Muusikoiden.net
05.12.2016
 

Klassinen »

Keskustelualueet | Lisää kirjoitus aiheeseen | HakuSäännöt & Ohjeet | FAQ | Kirjaudu sisään | Rekisteröidy

Aihe: Mahlerin sinfoniat eivät sytytä
1 2
kaakari
21.07.2010 19:37:25
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Eksistentiaalinen ongelmani on, että että Gustav Mahlerin sinfoniat eivät sytytä. Olen joskus yrittänyt niitä kuunnella, mutta yritykseksi on jäänyt. Ongelmia on monta. Ensiksi sinfonioiden tolkuton pituus. Toiseksi niiden mahtipontisuus ja pönäkkyys. Mahler käyttää valtavia orkestereita ja tekee suuria lausuntoja musiikillaan. Suuria tehoja voi saada aikaan myös yhdellä instrumentilla, mutta kerroppa se Gustaville. Kolmanneksi perinteinen sinfoninen teemojen kehittely ei mielestäni ole Mahlerin vahvoja puolia.
Arvostan Mahlerin hienoja yksinlauluja, mutta sinfonikkona en hänestä pidä. Sinfonikkojen ykkönen on minulle meidän oma sibbemme, mutta hyviä ovat myös Haydn, Nielsen, Mozart, Brahms (2. sinfonia!) ja Beethoven, vaikka pönötystauti tahtoo vaivata häntäkin joskus.
Onko ovi Mahlerin sinfonioihin avautunut muille?
 
megatherium
22.07.2010 19:06:34
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Yllätin itseni juuri tajuamasta pitkähkön mahlerkuuntelutauon jälkeen koskien erityisesti 9. sinfoniaa kaupunkilaisfolkloressaan ja vulgaariromanttisessa imelässä biedermeiersentimentossaan schopenhauerilaisen pessimismin sävyttämästä tendessistään ja hyperbolamaisen neuroottisen pingottuneisuuden kaipauksestaan huolimatta joka ilmenee kirkuvina purkauksina epäjohdonmuksisesti ohueen soitinnukseen vaihtuen, todetakseni vain ettei hänen retoriikkaansa värisyttänyt lainkaan sydäntäni dekadentin ja patologisen hysterian palvonnassaan joka transformoituu pitkästyytävyydeksi ja mitäänsanomattomuudeksi.
 
Ihmiskunnan historia on taiteellisen luomisen, vaan ei uskonsotien ja poliittisen vallankäytön historiaa
Schnowotski
22.07.2010 22:17:00
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

". . . Pfitzner made the fatal error of making clear that he did not share young Anton von Webern's opinion of the music of Gustav Mahler. Webern's response was that in that case, he and the distinguished composer fourteen years his senior had nothing further to discuss; he got up from his chair . . . and marched both his friend and himself out of the room."
 
Lainausmerkit, nuo kirjotetun kielen "kondomit" - väärinymmärrysten "ehkäisyvälineet".
sellisti
24.07.2010 18:08:43 (muokattu 24.07.2010 18:09:28)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

kaakari: Toiseksi niiden mahtipontisuus ja pönäkkyys. Mahler käyttää valtavia orkestereita ja tekee suuria lausuntoja musiikillaan. Suuria tehoja voi saada aikaan myös yhdellä instrumentilla, mutta kerroppa se Gustaville.
 
Mahler käyttää suurta orkesteria, kyllä, muttei todellakaan tyyliin "kaikki äänessä yhtaikaa koko ajan". Mulla ei ole tullut Mahleria kuunnellessa mitenkään erityisesti mieleen että tekstuuri ja sointi olisi jotenkin paksua tai täyteen ahdettua, ennemminkin Mahler käyttää paljonkin mielenkiintoisia soitinyhdistelmiä erilaisten sointivärien aikaansaamiseksi. Ja mitä tulee pelkistettyyn kokoonpanoon; esim. 5. sinfonian Adagiettossa Mahler onnistuu minusta luomaan todella hienon tunnelman hyvinkin pienillä eleillä ja vähillä soittimilla.
 
