Muusikoiden.net
08.12.2016
Introducing the Fender Paramount PM-1 Limited Rosewood  

Klassinen »

Keskustelualueet | Lisää kirjoitus aiheeseen | HakuSäännöt & Ohjeet | FAQ | Kirjaudu sisään | Rekisteröidy

Aihe: Suomalaisen sinfonian historia 1800 luvulta nykyopäivään
1
megatherium
25.06.2009 18:17:53 (muokattu 25.06.2009 18:34:00)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Voitteko auttaa? Löytyykö netistä sivustoa joka esittelisi kaikki kotimaiset säveltäjät ja/tai sinfonikot 1700-luvulöta meidän päioviimme asti nimilistan muodossa kronologisessa tai aakkosellisessa järjestyksessä?Kiitos jo etukäteen.
 
Sibelius aikoinaan purnasi katkerasti että Kajanuksen Aino ja Kullervon surumarssisata oli tullut suomalaisen kansallisrtomanttisen musiikin ihanne nimittäen sitä saksalaisen koulun hennoksi vesaksi johon on liitetty etnograafisesti kansanmusiikin aineksia. hän oli väärässä jota vääristyumää ei hisatoria kuitenkaan ole vcielä korjannut, sillä ei vain itkuvirsien rytmit ja kirjkkosävellajit ole suomalaisen musiikin tunnusmerkkejä vaan suomalaisuuden käsitteen musiikissa tulee olla paljon laajempi.
 
Eikä sibelilius tohtinut saapua edes konserttin kuulemaan Kajanuksen hänelle omistamaa sinfoniettaakaan koska pelkäsi sen suosiojn vievän kaiken huomion 50 vuotispäiväkonserttiansa varten säveltämältään 5. sinfonialta
 
Ingelius joka paleltui pimessä uudenkaupungin laitamilla pakkasessa kuoliaaksi hankeen eksyttyään metsään sävelsi 1. kotosuomalaisen sinfonian etsiessään kotia musiikillisesta äidinkohdustaan.
 
1. suomalainen naissäveltäjä sinfonikko oli Ida Moberg. Sibeliuksen oppilas joka sävelsi sinfonian 1906.
 
Eikä vielä yhtään Bengt von Töneä, Ida Mobergiä, lauri Saikkosta, Sulho Rantaa, Ernst Pingoudia, Martti Nisosta, Erkki Salmenmhaaraa, Joonas Kokkosta, Nils-Eric Fougstedt, Osmo Lindemannia, jotka varmasti ovat MINUN sydämeni liikkeisiin ja tahtoon, affekteihin, intohimoihin nopeammin kohottavia ja toiseen vireeseen muuttavan objektivoidun tunteen ja välittömästi itse tahtoa representoivien musiikillisten visioiden nerokkaita ilmaisijoita ja välittäjiä, ts.MINUN mielestäni merkittävämpiä säveltäjiä kuin Jean Sibelius tai Leif Segesrtam nykytuotannollaan , jonka eräs kriitikko kirjoitti hesarissa vapaapulsatiiviseksi meluksi.
 
"Tähän mennessä suomen musiikin suurin nimi on ollut Sibelius", tai "sibelius, Suomen suurin säveltäjä", tarkalleen ottaen juuri nämä sanakäänteet saamme lukea miltei kaikista siben elämäkerroista, tietrosanakirjoista ja musiikinhistorian kirjoista aina tähän päivään asti, jotka kuitenkin osoittautuvat kaikkein epätieteellisimmäksi ja subjektiivisimmaksi musiikintutkimukseksi objektiivisiksi tekeytyvinä kriteerioina kaiken takana ollakseen uusimpien tieteellisten standardien mukaista luotettavaa ja objekltiivista tietoa säveltaiteestamme.
 
minusta törkeintä mitä voi olla on haukkkua taiteilijan tuotanto tutustumatta siihen ensin huolella ja läpikotaisin ennen kuin rohkenee esittää siitä jyrkkiä kannanottoja ja valmiina tuomitsemaan pelkän vieraalta kuulostavan nimen äänneyhdelmän perusteella jolla meitä ei ole aivopesty puuhun ympätyn oksan toisen synnynnäisen älyn tavoin kuin metafyysisiä systeemejä nuoruudessamme herkkään ja vastaanootavaiseen mieleen juurrutettuna ennen kuin olemme itse oppineet kriittisesti analysoimaan, ajattelemaan ja tuntemaan käsitteiden sisältöä havainnon kautta. taiteen suurinota riemua on uuden löytämisen riemu. Rehellisesti sanottuna Beethovan ja Sibelius ovat säveltäjiä joita en jaksaisi kuunnella yhtään. eivätkä ne tunnu houkutteleviltakaan. Kaikki uusi ja tuntematon kiehtoo paljon enemmän
 
