Aihe: Jelppikerho (kysymykset tänne!!) | |
---|
|
ThrashGuitarist: Mikähän basset horn on suomeksi? Basettitorvi Aidosti hesalainen |
sellisti 30.01.2014 11:24:04 (muokattu 30.01.2014 11:26:50) | |
|
StayFrosty: 2) Viulistit soittavat varsin lähellä vierustoveriaan.. eivätkö he ikinä osu jousellaan kaveriaan päähän? Kaukaa katsottuna näytti kuin olisi ollut milleistä kiinni. Ei ne ihan niin lähellä toisiaan istu. :) Ja jos katsot tarkasti niin huomaat että viulun jousen suunta ei ole ihan vaakasuoraan sivulle vaan vähän silleen yläviistoon. 3) Eikös tuo sivun kääntäminen ole aika vaikeaa? Varsinkin kun on ns. tilanne päällä. Sivunkäännötkin treenataan harjoituksissa. Jousilla se ei ole niin hankalaa kun kaks soittaa vierekkäin aina samasta nuotista, toinen voi rauhassa kääntää ja toinen jatkaa soittoa. Kyllä soittajat yleensä aina jonkun tahdin muistavat ulkoa siitä sivunkäännön tuntumasta. Sitä en sitten tiedä että miten puhaltajat jotka soittavat usein kukin omasta stemmastaan hoitavat sivunkäännön jos on stemma kirjoitettu silleen hölmösti että sivunkääntö ei osu tauolle... tosin puhaltajilla niitä taukoja on sinfoniaorkassa kai keskimäärin enemmän kuin jousilla että en tiedä sitten miten usein tuollaiseen tilanteeseen törmää. Apukopioita sivuista varmaan kumminkin joutuu toisinaan ottamaan. Metsän laidas munat jäi vetoketjun väliin /
Kyllä siinä joutsenemo katsoi hyvin pitkään. -M. A. Numminen |
|
Mikä klassinen kappale tämä oli? Jostain Tshaikovskin baletista? https://www.youtube.com/watch?v=4An8pBc_KKM Aidosti hesalainen |
|
Osaisko joku kertoa onko jotain yksittäistä säveltäjää joka käyttäisi tunnusomaisen paljon pentatonisia asteikkoja? |
|
Mikä teos soi tuossa taustalla? http://yle.fi/elavaarkisto/artikkel … ois-karjalassa_2484.html#media=2493 |
|
santakasa: Mikä teos soi tuossa taustalla? http://yle.fi/elavaarkisto/artikkel … ois-karjalassa_2484.html#media=2493 Tshaikovskin Joutsenlampi-baletista pätkiä. Eka: https://www.youtube.com/watch?v=9cNQFB0TDfY Toka: https://www.youtube.com/watch?v=-gApOfm4qd0 Samat toistuu sitten vielä uudestaan. Se eka biisi on Karjalan kunnailla, mutta sitä et varmaan tarkoittanut. :) Metsän laidas munat jäi vetoketjun väliin /
Kyllä siinä joutsenemo katsoi hyvin pitkään. -M. A. Numminen |
|
kiitosta! oli niin tutun kuuloinen, että jäi häiritsemään. |
|
Tervehdys. Löytäisinkö jostain verkosta äänitettä, tai voisitteko auttaa selvittämään mikä on opusnumero tai vastaava: Sibelius Hymni 1927 (en tiedä alkuperäistä instrumentaatiota, käsittäisin että siellä saattaa olla harppukin). Biisi alkaa tolla tavalla, yläviivastolla viulut ja alaviivastolla sellot, altot menee kuten sellot (arvelisin, että neljä tahtia menee sitaattioikeuden piiriin tai sitten olen tekijänoikeusrikollinen): http://www.noteflight.com/scores/vi … f904055d32ad77842a92cfb47419a4c9014 E: linkkiä muokattu Outo luku on luonnollinen luku, joka on runsas mutta ei puolitäydellinen. |
|
