| Aihe: Päin peetä vetely ennen ja nyt | |
|---|
|
Epämuusikko: Ottamatta mitenkään kantaa mihinkään muuhun, näin sivusta seuranneena osaa tämän palstan "pitkän" "linjan" "ammattilaisista": mistä tuo kehua retostellen päin persettä soittamisen kulttuuri on pesiytynyt suomalaiseen tanssimusiikin praksikseen? Muutamaan muuhunkin nimimerkkiin viitaten: "välillä soitin hyvinkin huonosti".
MIKSI?
Oletan että kys. trendi on vähenemään päin. Siis tanssimusiikki ja vapaaehtoisesti huonosti soittaminen.
Oma ensikosketukseni soittajana tanssilavoihin/muusikoihin oli sellanen että mikään ei enää yllätä sen jälkeen, basistilla oli viimesen päälle kamat, Fenderin basso, tehtaan vire, ei yhtään oikeaa ääntä, kuitenkin suu hymyssä kysyi ennen jokaista biisiä "mikä sävellaji?"
Tämä n v 75 eli olin 19v kloppi ja ihmeissäni "ei ..ttu, MIHIN olen itseni laittanut.."
Ei tähän enää onneksi enää törmää, toinen basismitarina on kaveri joka soitti Treen alueella 60-80 luvuilla pitkän uran, käsi oli koko ajan samassa kohtaa kaulaa ja tarinan mukaan käytettyjä ääniä/biisi oli 2-4 ;-)
Basson nähneet kertovat kaulan kuluneen lovelle soittokohdasta ;-)
Itse jonkin verran edelleen kahden bandin/ilta keikkoja tekevänä pääsee kuulemaan
kollegoja, viime keikalla basisti oli välillä aivan metsässä vaikka soitti toisaalta suurimman osan kuulemastani ihan ok. Tuuraaja, huonot laput, huono korva..ei voi tietää mutta se on aika tuskaa kuunnella kun yritetään selkeesti päästä jyvälle ja kiippari huutelee koko ajan missä mennään.
Satuin (valitettavasti ) kuuntelemaan tuota Saatan..eiku Raatalan Humpparalli kauhistusta ja juuri sillä hetkellä siellä vedettiin niin päin persettä kuin vaan voi, kuulijana jännitin lähinnä sitä että katkeaako biisi vai päästäänkö maaliin, ei liene yllätys se että basisti oli eniten pihalla.
Harrastebandeissa on vielä soittajia joka lähtöön ja mikäs siinä, päin persettä jatkuvasti vetelevät "ammattilaiset" ovat mennyttä aikaa vaikka esim laivalla kuulin yhtä trioa jonka soitto/laulutulkinta oli rytmisesti niin hajallaan että yhtä biisia enempää ei pystynyt kuuntelemaan.
Lähinnä useamman illan kapakka/laivakuvioissa esiintyy joskus vääränlaista rutiinia =soiton huolimattomuus, väsyminen, kyllästyminen tiettyihin biiseihin, kanssasoittajien maneereihin, huonoihin vitseihin yms " ei ..ttu tätä biisiä enää ikinä", muiden asioiden ajattelu "enää 2 päivää ja pääsee täältä ..ttuun, ei stna jaksais enää yhtään".
Sulkeissa olevaan lauseeseen ( muiden ohessa) myönnän samaistuneeni viimeksi jossain Baltic Princesin aamupäivävedolla kun salissa on n 5 ihmistä ja tylsistyneenä tuijottava baarihenkilökunta. Karuahan tuossa on se että eihän tuolla oltu kuin 3 päivää..
Ihmeellistä koko kuviossa on se että MIKSI tuolla pidetään bandeja kun ketään ei kiinnosta vähääkään joku väsyneesti rupsuttaja trio, ns tanssisalin puolella on kuitenkin samaan aikaan isompi bandi, usein myös kotimainen joka soittaa käytännössä samaa musaa kuin mitä triokin.
Mun "ongelma" sen lisäksi että ajattelen asioita ihan liikaa kun pitäs mennä asenteella "sama raha" on se että vuosien saatossa on tullut soitettua kitaraa, bassoa ja kiippareita keikoilla, epävireet mm kiipparisoundeissa häiritsee aina vaan, väärät tai epäloogiset bassolinjat, kulmikas soitto, väärät tempot = liian hidas/nopea on paskamainen laulaa ja soittaa kuin myös tanssia.