Meriläinen ei ole todellakaan museomusiikkia jos vertaa Lindbergin sulosointuiseen dissonansseja kaihtavaan nykytuotantoon vaan lähestulkoon 50 ja 60-lukujen radikalismia lukuunottamatta multimediateoksineen mm. Gottfrid Gräsbeck, tai tietokone-ja elektronimusiikki osmo lindemann otto Romanowski?, modernistisimmasta avanbtgerden kärjestä mitä olen 70-luvulta suomessa kuullut. kiehtovaa jälkisarjallista karakteeritekniikkaa!
 
Mainitse oman mieltymyksesi mukaan sinfonioita jotka haluaisit kuulla maamme eturivin sinfonikoilta jos et ole päässyt tutustumaan niihin vielä aiemmin missään yhteydessä levytysten heikon saatavuuden tai esitysten marginaalisuuden vuoksi.
 
Oma listani menee jotenkin näin:
 
Joonas Kokkonen, sinfoniat n:o 1-4
 
Erkki Melartin, sinfoniat n:o 1-6
 
Usko Meriläinen, sinfoniat n:o:sta 4 eteenpäin.
 
Eino Linnala, sinfoniat n:o 1 ja 2,
 
Aarre Merikanto, sinfoniat n:o 1,2 ja 3
 
Nils-erik Ringbom, sinfoniat 1-5
 
Helvi Leiviskä sinfoniat n:o 1 ja 2
 
Einar eunglund, sinfoniat n:o 1-5,6 ja 7
 
Tauno Peylkkänen, sinfonia n:o 1
 
Väinö Raitio, sinfonia n:o 1
 
Uuno Klami, Lapsisinfonia
 
Axel Törnudd, sinfonia n:o 1
 
Lauri ikonen, sinfoniat n:o 1-6
 
Erik Fordell, sinfoniat n:o 1-44
 
Olavi Pesonen, sinfoniat n:o 1ja2
 
Tauno Martti9nen , sinfoniat n:o 1-8
 
Erkki Aaltonen, Hiroshima-sinfonia
 
Otto Ehrström, sinfonia N.o 1
 
Lauri Saikkonen,sinfoniat n.o 1-5
 
Kalewrvo Tuukkanen, sinfoniat n:o 1-6
 
Bengt von Törne, sinfoniat n:o 1-.6
 
Sulho Ranta, sinfoniat n:o 1-4
 
Ernest Pingoud, sinfoniat n:o 1,2 ja 3
 
Moses Pergament, Juutalainen kuorosinfonia
 
Jaakko Pulli, g-molli sinfonia
 
Osmo Lindemann, sinfonia n:o 1
 
Erkki Salmenhaara, sinfoniat n:o 1-5
 
Ihmiskunnan historia on taiteellisen luomisen, vaan ei uskonsotien ja poliittisen vallankäytön historiaa
levesinet
26.10.2011 19:01:57
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

megatherium: Mainitse oman mieltymyksesi mukaan sinfonioita jotka haluaisit kuulla maamme eturivin sinfonikoilta jos et ole päässyt tutustumaan niihin vielä aiemmin missään yhteydessä levytysten heikon saatavuuden tai esitysten marginaalisuuden vuoksi.
...
Ernest Pingoud, sinfoniat n:o 1,2 ja 3

 
Meinasin esittää toiveen Ylelle mutta yllättäen tärppäsi:
 
YLE Radio 1, Perjantai 11.11.2011, Yöklassinen
03:33 Pingoud: Sinfonia n:o 2 (RSO/Jukka-Pekka Saraste)
 
Kellonaika vaan on hankala.
 
megatherium
26.10.2011 19:19:03
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

levesinet: Meinasin esittää toiveen Ylelle mutta yllättäen tärppäsi:
 
YLE Radio 1, Perjantai 11.11.2011, Yöklassinen
03:33 Pingoud: Sinfonia n:o 2 (RSO/Jukka-Pekka Saraste)
 
Kellonaika vaan on hankala.

 
kuultiinhan ernst pingoudin 1. sinfonia yhdessä heino kasken h-molli sinfonian kanssa radion sinfoniaorkesterin iltasoitossa kuukausi sitten . muodoltaan 1-osainen ekspressionistinen teos jossa soinnillinen kolorismi näytteli pääosaa temattisen kontrastisuuden kustannuksella. täytyy sanoa että kasken romanttisen intohimoinen sinfonionen kieli jonka kansallisromantiikassa painottuu yleinen jälkiromanttisuus teki suuremman emotionaalisen vaikutuksen vaikka deliuslainat 1-osassa pistivät silmään.
 
