Aihe: Se Rap "musiikki" | |
---|
Tankero 02.03.2015 14:58:20 (muokattu 02.03.2015 14:58:32) | |
|
Epämuusikko: Kaveri oli tehny Native Instrumentsillä Arvo Pärt -tyylistä jousitaustaa. Luulin sitä oikeaksi levytykseksi. Lankaan menin. Ändöstän Humppajyrä |
|
Vaikka tuollain: http://youtu.be/OrQIXc02DXk Humppajyrä |
|
leprechaun: Sulatan soundien muuttamisen ja lisälaitteiden käytön mutten sitä että mukana on elektroninen boxi joka vetelee esim toista ääntä laulajan päälle. Siinä ei arvosteta kovin paljon kuuntelijaa. Kuulijoita on sellaisiakin, joille on tärkeintä että biisi kuulostaa livenä samalta kuin radiossa, riippumatta siitä mitä niksejä tulokseen pääsemiseksi on tarvittu. Ehkä kaiken maailman taustanauhojen käyttöä voidaan pitää heidän arvostamisenaan? En ole musiikin asiantuntija. |
|
Joka sukupolvella on musiikkinsa ja näyttää siltä ettei sitä toista reunaa voi "ammattilaiset " käsittää. Ymmärrys ei riitä, koska ollaan niin jumissa omassa maailmassa. Löytyiskö tästä pumpulituppo märkivään haavaan? http://youtu.be/IrZbyVtKFRM TÄ? |
|
leprechaun: Ihan pakko purkautua. Ja ihan vaan oma mielipide ja ihmiset saakoot tehdä mitä tykkäävät. Räppi on ihan vaan viihdettä siinä missä karaokekin. Ja yhtymäkohdathan ovat selkeät. Jos keikalla kaikki on ihan itse soitettua, eikä mukana ole karaoke-elementtejä kuten äänitettyjä taustoja, sitä osaan arvostaa. Ja jos vielä levytys on sama kun mitä bändi keikalla pystyy samalla lailla ja samoilla soittimilla esittämään niin arvostukseni vaan nousee. Sulatan soundien muuttamisen ja lisälaitteiden käytön mutten sitä että mukana on elektroninen boxi joka vetelee esim toista ääntä laulajan päälle. Siinä ei arvosteta kovin paljon kuuntelijaa. Räppi taitaa olla suomalaisesta näkökohdasta aika kaukaista ja huonosti tavoitettavaa kulttuuria. Esimerkkinä lähempää ja paremmin tavoitettavaa: https://www.youtube.com/watch?v=PdFyELhvMiA . Vaikka sanoma ei ole enää poliittisesti korrektia on se tavoitettavissa. Ja kaikki on soitettua ihan itse. Wolfe Tones on jonkinlainen jäänne menneestä, yhä edelleen. Mutta sanoitukset eivät ole tyhjänpäiväiset eikä tarkoituksettomat. http://youtu.be/8de2W3rtZsA Humppajyrä |
|
Kefiiri: Kuulijoita on sellaisiakin, joille on tärkeintä että biisi kuulostaa livenä samalta kuin radiossa, riippumatta siitä mitä niksejä tulokseen pääsemiseksi on tarvittu. Ehkä kaiken maailman taustanauhojen käyttöä voidaan pitää heidän arvostamisenaan? Ehkä voidaankin. Rajansa kuitenkin kaikella. Ollessamme triolla hääkeikalla Ruokolahden Musta-Kulkkulassa myöhäisemmällä kivikaudella olin ladannut silloiseen Jammuuni korpullisen Suomi-iskelmien taustoja. Kokeiltuamme, että kaikki varmasti pelaa ja ollessamme tutustumassa hääjuomiksi varattuihin kielenkostukkeisiin pimenivät sähköt koko juhla-alueelta. Olimme siis ihan omillamme ja väki odotti häävalssia. Hädässä haitari tutaan. Ryhdyimme sangen