2. mutta positiivinen ongelmani on se että tykkään edelleen soittaa/treenata himassa ja soitan päivittäin, aika moni vain tekee keikat ja omaehtoista treenia oman soittimen suhteen ei ole ollut enää vuosikausiin.
Ollaan hiljaa saadaan kalaa...ei sovi mulle eli perseitä ei nuolla! |  Epämuusikko
21.07.2014 17:35:59 (muokattu 21.07.2014 17:40:58) | |
|
Plussaa koko tekstistä. Itse oon ehkä joissain idealismin lajeissani suorastaan EePeellinen, yksi niistä on se että pyrin hoitamaan homman mahdollisimman hyvin, mikä se nyt sitten onkin. Ja jos "mahdollisimman hyvin" ei riitä, niin sitten voi jäädä kotio.
+ Kaikenlaisia "hommia" en tue. Pitää olla aika iso musiikillinen porkkana esim. yli 500 kilometrin autosiirtymiin. Paino sanalla musiikillinen.
Tuo Vääränlainen Rutiini on erinomainen termi. IMHO samoja vinkeitä kuin esim. esiintymisjännityksestä poisoppimisessa tai kappaleiden ulkoaopettelun välttelyssä. Jätetään opettelusta osa-alueita pois ja kärsitään siitä koko loppuelämä, yleisön kärsiessä siinä samalla. Surullista (ja omalta kohdaltani mutuilua, mutta sitähän ei ole onneksi/valitettavasti vielä netissä kielletty).
Yks asenne johon kans valitettavasti törmää eri musiikkityylien saralla on "mä oon niin vanha/laiska/estynyt/jotain muuta ihan paskaa tekosyytä", joka estää jonkin henkilökohtaisen osaamisen tai osaamattomuuden muodon eteenpäin viemisen. Onneksi en esim. itse tiedä Mitä olen, niin en ainakaan ehdoin tahdoin jämähdä, ainakaan pitkäksi aikaa. Toivottavasti.
"Thank you for the music, white boy". 6-stroke troll #1 | |
Joskus väärin soittaminen on hyvin hauskaa. Motto: ollaan soittavinamme, kun he ovat maksavinaan.
:)
In porto perse vitulus est. Käännös: "Satamassa on vasikka". |  MatRa
22.07.2014 09:57:08 (muokattu 22.07.2014 10:01:44) | |
|
okabass: Joskus väärin soittaminen on hyvin hauskaa. Motto: ollaan soittavinamme, kun he ovat maksavinaan.
:)
..ja yleisö on tanssivinaan/kuuntelevinaan ;)
Tuo väärin/oikein/hyvin/huonosti soittaminen on jännä juttu, kun vertaa yleisön reaktioihin. Joskus tulee raikuvat aplodit, vaikka ryssittiin huolimattomuuttamme/treenaamattomuuttamme/osaamattomuuttamme sointua/sanoja ihan mettään. Mettään-tarkoittaa tietenkin hieman pienempää virhettä nykysanastossani, kuin esim 80-luvulla, aina ei sitä ehkä yleisö huomaakkaan.
Toisaalta "kuin levyltä"-versio ei aina saa aplodin aplodia. Kait se on se kokonaisilme ja -vire, palvelualttius jne joka ratkaisee. Yleisön/tanssijoiden tilaisuuden kokonaisfiiliksestä tulee varmaan osa muistakin tekijöistä kuin bändin ammattitaidosta, mutta väittäisin ratkaisevan vastuun tilaisuuden kokonaisilmeeseen olevan artisteilla. Siksi onneksi esim. tanssihäissä "elävä musa" on vielä voimissaan, vaikkakin menettänyt asemiaan.
..palaan vielä tässäkin "päin peetä"-osiossa toistamaani läsnäolo-teemaan. Sopiva lyhyt huumorikommentti "taiteellisesti" menneen biisin jälkeen bändin spiikkaajalta, ja ei kuin eteenpäin kohti uusia pett. eiku seikkailuja!
yykaakookaakaatadada mmzatsaa ymzaztaa... | MatRa
22.07.2014 10:11:29 (muokattu 22.07.2014 10:19:43) | |
|
Epämuusikko: Plussaa koko tekstistä. Itse oon ehkä joissain idealismin lajeissani suorastaan EePeellinen, yksi niistä on se että pyrin hoitamaan homman mahdollisimman hyvin, mikä se nyt sitten onkin. Ja jos "mahdollisimman hyvin" ei riitä, niin sitten voi jäädä kotio.