http://www.youtube.com/watch?v=fqEGsHqQWGA Mikä biisi soi taustalla? |
|
onko vanhoilla klassisilla piano-ym. Nuoteilla kysyntää ja mihin ne kannattaisi myydä? Ihmiskunnan historia on taiteellisen luomisen, vaan ei uskonsotien ja poliittisen vallankäytön historiaa |
|
Hohhoijaa: http://www.youtube.com/watch?v=fqEGsHqQWGA Mikä biisi soi taustalla? Kappas, tämä on lipsahtanut ohi silmien. Se on Menuetti nro 1, J. S. Bachin Soolosellosarjasta nro 2 d-molli. Metsän laidas munat jäi vetoketjun väliin /
Kyllä siinä joutsenemo katsoi hyvin pitkään. -M. A. Numminen |
|
megatherium: onko vanhoilla klassisilla piano-ym. Nuoteilla kysyntää ja mihin ne kannattaisi myydä? Suurimman osan (kaikki?) saa netistä downloadattua ilmaiseksi eli olen käyttänyt niitä mökillä takan sytyttämiseen. You can play any note on any chord. If it sounds "right", then it is (Mark Levine) |
|
luulisi ettei tällaiset kauniisti sidotut nuottikirjat ja aaria-albumit mitään sarjakuvalehtiä ole. Ihmiskunnan historia on taiteellisen luomisen, vaan ei uskonsotien ja poliittisen vallankäytön historiaa |
baron 17.12.2014 22:49:30 (muokattu 17.12.2014 22:56:56) | |
|
megatherium: luulisi ettei tällaiset kauniisti sidotut nuottikirjat ja aaria-albumit mitään sarjakuvalehtiä ole. Mun äitini poltti mun akuankat mökillä ja ne sentään olisi olleet arvotavaraa, 10 ekaa vuosikertaa täydellisinä! Jo pelkän yksittäisen ekan näytenumeron arvo jotain 10000! You can play any note on any chord. If it sounds "right", then it is (Mark Levine) |
|
ei mulla vanhimpia vuosikertoja ole kun en ollut vielä syntynytkään eikä broidiltakaan ole säilynyt 60-luvun alkua varhaisempia akkareita katsoin kuitenkin netistä että pianonuotteja ja partituurikirjoja kaupataan parilla eurolla. Tavallaan siis totta puhuit. Ihmiskunnan historia on taiteellisen luomisen, vaan ei uskonsotien ja poliittisen vallankäytön historiaa |
|
megatherium: onko vanhoilla klassisilla piano-ym. Nuoteilla kysyntää ja mihin ne kannattaisi myydä? Askartelussa moni käyttää niitä, joten kannattaa vaikka facebookin askarteluryhmissä tarjota niitä. Jonkun pienen hinnan niistä siellä saa aina. Mä olen päällystänyt nuottikansioni vanhoilla kellastuneilla nuoteilla, niistä tulee hyvän näköisiä. Elämä ei olekkaan niin vakavaa, voi lihoa ja panna ketä vaan. |
|
hei miks te soitatte aina samoja teoksia samoilta säveltäjiltä kuten brahms, schumann, mahler, mendelssohn, schubert jne. Eikö nihin koskaan kyllästy? Minä kyllästyin totta vie ja kaipasin jotain uutta ja erilaista puhkisoitettujen klassikoitten sijaan. Sitä paitsi bramsit ja schumannit lähinnä inhottavat eikä niitä ikävöisi vaikkei kuulisi koskaan. Sama pätee mahleriin bruckneriin ja sibeliukseen tai lisztiin. Suomistarat 19 sataa luvulta on mun juttu ja delius. Melartini kolmonen uppoaa hyvin heroiisessa voimassaan ja kohottaa ylös kuin taivaan pilviin nouseva suikukone upeasti kohoavassa alkujaksossaan. Valitettavasti kehittelyjakso on leikattu pois ja pari kertausta Levytyksestä. Tunnetteko saikkolan sinfonioita? Fougstedt on mestari. Tuukkanenkin on säveltänyt inspiroitunutta postromantiikkaa. Aaah jumalani. Ihmiskunnan historia on taiteellisen luomisen, vaan ei uskonsotien ja poliittisen vallankäytön historiaa |