miehekkäästi, huima hymy huulillamme rumpalimme kanssa soittamaan tilattua Yölentokonetta ja Tonavan aaltoja. Jatkoimme vielä poikkitaiteellista esitystämme parilla tangolla ja jenkoilla. Siitä tuli täysi suxee, jota porukat kiittelivät vielä aamuyön tunneillakin. Itse tehneenä ja montaa OMB:tä seuranneena olen kysellyt hiljaa itseltäni: Taluttaako meille avuksi rakennettu digitekniikka meitä kuin pässilaumaa? Missä loppuu oma soitto? Mihin me tarvitsemme viimeisintä tekniikkaa, kun parhaiten tuntuu yleisöön purevan aito akustinen, vaikkapa venäjälle tuoksuva haitari. Nuotin vieressä on aina tilaa... |
Kefiiri 03.03.2015 19:15:50 (muokattu 03.03.2015 19:16:02) | |
|
KanttoriPiiparinen: Taluttaako meille avuksi rakennettu digitekniikka meitä kuin pässilaumaa? Missä loppuu oma soitto? Hieno kirjoitus. Sähkön lopahtaessa soittajan painoarvo tosiaan punnitaan! En ole musiikin asiantuntija. |
|
Tuo on niin totta, itsekin olen päässyt kahdesti haitarilla loistamaan pimeydessä. Ei kuulunut muuta kuin kurnutusta ja rumpsutusta. "Quidquid Latine dictum sit, altum videtur." |
|
Äärimmäistä mariginaalia tuollaiset. Enpä oo moiseen törmännyt, enkä oo kuullut, että kellekkään kaverillekkaan ois sattunut. Humppajyrä |
|
Tankero: Äärimmäistä mariginaalia tuollaiset. Enpä oo moiseen törmännyt, enkä oo kuullut, että kellekkään kaverillekkaan ois sattunut. Niinhän sitä sanottiin Hiroshiman atomipommistakin. En ole musiikin asiantuntija. |
EP 03.03.2015 22:08:47 | |
|
Kefiiri: Niinhän sitä sanottiin Hiroshiman atomipommistakin. "Vähän jos kääntää niin osuuko kohalle?" |
|
Niin räppi, kuin monet muutkin nykytrendit ovat pulleiksi ladattuja kaikenlaisilla ulkomusiikillisilla tekijöillä. Se näkyy diskovalojen välkkeenä diskopalloissa. Sen voi todeta vaikkapa savukoneista, tai siitä että euroviisuissa voittavat riihikuivatut suomalaiset perkeleet. Parrakas nainenkin on nähty. Mitä kaikkea tulevaisuus meille näyttääkään? Edustan itse sitä sukupolvea, jolle itse musiikki on ollut pysähdyttävä elämys. Se on saattanut olla trubaduurin esitys saunan portailla. Se on voinut olla kanttorin tai kyläpelimannin taidonnäyte. Siihen kuuluvat lapsikuoron kevätlaulu sekä hautajaisväen alakuloinen hyminä. Se valtava älämölö ja mediakohina, joka näyttää nykygenreihin oleellisesti kuuluvan, on minulle täysin vierasta. Nykyisin tunnutaan tuotettavan mahdollisimman suurta määrää, ei niinkään laatua. Tästä minä niin mieleni pahoitin. Nuotin vieressä on aina tilaa... |
|
