yllyttämäseksi sanottakoon, että "kevyttä klassismia" -mainestaan huolimatta Mozart oli paljon suverenimpi suurille kokoonpanoille kirjoittaja.
 
ralliolli
21.09.2010 16:25:42
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Mahler ja Wagner minulle. Tuon isommin ja paremmin ei tarvitse enää hallita.
 
"Vain tärkeitä kysymyksiä kannattaa pohtia 2500 vuotta - myös silloin kun lopullinen totuus ja täsmällinen tieto on saavuttamattomissa." (Tomi Mäkelä, Musiikin filosofia ja estetiikka, s. 450)
sub zero
21.09.2010 16:41:50
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Bruckner sai ainakin suhteellisen pienen sinfoniaorkesterin kuulostamaan suurelta
 
en ole kännissä, en elä huumeessa, kirjoitan vaan viestini kovassa kuumeessa / rölötysketjut ovat mulle aika vaikeita, aina ei voi aavistaa moderaattorin aikeita
levesinet
21.09.2010 18:54:21
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Mulle se on Ravel tietysti
 
Moz-Art
21.09.2010 19:51:54
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

levesinet: Mulle se on Ravel tietysti
 
Mitkä Ravelin teokset tähän mielestäsi liittyvät? Muhun vaikutuksen ovat tehneet lähinnä pianoteokset. Esim. Boléro tuskin vakuuttaa kovin montaa muun kuin soitinnuksen osalta. Tziganekin on vielä aika banaalia.
 
levesinet
21.09.2010 20:21:56
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Daphnis et Chloé, täyspitkä balettiversio kuoron kanssa
 
JET
22.09.2010 10:54:22
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Beethoven ja tietysti Brahms ansaitsevat tulla mainituiksi, ja (erityis)lisämaininnan ansaitsee Mozart! Mozart tuotti kaikenkokoista musiikkia ja hallitsi niihin kuuluvat eri tekniikat; pakon sanelemana duunatut mm. pikku orkesteritanssit, ja sitten jotkut pianokappaleet ja laulut edustavat pientä, konserttomusiikki keskikokoista, hetkittäin suurtakin muotoa (samoin serenadit, jousikvintetot, monet sinfoniat jne).
 
Suurenmoisen suvereeni Jupiterin finaali sekä oopperoiden yhtyekohtaukset ovat isojen poikien sävellyksiä - vaikka orkesteri on romanttista orkesteria pienempi, ovat vaikutelmat vastaavia. Ja Figaron häiden 2. näytöksen finaalihan vetää vertoja Beethoven yhdeksännen finaalille.
 
sub zero
22.09.2010 12:38:49 (muokattu 22.09.2010 12:39:34)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

JET: Beethoven ja tietysti Brahms ansaitsevat tulla mainituiksi
 
Brahmsissa on hassua tuo saundin armoton raskaus, joka näkyy erityisesti pianokonsertoissa. Ja hauskasti sama raskaus on läsnä myös Brahmsin kamarimusiikissa, etenkin pianokvintetossa.
 
(raskaus ei kuitenkaan tule pianosta, vrt. esim 1. pianokonserton alku jo ennen pianon liittymistä)
 
ja (erityis)lisämaininnan ansaitsee Mozart!
 
C-molli-messu (nr. 17, "Grosse") ois etenkin valmistuessaan ollut Mozartin kaiketi suurpiirteisin työ.
 
en ole kännissä, en elä huumeessa, kirjoitan vaan viestini kovassa kuumeessa / rölötysketjut ovat mulle aika vaikeita, aina ei voi aavistaa moderaattorin aikeita
megatherium
22.09.2010 19:29:21
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Lauri saikkola 10 sinfonialla ja 12 sinfonietalla.siirtyi myöhäiromanmtisesta tyylistä kurinalaiseen pandiatoniseen uusklassismin 1950-luvulla vaikka sotakokemukset rintamalla painoivat leimansa suureen osaan hänen tuotantoaan myöhemminkin. sävelsi mys hehkuvan isänmaallisia orkesterirunoelmia talvi-ja jatkosodan knnykselläkin. kaikki siihen eivät pystyneet.
 
Ihmiskunnan historia on taiteellisen luomisen, vaan ei uskonsotien ja poliittisen vallankäytön historiaa
JET
23.09.2010 22:05:16
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Saikkolan päihittää Bach, en ole edes kuullut Saikkolaa, mutta provona väitän.
 
BoyOfSatanus
24.09.2010 05:36:21
Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

burzumin varg vikernes vai sitten dimmu molemmat on ainakin tosi hyviä mutta on niitä muitakin mutta ei viitsi kaikkia luetella
 
damn u
24.09.2010 09:04:45
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

BoyOfSatanus: burzumin varg vikernes vai sitten dimmu molemmat on ainakin tosi hyviä mutta on niitä muitakin mutta ei viitsi kaikkia luetella
 
Olen miettinyt Burzumin kohdalla juuri tuota pitkää linjaa yhden kappaleen kohdalla. Nimittäin
Filosofemilla oleva n. puolituntinen teos Rundgang Um Die Transzendentale Saule Der Singularitat
on minimalismissaan hyvin hienovaraisesti rakennettu teos, jonka jännite pitää hyvin alusta loppuun. Sen kaari ei ole rakennettu samanlaiseksi draamaksi kuin klassis-romanttisissa sinfonioissa, mutta muodon, keston, sävelmateriaalin ja soitinnuksen yhteys luo kokonaisuuden
joka on mielestäni erinomainen. Kuunnellessani sitä huomaan kaikesta huolimatta kokevani sen
eräänlaisena minimalistisena sinfonisena runona.
 
megatherium
24.09.2010 17:49:21
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

JET: Saikkolan päihittää Bach, en ole edes kuullut Saikkolaa, mutta provona väitän.
 
Ehkä ankaran kontrapunktisen satsin hallinnassa muttei välttämättä dramatiikan tajussa tai laajennetun harmonisen sanaston hallinnassa saati romanttisessa tunneilmaisussa, bachin musiikki on juurtunut duuri molli tonaalisuuteen kun saikkolan pandiatoninen tyyli karttaa duurin ja mollin sävellajituntua ja on sikäli paljon modernimpaa ja käyttää laajamuotoisempia rakenteita kuin bachilla oli edes edellytyksiä.
 
Ihmiskunnan historia on taiteellisen luomisen, vaan ei uskonsotien ja poliittisen vallankäytön historiaa
JET
25.10.2010 22:06:53
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

sub zero: Brahmsissa on hassua tuo saundin armoton raskaus, joka näkyy erityisesti pianokonsertoissa. Ja hauskasti sama raskaus on läsnä myös Brahmsin kamarimusiikissa, etenkin pianokvintetossa.
 
(raskaus ei kuitenkaan tule pianosta, vrt. esim 1. pianokonserton alku jo ennen pianon liittymistä)

 
Entäs III osa sinfoniassa n:o 3?
 
« edellinen sivu | seuraava sivu »
1

» Lisää uusi kirjoitus aiheeseen (Vaatii kirjautumisen)

» Kirjaudu sisään

Keskustelualueet «
Haku tästä aiheesta / Haku «
Säännöt «

Copyright ©1999-2016, Muusikoiden Net ry. Kaikki oikeudet pidätetään.
Palaute | Käyttöehdot | Rekisteriseloste | Netiketti | Mediakortti