+ Kaikenlaisia "hommia" en tue. Pitää olla aika iso musiikillinen porkkana esim. yli 500 kilometrin autosiirtymiin. Paino sanalla musiikillinen.
Tuo Vääränlainen Rutiini on erinomainen termi. IMHO samoja vinkeitä kuin esim. esiintymisjännityksestä poisoppimisessa tai kappaleiden ulkoaopettelun välttelyssä. Jätetään opettelusta osa-alueita pois ja kärsitään siitä koko loppuelämä, yleisön kärsiessä siinä samalla. Surullista (ja omalta kohdaltani mutuilua, mutta sitähän ei ole onneksi/valitettavasti vielä netissä kielletty).
Yks asenne johon kans valitettavasti törmää eri musiikkityylien saralla on "mä oon niin vanha/laiska/estynyt/jotain muuta ihan paskaa tekosyytä", joka estää jonkin henkilökohtaisen osaamisen tai osaamattomuuden muodon eteenpäin viemisen. Onneksi en esim. itse tiedä Mitä olen, niin en ainakaan ehdoin tahdoin jämähdä, ainakaan pitkäksi aikaa. Toivottavasti.
Ulkoaoppiminen on nykyään vaikeampaa kuin nuorena. Siihen taitaa vaikuttaa sahanpurukovalevyn vanheneminen, ja täyttyminen, onhan sitä kumminkin tuhansia eri biisiä tullut soitettua. Nuorena 50 biisin keikkalista oli päässä, nuotit oli ainoataan uusissa biiseissä joita ajettiin sisään. Toki säkeistöjen sanat hieman sekoittuvat, ja joskus lennosta kysyin kaverilta seuraavan säkeistön pari ekaa sanaa. Se onkin jännä tunne, kun välisoitossa ei muista pätkääkään seuraavaa säkeistöä, mutta sekunti ennen säkeistöä se jostain putkahtaa mieleen...yleensä;)
Vääränlainen rutiini on tullut kans koettua. Nyt sitä tehokkaasti poistaa eri kokoonpanoilla esiintyminen. Omb:ssä vasen käsi tekee eri juttuja kun triossa , eri sävellajit naissolistin kanssa, stemmat/solistiosuudet vaihtelevat. Suosittelen tekemään eri kokoonpanoissa keikkoja, se avartanee koknaisnäkemystä biiseistä, ja on tosiaan tehokas rutiinintappaja. Suurimmalle osalle pitkän linjan muusikoista tietenkin tuttu juttu, arkipäivää jopa.
yykaakookaakaatadada mmzatsaa ymzaztaa... | |
WanhaWetäjä:
Satuin (valitettavasti ) kuuntelemaan tuota Saatan..eiku Raatalan Humpparalli kauhistusta ja juuri sillä hetkellä siellä vedettiin niin päin persettä kuin vaan voi, kuulijana jännitin lähinnä sitä että katkeaako biisi vai päästäänkö maaliin, ei liene yllätys se että basisti oli eniten pihalla.
Itse voin sohaista (ensi kertaa ko tilaisuuden kokeneena) hieman tähän ampiaispesään, että pääosin tuolla Raatalassa oli ihan kelpo bändejä. Melko lailla varmasti suurin osa oli ei-ammattilaisia soittajia. Muutama tosi hyväkin veto tuli kuunneltua. Toivottavasti et ollut kuulolla sunnuntai-iltana tai maanantai päivän kertauksilla, kun meidän bändi oli lauteilla. Basisti/laulajana olin varmaan molemmissa hakoteillä, myönnetään, mutta so what..
Jos taas kuuntelit ekan eli lauantai-illan vetoja, niin sieltä kyllä kuuli yhden bändin laulaja/basistilla vääriä ääniä/sanojen unohduksia. Mutta, kyseinen kaveri sai muutama vuosi sitten aivoinfarktin ja on siitä huolimatta sitkeästi jatkanut 60-luvulta alkanutta soittoharrastustaan. Hatunnosto siitä hänelle. Toiset tekee tätä rakkaudesta, toiset rahasta...