Mahtipontisesta ja pönäkästä minulla tulee mieleen ennemminkin Bruckner.
 
"Musiikki on kuin huumori. Toisille sitä ei kannata selittää, toisille ei tarvitse." -Kari Suomalainen
megatherium
26.07.2010 19:58:51 (muokattu 26.07.2010 19:59:00)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Philip Hale on kutsunut mahlerin musiikkia sekavaksi.
 
Ihmiskunnan historia on taiteellisen luomisen, vaan ei uskonsotien ja poliittisen vallankäytön historiaa
sub zero
26.07.2010 20:07:20 (muokattu 26.07.2010 20:09:35)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Periaatteessa pidän Mahlerin tyylistä, mutta käytännössä hän ei ihan suurimpiin suosikkeihin kuulu. Yhdeksäs on kokonaisuutena toimivin sinfonia (3, 6 ja 8 tosin kuulematta), viidennessä kaksi ensimmäistä osaa on loisteliasta. Seitsemäs on (finaalia lukuunottamatta) oikein kiva tunnelmaltaan ja kakkonenkin on ihan mukava. Mutta kai se sitten vaan on, että hänen sävelkielensä ei uppoa muhun ihan niin hyvin kuin vaikka tämän mainitun Brucknerin.
 
Yhdeksäs sinfonia on mielenkiintoinen jo rakenteeltaan. Ensimmäinen osahan vuorottelee hyvin tavanomaisen romanttisen melodian ja melko atonaalisten purkausten tai hälinöiden välillä. Sitten tulee peräkkäin kaksi sarkastista tanssia tai scherzoa ja adagio on jätetty sinne loppuun.
 
Fahrenden Gesellen sekä osa Wunderhorn -liedeistä on mulle sinfonioita rakkaampia. Fahrenden Gesellenin sankari on niin onneton sympaattisella tavalla, että se ei voi olla tekemättä muhun syvää vaikutusta. Das Lied von der Erdessäkin on paljon hyvää, tosin viimeiseen osaan en ole vielä jaksanut paneutua kunnolla.
 
Minulla on vielä odotuksia 8. sinfonian suhteen (josta Soltin levytys on seissyt hyllyssäni vuosia) sekä Das Lied von der Erden finaalin suhteen...
 
en ole kännissä, en elä huumeessa, kirjoitan vaan viestini kovassa kuumeessa / rölötysketjut ovat mulle aika vaikeita, aina ei voi aavistaa moderaattorin aikeita
kaakari
26.07.2010 20:22:21
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Sinfonioissa on kivoja osuuksia, joita kuuntelen. Seitsemännessä on kauniit Nachtmusik osuudet, nelosessa hieno loppu sopraano-sooloineen, vitosessa näppärä alku jne. Mutta sinfonioita kokonaisuudessaan en jaksa kahlata lävitse.
 
megatherium
29.07.2010 18:43:18 (muokattu 29.07.2010 18:56:09)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Mahlerin on sanottu käyttäneen kansanlauluntapaisia aiheita, joskus naiiveja, toisinaan kauniitakin sävelmiä, joita hän on käyttänyt ikään kuin sattumalta ja sitten heti viskannut syrjään. puhaltimia on käytetty liian usein soolosoittimina ja muutenkin. vaskipuhaltimet taas tuovat mieleemn sen, että mahler oli nuorena ihastunut sotilassoittokuntiin. Monissa arkipäiväisissä kohdissa panee aavistelemaan kansantanssin tapaisia aiheita. Sinfonioissa on harvoin omintakeista voimaa ja kaunopuheisuutta.
 
Orkesterinkäsittelyn ja muodon suhteen Mahler sai suurta edistystä aikaan. Ja riippumatta siitä kuinka hajalleen mahler kirjoittaa äänet tai säästeliäs on hänen partituurinsa soivat aina. hän ei antautunut värimässäilyyn joka oli saksaiselle koulukunnalle siihen aikaan tyypillistä kokonaisuuden ollessa luja jakamaton yhtenäisyys ja kosmos jossa on alkio-ja kehitysvaiheessa olevia possibiliteetteja, ja joka on enemmän kuin mitä väritekijöidensä summa.
 
