| Aihe: Musiikista ja säveltäjistä sanottua | |
|---|
|
Kerättäskö tänne hienoja (ja vähemmän hienoja) mietelmiä yms. musikiista sekä klassisen musiikin säveltäjistä? Itse tiedän niitä kovin vähän. Olen kuitenkin joskus lukenut kovin viisaita ajatuksia esim. siitä, mitä musiikki on. Olis hienoa saada kerättyä tänne niitä iso pino! :) | |
Sibelius: Monet sanoisivat kotiani vaatimattomaksi, mutta minulle se kelpaa. En ole kuin Verner von Heidenstam, ruotsalainen runoilija, joka rakennutti itselleen hienon huvilan ihanan järven rannalle ja valitti sitten, että ei pysty tekemään hyvää työtä, kun kaikki hänen ympärillään saa hänet häpeämään kirjoittamaansa. Minä olen ollut nokkelampi. Rakensin talon ympäristöön, joka ei ole liian kaunis. Niinpä, kun sävellän musiikkiani, on mahdollista, että en häpeä sitä!
Omituinen yhdenkaltaisuus vallitsee meidän aikamme ja Bachia edeltäneen vuosisadan välillä. Silloin olivat kirkkosävellajit hajoamistilassa. Ne eivät saattaneet pitää pintaansa sen takia että olivat konstruoituja ja vailla lujaa pohjaa. Ne saivat antaa sijaa tonaalisuudelle, jolla oli oma perustansa ikivanhassa kansanlaulussa. Nyt näkyy selvästi, että meidän moderni tonaalisuutemme horjuu.
Mutta ei tule mennä repimään alas vanhaa ellei ole panna sen tilalle jotakin uutta. Tämä ei onnistu sillä tapaa, että rakennetaan säveljärjestelmä se on löydettävä elävänä kansansävelestä.
Menen niin pitkälle tässä väitteessä, että kaikki nk. mielenkiintoiset käänteet, modulaatiot ym. ovat vain ohimenevästi arvokkaita, ellei niiden siemen ole kansanmusiikissa.
Musiikki alkaa siinä, missä kielen mahdollisuudet loppuvat. Siksi kirjoitan musiikkia.
Älä koskaan kirjoita tarpeetonta nuottia. Jokainen nuotti täytyy elää.
Virhe! Tyhjä tai liian lyhyt kirjoitus!...
Kitarat: http://my.opera.com/KK91/albums/slideshow/?album=969652 | |
Musiikki alkaa siinä, missä kielen mahdollisuudet loppuvat. Siksi kirjoitan musiikkia.
myös batman sanoi televisiosarjassa robinille, että musiikkia opiskellaan, koska se on universaali kieli
en ole kännissä, en elä huumeessa, kirjoitan vaan viestini kovassa kuumeessa /
rölötysketjut ovat mulle aika vaikeita, aina ei voi aavistaa moderaattorin aikeita |  Timo.T
10.03.2010 14:38:47 (muokattu 10.03.2010 14:39:09) | |
|
sub zero: myös batman sanoi televisiosarjassa robinille, että musiikkia opiskellaan, koska se on universaali kieli
musiikki ei ole kieli, silla ei voi sanoa mitaan. yhtalaisyyksia on, mutta kieli se ei ole. | |
Kuhmon kamarimusiikkifestarin viime vuoden käsiohjelmistosta poimittua:
"Jos Beethoven on hämärä ja epäyhtenäinen, se ei johdu ns. villistä omaperäisyydestä, josta häntä kiitetään. Pikemmin se johtuu siitä, että hän käänsi selkänsä musiikin ikuisille arvoille ja sai siten väärin perustein lisää mainetta ja kunniaa."
F. Chopin
"Chopin on taas yksi niistä heppoisista tyypeistä, joilla on tukku nuotteja oikeassa kädessä, akateemista tavaraa vasemmassa. Hänen harvat orkesteriteoksensa paljastavat tiedon ja tekniikan täydellisen puuttumisen. Hän on seurapiiridaami hermoineen, pitsityö helmassaan."