Kokonaisuutena voin sanoa että tuo viikon mittainen humppafestivaali oli erittäin hienosti talkoovoimin järjestetty tapahtuma. Ensi vuonna aiomme osallistua uudelleen jos toivottavasti kutsu sinne käy...
"En osaa soittaa nuoteista, mutta kylläkin rahasta" | EP
22.07.2014 12:27:40 | |
|
artope: Itse voin sohaista (ensi kertaa ko tilaisuuden kokeneena) hieman tähän ampiaispesään, että pääosin tuolla Raatalassa oli ihan kelpo bändejä. Melko lailla varmasti suurin osa oli ei-ammattilaisia soittajia. Muutama tosi hyväkin veto tuli kuunneltua. Toivottavasti et ollut kuulolla sunnuntai-iltana tai maanantai päivän kertauksilla, kun meidän bändi oli lauteilla. Basisti/laulajana olin varmaan molemmissa hakoteillä, myönnetään, mutta so what..
Jos taas kuuntelit ekan eli lauantai-illan vetoja, niin sieltä kyllä kuuli yhden bändin laulaja/basistilla vääriä ääniä/sanojen unohduksia. Mutta, kyseinen kaveri sai muutama vuosi sitten aivoinfarktin ja on siitä huolimatta sitkeästi jatkanut 60-luvulta alkanutta soittoharrastustaan. Hatunnosto siitä hänelle. Toiset tekee tätä rakkaudesta, toiset rahasta...
Kokonaisuutena voin sanoa että tuo viikon mittainen humppafestivaali oli erittäin hienosti talkoovoimin järjestetty tapahtuma. Ensi vuonna aiomme osallistua uudelleen jos toivottavasti kutsu sinne käy...
Kaiken perimmäinen tarkoitus!
..tähän ei ole paljon muuta lisättävää.. plussan paikka + |  Jalmus
22.07.2014 13:56:37 (muokattu 22.07.2014 13:58:04) | |
|
Nykyään on aika vähän päin persettä soittavia basisteja.
Ite teen keikkaa nykyisin pääosin tuuraajana ja kyllä - olen basisti. Ammattisellainen. Ja soitan silloin tällöin niillä keikoilla myös päin persettä, siis vääriä ääniä. Jos kuitenkin ajattelen asioita, miksi näin tapahtuu, niin en tosiaankaan ota AINA (en toki pese kokonaan käsiäni) syitä omaan piikkiini syistä että:
- ei ole lappuja
- periaatteessa tutussa biisissä jokin bändin oma sovitusjippo jota ei ole lapussa merkattu
- bändi soittaa muuten erilailla kuin lapussa
- lappu väärässä sävellajissa
- lappu on huono tai siitä jopa puuttuu sivuja/tahteja
Siinä muutama esimerkki näin basistin kantilta. Se on jännä juttu sekin, että edelleenkin joidenkin vanhojen jäärien ajattelun mukaan basisti on aina se kaiken pahan alku ja juuri. Toisaalta, voisinhan minä ja moni muukin basisti valittaa vaikkapa
- sleebaavista/kiilaavista/raskaskätisistä/muuten vaan koheltavista rumpaleista
- sointuja oikovista/sointukäännöksiä hallitsemattomista/jazzsointuja jääräpäisesti tyyliin katsomatta tunkevista/basson taajuusalueelle tunkevista/paskasoundisista kiipparisteista
- basson taajuusalueille tunkevista barréleipureista/tiluttajista/tyylitajuttomista/markan Pulliais-klooneista/saataanan kovaa soittavista kitaristeista
- joka raon kromaattisilla lirutuksilla täyttävistä/itseään täynnä olevista/toisille tilaa antamattomista haitaristeista
Mutta kun en yleensä valita. Nyt vaan ajattelin tuoda esiin näkökulman näinkin päin.
Vaikka maailma olisi millä mallilla tahansa, sutenööri se vitut välittää. | MatRa
22.07.2014 14:40:47 (muokattu 22.07.2014 14:43:04) | |
|
Jalmus: Nykyään on aika vähän päin persettä soittavia basisteja.