|
megatherium: hei miks te soitatte aina samoja teoksia samoilta säveltäjiltä Ketkä "te"? Eiköhän tästä maasta löydy aika montakin muusikkoa, jotka tykkäävät kaivaa ohjelmistoaan vähän pintaa syvemmältä. Eivätkä ne orkesteritkaan pelkkää Schumannia ja Brahmsia soita, jos asiaan vähän tarkemmin perehtyy. Juuri tänä kalenterivuonna voi olla pikkuisen turha valittaa Sibeliuksesta kun sattuu olemaan tämä juhlavuosi ja säveltäjä on takuulla esillä joka paikassa. Mutta se hyvä puoli siinä on että ehkä sen jälkeen kaikilla on jo sellainen ähky että joku muukin kelpaa välillä... Metsän laidas munat jäi vetoketjun väliin /
Kyllä siinä joutsenemo katsoi hyvin pitkään. -M. A. Numminen |
|
ylessä ei juuri muita romanttista tyyliä edustavia säveltäjiä esitetä kuin brahmsia ja schimannia. Melartinin sinfonioista vain kahta noin parisen kertaa vuodessa.sitä enemmän näiden amatöörimäisten ohjelmistonlaatijoiden lapsuksiin lukeutuu sellaisten harrastelijamaisten konserttirepertoaariin kelpaamattomien museosäveltäjien rypäs ylen klassisella kuin uudenkauoungin metsissä eksynyt hankeen kuoliaaksi paleltunit ingelius, wegelius ja pacius parilla kuriositeetillaan vaikka ylen johtotähtenä on elävän ja korkealuokkaisen professionalistisen taidemusiikin tuottaminen kuulijoille. Ei amatöörimäisten pikkupuuhastelijoiden historiallisilla kuriositeeteillaan piispa henrik ja lalli jolla ei olisi mitään asiaa sinfoniaorkesterin konserttiin isojen poikien sarjassa joihin voidaan laskea kaikki saksalaisen ja ranskalaisen kiulukunnan vesat ja musiikkiopiston säveltäjäkoulutuksen helmet viime vuosisadalta olympiahopeamitaleita myöten. Ingeliys on vitsi parodiaa ja sarkasmia uunoille. Ihmiskunnan historia on taiteellisen luomisen, vaan ei uskonsotien ja poliittisen vallankäytön historiaa |
|
voisin myös kysyä keillä kaikilla on ähky? Itse en nimittäin aio kuunnella tahtiakaan ainolan kaljun musiikkia en konsertissa enkä levyltä. Sosta eikä stravinsky tai honegger eivät myöskään houkuttele vaikka ovat taidoiltaan sibeä parempia mutta yhtä frigidejä. Kyllä suomen oitää olla omavarainen myös säveltaiteessa kansallisen etumme nimissä ettei tarvitse turvautua tuontimusiikiin ja menettää kansallinen dentiteettimme ja itsetuntomme kun kannaksella jokaisen mättään ja kannon puolustaminenkin koettiin vahvasti isänmaan ja kansakunnan yhteisenä asiana jota ei ole tajuttu yhdistää myös korkeakulttuurin saavutuksiin enää itsenäisyyden aikana vaan kansakunnan historiaan nähden säveltaide elää omalka abstraktilla tasollaan riipoumattomana sen ongelmallisesta historiasta joka sen on luonut. Ihmiskunnan historia on taiteellisen luomisen, vaan ei uskonsotien ja poliittisen vallankäytön historiaa |
« edellinen sivu | seuraava sivu » | |
---|