| Aihe: Kuka on (ollut) merkittävin säveltäjä? | |
|---|
 rkellu
28.04.2009 13:39:09 (muokattu 28.04.2009 13:39:29) | |
|
...tai sitten se ongelma on se että on pakko heittää typeryyksiä netissä. |
|
Palatakseni (kapakan pöydästä) itse aiheeseen merkittävästä säveltäjästä: olen ollut aina jotenkin kahden vaiheilla Bachin (JS) musiikin kanssa. Rajansa se on barokillakin, voisi joku sanoa. Ja sitten lainasin kirjastosta summamutikassa (mainio tapa löytää uusia tuttavuuksia) tupla-CD:n verran Gardinerin johtamia Bachin kantaatteja (BWV:t 155, 3, 13, 26, 81, 14 ja 227). Äänitetty vuonna 2000 livenä Greenwichissä (CD 1) ja Hampshiressa (CD 2) - tyhjissä kirkoissa, viimeisessä harjoituksessa ennen yleisöä, sillä levyille ei haluttu ylimääräisiä ääniä. Ja kyllä toimii! Led Zeppelinin kainalossa kasvaneena en osaa analysoida klassista musiikkia, mutta näissä on jotakin maagista. Kaikki on saksalaisen täydellistä ja täsmällistä ja esitystilojen luonnollinen kaiku sitä luokkaa että laulu ei lopu koskaan. Olen kotistudiota rakennellessani lukenut kaiusta lukuisia artikkeleita, mutta tajunnut asian konkreettisesti vasta tämän tuplalevyn kautta. (Kantta tosin en tajua. Mitä tekemistä Bachin kantaateilla on Tiibetin kanssa?)
Jos pitää laulutaiteesta mutta vihaa oopperan teatraalisuutta ja testosteronipullistelua, oratoriot ovat suora tie onneen. (Ovatko kantaatit oratorioita? Eivätkös ne molemmat ammu samaan maaliin?)
Ja kokeilkaapas seuraavaa: Jan Dismas Zelenkan Gesù al Calvario.
Täytyykin ottaa asia esiin seuraavan pubikäynnin yhteydessä...
Aika ei ole lukujärjestys. Mahdottomat asiat on alettava heti. (Paavo Haavikko) |
|
Kyllä, rajansa on barokillakin. Jos Bachin mujsiikki on täydellistä, onko se täydellisellä tavalla täydellistä vai jotenkin muuten? Minua kiinnostaa tällä hetkellä erityisesti (italialainen) varhaisbarokki, joskaan en ole saanut siitä riittävää selkoa. Sen olen ymmärtänyt, että Gesualdon kauneus ei ole minulle tuttua.
Ja kiitokset vinkistä. |
|
mikään ei ole "täydellistä".
täydellisyys = absoluuttisen pysähtymisen tila
...enkä usko että mikään on täysin pysähtynyttä tai täysin kuollutta...
tosin minä nyt ajattelen muutenkin kaikkea höpsöä että ei kannata missään nimessä uskoa vaan ehdottomasti jatkaa tämän asian jankkaamista maailman loppuun saakka... |
|
Jos Bachia hiukan hehkuttaisi, niin yksi juttu on se *loputon* epätodennäköisilläkin soittimilla laulava melodia, joka hämmästyttävästi *makes sense*. Esmeks
http://www.youtube.com/watch?v=UElq5e-KyOg&fmt=18 |
rkellu
12.05.2009 08:07:25 (muokattu 12.05.2009 08:09:31) | |
|
joo, mutta se, että pystyy tekemään jotain tuollaista ei tarkoita että se olisi automaattisesti myös kaunista. tekninen osaaminen ei ole sama asia kuin kauneus.
riniti:
Jos pitää laulutaiteesta mutta vihaa oopperan teatraalisuutta ja testosteronipullistelua, oratoriot ovat suora tie onneen. (Ovatko kantaatit oratorioita? Eivätkös ne molemmat ammu samaan maaliin?)