Ite teen keikkaa nykyisin pääosin tuuraajana ja kyllä - olen basisti. Ammattisellainen. Ja soitan silloin tällöin niillä keikoilla myös päin persettä, siis vääriä ääniä. Jos kuitenkin ajattelen asioita, miksi näin tapahtuu, niin en tosiaankaan ota AINA (en toki pese kokonaan käsiäni) syitä omaan piikkiini syistä että:
- ei ole lappuja
- periaatteessa tutussa biisissä jokin bändin oma sovitusjippo jota ei ole lapussa merkattu
- bändi soittaa muuten erilailla kuin lapussa
- lappu väärässä sävellajissa
- lappu on huono tai siitä jopa puuttuu sivuja/tahteja
Siinä muutama esimerkki näin basistin kantilta. Se on jännä juttu sekin, että edelleenkin joidenkin vanhojen jäärien ajattelun mukaan basisti on aina se kaiken pahan alku ja juuri. Toisaalta, voisinhan minä ja moni muukin basisti valittaa vaikkapa
- sleebaavista/kiilaavista/raskaskätisistä/muuten vaan koheltavista rumpaleista
- sointuja oikovista/sointukäännöksiä hallitsemattomista/jazzsointuja jääräpäisesti tyyliin katsomatta tunkevista/basson taajuusalueelle tunkevista/paskasoundisista kiipparisteista
- basson taajuusalueille tunkevista barréleipureista/tiluttajista/tyylitajuttomista/markan Pulliais-klooneista/saataanan kovaa soittavista kitaristeista
- joka raon kromaattisilla lirutuksilla täyttävistä/itseään täynnä olevista/toisille tilaa antamattomista haitaristeista
Mutta kun en yleensä valita. Nyt vaan ajattelin tuoda esiin näkökulman näinkin päin.
Tuossahan olisi ihan ketjun paikka: Eri soitinten antisankarit. Tuo volumin/nyanssien hallitsemattomuuden voi pistää ajoittain kyllä soittimesta riippumattomaksi paheeksi.
Olen kans välillä huomannut meneväni pianolla basson temmellyskentälle, syystä että välillä on noita pianosoolokeikkoja. Ja 90-luvulla tuli soitettua toistasataa vasuribassokeikkaa, ja sormet hakee vasurissa välillä ajattelemattomasti bassokuvioita, vaik pitäis oktaavia paria korkeemmalta kompata...varsinkin laulaessa tarkkaavaisuus herpaantuu helposti
yykaakookaakaatadada mmzatsaa ymzaztaa... | |
artope: Itse voin sohaista (ensi kertaa ko tilaisuuden kokeneena) hieman tähän ampiaispesään, että pääosin tuolla Raatalassa oli ihan kelpo bändejä. Melko lailla varmasti suurin osa oli ei-ammattilaisia soittajia.
Ko tapahtuma lienee suunnattukin esiintymistilaisuuksia vailla oleville bandeille, ei niinkään ammatikseen soittaville.
Muutama tosi hyväkin veto tuli kuunneltua.
Ihmetystä herätti erään lähes täystyöllistetyn laivabandin+mimmisolistin osallistuminen ko tapahtumaan, kitaristilla vahvistettuna, ilmeisesti ei ole muuta elämää kuin keikkailu jos vapaillakin pitää päästä esiintymään. Hyvin vetivät, ei siinä mitään .
Toivottavasti et ollut kuulolla sunnuntai-iltana tai maanantai päivän kertauksilla, kun meidän bändi oli lauteilla. Basisti/laulajana olin varmaan molemmissa hakoteillä, myönnetään, mutta so what..
Pari biisiä kuulin, mitään sellasta en huomannut tulkinnassasi tai soitossasi että se sopisi tämän topicin alle, tietenkin tuo asenne "so what" on vähän niin ja näin.
Jos taas kuuntelit ekan eli lauantai-illan vetoja, niin sieltä kyllä kuuli yhden bändin laulaja/basistilla vääriä ääniä/sanojen unohduksia. Mutta, kyseinen kaveri sai muutama vuosi sitten aivoinfarktin ja on siitä huolimatta sitkeästi jatkanut 60-luvulta alkanutta soittoharrastustaan. Hatunnosto siitä hänelle. Toiset tekee tätä rakkaudesta, toiset rahasta...