Ihmiskunnan historia on taiteellisen luomisen, vaan ei uskonsotien ja poliittisen vallankäytön historiaa
levesinet
26.10.2011 19:27:45 (muokattu 26.10.2011 19:31:04)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Ahaa, odotuksia ei siis pidä asettaa turhan korkealle Pingoud'n tapauksessa. Mutta jääräpäinen kun olen, niin aion tuon kuunnella. Kesto taitaa olla 23 minuuttia eli saattaa kakkossinfoniakin olla yksiosainen.
 
megatherium
26.10.2011 19:51:57
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

levesinet: Ahaa, odotuksia ei siis pidä asettaa turhan korkealle Pingoud'n tapauksessa. Mutta jääräpäinen kun olen, niin aion tuon kuunnella. Kesto taitaa olla 23 minuuttia eli saattaa kakkossinfoniakin olla yksiosainen.
 
orkestraalisilta ilmaisukeinoiltaan pingoud tunnetaan loistavana orkesteriteknikkona jonka ominta alaa olivat sävelrunot vaikka hänen rikas orkerstrikolorisminsa kukkii yhtä lailla myös sinfonioissa. olihan hänen musiikkinsa vallnkumouksellista 20-luvun suomessa jollaiseen ei ollut totuttu.suosittelen. edellä olevaan sinfonikkolistaan pitäisi tehdä huomattavia korjauksia. saikkolan sinfonioiden määrä on 10. ja monia nimiä puuttuu.
 
Ihmiskunnan historia on taiteellisen luomisen, vaan ei uskonsotien ja poliittisen vallankäytön historiaa
levesinet
29.10.2011 12:32:08 (muokattu 29.10.2011 12:40:36)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

megatherium: orkestraalisilta ilmaisukeinoiltaan pingoud tunnetaan loistavana orkesteriteknikkona jonka ominta alaa olivat sävelrunot
 
Joo, aina silloin tällöin kuuntelen jonkun Pingoud'n orkesterikappaleista uudelleenkin.
 
megatherium: Ingelius joka paleltui pimessä uudenkaupungin laitamilla pakkasessa kuoliaaksi hankeen eksyttyään metsään sävelsi 1. kotosuomalaisen sinfonian etsiessään kotia musiikillisesta äidinkohdustaan.
 
Ingeliuksen sinfonia (1847), Suomen ensimmäinen sinfonia, oli minusta kovin yllätyksetön, suorastaan paradoksaalisen yllättävän yllätyksetön. Scherzossa toistui yksi kohta, jossa piti vähän keskittyä 5/4-tahtilajiin. Tulee mieleen, miten rajoittuneita sen ajan kokoonpanot olivat. Sitä paitsi sointukulkuun I - V - I - V - I kyllästyy nopeasti.
 
megatherium
02.11.2011 17:59:53
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

levesinet: Joo, aina silloin tällöin kuuntelen jonkun Pingoud'n orkesterikappaleista uudelleenkin.
 

 
Ingeliuksen sinfonia (1847), Suomen ensimmäinen sinfonia, oli minusta kovin yllätyksetön, suorastaan paradoksaalisen yllättävän yllätyksetön. Scherzossa toistui yksi kohta, jossa piti vähän keskittyä 5/4-tahtilajiin. Tulee mieleen, miten rajoittuneita sen ajan kokoonpanot olivat. Sitä paitsi sointukulkuun I - V - I - V - I kyllästyy nopeasti.

 
scherzoa kai nimitetäänkin scherzio finnicoksi johtuen sen kalevalaiseen runosävelmään ja runolauluun viittaavasta tahtilajista jota sibeliuskin käyttää kykenemättömänä luomaan aitoa ja intohimoisen laulavaa melosta. esimerkiksi genetz, klemetti tai törnudd, ikonen, pesola, linnala, karvonen, krohn, isacsson, madeyoja, kuula, haapalainen, ja monet muut tumntemattomammat kuorosäveltäjät ovat häntä laulullisempia ja tunnekylläisempiä ja vaan sibeä voi sanoa varsin kaavamaiseksi ja tyhjänpuhuvaksi.
 