Mili Balakirevin kirje ystävälle
"Brahmsia kuunnellessa ei voi lakata ihmettelemästä, onko hän todella syvällinen vai yrittääkö hän naamioida mielikuvituksen puutteen kaivautumalla syvälle ehtyvään inspiraatioonsa."
Tsaikovski
"Straussin valssi on minulle mieluisampi kuin Brahmsin sinfonia
Anton Bruckner
"Sivumennen sanottuna, Bruckner inhottaa minua, hänellä ei ole käsitystä musiikin logiikasta tai jäsentyneestä rakenteesta."
Johannes Brahms
"Kuinka on mahdollista, että aina kun en pidä teoksesta sen on säveltänyt Villa-Lobos?"
Stravinsky
"Vahinko, että hänen musiikistaan puuttuu uudistamisen henki, se on melko sovinnaista ja yllätyksetöntä. Ei kuitenkaan huonoa, hän kyllä
tietää mitä tahtoo..."
Prokofjev Shostakovitsista
"Huomasin Prokofjevissa syvällistä persoonallisuutta
ainoastaan silloin, kun hän pelasi _akkia."
Stravinsky Prokofjevin ja Oistrahin shakkiottelusta
"Hänen Kevätuhrinsa on alkukantaista mölyämistä. Odotahan kun saat Alan ja Lollin, siinä kuulet tehokkaasti sykkiviä mutta hallittuja ja balettiin sopivia ratkaisuja."
Prokofjev kirjeessä Mjaskovskille
"Tapasin hiljattain Stravinskyn. Hän sanoo 'minun Tulilintuni', 'minun Kevätuhrini', niin kuin lapsi sanoo 'minun hyrräni', 'minun vanteeni'. Ja juuri sitä hän
onkin: hemmoteltu lapsi, joka työntää välillä sormensa musiikin nenään. Hän on myös villi nuorukainen,
joka käyttää kirkuvia solmioita ja suutelee naisia kädelle astuen samalla näiden varpaille. Vanhana hänestä tulee sietämätön, eli hän ei siedä minkäänlaista musiikkia."
Claude Debussy
"Näytätte olevanne kauhuissanne siitä, että ette kirjoita kuten Schumann. Minäpä sanon teille jotakin. Kun Schumann ajattelee, hän teoretisoi laveasti ja esittää todistuksen vasta myöhemmin. Kun hän teokseensa tyytyväisenäkin korjaa sitä tai, mikä vielä pahempaa, lisää siihen jotain, hän märehtii sellaista mikä tuli jo sanotuksi. Me venäläiset emme ole
märehtijöitä."
Musorgski kirjeessä Rimski-Korsakoville
Aika hauska on Webernin ranttaus filosofeista:
"His (Schopenhauer's) ideas about music were unprecedented, yet he made the stupidest possible judgment - he preferred Rossini to Mozart! --- And again, Goethe - what did he like? Zelter! Schubert sends him the 'Erl-King' he doesn't even look at it. --- Nietzsche - again,his contact with Wagner was not musical, only intellectual and philosophical."
Muistaako joku tai löytäisikö joku sen Boulezin vittuilun, jossa hän hauskalla tavalla stereotypioi mm. mainittua Weberniä ja myös muita tuon piirin säveltäjiä: Alban Bergiä ja Arnold Schönbergiä.
Lainausmerkit, nuo kirjotetun kielen "kondomit" - väärinymmärrysten "ehkäisyvälineet". | |
"Bach antoi meille Jumalan sanan, Mozart Jumalan naurun ja Beethoven Jumalan tulen, ja Jumala antoi meille musiikin, jotta voisimme rukoilla ilman sanoja."