Mahleriakaan ei sanottavammin sytyttänyt suomalainen kansallisromanttinen tyyli, joskaan ei muidenkaan, ja jota hän siben kevätlaulöun kohdalla nimitti kitschiksi pohjoismaisine soitinnusmaneereineen. aidomman vaikutuksebn häneen teki kestitsijänsä gallenin 11 ryyppyä ennen keittoa ja hänen jollansa. Eikä hän pitänyt bilettämisestä aamuun asti kuten täällä oli tapana vaan pyysi saada sulkeutua herrojen suosioon vetäytyäkseen yöpuulle makuukammariinsa.
 
Ihmiskunnan historia on taiteellisen luomisen, vaan ei uskonsotien ja poliittisen vallankäytön historiaa
sellisti
29.07.2010 23:28:02
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

megatherium: ...riippumatta siitä kuinka hajalleen mahler kirjoittaa äänet tai säästeliäs on hänen partituurinsa soivat aina. hän ei antautunut värimässäilyyn joka oli saksaiselle koulukunnalle siihen aikaan tyypillistä...
 
Juuri näin.
 
Muistanko väärin, vai eikös siihen Sibeliuksen ja Mahlerin kuuluisaan vuoropuheluun sinfonian luonteesta sisältynyt sellainenkin osuus - ikään kuin Sibeliuksen "vastaheitto" Mahlerin hieman besserwissermäiseen asenteeseen - että Mahler oli lopuksi tiedustellut Sibeliukselta: "Minkä sinfonioistani haluaisitte johtaa?" johon Sibbe oli jäätävästi vastannut: "En mitään". :D Tällainen on jostain jäänyt mieleen, saatan muistaa väärinkin...
 
"Musiikki on kuin huumori. Toisille sitä ei kannata selittää, toisille ei tarvitse." -Kari Suomalainen
megatherium
12.08.2010 19:58:17
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

sellisti: Juuri näin.
 
Muistanko väärin, vai eikös siihen Sibeliuksen ja Mahlerin kuuluisaan vuoropuheluun sinfonian luonteesta sisältynyt sellainenkin osuus - ikään kuin Sibeliuksen "vastaheitto" Mahlerin hieman besserwissermäiseen asenteeseen - että Mahler oli lopuksi tiedustellut Sibeliukselta: "Minkä sinfonioistani haluaisitte johtaa?" johon Sibbe oli jäätävästi vastannut: "En mitään". :D Tällainen on jostain jäänyt mieleen, saatan muistaa väärinkin...

 
Muistit nappiin. Sibe ei halunnut esiintyä teoksia tyrkyttävänä provinsiaalisena säveltäjänä vaan tasavertaisena kollegana eikä raaskinut näyttää juuri valmistuneen 3. sinfoniansa partituuria keskustellessaan sinfonian olemuksesta.
 
Ihmiskunnan historia on taiteellisen luomisen, vaan ei uskonsotien ja poliittisen vallankäytön historiaa
baron
15.08.2010 10:19:46 (muokattu 15.08.2010 10:20:13)
Kotisivu Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

megatherium: Muistit nappiin. Sibe ei halunnut esiintyä teoksia tyrkyttävänä provinsiaalisena säveltäjänä vaan tasavertaisena kollegana eikä raaskinut näyttää juuri valmistuneen 3. sinfoniansa partituuria keskustellessaan sinfonian olemuksesta.
 
Mikä megaa vaivaa? Ihan ymmärrettävä järkevä kirjoitus!
 
You can play any note on any chord. If it sounds "right", then it is (Mark Levine)
rkellu
15.08.2010 13:11:04
Kotisivu       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

kaakari: Eksistentiaalinen
 
nyt tais tulla käytettyä vähän liian isoa sanaa.
 
megatherium
19.08.2010 18:37:05 (muokattu 19.08.2010 18:56:02)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

baron: Mikä megaa vaivaa? Ihan ymmärrettävä järkevä kirjoitus!
 