Ihmiskunnan historia on taiteellisen luomisen, vaan ei uskonsotien ja poliittisen vallankäytön historiaa
levesinet
02.11.2011 18:19:18 (muokattu 02.11.2011 18:21:16)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

megatherium: scherzoa kai nimitetäänkin scherzio finnicoksi johtuen sen kalevalaiseen runosävelmään ja runolauluun viittaavasta tahtilajista jota sibeliuskin käyttää kykenemättömänä luomaan aitoa ja intohimoisen laulavaa melosta. esimerkiksi genetz, klemetti tai törnudd, ikonen, pesola, linnala, karvonen, krohn, isacsson, madeyoja, kuula, haapalainen, ja monet muut tumntemattomammat kuorosäveltäjät ovat häntä laulullisempia ja tunnekylläisempiä ja vaan sibeä voi sanoa varsin kaavamaiseksi ja tyhjänpuhuvaksi.
 
Axel Törnudd, sinfonia n:o 1
 
Missäs Törnuddin orkesterimusaa voi kuulla? 80-luvulla ala-asteen musiikinkirjoissa oli muistaakseni Meripoikkatte veis ja Satakunnan laulu. Muista hänen sävellyksistään minulla ei ole nyt mitään muistikuvaa.
 
megatherium
02.11.2011 18:25:41
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

levesinet: Missäs Törnuddin orkesterimusaa voi kuulla? 80-luvulla ala-asteen musiikinkirjoissa oli muistaakseni Meripoikkatte veis ja Satakunnan laulu. Muista hänen sävellyksistään minulla ei ole nyt mitään muistikuvaa.
 
No siis ei mitään tajua, aksell törnudd sävelsi yhden snfonian joskus 1920 paikkeilla jonka hän oli aloittanut jo vuosisadan vaihteessa tai 1899 ja sai nimekseen sisyfoss sinfonia c-mollissa.tietojen mukaan sitä on kerran esitettykin radiossa v. 1936. törnuddin pääteokseksi mainitaan kuorosävellys loitsu joka herätti huomiota maamma rajojen ulkopuolellakin.muuten kitkat katkat kantelettaren tekstiin ja muut aiheiltaan humoristiset mieskuorolaulut ovat olllewt suosittuja. ruotsinkielisiin sanoihin tunnettu on mm. fridolin dansar joka keinahtelee valssintapaisesti.
 
Ihmiskunnan historia on taiteellisen luomisen, vaan ei uskonsotien ja poliittisen vallankäytön historiaa
levesinet
12.11.2011 11:06:13
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Pingoud'lla on hieno paletti mutta äänenkuljetus on vähän rohkeaa eli sotkuista. Kyllä kakkossinfonia nyt muovasi käsitystäni säveltäjästä. Olishan se kiva kuunnella tuo joskus uudelleen äänitteeltä virkeämmällä mielellä eikä esimerkiksi puoli neljän jälkeen aamuyöstä. Taisi olla neliosainen teos. Alku ja loppu olivat riitasointuisimmat. Oli mm. kellopeliä ja gongia ja huilujen sävyttämiä valssitahteja. Oikeastaan aika harvoin olen nauttinut näin paljon oleellisesti abstraktista musiikkiteoksesta.
 
megatherium
12.12.2011 18:26:13
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

levesinet: Pingoud'lla on hieno paletti mutta äänenkuljetus on vähän rohkeaa eli sotkuista. Kyllä kakkossinfonia nyt muovasi käsitystäni säveltäjästä. Olishan se kiva kuunnella tuo joskus uudelleen äänitteeltä virkeämmällä mielellä eikä esimerkiksi puoli neljän jälkeen aamuyöstä. Taisi olla neliosainen teos. Alku ja loppu olivat riitasointuisimmat. Oli mm. kellopeliä ja gongia ja huilujen sävyttämiä valssitahteja. Oikeastaan aika harvoin olen nauttinut näin paljon oleellisesti abstraktista musiikkiteoksesta.
 
ajattelin että osat soitettaisiin yhteen ilman niitä erottavia taukoja vai ovatko rajakohdat selvästi erotettavissa vaikka ne soitettaisiin yhteen? tänään soi yöklassisessa sangen kiinnostava teos, raition modernin kauden avaava impressionistinen debussy-vaikutteinen joutsenet. kannattaa olla kuulolla. lingon 2. pianokonserrtio teki pakahduttavan vaikutuksen virtaviivaisessa melodiikassaan. iskevässä rytmisenergisessä menevyydessään ja klassiromanttisessa hengrssä ja paatoksessa.
 