-jonkun saksalaisen oopperatalon edustalle sijoitettu teksti
en ole kännissä, en elä huumeessa, kirjoitan vaan viestini kovassa kuumeessa /
rölötysketjut ovat mulle aika vaikeita, aina ei voi aavistaa moderaattorin aikeita | |
noita kateellisten säveltäjien toisista sanomia juttuja lukiessani rupesin miettimään: oliko suurten säveltäjien joukossa ketään nöyrää tapausta?
en ole kännissä, en elä huumeessa, kirjoitan vaan viestini kovassa kuumeessa /
rölötysketjut ovat mulle aika vaikeita, aina ei voi aavistaa moderaattorin aikeita | |
sub zero: noita kateellisten säveltäjien toisista sanomia juttuja lukiessani rupesin miettimään: oliko suurten säveltäjien joukossa ketään nöyrää tapausta?
sanoisin etta epävarmoja kyllä paljon, mut ei kyl noyrää tule mieleen, voin olla pahasti väärässäkin. | |
Timo.T: sanoisin etta epävarmoja kyllä paljon, mut ei kyl noyrää tule mieleen, voin olla pahasti väärässäkin.
Bruckner vois melkein olla, vaikka se tossa sitaatissa Brahmsia negatiiviseen sävyyn kommentoikin
en ole kännissä, en elä huumeessa, kirjoitan vaan viestini kovassa kuumeessa /
rölötysketjut ovat mulle aika vaikeita, aina ei voi aavistaa moderaattorin aikeita | |
sub zero: noita kateellisten säveltäjien toisista sanomia juttuja lukiessani rupesin miettimään: oliko suurten säveltäjien joukossa ketään nöyrää tapausta?
Ainakin itselle Joseph Haydnista on välittynyt sellainen kuva.
"Alkoholiasioissa on syytä muistaa että liika on tietysti aina liikaa, mutta kohtuus on ehdottomasti liian vähän." -K.A. Fagerholm | |
sub zero: noita kateellisten säveltäjien toisista sanomia juttuja lukiessani rupesin miettimään: oliko suurten säveltäjien joukossa ketään nöyrää tapausta?
En nöyristä tiedä, mutta onhan niitäkin esimerkkejä vaikka kuinka paljon kun joku säveltäjä on ihan hurjana suitsuttanut jonkun aikalaisensa teosta/teoksia. Esim. Brahms sanoi kuultuaan Dvorakin sellokonserton että jos hän olisi tiennyt että tuollaisen konserton voi säveltää sellolle niin hän olisi itsekin sellaisen säveltänyt. Debussy taas kannusti Ravelia, jonka jousikvartetto sai ensiesityksessään murska-arvostelut, sanomalla "Musiikin jumalien ja itseni nimissä - älä muuta ainoatakaan säveltä kvartetossasi". Ja Schumannin lausahdus "hatut pois päästä, hyvät herrat - seurassamme on nero!" Chopinin soittaessa omia sävellyksiään lienee tuttu monille.
"Musiikki on kuin huumori. Toisille sitä ei kannata selittää, toisille ei tarvitse." -Kari Suomalainen | |
Schnowotski:
Muistaako joku tai löytäisikö joku sen Boulezin vittuilun, jossa hän hauskalla tavalla stereotypioi mm. mainittua Weberniä ja myös muita tuon piirin säveltäjiä: Alban Bergiä ja Arnold Schönbergiä.
Vihdoinkin löysin kokoelman näitä, en tiedä jutun todenperäisyydestä, mutta Boulezin tuntien pitäisi näitä aivan mahdollisina:
Alban Berg. "Bad taste."
Brahms. "A bore."
John Cage. "A performing monkey."
Olivier Messiaen. "Brothel music."
Schoenberg. "Ostentatious and obsolete romanticism."
Karlheinz Stockhausen. "A hippie."
Tchaikovsky. "Abominable."
Verdi. "Stupid, stupid, stupid!"
