Muusikoiden.net
19.03.2024
 

Klassinen »

Keskustelualueet | Lisää kirjoitus aiheeseen | HakuSäännöt & Ohjeet | FAQ | Kirjaudu sisään | Rekisteröidy

Aihe: Jelppikerho (kysymykset tänne!!)
1 2 3 4 517 18 19 20 21 22 23
ThrashGuitarist
31.07.2013 19:01:44 (muokattu 31.07.2013 20:07:13)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Milloin on OK käyttää partituurissa pisteellisiä taukoja? Käsittääkseni sujuvampaa olisi aina kirjoittaa tauot ilman pisteitä, mutta olen joissakin sävelmissä huomannut käytettävän myös pisteellisiä.
 
Hauler
31.07.2013 19:28:56
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

ThrashGuitarist: Milloin on OK käyttää partituurissa pisteellisiä tahteja? Käsittääkseni sujuvampaa olisi aina kirjoittaa tahdit ilman pisteitä, mutta olen joissakin sävelmissä huomannut käytettävän myös pisteellisiä.
 
Ihan mielenkiintoinen kysymys. En tosin ymmärrä sitä. Voisitko antaa vaikka esimerkin? Tai ehkä joku toinen osaa auttaa.
 
ThrashGuitarist
31.07.2013 20:08:28
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Hauler: Ihan mielenkiintoinen kysymys. En tosin ymmärrä sitä. Voisitko antaa vaikka esimerkin? Tai ehkä joku toinen osaa auttaa.
 
Nyt tuli typerä moka, piti kirjoittaa sana tauko sanan tahti sijaan.
 
Hauler
31.07.2013 20:43:34
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

ThrashGuitarist: Nyt tuli typerä moka, piti kirjoittaa sana tauko sanan tahti sijaan.
 
Tahtilajeissa 3/8, 6/8, 9/8 ja 12/8 tuo pisteellinen neljäsosatauko on hyvinkin selkeä, kunhan tauko alkaa iskulla. 3/4:n tapauksessa myös pisteellinen puolinuottitauko tuntuu selkeältä samoin kuin 6/8 tapauksessa, ja ehkä 6/4-tahtilajissa uskaltaisin käyttää jopa pisteellistä kokonuottia ja myös puolinuottia tahdin alussa tai lopussa.
 
Jos 6/8 tahtilajissa on pisteellisiä kahdeksasosanuotteja sisältävä vaihe, niin mahdollinen on myös pisteellinen kahdeksasosatauko: silloinhan se helpottaa lukemista.
 
(Ehkä myös jos on pidempi pätkä pisteellisiä neljäosia 3/4-tahtilajissa niin voi käyttää pisteellistä neljäsosa taukoa. Hmm... ehkä tässä tapauksessa sittenkin käyttäisin neljäsosa- ja kahdeksasosa taukoa.)
 
Eksoottisessa 3/16 tahtilajissa sitten myös pisteellinen kahdeksasosa tauko, mutta tahtilajinahan tuo on hyvin harvinainen.
 
Nuo nyt tulevat aluksi mieleen.
 
ThrashGuitarist
31.07.2013 22:31:51
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Onko sitten pisteellisten taukojen käyttäminen noissa tilanteissa suotavampaa kuin ei-pisteellisten taukojen käyttäminen, vai ovatko ne keskenään yhtäläisen hyviä vaihtoehtoja?
 
Hauler
01.08.2013 15:26:58
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

ThrashGuitarist: Onko sitten pisteellisten taukojen käyttäminen noissa tilanteissa suotavampaa kuin ei-pisteellisten taukojen käyttäminen, vai ovatko ne keskenään yhtäläisen hyviä vaihtoehtoja?
 
Tuohon en osaa vastata. Vilkaisin äsken paria 9/8 tahtilajissa olevaa nuottia: toisessa 1800-luvun alkupuolelta olevassa käytetään neljäsosa- ja kahdeksasosataukoa (tosin taukojen notaatio on tietenkin erilainen kuin nykyään yleisesti käytössä oleva) ja toisessa 1900-luvulta olevassa käytetään pisteellistä neljäsosataukoa.
 
En tästä mitään kiveen kirjoitettuja ohjeita ole. Molemma merkintätavat ovat selkeitä. Sanoisin, että oman maun mukaan. Selkeyshän on nuotintamisessa tärkeintä.
 
sellisti
01.08.2013 16:47:36
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Hauler: 3/4:n tapauksessa myös pisteellinen puolinuottitauko tuntuu selkeältä
 
Koko tahdin mittaisen tauonhan voi missä tahansa tahtilajissa merkitä kokotauolla, jopa siinä 3/16-tahtilajissa. Ihan selkeyden vuoksi.
 
Minäkin suosisin sitä tapaa joka on helppolukuisin. Monesti noissa kolmijakoisissa tahtilajeissa se pisteellinen tauko on hyvin perusteltu juuri siitä syystä, koska se ilmaisee iskun mitan selkeämmin kuin monta lyhyempää taukoa.
 