Ainahan ihmiset on seuranneet enemmän ilmiöitä, kuin kuunnelleet musiikkia. Ero vanhaan on vain siinä, että niitä ilmiöitä tulee/tuotetaan huomattavasti nopeammalla tahdilla. Toinen on sitten, että esim. 90-luvulle jumittuneet ihmiset ovat jo tipahtaneet sen verran aikaa sitten pois kyydistä, että katsovat nykymenoa sivusta. Ennen olivat ilmiöissä mukana ja nyt vain kommentoivat niitä. Nykyaikana toki tuon halpiskulttuurin mukana on tullut porukoille sokeus virtuoositeettiä kohtaan, IMO. Kuvitellaan että se hienosti sovitettu sellosovitus jostakin rokkibiisitä on jonkinasteista "hankalaa" soitettavaa. Sama laulun suhteen. Enkä meinaa, että ennen olisi asiat olleet mitenkään erikoisen paljon paremmin (Danny, anyone?), mutta kuilu on vain syventynyt asian suhteen. "Sanovat että osaisin miksata, mutta kyllä se viina mahtaa olla minun juttu" -Tuntematon miksaaja |
|
Itse rap-musiikkia (Kyllä: Musiikkia) jonkin verran kuluttavana vastaan tähän omasta puolestani että oli aika jolloin en pitänyt rap-musiikista. Nyt huomaan että se johtui siitä etten ollut koskaan kuunnellut sitä. Uskon että monella vastustajalla se johtuu myös siitä. Genre on laaja ja monimuotoinen ja sen sisällä on todella paljon hyvää ja kuten kaikessa muussakin musassa myös paljon ihan hirveää sontaa. Jo pelkästään biitin rakentaminen sampleistä niin että se on kiinnostava ja soundaa, on haastavaa. Soitettu räp-hiphop musa nojaa usein funk-tavaraan, eikä myöskään ole välttämättä kauhean helppoa. Tekstipuoli ja itse räppääminen on kans jotain mitä kannattaa kokeilla ennenkuin käy väittämään että on menty siitä mistä aita on matalin. Makunsa kullakin ja se on ihan ok niinkuin tässäkin ketjussa on tullut esille. Tuossa muutama rap-"musiikin" edustaja joista henkilökohtaisella tasolla pidän: Kotomaista: https://www.youtube.com/watch?v=kjpqsfXeJyc vähän bändiliveräppiä suomenmaasta: https://www.youtube.com/watch?v=8upDEK1i7Bo Vanhempaa tavaraa: https://www.youtube.com/watch?v=gC1xuVCBl4o Itsekehua "vähän" kovemmalla akrobatiatatsilla: https://www.youtube.com/watch?v=Nj94EBzgGdA ja lopuks freestylea rapin sm-kisoista -07 https://www.youtube.com/watch?v=KFm5mlSylmo Kaikissa näissä vetoaa vähän eri asiat mutta tekstien ystävänä mulle riittää pelkkä rumpukomppi jos räppäri on hyvä. Haluan mainita kuitenkin tähän loppuun että inhoan uudehkoa suomenkielistä hittiräppiä jos lyrikaan sanoma jotain teiniromanttista "olen kova mutta herkkä"-tyyppistä lässytystä. pippalot.com |
|
Meisseli: Itse rap-musiikkia (Kyllä: Musiikkia) jonkin verran kuluttavana vastaan tähän omasta puolestani että oli aika jolloin en pitänyt rap-musiikista. Nyt huomaan että se johtui siitä etten ollut koskaan kuunnellut sitä. Uskon että monella vastustajalla se johtuu myös siitä. Genre on laaja ja monimuotoinen ja sen sisällä on todella paljon hyvää ja kuten kaikessa muussakin musassa myös paljon ihan hirveää sontaa. Jo pelkästään biitin rakentaminen sampleistä niin että se on kiinnostava ja soundaa, on haastavaa. Soitettu räp-hiphop musa nojaa usein funk-tavaraan, eikä myöskään ole välttämättä kauhean helppoa. Tekstipuoli ja itse räppääminen on kans jotain mitä kannattaa kokeilla ennenkuin käy väittämään että on menty siitä mistä aita on matalin. Makunsa kullakin ja se on ihan ok niinkuin tässäkin ketjussa on tullut esille. Tuossa