Ihmiskunnan historia on taiteellisen luomisen, vaan ei uskonsotien ja poliittisen vallankäytön historiaa
levesinet
12.12.2011 19:03:01 (muokattu 12.12.2011 19:03:34)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

megatherium: ajattelin että osat soitettaisiin yhteen ilman niitä erottavia taukoja vai ovatko rajakohdat selvästi erotettavissa vaikka ne soitettaisiin yhteen?
 
Valitettavasti en muista enää varmuudella. Olin aika väsynyt aamuyöstä eikä minulla ole kopiota äänitteestä. Ei siinä ollut yhtään pitkää taukoa mutta onnistuin osittain painamaan mieleeni juontajan mainitsemat neljä(?) osaa, ja ajan kulusta ja tempon ja tunnelman vaihteluista olin päättelevinäni, missä kohdin osat vaihtuivat.
 
Kuuntelisin teoksen uudelleen, koska sen sekavuus saattaisi osittain paljastua säveltäjän persoonallisuudeksi, jossa olisi omintakeisia lainalaisuuksia. Muistan että esimerkiksi Ravelin g-duuripianokonserton 1. ja 3. osat vaikuttivat aluksi kovin sekavilta. Sekavilla teoksilla on taipumus parantua toisella ja jopa kolmannella kuuntelukerralla.
 
megatherium: tänään soi yöklassisessa sangen kiinnostava teos, raition modernin kauden avaava impressionistinen debussy-vaikutteinen joutsenet
 
Joo, omistan äänitteen. Joutsenet taisi olla ensimmäinen kuulemani Raition orkesterisävellys ja muistaakseni jo kuultuani ensimmäiset vajaat 30 sekuntia -ja siinä ei ole vielä paljon nuotteja- ajattelin, että tämän säveltäjän teoksiin haluan tutustua tarkemmin. Pidän kyllä enemmän esim. Fantasia poeticasta.
 
megatherium
28.03.2012 17:31:57
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

levesinet: Valitettavasti en muista enää varmuudella. Olin aika väsynyt aamuyöstä eikä minulla ole kopiota äänitteestä. Ei siinä ollut yhtään pitkää taukoa mutta onnistuin osittain painamaan mieleeni juontajan mainitsemat neljä(?) osaa, ja ajan kulusta ja tempon ja tunnelman vaihteluista olin päättelevinäni, missä kohdin osat vaihtuivat.
 
Kuuntelisin teoksen uudelleen, koska sen sekavuus saattaisi osittain paljastua säveltäjän persoonallisuudeksi, jossa olisi omintakeisia lainalaisuuksia. Muistan että esimerkiksi Ravelin g-duuripianokonserton 1. ja 3. osat vaikuttivat aluksi kovin sekavilta. Sekavilla teoksilla on taipumus parantua toisella ja jopa kolmannella kuuntelukerralla.
 

 
Joo, omistan äänitteen. Joutsenet taisi olla ensimmäinen kuulemani Raition orkesterisävellys ja muistaakseni jo kuultuani ensimmäiset vajaat 30 sekuntia -ja siinä ei ole vielä paljon nuotteja- ajattelin, että tämän säveltäjän teoksiin haluan tutustua tarkemmin. Pidän kyllä enemmän esim. Fantasia poeticasta.

 
pingoudhan kuten honegger oli kiinnostunut koneista kuten vetureista kuten pacific 231? kertoo ja kuvat jotka honeggerista otettiin tämän ollessa veturin ohjaamossa.pingoudilla tämä mieltymys johti traagisempiin seuraamuksiin. kokkosen requiemn oli hieno musiikillinen elämys hkon konsertissa jonka kuulin radiosta.
 
Ihmiskunnan historia on taiteellisen luomisen, vaan ei uskonsotien ja poliittisen vallankäytön historiaa
« edellinen sivu | seuraava sivu »
1

» Lisää uusi kirjoitus aiheeseen (Vaatii kirjautumisen)

» Kirjaudu sisään

Keskustelualueet «
Haku tästä aiheesta / Haku «
Säännöt «

Copyright ©1999-2016, Muusikoiden Net ry. Kaikki oikeudet pidätetään.
Palaute | Käyttöehdot | Rekisteriseloste | Netiketti | Mediakortti