Ehkäpä se johtuu vain siitä että siteerasin ulkomuistista säveltäjä-professori salmenhaaran tekemiä johtopäätöksiä säveltäjän omien lausumien pohjalta tämän todettua ettei ollut tullut vain sen vuoksi tapaamaan mahleria että tämä olisi luullut hänen vain halunneen tarjota tälle omia teoksiaan johdettavaksi. Mahlerilla oli kuitenkin paljon karumpi käsitys hänestä säveltäjänä kutsuessaan tätä musiikkimaailman ulkopuolella kasvaneeksi kansallisneroksi josta pidettiin aivan liikaa hälyä. Vaikkei tämä ollutkaan tutustunut arvioitavansa sinfonioihin otaksuttavasti lainkaan eikä johtanut laajamuotoisempia teoksia saati sitten viulukonserttoakaan.
 
Muutoin en mielelläni kirjoita säveltäjistä joihin minulla ei ole mitään suhdetta, joilla ei ole mitään annettavaa, eivät kosketa, puhuttele tai avaudu ja jotka ymmärrettävistä syistä johtuen eivät tällöin kuulu suosikkeihini mikäli sellaista outoa käsitettä voi oikein mieltää sikäli kun vain pieni osa säveltäjien tuotannosta on milloinkaan tullut mahdolliseksi millään tavoin edes arvioida ja pistää vaakakuppiin kapean ohjelmistotarjonnan vuoksi josta jälkipolvet eivät ole olleet vastuussa ohjelmiston ollessa vanhaa historiallista perua muinaisilta ajoilta ja pienen piirin päätäntävallassa muotoutunutta, johon hyvän ymmärryksenkään omaavat kultivoituneet intellektuellit kuuntelijat ja taiteennautiskelijat eivät voi vaikuttaa sikäli kun ovat koskaan edes voineet.
 
ohjelmiston runko kun näet lähinnä perustuu vain siihen mikä orkesterimuusikosta tuntuu miellyttävältä soittaa tai kapellimestarista vispata eikä ole liian komplisoitua harmoniselta rakenteeltaan käsittämättä paljon kromaattisia muunnoksia ja pidätyksiä sisältäviä harmonioita siis stimuloiden vain kosketusaistia älyn sijasta mitä tulee kansalliseen myöhäiasromanttiseen musiikkiperintöömme. Ymmärsitkö kritiikkini kärjen? Paljon on lukkoon lyötyjä toiveita. vähän niitä joista valita nuo toiveet.
 
Ihmiskunnan historia on taiteellisen luomisen, vaan ei uskonsotien ja poliittisen vallankäytön historiaa
levesinet
19.08.2010 19:09:27 (muokattu 19.08.2010 19:36:35)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

megatherium: Muutoin en mielelläni kirjoita säveltäjistä joihin minulla ei ole mitään suhdetta
 
Ja minä kun olen pannut merkille, että täällä on joku viime aikoina kirjoitellut erityisen ahkerasti sinfonikko Jean Sibeliuksesta liittäen hänet melkeinpä aiheeseen kuin aiheeseen. Delius vaan katosi jälettömiin. :D
 
Ei ne Mahlerin sinfoniat muakaan hirveästi innosta. Ongelman ydin on oikeastaan se, että ne ovat sinfonioita. Minusta tähän maailmaan mahtuisi nyt enemmän vaikkapa romanttisia serenadeja.
 
Nooh, Sibben "g-molliserenadi" on kyllä jotenkin raskasta kuunneltavaa. Serenadinhan pitäisi olla vähintään neliosainen teos vailla operaattisen ylidramaattisia paisutuksia, joita inhoan sinfonioissa. Ja toisen ihmisen kunniaksi eikä oman egon paisuttamiseksi... Sitä paitsi Sibben "g-molliserenadi" loppuu kuin seinään. :D
 
baron
19.08.2010 23:02:10
Kotisivu Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Helpotus! Mega on kunnossa.
 