Tästähän oli puhe jo viime vuonna, käsittääkseni mainitsemani "päin peetä" vetänyt bandi oli joku muu, solistina joku jossain skaboissakin ollut kaveri, ei basisti.
Oli kuka oli, tuskaa kuulijalle kuitenkin, siis tuo yksi kappale jonka kuulin ko bandilta.
Kokonaisuutena voin sanoa että tuo viikon mittainen humppafestivaali oli erittäin hienosti talkoovoimin järjestetty tapahtuma. Ensi vuonna aiomme osallistua uudelleen jos toivottavasti kutsu sinne käy...
Varmaan monelle tärkeä tilaisuus, saattaa olla vuoden ainoa keikka. Oma vikani kun moista katsoin ja kommentoin, ensi vuonna jätän väliin.
Ollaan hiljaa saadaan kalaa...ei sovi mulle eli perseitä ei nuolla! | EP
22.07.2014 16:27:05 | |
|
http://www.youtube.com/watch?v=l1L6C1noV48 |  Thefish
23.07.2014 19:24:05 (muokattu 23.07.2014 19:27:21) | |
|
Jalmus: Nykyään on aika vähän päin persettä soittavia basisteja.
Ite teen keikkaa nykyisin pääosin tuuraajana ja kyllä - olen basisti. Ammattisellainen. Ja soitan silloin tällöin niillä keikoilla myös päin persettä, siis vääriä ääniä. Jos kuitenkin ajattelen asioita, miksi näin tapahtuu, niin en tosiaankaan ota AINA (en toki pese kokonaan käsiäni) syitä omaan piikkiini syistä että:
- ei ole lappuja
- periaatteessa tutussa biisissä jokin bändin oma sovitusjippo jota ei ole lapussa merkattu
- bändi soittaa muuten erilailla kuin lapussa
- lappu väärässä sävellajissa
- lappu on huono tai siitä jopa puuttuu sivuja/tahteja
Siinä muutama esimerkki näin basistin kantilta. Se on jännä juttu sekin, että edelleenkin joidenkin vanhojen jäärien ajattelun mukaan basisti on aina se kaiken pahan alku ja juuri. Toisaalta, voisinhan minä ja moni muukin basisti valittaa vaikkapa
- sleebaavista/kiilaavista/raskaskätisistä/muuten vaan koheltavista rumpaleista
- sointuja oikovista/sointukäännöksiä hallitsemattomista/jazzsointuja jääräpäisesti tyyliin katsomatta tunkevista/basson taajuusalueelle tunkevista/paskasoundisista kiipparisteista
- basson taajuusalueille tunkevista barréleipureista/tiluttajista/tyylitajuttomista/markan Pulliais-klooneista/saataanan kovaa soittavista kitaristeista
- joka raon kromaattisilla lirutuksilla täyttävistä/itseään täynnä olevista/toisille tilaa antamattomista haitaristeista
Mutta kun en yleensä valita. Nyt vaan ajattelin tuoda esiin näkökulman näinkin päin.
Meinasin kirjoittaa tähän jotain mutta tuossa ylempänähän ne kaikki faktat jo tulivatkin.
Halataan!
E.
Puuttumaan jäi ainoastaan koti(ja vähän muidenkin)kiipparistien harrastama 10s hallikaiku pianosoundeissa. Ja stringsit päälle.
"This motherfucker can play AND dance!" - Paul Jackson |  WanhaWetäjä
24.07.2014 03:46:06 (muokattu 24.07.2014 13:26:21) | |
|
Jalmus: Nykyään on aika vähän päin persettä soittavia basisteja.
Virheitä sattuu kaikille, se on elävää musaa mutta "bassonomistajat" ovat muinaismuisto 70-90 luvuilta.
Ite teen keikkaa nykyisin pääosin tuuraajana ja kyllä - olen basisti. Ammattisellainen. Ja soitan silloin tällöin niillä keikoilla myös päin persettä, siis vääriä ääniä. Jos kuitenkin ajattelen asioita, miksi näin tapahtuu, niin en tosiaankaan ota AINA (en toki pese kokonaan käsiäni) syitä omaan piikkiini syistä että:
- ei ole lappuja
Ei välttämättä syy päin peetä soittamiseen JOS puhutaan perusuhutusta ja genre on tuttu. Satunnaiset väärät äänet on eri asia kuin totaalinen päin ..ttua vetely.