Muistaakseni joskus tuohon listaan oli liitetty vielä hänen kommenttinsa Webernistä. Jotain se vittuili siitä, että Webern ei ollut yhtä kova sarjallistikko kuin hän itse tms.
Lainausmerkit, nuo kirjotetun kielen "kondomit" - väärinymmärrysten "ehkäisyvälineet". | |
"Jos Beethoven on hämärä ja epäyhtenäinen, se ei johdu ns. villistä omaperäisyydestä, josta häntä kiitetään. Pikemmin se johtuu siitä, että hän käänsi selkänsä musiikin ikuisille arvoille ja sai siten väärin perustein lisää mainetta ja kunniaa."
F. Chopin
Jos Chopin on todella noin sanonut, häntä ei voi muuta kuin kiittää tarkkanäköisyydestä. | megatherium
18.03.2010 18:22:20 (muokattu 18.03.2010 18:46:45) | |
|
Timo.T: musiikki ei ole kieli, silla ei voi sanoa mitaan. yhtalaisyyksia on, mutta kieli se ei ole.
Se mitä musiikilla voi ilmaista käsittää paljon enemmän kuin mitä järjellisillä välillisintä tietotapaamme kiihdyttävillä sanoilla, on mahdollista kertoa, nimittäin tunteita intohimoja ja affekteja välittömyydellä, joka vaikuttaa sähkövarauksen tavoin tiedoitsemisen puhtaan subjektin tajuntaan heijastuneina tahdonliikkeinä jotka puhdas ja objektiivinen äly on sublimoinut ja objektivoinut laulussa paljon voimakkaamin kuin ne sanat joihin tämä musiikki on kirjoitett kyeten ilmaisemaan yksin omin keinoin kaikki tunteet joiden sanbojen niihin liittyessä tarjoutuvat niiden objektit.
Absoluuttinen musiikki jolla ei ole mitään semanttista sisältöä ei välitä ulkomusiikillisia merkityksiäkään koska kyseessä on vain sävelin sanottava asia jolla ei voida maalailla oopperassa sellaista sanallista filosofista eksistentiaalista konfliktia kuin ollako vai eikö olla ollessaan vaikutustavaltaan toisenlainen jäöljitellessään sydämenliikkeiden hienointakin vivahdetta, vaikka tällä tavoin itse asiassa se on maailman olemuksen, tahdon tyydytyksen ja enemmän tai vähemmän sitä vastustavan pienemmän tai suuremman tuskan uskollinen ja älyn mukainen kuva ja tahdonliikutuksen vastine tajunnasta pois tungettua tahtoa itseään kiihdyttämättä kohottaessaan ja muuttaessaan tunteita nopeasti toiseen vireeseen kokiessamme olevamme kuin kirkkauteen kohotettuja ja valaistuneita kun esim. melartinin 3. F-duuri sinfonian kosmisia tähtisumuja enteilevä mystinen avaus puhkeaa soimaan trumpetin virittäessä sen ylle taivaallisen kauniin teeman jonka vertaista musiikin historia ei toista tunne.
Itse asiassa vertaisinkin suurelle yleisölle tuntemattomaan kotimaiseen musiikinhistoriaan ja sen sävelaarteisiin tutustumista ja tutkimusmatkan tekemistä avaruuden etäisimpienkin kolkkien luotaamiseen vastaavalla nautinnolla jonka soisi useampien intresseihin. Sillä olen vakuuttunut ja uskon säveltaiteemme historian kätkevän runsaasti kiehtovaa säveltaidetta joka odottaa löytämistään kunhan niitä päästään levyttämään toden teolla.