muutama rap-"musiikin" edustaja joista henkilökohtaisella tasolla pidän: Kotomaista: https://www.youtube.com/watch?v=kjpqsfXeJyc vähän bändiliveräppiä suomenmaasta: https://www.youtube.com/watch?v=8upDEK1i7Bo Vanhempaa tavaraa: https://www.youtube.com/watch?v=gC1xuVCBl4o Itsekehua "vähän" kovemmalla akrobatiatatsilla: https://www.youtube.com/watch?v=Nj94EBzgGdA ja lopuks freestylea rapin sm-kisoista -07 https://www.youtube.com/watch?v=KFm5mlSylmo Kaikissa näissä vetoaa vähän eri asiat mutta tekstien ystävänä mulle riittää pelkkä rumpukomppi jos räppäri on hyvä. Haluan mainita kuitenkin tähän loppuun että inhoan uudehkoa suomenkielistä hittiräppiä jos lyrikaan sanoma jotain teiniromanttista "olen kova mutta herkkä"-tyyppistä lässytystä. Loistava avautuminen. Humppajyrä |
|
KanttoriPiiparinen: Niin räppi, kuin monet muutkin nykytrendit ovat pulleiksi ladattuja kaikenlaisilla ulkomusiikillisilla tekijöillä. Se näkyy diskovalojen välkkeenä diskopalloissa. Sen voi todeta vaikkapa savukoneista, tai siitä että euroviisuissa voittavat riihikuivatut suomalaiset perkeleet. Parrakas nainenkin on nähty. Mitä kaikkea tulevaisuus meille näyttääkään? Edustan itse sitä sukupolvea, jolle itse musiikki on ollut pysähdyttävä elämys. Se on saattanut olla trubaduurin esitys saunan portailla. Se on voinut olla kanttorin tai kyläpelimannin taidonnäyte. Siihen kuuluvat lapsikuoron kevätlaulu sekä hautajaisväen alakuloinen hyminä. Se valtava älämölö ja mediakohina, joka näyttää nykygenreihin oleellisesti kuuluvan, on minulle täysin vierasta. Nykyisin tunnutaan tuotettavan mahdollisimman suurta määrää, ei niinkään laatua. Tästä minä niin mieleni pahoitin. Onko vaudeville ja music hall tuttuja käsitteitä? Ei ihan uusia juttuja. Lievähköä ulkomusiikillisuutta sielläkin, mutta musa tais useinkin taittua. Humppajyrä |
|
Tankero: Onko vaudeville ja music hall tuttuja käsitteitä? Ei ihan uusia juttuja. Lievähköä ulkomusiikillisuutta sielläkin, mutta musa tais useinkin taittua. Tai ooppera. Tai mikään esiintyminen. "Thank you for the music, white boy". 6-stroke troll #1 |
Kefiiri 05.03.2015 02:18:24 (muokattu 05.03.2015 02:18:57) | |
|
Vanhanaikainen reggaepatujen rappihan muuten on aivan eri meininkiä, rytmit soljuvat ja kokonaisuus kuulostaa musikaaliselta. Suomen räppiskene (osasin nuorisotermin!) lienee ottanut vaikutteensa gangsta-honottajilta? En ole musiikin asiantuntija. |
|
Epämuusikko: Tai ooppera. Tai mikään esiintyminen. Nimenommaa Humppajyrä |
|
http://www.turkulainen.fi/artikkeli … -gron-arvostaa-cheekia-ja-elastista Seuraavaksi voitte väitellä vaikka tuosta: "Iskelmän ja tangon saralla hän kuitenkin peräänkuuluttaa elämänkokemusta ja rosoisuutta. Jos kaksikymppinen menee laulukilpailuihin laulamaan tangon Mustasukkaisuutta , niin vaikka sen laulaisi kuinka hyvin, puuttuu siitä se eletty elämä, mies tietää". |
« edellinen sivu | seuraava sivu » | |
---|