"Vähän mä oon pettynykkin. Olis ollu paljo mukavampaa ku sellisti olis ollu kaunis nainen. Jalat harallaan herkällä otteella sulosäveliä loihtimassa. Tälläiselle olis voinu sanoa suurella sydämellä että: yhdyn edelliseen puhujaan." -jami
Hauler
01.08.2013 17:31:54
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

sellisti: Koko tahdin mittaisen tauonhan voi missä tahansa tahtilajissa merkitä kokotauolla, jopa siinä 3/16-tahtilajissa. Ihan selkeyden vuoksi.
 
Ahaa. Niinpä tosiaan. Ei tuollaisia juttuja helpolla muista, kun ei niihin lukiessa huomiota kiinnitä! Eli pisteellistä kokonuottia ei käytännössä ole.
 
levesinet
01.08.2013 19:11:25 (muokattu 01.08.2013 19:12:25)
Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Hauler: Eli pisteellistä kokonuottia ei käytännössä ole.
 
Riippuu siitä, onko esimerkiksi 6/2-tahteja käytännössä olemassa vai ovatko ne pelkkää teoriaa. Minä en ole sellaisiin törmännyt.
 
sellisti
02.08.2013 01:52:34
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Hauler: Eli pisteellistä kokonuottia ei käytännössä ole.
 
Taisinpa itse asiassa kerran törmätä sellaiseen laulaessani kuorossa Heinrich Schützin Hautausmusiikkia (en nyt muista teoksen saksankielistä nimeä). Siinä yhden osan tahtilaji oli 4/2, ja siellä tais esiintyä tahteja joissa oli ensin pisteellinen kokotauko ja sitten puolinuotti. Mutta tuolta vanhasta musiikista nyt löytyy monenlaista muutakin erikoista.
 
"Vähän mä oon pettynykkin. Olis ollu paljo mukavampaa ku sellisti olis ollu kaunis nainen. Jalat harallaan herkällä otteella sulosäveliä loihtimassa. Tälläiselle olis voinu sanoa suurella sydämellä että: yhdyn edelliseen puhujaan." -jami
Hauler
02.08.2013 15:20:40
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

sellisti: Taisinpa itse asiassa kerran törmätä sellaiseen laulaessani kuorossa Heinrich Schützin Hautausmusiikkia (en nyt muista teoksen saksankielistä nimeä). Siinä yhden osan tahtilaji oli 4/2, ja siellä tais esiintyä tahteja joissa oli ensin pisteellinen kokotauko ja sitten puolinuotti. Mutta tuolta vanhasta musiikista nyt löytyy monenlaista muutakin erikoista.
 
Ah, mielenkiintoista! Oliko kyseessä facsimile vai uusi nuotinnos?
 
sellisti
03.08.2013 00:57:30 (muokattu 03.08.2013 00:58:17)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Hauler: Ah, mielenkiintoista! Oliko kyseessä facsimile vai uusi nuotinnos?
 
Aika vanhalta näytti. Ja nyt muistan että sellainenkin mielenkiintoinen ilmiö sieltä löytyi, että jos kyseisen 4/2-tahtilajin lopussa oli kokonuotti joka modernilla nuotintamistavalla olisi jatkunut seuraavaan tahtiin puolinuotin verran sidekaarella, niin tässä painoksessa siihenkin kohtaan oli merkitty pisteellinen puolinuotti, ja sen seuraavan tahdin alkuun vaan sitten tyhjää kunnes oli seuraavan äänen vuoro. Näin ollen peräkkäisissä tahdeissa oli itse asiassa ensin 5/2- ja sitten 3/2-tahtilaji. Omalla tavallaan siinä tilanteessa ihan loogista, mutta kyllähän tuossa meni hetki että tottui lukemaan vauhdissa näin kirjoitettua stemmaa.
 
"Vähän mä oon pettynykkin. Olis ollu paljo mukavampaa ku sellisti olis ollu kaunis nainen. Jalat harallaan herkällä otteella sulosäveliä loihtimassa. Tälläiselle olis voinu sanoa suurella sydämellä että: yhdyn edelliseen puhujaan." -jami
washburn88
09.08.2013 01:45:30
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Hei. Tietäisikö joku, mikä versio Mendellsohnin - Wedding Marchista soi tämän videon taustanauhana (Youtube haku: "Mendellsohn wedding march guitar metal rock.avi")? En voi liittää linkkiä,koska näpyttelen tätä viestiä puhelimella :). Tiedustelin asiaa myös videon lataajalta, mutta vastausta ei ainakaan vielä ole kuulunut. Biisiä olisi tarkoitus käyttää taustanauhana kitaralle.
 