Ihmiskunnan historia on taiteellisen luomisen, vaan ei uskonsotien ja poliittisen vallankäytön historiaa | Timo.T
18.03.2010 23:11:00 (muokattu 18.03.2010 23:11:38) | |
|
megatherium: Se mitä musiikilla voi ilmaista käsittää paljon enemmän kuin mitä järjellisillä välillisintä tietotapaamme kiihdyttävillä sanoilla, on mahdollista kertoa, nimittäin tunteita intohimoja ja affekteja välittömyydellä, joka vaikuttaa sähkövarauksen tavoin tiedoitsemisen puhtaan subjektin tajuntaan heijastuneina tahdonliikkeinä jotka puhdas ja objektiivinen äly on sublimoinut ja objektivoinut laulussa paljon voimakkaamin kuin ne sanat joihin tämä musiikki on kirjoitett kyeten ilmaisemaan yksin omin keinoin kaikki tunteet joiden sanbojen niihin liittyessä tarjoutuvat niiden objektit.
Absoluuttinen musiikki jolla ei ole mitään semanttista sisältöä ei välitä ulkomusiikillisia merkityksiäkään koska kyseessä on vain sävelin sanottava asia jolla ei voida maalailla oopperassa sellaista sanallista filosofista eksistentiaalista konfliktia kuin ollako vai eikö olla ollessaan vaikutustavaltaan toisenlainen jäöljitellessään sydämenliikkeiden hienointakin vivahdetta, vaikka tällä tavoin itse asiassa se on maailman olemuksen, tahdon tyydytyksen ja enemmän tai vähemmän sitä vastustavan pienemmän tai suuremman tuskan uskollinen ja älyn mukainen kuva ja tahdonliikutuksen vastine tajunnasta pois tungettua tahtoa itseään kiihdyttämättä kohottaessaan ja muuttaessaan tunteita nopeasti toiseen vireeseen kokiessamme olevamme kuin kirkkauteen kohotettuja ja valaistuneita kun esim. melartinin 3. F-duuri sinfonian kosmisia tähtisumuja enteilevä mystinen avaus puhkeaa soimaan trumpetin virittäessä sen ylle taivaallisen kauniin teeman jonka vertaista musiikin historia ei toista tunne.
Itse asiassa vertaisinkin suurelle yleisölle tuntemattomaan kotimaiseen musiikinhistoriaan ja sen sävelaarteisiin tutustumista ja tutkimusmatkan tekemistä avaruuden etäisimpienkin kolkkien luotaamiseen vastaavalla nautinnolla jonka soisi useampien intresseihin. Sillä olen vakuuttunut ja uskon säveltaiteemme historian kätkevän runsaasti kiehtovaa säveltaidetta joka odottaa löytämistään kunhan niitä päästään levyttämään toden teolla.
niin, mutta esim hyva runous ja proosa voi ilmaista noita myos, ja samalla kertoa mulle paljon kello on, tai mita ma voisin syoda lounaaks huomenna. se on kieli, musiikki ei ole sita, musiikki on ajattelutapa. | megatherium
26.03.2010 17:57:06 (muokattu 26.03.2010 17:58:14) | |
|
Timo.T: niin, mutta esim hyva runous ja proosa voi ilmaista noita myos, ja samalla kertoa mulle paljon kello on, tai mita ma voisin syoda lounaaks huomenna. se on kieli, musiikki ei ole sita, musiikki on ajattelutapa.
musiikki on kuitenkin kieli joka kertoo salaista tarinaa tahdostamme ja sen kaikista vireistä ja pyrkimyksistä moninaisine vastuksineen ja yrityksineen ja heijstellen aineetonta näkymätöntä henkimailmaa kun sanat objektiivista näkyvää maailmaa ja sen aineellista materiaalista todellisuutta.
Ihmiskunnan historia on taiteellisen luomisen, vaan ei uskonsotien ja poliittisen vallankäytön historiaa | |
Debussy taas kannusti Ravelia, jonka jousikvartetto sai ensiesityksessään murska-arvostelut, sanomalla "Musiikin jumalien ja itseni nimissä - älä muuta ainoatakaan säveltä kvartetossasi."