- periaatteessa tutussa biisissä jokin bändin oma sovitusjippo jota ei ole lapussa merkattu
Hyvä korva, kyky seurata/kuulla mitä ympärillä tapahtuu auttaa paljon. Sovitusjippo...aika kaukaa haettua tanssikehissä, toki mahollista.
- bändi soittaa muuten erilailla kuin lapussa
No miksi sitten on lappu?
- lappu väärässä sävellajissa
Näitä on nähty iät ajat, lyijykynällä uudet sointumerkit, riittää perusbiiseissä ihan ok,
bassossa on kuitenkin vain neljä kieltä joista yleensä vain yhtä soitetaan kerralla.
Tietty asia on aivan toinen jos bassolinja on kirjoitettu ja sitä pitäisi seurata ja transponoida lennosta. Itse olen kokenut asian niin että pitää vaan sopeutua tilanteeseen ja koettaa kahlata homma kunnialla maaliin.
- lappu on huono tai siitä jopa puuttuu sivuja/tahteja
No...kuten todettua, tilanteeseen täytyy vaan sopeutua. Kerran oli sellanen kansio tuurauskeikalla että oli pakko unohtaa se, kun sen avasi niin muutama kymmentä sivua putosi "haitarina" lauteille, siis ikäänkuin haitarin palkeet olis avattu, siispä vedin hatusta, toki kitaralla helpompaa kun ei tarvi koko ajan olla äänessä.
Siinä muutama esimerkki näin basistin kantilta. Se on jännä juttu sekin, että edelleenkin joidenkin vanhojen jäärien ajattelun mukaan basisti on aina se kaiken pahan alku ja juuri.
Mihin perustuu lukuisat basistivitsit? Leikki sikseen mutta itse soittohistoriani ajalta eli n 76- tämä päivä kaikkein veret seisauttavimmat kokemukset ovat juurikin "basisteista",
haitaristit hyvänä kakkosena.
Toisaalta, voisinhan minä ja moni muukin basisti valittaa vaikkapa
- sleebaavista/kiilaavista/raskaskätisistä/muuten vaan koheltavista rumpaleista
Koheltava rumpali on oikeen hyvä termi ja tuokin on koettu kuin myös se että valssin komppi ei vaan lähe, varsinkin jos rumpali on tullut tanssikehiin rock-puolelta jossa 3/4 tahtilaji on enempi harvinaisempi.
- sointuja oikovista/sointukäännöksiä hallitsemattomista/jazzsointuja jääräpäisesti tyyliin katsomatta tunkevista/basson taajuusalueelle tunkevista/paskasoundisista kiipparisteista
Nin no, tuokin kuulostaa kovin tutulta.
- basson taajuusalueille tunkevista barréleipureista/tiluttajista/tyylitajuttomista/markan Pulliais-klooneista/saataanan kovaa soittavista kitaristeista
Pullias-kloonit...ehtymätön luonnovara, itse vältän viimeseen asti kaikkea mikä viittaa rrrrautalankaiskelmään, kitaralla voi soittaa muullakin tyylillä. Kovaa soittaminen putkivahvareilla on valitettavan tavalllista ja se on terroria muita kohtaan jos mikä, kuin myös solistin stanan lujalla oleva lattiamonitori.
Siis kun puhutaan lavasoundista. Toisaalta...ei se rantasaunakaan ihan hiljainen ole ;-)
- joka raon kromaattisilla lirutuksilla täyttävistä/itseään täynnä olevista/toisille tilaa antamattomista haitaristeista
Tähän voisi lisätä osan kiipparisteista ja puhaltajista...
Mutta kun en yleensä valita. Nyt vaan ajattelin tuoda esiin näkökulman näinkin päin.
Kai se on niin että jos ite pyrkii välttämään kaikki edellä mainitut sudenkuopat ja ajattelee myös kanssasoittajia niin ollaan jo aika pitkällä, soittimesta riippumatta.
Tapoihinsa kangistuneet vanhat jäärät, kuten minä, meihin voi viitata kintaalla ja jättää jutut omaan arvoonsa, toki omalta kohdaltani haluan tulla paremmaksi soittajaksi vaikka keikat väheneekin vuosi vuodelta.