You can play any note on any chord. If it sounds "right", then it is (Mark Levine)
megatherium
24.08.2010 18:12:58 (muokattu 24.08.2010 19:01:20)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

levesinet: Ja minä kun olen pannut merkille, että täällä on joku viime aikoina kirjoitellut erityisen ahkerasti sinfonikko Jean Sibeliuksesta liittäen hänet melkeinpä aiheeseen kuin aiheeseen. Delius vaan katosi jälettömiin. :D
 
Ei ne Mahlerin sinfoniat muakaan hirveästi innosta. Ongelman ydin on oikeastaan se, että ne ovat sinfonioita. Minusta tähän maailmaan mahtuisi nyt enemmän vaikkapa romanttisia serenadeja.
 
Nooh, Sibben "g-molliserenadi" on kyllä jotenkin raskasta kuunneltavaa. Serenadinhan pitäisi olla vähintään neliosainen teos vailla operaattisen ylidramaattisia paisutuksia, joita inhoan sinfonioissa. Ja toisen ihmisen kunniaksi eikä oman egon paisuttamiseksi... Sitä paitsi Sibben "g-molliserenadi" loppuu kuin seinään. :D

 
Käsitit hieman toisin esteettisfilosofiset formulaationi ja tendenssini kuin olin tarkoittanut, sillä olen joskus verrannut siban sinfonioiden tekemää vaikutusta ja niiden herättämiä tuntoja syksyisen koleaan sadesäähän, harmaudesta, ikävystyttävyydestä ja jäätävästä kylmyydestä johtuen, johtuen niiden kait klassistisen objektiivisesta viileydestä ja ylhäältä annettuja teemojen odottamisen inspiraatiovaatimuksesta huolimatta niiden tietystä teoretisoivasta kirjoituspöytämäisyydestä alkusolun luonnetta koskevassa muotoiluprinsiipissään, joista kaikki sinfonian tai sen yksittäisen osan tärkeimmät teemat ovat johdettavissa ja siihen palautettavissa muodon kasvaessa orgaanisesti teemoista beethovenia pelkistetymmin.
 
brahmsilla sinfonian parin sävelen motiivista rakentuvan tai sointukulun muodostavan ydinaiheen liikkuessa äänestä toiseen, muodoastaen välillä bassoa melodialle, tai säestyksessä ikiaikaisen cantus firmus-tyylin mukaissti.Berliozilla se kiteytryi idee fixen itsetarkoitukseksi kun brucknerilla ja melartinillakin se kaavoittui kehysteemojen ja johtoteemojen sinfonian rakentelua edesauttaviksi klisheiksi. Kai maasaloa mukaillen.
 
Sen sijaan suhteeni lukemattomien muidenkin entuudestaan tuntemattomienkin suomalaisten säveltäjien musiikkiin on muuttunut kielteisestä myönteiseksi, esimerkkinä armas launis ja hänen postwagneriaaniset oopperapyrkimyksensä tai agnostismista luopumiseni taiteellisesti kunnianhimoisemmpaan tuotantoon kykenevän sinfonikko melartinin kohdalla joka ylitti kaikki odotukseni profiilikkailla teoksillaan siiokajokea ja muita sinfonisia runoelmia tai pianopreludeja, atonaalisia koskenniemi-lauluja tai joiytakin jiousikvartettojakin myöten joissa näiden kaikkien säveltäjien teoksissa on intohimon kieliä värisyttävää hengenpaloa ja objektivoituja sydämenliikkeitä, joka puhuu dionyysisen hurmion kieltä saaden kuulijaparan ekstaasiin hyvänä päivänä otollisessa viretilassa.
 