Muistelen kuulleeni Ravelin toivoneen hautajaisissaan soitettavaksi Debussyn Faunin iltapäivää, koska se on ainut täydellinen musiikkikappale mitä koskaan on sävelletty.
Ravelin kerrotaan kuitenkin sanoneen myös: "Jos minulla olisi aikaa, orkesteroisin La Merin uudelleen". Noh, joka tapauksessa miehethän arvostivat toisiaan ja toistensä töitä erittäin paljon.
Just feel it. | |
llare: Ravelin kerrotaan kuitenkin sanoneen myös: "Jos minulla olisi aikaa, orkesteroisin La Merin uudelleen". Noh, joka tapauksessa miehethän arvostivat toisiaan ja toistensä töitä erittäin paljon.
Olikse Esa-Pekka Salonen vai kuka suomalaiskapellimestari, joka oli yrittäny parannella jonkun Wagnerin oopperan orkestrointia, mutta oli sitten jossain sadannen sivun kohdalla todennu, että olkoot, eipä tätä paljon saa tästä parannettua
en ole kännissä, en elä huumeessa, kirjoitan vaan viestini kovassa kuumeessa /
rölötysketjut ovat mulle aika vaikeita, aina ei voi aavistaa moderaattorin aikeita | megatherium
30.03.2010 18:35:58 (muokattu 30.03.2010 19:25:51) | |
|
Aika moni on yrittänyt peukaloida Schumannin sinfonioiden partituuria siinä uskossa että ne soisivat paremmin, sillä siinä muodossa jossa säveltäjä on ne soitintanut kuulemma estää meitä kuulemasta suurenmoista musiikkia.
Sinänsä aika kummallinen mielipide jos ottaa huomioon sen seikan että schumannin aika merkillepantavana, täysipätöisenä saati musiikillisesti inspiroivana sinfonikkona on kohdallani auttamattomasti ollut jo kauan ohi. rinnan yhä kehittyvän musiikillisen tekniikan arvostuksen kanssa joka saa ne kuulostamaan tahattoman koomisilta ja naiiveilta luomuksilta teennäisessä pateettisuudessaan, keinotekoisessa tavassa kiihdyttää musiikki vauhtiin, pirteän rytmismotorisessa touhotuksessaan ja tekotaitoisen kontrapunktin, motiivisen kehittelytekniikan ja herkän lyyrisyyden onnettomassa avioliitossaan joka kuulostaa auttamattoman vanhentuneelta ja epäaidoltakin jäykässä kaavamaisuudessa teemojen kehittelyssä ja niiden persoonattomuudessa jollei ole käynyut niin onnellisesti että jumalaisen schubertin lyyrinen nero on ollut auttamassa maailmaan schumannin melodista keksintää kuten reiniläisen avausmotiivissa.
Vaan lieneekö tuo hillitön uudelleen levytysinto kielivän pikemminkin epävarmuudesta säveltäjän musiikin todellista arvoa ja sen metafyysistä merkitystä kohtaan niin kuin nuo aikaisempien vuosikymmenten kapellimestaritähtitaivaan valoivoimaisempien kiintotähtien esikuvallisen historialliset taltioinnit eivät välittäisi musiikin syvintä olemusta, sanomaa ja viestiä kyllin tehokkaasti ja mieleenpainuvasti ilman tarkoituksenmukaista retusointia ja restaurointia ja niiden muotoilemisen itsepäistä ja väkinäistä uudelleen yrittämistä, kuin halusta taltioida yhä uudestaan merkittäväviä ja musiikillisilta kvaliteeteiltaan arvokkaita säveltaiteen luomuksia pyrkiessää oman kunnianhimonsa tyydyttämiseksi tuomaan kukin tulkitsijana persoonallinen näkemyksensä esille tavalla jolla kukaan toinen ennen häntä ei ole niitä johtanut ja edistää kansainvälistä karriääriään ja kartuttaa mukavasti tiliään rahakkaalla levytyssopimuksella repertoaarin puitteissa joka keskityy tietoisesti vain kaikkein suosituimpiin, helppotajuisimpiin