minulla ongelmana on kyllä myös se, että mulla on hankaluuksia edelleenkin päästä sisään oopperalaulun saundiin. yleensä ajaudun kuuntelemaan jotain muuta koska en pidä siitä äänenmuodostuksesta... |
|
En tarkoittanut tekniikkaa vaan telepatiaa. Hyvät jutut vie paikkoihin. |
megatherium
12.05.2009 19:24:19 (muokattu 12.05.2009 19:25:57) | |
|
sellisti: Totta, tuohon sen olis voinut kiteyttää.
Häh..? Voisitko tätä ajatusta jotenkin selittää?
Heidän musiikkinsa harvemmin jos koskaan kiihdyttää älyn mukaisia tahdonliikkeiden vastineita tiedoitsemisen puhtaan subjektin objektiivisessa käsityksessä ja shostakovitsin myöhäissinfonioita Glenn Gould kuvaa organismin päättymättömäksi sykinnäksi kun Olin Downes puhui mitättömästä Brahmsista verratessaan häntä sinfonikkona Sibeliukseen.
Ihmiskunnan historia on taiteellisen luomisen, vaan ei uskonsotien ja poliittisen vallankäytön historiaa |
|
Jos pitää laulutaiteesta mutta vihaa oopperan teatraalisuutta ja testosteronipullistelua, oratoriot ovat suora tie onneen. (Ovatko kantaatit oratorioita? Eivätkös ne molemmat ammu samaan maaliin?)
mulla oopperoissa on ollu ongelmana, et ne yksinkertasesti ei pelkästään CD-levyltä kuunneltuna niin hyvin toimi ja toisekseen mulle on työlästä etsiä sen teatraalisen materiaalin joukosta ne musiikillisesti hyvät kohdat (kun mulle kolahtaa musiikki niin hitaasti)
Kantaatit on tosiaan musiikkina ihan samaa kuin oman aikansa oratoriot. Bachin jouluoratoriohan on pistetty kasaan parista kantaatista ja toisaalta Haydnin vuodenajat voitaisiin pilkkoa neljäksi kantaatiksi.
Noi Gardinerin omituiset kannet on ihan hyvää vaihtelua verrattuna vanhoihin tauluihin tai valokuviin esittäjistä. Ehkä ne haluavat sanoa, että Bachin musiikki olisi yleismaailmallista. Noista kantaateista, jotka luettelit, ei taida mikään olla erityisen tunnettu, 81 on mainittu tosin allmusic guidessa "highlights" -luettelossa.
You think we're singing 'bout someone else but YOU're Plastic People. |
|
John Titor: Suosittelen vaihtamaan kapakkaa:D
Suosittelen että suosittelet meille hyvän kapakan tai useamman. Tänään tuli nimittäin valittua tosi huonosti. Mielenkiintoisimman keskustelun kävin kanadalaisen lääkärin kanssa - hän tuli Helsinkiin sikainfluenssaa käsittelevään kongressiin. Glenn Gouldin kautta pääsimme keskustelemaan klassisesta musiikista enemmänkin.
Mutta häntä lukuunottamatta kukaan ei kiinnostanut minua, musiikkikin oli tavattoman huonoa. Paljasta ne paremmat kapakat siis!
(Anteeksi, olen hiukan humalassa, ja siksi kirjoittaminen tökkii.)