The mirror which flatters not.
washburn88
09.08.2013 10:46:12
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

washburn88: Hei. Tietäisikö joku, mikä versio Mendellsohnin - Wedding Marchista soi tämän videon taustanauhana (Youtube haku: "Mendellsohn wedding march guitar metal rock.avi")? En voi liittää linkkiä,koska näpyttelen tätä viestiä puhelimella :). Tiedustelin asiaa myös videon lataajalta, mutta vastausta ei ainakaan vielä ole kuulunut. Biisiä olisi tarkoitus käyttää taustanauhana kitaralle.
 
Tuossa nyt vielä linkki tuohon mainitsemaani videoon http://www.youtube.com/watch?v=IG7EXm291nc.
 
The mirror which flatters not.
sellisti
09.08.2013 22:06:27
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

washburn88: Tuossa nyt vielä linkki tuohon mainitsemaani videoon http://www.youtube.com/watch?v=IG7EXm291nc.
 
Ettei vaan olis ihan lataajan itsensä jollain midisekvensserillä duunaama taustanauha. Jos käyttäis jonkun muun tekemää, niin varmaan kertois mikä se on. Asia selvinnee jos hän vastaa sun viestiin.
 
Metsän laidas munat jäi vetoketjun väliin / Kyllä siinä joutsenemo katsoi hyvin pitkään. -M. A. Numminen
ThrashGuitarist
23.08.2013 13:52:30
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Jos säveltäisin esim. pianosonaatin, olisiko ihan okei, jos osien sävellajit olisivat keskenään epäloogisia, eli ei esim. niin että toka osa menisi ekan osan kvintissä tai rinnakkaismollissa, vaan niin että eka osa menisi G-duurissa ja toka Db-duurissa. Vai häiritseekö tällainen asetelma pianistia?
 
levesinet
23.08.2013 15:16:01 (muokattu 23.08.2013 15:16:24)
Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

ThrashGuitarist: Jos säveltäisin esim. pianosonaatin, olisiko ihan okei, jos osien sävellajit olisivat keskenään epäloogisia, eli ei esim. niin että toka osa menisi ekan osan kvintissä tai rinnakkaismollissa, vaan niin että eka osa menisi G-duurissa ja toka Db-duurissa. Vai häiritseekö tällainen asetelma pianistia?
 
Tee miten parhaaksi näet. Ei se pianistia soittajana häiritse, koska kaikki sävellajit ovat lähes yhtä soitettavia. Glissandot toimivat joko valkoisilla tai mustilla koskettimilla.
Nykyajan sonaateissa ei välttämättä edes ole perinteisiä sävellajeja. Kauan sitten tilanne oli toinen, kun käytettiin toisenlaisia viritysjärjestelmiä ja kosketinsoittimet soivat todella kauniisti vain muutamissa sävellajeissa kerrallaan.
 
sellisti
23.08.2013 19:08:17 (muokattu 23.08.2013 19:09:18)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

levesinet: Nykyajan sonaateissa ei välttämättä edes ole perinteisiä sävellajeja. Kauan sitten tilanne oli toinen, kun käytettiin toisenlaisia viritysjärjestelmiä ja kosketinsoittimet soivat todella kauniisti vain muutamissa sävellajeissa kerrallaan.
 
Ja tasavireisyyden aikakaudellakin suosittiin romantiikkaan asti jonkinlaisia loogisia sävellajisuhteita osien välillä, mutta oli sitten niitäkin säveltäjiä jotka siitä alkoivat poiketa. Ei se tosiaan mikään sääntö ole. Meneehän muistaakseni jo Haydnin suuren Es-duurisonaatin toinen osa E-duurissa, mikä on ajalleen melko radikaali ratkaisu.
 
Metsän laidas munat jäi vetoketjun väliin / Kyllä siinä joutsenemo katsoi hyvin pitkään. -M. A. Numminen
baron
01.10.2013 17:03:37
Kotisivu Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Hauler: Ahaa. Niinpä tosiaan. Ei tuollaisia juttuja helpolla muista, kun ei niihin lukiessa huomiota kiinnitä! Eli pisteellistä kokonuottia ei käytännössä ole.
 
Oon kyllä nähnyt että 6/4 tahtilajissa on käytetty pisteellistä kokotaukoa. Sinänsä turhaa koska kokotauko tarkoittaa kuten edellä on sanottu aina tahdin mittaista taukoa.
 
(Sulla oli varmaan painovirhe, varmaan itsekin tarkoitit pisteellistä kokotaukoa?)
 
You can play any note on any chord. If it sounds "right", then it is (Mark Levine)
ThrashGuitarist
12.11.2013 18:42:44
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Olenko ymmärtänyt oikein, että F-vireisen käyrätorven tuottama ääni yksiviivaista C:tä soitettaessa on pieni f? Vai onkohan se vieläkin oktaavia matalampi. Siinä kuitenkn käytetään diskanttiavainta, minkä olen tottunut yhdistämään korkealta soiviin soittimiin.
 
« edellinen sivu | seuraava sivu »
1 2 3 4 517 18 19 20 21 22 23

» Lisää uusi kirjoitus aiheeseen (Vaatii kirjautumisen)

Keskustelualueet «
Haku tästä aiheesta / Haku «
Säännöt «