On kai tarpeetonta sanoakaan että etenkään viime vuosisadan säveltaiteessa teosten emotionaalinen hehku ja ekspressiivinen melodiseen kauneuteen liittyvät melodisilmaisulliset ansiot eivät ole ole niiden ainoa repertoaariin hyväksymisen oikeuttava tekijä vaan ennemminkin sinfonisen ankaruuden ja logiikan vaatimus sävelkieletään konservatiivistenkin säveltäjien kohdalla luodessaan kaikkien aiheiden välille sisäisen siteen millä tekijä'llä eio kuitenkaan ole suoraa yhteyttä musiikin kompetenssiin vaikuttaa kuulijan intohimoihin, tunteisiin ja affekteihin sillä välittömyydellä ja emotionaalisella musertavuudellakin johin ns. suoraan kuulijan sydämeen musiikiaan toivoen säveltämään voivat säveltäjät kykenevät niin tekemään
 
Uskokaa tai älkää mutta minulta kesti vuosikymmeniä herätä ja tajuta käsittämään ja löytämään ne säveltäjät jotka sittemmin olen kokenut henkilökohtaisesti itselleni tärkeiksi ja niihin joihin suinkin on ollut rajallisen levytarjonnan vuoksimahdollisuus, olen palannut yhä uudestaan ja ja jotkla ovat tarjonneet henkistä nautintoa ja pakaduttavia kokemuksia ja sieluntiloja niin kuin ei koskaan ennen suomalaisessa säveltaiteessa näin kohdallani ollut tapahtunut.
 
Englannissa arvokasta kansallista musiikkiperintöä riippumatta kuuluuko se repertoaariin tallennetaan paljon ahkerammin kuin meillä. velvoittaako sivistys vai aateluus?
 
Ihmiskunnan historia on taiteellisen luomisen, vaan ei uskonsotien ja poliittisen vallankäytön historiaa
rkellu
04.09.2010 13:20:06
Kotisivu       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

megatherium: bilettämisestä aamuun asti kuten täällä oli tapana
 
bilettäminen reippaasti seuraavaan PÄIVÄÄN asti > bilettäminen aamuun asti
 
velipesonen
10.09.2010 09:39:28
Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

megatherium: Englannissa arvokasta kansallista musiikkiperintöä riippumatta kuuluuko se repertoaariin tallennetaan paljon ahkerammin kuin meillä. velvoittaako sivistys vai aateluus?
 
Englantilaiset ovat tunnetusti maailman epämusikaalisin kansa, mutta ehkä heillä silti on enemmän arvokasta kansallista musiikkiperintöä tallennettavaksi asti kuin meillä.
 
A Socially Backward Individual
megatherium
15.09.2010 19:59:45 (muokattu 15.09.2010 20:00:45)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

velipesonen: Englantilaiset ovat tunnetusti maailman epämusikaalisin kansa, mutta ehkä heillä silti on enemmän arvokasta kansallista musiikkiperintöä tallennettavaksi asti kuin meillä.
 
No en kyllä usko, siellä yksityiset tahot ilmeisesti rahoittavat halukkaammin taidelaitosten toimintaa kuin meidän systeemissämme jossa tyyliin kuluu mankua opetusministeriöltä ja luovansäveltaiteen edistämissäätiöltä sponsorituloja ja ilman niitä levytysprojektit kuivuvat kasaan, kuten kävi kuulan kokonaisteosten julkaisulle. vain murto-osa suomen musiikkiaarteistosta on julkaistu levyllä.ja siihen se tulee jäämäänkin.vain nykymusikki ja julkkissäveltäjät kiinnostaa levy-yhtiöitä ja artisteja ei kaunomusiikki.
 
Ihmiskunnan historia on taiteellisen luomisen, vaan ei uskonsotien ja poliittisen vallankäytön historiaa
levesinet
15.09.2010 20:08:36
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

megatherium: vain nykymusikki ja julkkissäveltäjät kiinnostaa levy-yhtiöitä ja artisteja ei kaunomusiikki.
 
Kaunomusiikki - mainio sana, jota voisi alkaa viljellä sopivissa yhteyksissä.
 
« edellinen sivu | seuraava sivu »
1 2

» Lisää uusi kirjoitus aiheeseen (Vaatii kirjautumisen)

» Kirjaudu sisään

Keskustelualueet «
Haku tästä aiheesta / Haku «
Säännöt «

Copyright ©1999-2016, Muusikoiden Net ry. Kaikki oikeudet pidätetään.
Palaute | Käyttöehdot | Rekisteriseloste | Netiketti | Mediakortti