"Vain tärkeitä kysymyksiä kannattaa pohtia 2500 vuotta - myös silloin kun lopullinen totuus ja täsmällinen tieto on saavuttamattomissa." (Tomi Mäkelä, Musiikin filosofia ja estetiikka, s. 450) |
megatherium
15.06.2009 19:35:00 (muokattu 15.06.2009 19:55:15) | |
|
Yritin muotoilla leikkimielistä ajatusta säveltäjien jääkiekkomaajoukkueen perustamisesta neljän vahvan kentällisen luomisen tekosyyn turvin, jossa suomen joukkueen 1. kentän voisivat muodostaa kokoonpanossa tapahtuvat vaihdokset ja muutokset huomioon ottaen 5 korkeinpaan arvoluokitukseen kohoavaa ensiluokkaista nimeä jne. mutta huomasin että taso suomen säveltaiteessa on mahdottoman laaja ja valinnanvaraa on runsaudenpulaan asti eikä joukkueellisen verran hyvien säveltäjien karsiminen leirityksestä lopulliseen miehitykseen ollut helppo tai mieluisa tehtävä kun monen suosikin oli jäätävä lopullisesta kokoonpanosta sivuun ja joidenkin säveltäjien poisjättäminen olisi ollut karvas pala, kun ajatellaan että historiallinen perspektiivi säveltaiteessamme on verraten lyhyt eikä oikein voi nimetä ketään jokas kohoaisi ylitse muiden kuten itävallan tai saksan joukkueessa.
Tässä mielessä lienee selvää että varsinaiset tähdet etenkin musiikinhistorian varhaisilta ajoilta puuttuvat lähes tyystin. Tuntuu varmasti oudolta että esim. Sibelius ei olisi lainkaan mahtunut kokoonpanoon. Korkean ammattitaidon ja saksalaisen rautaisan koulutuksen omaavia tekijämiehiä meillä on kyllin jotka hallitsevat 12-säveltekniikan, vaikka se sävellysmenetelmänä onkin joidenkin mielestä abstrakti ja liian matemaattinen vailla tunnetta.
Mutta ennen kuin julkaisen oman joukkueeni lopullisen version varamiehineen laatikaa te alustava luonnos ja lista omasta tiimistänne ja esitelkää muille niin saadaan pelata pari erää lätkää hyvässä seurassa.
Ihmiskunnan historia on taiteellisen luomisen, vaan ei uskonsotien ja poliittisen vallankäytön historiaa |
levesinet
15.06.2009 20:56:30 (muokattu 16.06.2009 23:31:42) | |
|
megatherium: laatikaa te alustava luonnos ja lista omasta tiimistänne ja esitelkää muille niin saadaan pelata pari erää lätkää hyvässä seurassa.
Aulis Sallinen - yhteensovittaja
Herman Rechberger - rytmivastaava
Leif Segerstam - semafori- ja aleatoriikkavastaava
Jukka Linkola - harmoniavastaava
Esa-Pekka Salonen - orkestrointivastaava
Magnus Lindberg - polyfoniavastaava
Kaija Saariaho - päävärittäjä
Väinö Raitio - pastellisävyttäjä
Jean Sibelius - viuluriffittelijä ja patarumpali
Einojuhani Rautavaara - laadunvalvoja
Valitettavasti joukkueeni ei kykene pelaamaan lätkän sääntöjen mukaan. |
|
Merkittävin säveltäjä on kai ollut monessa mielessä Johann Sebastian Bach. Beethovenin viitoittamaan linjaan musiikissa en halua uskoa.
Minulle henkilökohtaisesti merkittävin on kuitenkin Mozart. D-molli-jousikvartetto ja c-molli-pianokonsertto. Klarinettikvintetto ja c-molli-messu. Così fan tutte ja Don Giovanni. Mikään muu musiikki ei ole aiheuttanut vastaavia tunnetiloja. |
|
Mahdoton, mutta hyvä kysymys.
Vakioliiga:
Mozart, Beethoven, Wagner, Sibelius, Tsaikovski, Bach...
Repäiseviä persoonallisuuksia, muuten, kanssa...
Rotta sano: Sä haluat tutkia, tietää enemmän, kehittyä, olla avoin. Sä olet siis IHAN erilainen kuin mä. Mä alennun muiden kieroihin, umpimielisiin arvoihin. Tai tyylikysymyksiin, jos ei muuta. Sä et ja mua hävettää. Siks mä herjaan sua nyt. |
megatherium
08.06.2010 18:44:29 (muokattu 08.06.2010 18:47:05) | |
|
jussi1976: Mahdoton, mutta hyvä kysymys.