ja tunnetuimpiin säveltäjiin ja heidän teoksiinsa kerta toisensa jälkeen samaa kaavaa toistamalla joka vastaavasti taasen estää meitä kuulemasta kaikkea sellaista suurenmoista ja laatutasoltaan uniikkia säveltaidetta jota kukaan kenties työlään editointityön, uskon puutteen teoksen kvaliteetteja ja kaupallista menekkiä kohtaan ei viitsi kaivaa esiin arkistojen pölyisiltä hyllyiltä joka ajatellen maamme säveltaiteen mittaamattoman arvokkaita sävelaarteita tuntuu todella valitettavalta sillä kukapa niitä tällaisen kaupallisen musiikkiteollisuuden markkinahumussa voisi milloinkaan päästä nauttimaan ja rikastaa iseään yhä uusilla musiikillisilla kokemuksilla sillä omasta puolestani olen enemmän kuin vakuuttunut ja ylpeä siitä että tiedän säveltaiteemme historian kätkevän kenenkä tahansa loppuun kuluneen ja naiivin romanttisessa hegessä teoksiaan luoneen teknisesti kömpelön ja hiukan arvostelukyvyttömän varhaisromanttisen taiteiljasielun vertaista ja myös sitä sytyttävämpää kompleksisempaa ja affekteihin, intohimoihin ja tunteisiin välittömämmin vaikuttavaa musiikkia
Itsekään jälkiviisaana en lähtisi levyttämään yhä uudestaan vaikkapa Melartinin 3. sinfoniaa niin rakas sinfonia kuin siitä on minulle tullutkin yhden levyytyksen ansiosta vaan focusoituisin ennen levyttämättömien säveltäjien tuotantoon kuten esim. Furuhjelm, jonka tietosasnakirja vielä muutama vuosikymmen sitten mainitsi maamme muihin huomattaviin säveltäjiin kuuluvaksi kansallisen myöhäisromantiikan kukoistuksen aikakaudella mutta paistattelee levytysten puuttuessa levylistojen nollakerholaisena yhä edelleen lukuisien muiden suomalaismestarien ohella joita en viitsi nyt edes luetella. käsittämätöntä. eikö teistäkin? Onko vain todettava että pitkä on suuren tammen varjo?
Ihmiskunnan historia on taiteellisen luomisen, vaan ei uskonsotien ja poliittisen vallankäytön historiaa | |
megatherium: Aika moni on yrittänyt peukaloida Schumannin sinfonioiden partituuria siinä uskossa että ne soisivat paremmin, sillä siinä muodossa jossa säveltäjä on ne soitintanut kuulemma estää meitä kuulemasta suurenmoista musiikkia.
Sinänsä aika kummallinen mielipide jos ottaa huomioon sen seikan että schumannin aika merkillepantavana, täysipätöisenä saati musiikillisesti inspiroivana sinfonikkona on kohdallani auttamattomasti ollut jo kauan ohi. rinnan yhä kehittyvän musiikillisen tekniikan arvostuksen kanssa joka saa ne kuulostamaan tahattoman koomisilta ja naiiveilta luomuksilta teennäisessä pateettisuudessaan, keinotekoisessa tavassa kiihdyttää musiikki vauhtiin, pirteän rytmismotorisessa touhotuksessaan ja tekotaitoisen kontrapunktin, motiivisen kehittelytekniikan ja herkän lyyrisyyden onnettomassa avioliitossaan joka kuulostaa auttamattoman vanhentuneelta ja epäaidoltakin jäykässä kaavamaisuudessa teemojen kehittelyssä ja niiden persoonattomuudessa jollei ole käynyut niin onnellisesti että jumalaisen schubertin lyyrinen nero on ollut auttamassa maailmaan schumannin melodista keksintää kuten reiniläisen avausmotiivissa.
jaahas, sinako sitten objektiivisesti paatat tassa vai? miksi minun pitaisi ottaa se huomioon etta sinun kohdallasi tama musiikki ei toimi? toihan on nyt ihan kasittamaton vaite.
