| Aihe: idean matka valmiiksi biisiksi | 1 |
|---|
 slowdive
10.09.2018 10:03:20 (muokattu 10.09.2018 10:10:33) | |
|
Olisi mukava kuulla tekijöiltä, jotka kotipajoissaan konepohjaista musiikkia väsää, että millainen teillä on se workflow, miten ja missä järjestyksessä homma etenee valmiiksi biisiksi asti?
Itse tein takavuosina musiikkia, mikä oli jotain singer/songwriter pohjaista meininkiä, eli biisit syntyi aikalailla akustisen kanssa sängynlaidalla ja siinä vaiheessa kun niitä rupesin äänittelemään, niin biisi oli aikalailla valmis ja pöytä täynnä sointu- ja sanoituslappuja.
Nyt muutaman vuoden tauon jälkeen alkoi taas musiikinteko kiinnostaa, mutta nyt lähinnä polttelee tehdä jotain darkwave/synthwave -tyylistä tavaraa. Tässä Cubasea opetellessa ja uusiin kamoihin tutustellessa on jo ideoita alkanut syntymään ja tallentumaan, mutta nyt jotenkin haasteelliselle tuntuu ideoiden laajentaminen biiseiksi.
Muutama tahti syntyy helposti missä tunnelma miellyttää ja joku näppärä melodiantynkä syntyy kuin itsestään, mutta sitten tahtoo tyssätä, pätkä ei oikein luontevasti vielä meinaa kasvaa mihinkään suuntaan. Mitä tulisi sitä ennen, mitä sen jälkeen.
Moni sanoo että tee niinkuin ennenkin, silloin kun homma sujui, että ota kitara ja tee sillä biisit valmiiksi, mutta en halua luovuttaa. Tuli niissä akustisissa hymistelyissä sillon jo tietyt maneerit ja itsensä toistaminen ja into tekemiseen lopahti silloin pitkälti niistä syistä, niin haluan tietoisesti tehdä nyt toisin. Biiseissä ei muutenkaan ole kuin (sähkö)kitaraa kuin nimeksi, niin en halua rajoittaa sillä omaa tekemistä että jumitun niihin samoihin sointukiertoihin mihin ennenkin.
Tiedän ettei kukaan voi neuvoa ja jokainen tekee erilailla, mutta lähinnä siis inspiraatioksi olisi mukava kuulla miten muut hommat hoitaa.
"one good thing about music, when it hits you feel no pain" (bob marley) |  KTR2
10.09.2018 10:50:47 (muokattu 10.09.2018 10:53:12) | |
|
Itselle on aika tärkeetä löytää alussa joku hyvä soundi. Oli se sitten joku synapadi tai basso, niin jos soundi itsessään inspiroi niin lähtee kyllä biisinteko käyntiin.
Ikuinen ongelma on just toi, että saa muutaman tahdin hyvää settiä aikaiseksi, mutta se ei siitä kehity. Itse välillä ratkaisen sen vaan, että copypastean sitä pitkät rivit ja rupean alkupäästä ottamaan elementtejä pois, että se rakentuu siitä pikkuhiljaa ja sitten loppupäässä ehkä jo lisäämään uusia juttuja. Sitä kun kuuntelee, niin kyllä siinä sitten alkaa huomaamaan mitä se vaatii, tyyliin "tohon väliin pien breikki, toho filli ja crash ja sit vois tulla tää syna messiin ja nyt pitäs tulla jo joku uus osa".
On mulla usein kyllä sitten vähän omintakeisemmat workflowt projektista riippuen, että teen vaan jotain 8-tahdin pätkiä, joita samplaan Maschinella ja soittelen padeilla uudelleen eri järjestyksessä eri pitchissä. Siinä on kiehtovaa just se, ettei koskaan ihan tiedä millasta tulee. Välillä on tosi siistejä happy accidentseja.
jalokala ui raukeana haaviini, ajatuksissani tuoresuolattu lohi, loimulohi, savulohi, lohi, hiillostetut lohenevät ja tietenkin lohikeitto | |
slowdive: Olisi mukava kuulla tekijöiltä, jotka kotipajoissaan konepohjaista musiikkia väsää, että millainen teillä on se workflow, miten ja missä järjestyksessä homma etenee valmiiksi biisiksi asti?
Aluksi on jokin saundi, rytmi, tekstinpätkä, olotila jne jota lähdetään tekemään. Joskus tulee koko biisi sen kummempia miettimättä ja joskus jää jokin riffi/melodia jopa 15 vuodeksi odottamaan jatkoa. Pakottamalla ei saa kuin paskaa aikaiseksi. Se ei toki tarkoita sitä etteikö hommia joutuisi paiskimaan sen biisin eteen. Mutta pakottamalla ne ei koskaan tule. Ja aina sitä inspiraatiota ei vain ole, se täytyy hyväksyä. Joskus tehdään musaa viikko putkeen ja kymmenen tunnin päiviä. Joskus ei tehdä muutamaan viikkoon mitään.