Vakioliiga:
Mozart, Beethoven, Wagner, Sibelius, Tsaikovski, Bach...
Repäiseviä persoonallisuuksia, muuten, kanssa...
Etkö kyllästy niihin koskaan kuten minulle on käynyt? Ei taidemusiikki suinkan heihin ole päättynyt musikillisen tekniikan kulminaation jälkeen. Emmekö me todellakaan voi kuvitella olevamme kiinnostuneita joistakin sellaisistakin säveltäjistä ja heidän tuotannostaan ja omaleimaisesta musiikistaan kuin mitä radio, konserttiohjelmat ja levykatalogit yrittävät jatkuvasti tyrkyttää ja tuputtaa meille olettaessaan että kaikki ihmiset jakavat keskenään täsmälleen samat intreesit ja taiteelliset objektit. Musiikillinen maku muuttuu yksilöillä tavan takaa ja se mikä oli populaaria vielä 10 vuotta sitten, on jo menettänyt kiehtovuutensa ja tuoreimman sävynsä vaikka näitä kultttuuripohjan tonkijoita ja rehabilitoijia onkin aivan riittämiin festivaalien hallituksissa joiden näkemysten mukaan re-presentaatio on perusteltua.
Ihmiskunnan historia on taiteellisen luomisen, vaan ei uskonsotien ja poliittisen vallankäytön historiaa |
|
Sitä sanotaan poppiklasariksi. |
megatherium
28.06.2010 18:53:42 (muokattu 28.06.2010 19:07:27) | |
|
levesinet: Sitä sanotaan poppiklasariksi.
Tällöin se ei vastannut kysykykseen siitä kuka on suurin vaan ainoastaan poppiksin säveltäjä. Toisaalta jonkin säveltäjän absoluuttiselsi ominaisuudeksi oletettu kyseinen atribuutti edellyttäisi musiikilliselle ajatukselle objektiivisesti katsottuna täydellistä ratkaisua joka olisi varattu vain suurimmalle kaikista vaikka hyvin tiedämme ettei se vähennä hitusenkaan vertaa ikään kuin implisiittisesti itseensä absoluuttiin sisältyvän dialektisen kehittelyn vaiheina sijaisarvon saaneiden säveltäjien musiikillista substanssia.
pikemminkin musiikki joka on valjastettu kansallisuus-ja isänmaallisuus ynnä muiden poliittisten aatteiden ja idelogioiden palvelukseen ja on vain niiden kautta käsitettävissä ja ymmärrettävissä ei ole olemassa oman itsensä vuoksi olemisen puhtaana tuloksena vaan omaa vieraan ulkomusiikillisen elementin, joka on ilmaistavissa muutoinkin kuin musiikin avulla.
Taiteen heikkous on jos se ei kykene ilmaisemaan ja vaikuttamaan tunteisiin ja intohimoihin omin keinoin vaan sen täytyy kulloinkin pukeutua ulkomusiikillisiin ideologioihin kyretäkseen saamaan viestinsä perille. Musiikkia voidaan pitää poliittisesti sitoutumattomana ja riippumattomana taidemuotona.
Siban musiikki on liikaa kytketty isänmaallisiin ajatuksiin ja aatteisiin voidakseen omata absoluuttisuuden maininnan kuten absoluuttinen musiikki yleensä johon kylläkin sisältyy syvää objektiivista totuudellisuutta huokuva metafyysinen komponentti .
Ylevähenkinen säveltaide on kansallisuusaatteiden tuolla puolen.
Ihmiskunnan historia on taiteellisen luomisen, vaan ei uskonsotien ja poliittisen vallankäytön historiaa |
| « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