Vaan lieneekö tuo hillitön uudelleen levytysinto kielivän pikemminkin epävarmuudesta säveltäjän musiikin todellista arvoa ja sen metafyysistä merkitystä kohtaan niin kuin nuo aikaisempien vuosikymmenten kapellimestaritähtitaivaan valoivoimaisempien kiintotähtien esikuvallisen historialliset taltioinnit eivät välittäisi musiikin syvintä olemusta, sanomaa ja viestiä kyllin tehokkaasti ja mieleenpainuvasti ilman tarkoituksenmukaista retusointia ja restaurointia ja niiden muotoilemisen itsepäistä ja väkinäistä uudelleen yrittämistä, kuin halusta taltioida yhä uudestaan merkittäväviä ja musiikillisilta kvaliteeteiltaan arvokkaita säveltaiteen luomuksia pyrkiessää oman kunnianhimonsa tyydyttämiseksi tuomaan kukin tulkitsijana persoonallinen näkemyksensä esille tavalla jolla kukaan toinen ennen häntä ei ole niitä johtanut ja edistää kansainvälistä karriääriään ja kartuttaa mukavasti tiliään rahakkaalla levytyssopimuksella repertoaarin puitteissa joka keskityy tietoisesti vain kaikkein suosituimpiin, helppotajuisimpiin ja tunnetuimpiin säveltäjiin ja heidän teoksiinsa kerta toisensa jälkeen samaa kaavaa toistamalla joka vastaavasti taasen estää meitä kuulemasta kaikkea sellaista suurenmoista ja laatutasoltaan uniikkia säveltaidetta jota kukaan kenties työlään editointityön, uskon puutteen teoksen kvaliteetteja ja kaupallista menekkiä kohtaan ei viitsi kaivaa esiin arkistojen pölyisiltä hyllyiltä joka ajatellen maamme säveltaiteen mittaamattoman arvokkaita sävelaarteita tuntuu todella valitettavalta sillä kukapa niitä tällaisen kaupallisen musiikkiteollisuuden markkinahumussa voisi milloinkaan päästä nauttimaan ja rikastaa iseään yhä uusilla musiikillisilla kokemuksilla sillä omasta puolestani olen enemmän kuin vakuuttunut ja ylpeä siitä että tiedän säveltaiteemme historian kätkevän kenenkä tahansa loppuun kuluneen ja naiivin romanttisessa hegessä teoksiaan luoneen teknisesti kömpelön ja hiukan arvostelukyvyttömän varhaisromanttisen taiteiljasielun vertaista ja myös sitä sytyttävämpää kompleksisempaa ja affekteihin, intohimoihin ja tunteisiin välittömämmin vaikuttavaa musiikkia
Itsekään jälkiviisaana en lähtisi levyttämään yhä uudestaan vaikkapa Melartinin 3. sinfoniaa niin rakas sinfonia kuin siitä on minulle tullutkin yhden levyytyksen ansiosta vaan focusoituisin ennen levyttämättömien säveltäjien tuotantoon kuten esim. Furuhjelm, jonka tietosasnakirja vielä muutama vuosikymmen sitten mainitsi maamme muihin huomattaviin säveltäjiin kuuluvaksi kansallisen myöhäisromantiikan kukoistuksen aikakaudella mutta paistattelee levytysten puuttuessa levylistojen nollakerholaisena yhä edelleen lukuisien muiden suomalaismestarien ohella joita en viitsi nyt edes luetella. käsittämätöntä. eikö teistäkin? Onko vain todettava että pitkä on suuren tammen varjo?
joo. ja paljon musaa ja levyttamatta, etc. etc. ja niin edes pain. | | « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
|
|