Toiseksi miettisin ihan alkuun, että mitä haluat musiikillasi saavuttaa ja mikä on sen tavoite? Haluatko esim. tehdä vain helppoa tanssimusaa vai haluatko tunkea siihen vaikkapa jotain henkilökohtaista? Itsellä nämä asiat tulevat itsestään tajunnanvirtana ja vasta jälkeenpäin huomaan, että oho, tätähän tämä tarkoitti. Eräs kaveri kommentoi yhden biisin kuullessaan, että on vissiin ollu aika vaikeaa sulla. Ja omasta mielestä biisi ei kuulostanut synkältä tai ahdistavalta.
Oma tavoite musiikin suhteen on ihan terapeuttinen ja teenkin musaa nykyään lähes kokonaan ilman rajoitteita. Eli en ota lähtökohtaisesti yhtään mitään raameja tai viitekehystä kappaleeseen (vaikutteet tietenkin kuuluvat), vaan siitä tulee sellainen kuin tulee. Joskus tulee rässiä, joskus konemusaa ja joskus ihan jotain muuta. Sävellajin saatan joskus valita, monesti sekin muuttuu. Pääinstrumenttina on kitara, olipa musatyyli mikä hyvänsä. Jokin midisyntikkahässäkkä on hakusessa.
Välillä saatan kysyä ulkopuoliselta, että miltä jokin kohta/vaihdos yms kuulostaa, jos olen itse vaikkapa epävarma, että minkä vaihtoehdon valitsen.
Kokonaisia biisejä ei opi tekemään muuten kuin tekemällä kokonaisia biisejä. Tässä tapauksessa voi pakottaa itsensä tekemään biisin loppuun, oli se kuinka huono hyvänsä. Aina voi myöhemmin tehdä uudelleen ja/tai ottaa ne hyvät elementit biisistä kierrätykseen. Uusia ääniä kannattaa aina testailla, leikkiä eri rumpukoneilla, panoroinneilla yms.
Eli aika tajunnanvirtana nuo biisit mulla tulee. Yleensä en muista kappaleen syntyprosessia jälkeenpäin ollenkaan kun tulee aika flow-tilassa tehtyä. Huono puoli tässä on se, että muu elämä kärsii jonkin verran kun tulee se pakko tehdä. Mutta mikään "pari tuntia päivässä" ei minun kohdallani onnistu.
Se missä järjestyksessä vaikkapa instrumentit sovitetaan, on ihan päivästä kiinni. Joskus tulee rummut ensin, joskus basso. Joskus tehdään kaikkia sekaisin ja yhtäaikaa.
Welho-77: Noi sun tyhmä fantasiat on sairaita. | |
Biisien syntytapoja on niin monia. Valitettavasti minulla vielä osaaminen rajoittaa. Nimittäin se, mitä päässä soi, ei millään meinaa vielä välittyä itse biisiin, ainakaan oikein. Onneksi tuloksena on yleensä kuitenkin jotakin muuta. Opiskelen vasta kosketinsoittoa ja musiikinteoriaa. Jos biisi lähtee syntymään melodiasta, joka soi päässä, on se melodia tullut kaikkialla muualla kuin koneen ääressä. Yleensä lenkillä metsässä tai sängyssä maatessa.. Ihan liikaa onkin ideakasoja koneella, joista joskus olisi muka tarkoitus tehdä biisi loppuun. Teen paljon tutoriaaleja, jotka saattavat olla pohjana uudelle biisille. Olen myös ostanut templateja, joita olen käyttänyt, jos en saa muuten soundeja kuulostamaan hyvältä. Myös Splicesta olen imuroinut vokaalisampleja, joiden ympärille rakentelen kappaleita. Aloitan joskus melodiasta, joskus bassokuviosta, rytmistä, milloin mistäkin. Toisiaan kokeilen valmiita midipohjia. Nykyään on liikaa kaikkea tarjolla. Softana mulla on Logic Pro ja ei muita lisäplugineita kuin Serum. Midiohjaimena on Oxygen 61. Se onkin ainoa rauta läppärin lisäksi. | |
Biisin rakenne ja flow on itselläkin usein hakusessa. Mutta oon vaan ruvennut rohkeammin kokeilemaan erilaisia rakenteita ja lisäämään niitä pikkuhiljaa. Vähän itseään pakottamalla tekemään edes jotain. Siitä se sitten lähtee.
Muuten teen efektiloopin usein ensimmäisenä, sitten rytmiset jutut l. usein rummut ja sitten basson. Säädän näiden soundia sitten - usein rajustikin. Sitten lisään jotain yksinkertaista toistuvaa melodiaa/riffiä, minka jälkeen miksaan biisiä alustavasti. Sitten hahmottelen rakennetta ja lisäilen erilaisia höysteitä tai variaatioita eri rakenteisiin. Usein teen ensimmäisen rakenteen tosi laiskasti eli laitan eri raidat sisään pikkuhiljaa ja lisään väliin suvantovaiheita. Sitten taas soundien säätämistä yhdessä ja erikseen. Välillä lisään taas jotain maustetta johonkin kohtaan, jne. Toistan näitä syklejä tarpeeksi monta kertaa (eli loputtomiin). :D
Pyöveli puhdisti kirveensä terän ja nauroi päälle. | | « edellinen sivu | seuraava sivu » | 1 |
|---|
|
|