Ollaan hiljaa saadaan kalaa...ei sovi mulle eli perseitä ei nuolla! | EP
24.07.2014 11:41:47 (muokattu 24.07.2014 11:42:32) | |
|
Jep, lukukelvolliset laput pitäisi kyllä aina TUURAAJALLE olla, oli sitten kyseessä minkä soittimen taitaja tahansa.
Basistihan oli ennenaikaan useimmiten se soittaja pändissä joka joutui soittamaan ex tempore, korvalla, ilman lappuja.
Vaikka pitäisi kuitenkin olla pändin tärkein "kivijalka" yhdessä rumpalin kanssa kun puhutaan rytmimusiikista ja tässä tapauksessa tanssimusiikista! | |
EP: Jep, lukukelvolliset laput pitäisi kyllä aina TUURAAJALLE olla, oli sitten kyseessä minkä soittimen taitaja tahansa.
Basistihan oli ennenaikaan useimmiten se soittaja pändissä joka joutui soittamaan ex tempore, korvalla, ilman lappuja.
Vaikka pitäisi kuitenkin olla pändin tärkein "kivijalka" yhdessä rumpalin kanssa kun puhutaan rytmimusiikista ja tässä tapauksessa tanssimusiikista!
No kyllä. Senhän vaatii jo Europan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestökin(ETYJ). Siinä alkaa olla konflikti lähellä, jos Lokki-valssin joutuu tempasemaan ihan hatusta.
Ämpärit täyttyy ja mieli on iloinen... | EP
24.07.2014 13:27:07 (muokattu 24.07.2014 13:27:57) | |
|
Taitaa se olla nykyäänkin mahdollista (vaikka olis laputkin)??
Kuuntelin äsken 'naamakirjasta' erään hiljattain hyvin menestyneen ja upean laulajan tausta pändiä.
E: En osaa laittaa linkkiä tänne ja en tiedä laittaisinko vaikka osaisinkin, hävettää.. :/ | |
EP: Taitaa se olla nykyäänkin mahdollista (vaikka olis laputkin)??
Kuuntelin äsken 'naamakirjasta' erään hiljattain hyvin menestyneen ja upean laulajan tausta pändiä.
E: En osaa laittaa linkkiä tänne ja en tiedä laittaisinko vaikka osaisinkin, hävettää.. :/
Jaa nyt ihmeessä tuo ilo meille kaikille!!
"En osaa soittaa nuoteista, mutta kylläkin rahasta" |  Roweami
25.07.2014 02:10:31 (muokattu 25.07.2014 02:36:44) | |
|
WanhaWetäjä: ..on paskamainen laulaa ja soittaa kuin myös tanssia
-Mitäs ny meirän on väliä.
-Asiaan, tanssilajeja ei ole kahta tusinaa.
-Hyvä musiikki sisältää ne kaikki.
-Okiastaan on vain kolmi tahi nelijakoisia, noin väjimmiin ajatellen.
Joka ei nelijakoisesta saa Cha-Caa:ta tahi Rumphaa, niin on valinnu väärän harrastuksen (harrastus ei vie kaikkia rahoja). | |
Mun ei oo onneksi koskaan tarvinnut soittaa keikkoja näiden aitojen lottomuusikoiden kanssa. Ehkä niitä joskus on jameissa tullut hyvin harvoin vastaan. Mutta ymmärrän kyllä WW:n pointin, että jos ns. soittotyöympäristöissä tällaisiin musikantteihin törmää, niin siinä on jokaisen peruslahjakkaan soittajan stressitesti koetuksella.
Mun mielestä nuotitkin on olemassa vain ammattilaisia varten ja kaikkien puukorvaisten harrastelijoiden tulisi jättää se rämpyttäminen, sinne treenikämpälle. Muuten asiakkaiden korvat kärsii. Mutta 70-luvun humppabuumi mahdollisti aikanaan monen epäammattimaiselta kuullostaneen bändin tien tanssilavoille esim. "Maaret ja Hyväkkäät" vain yksi näistä.
Mikä sitten mahdollistaa sen, että näitä karmean kuulloisia duoja ja trioja löytyy edelleen aina sekstettiin asti?
No tietenkin se, että ne myy keikkojaan itse jonnekin kantaräkälöihin 40 % halvemmalla, mitä ammattibändit. Sen jälkeen mikä tahansa nimettömämpi ammattibändi ei enää saa normihintaansa läpi, kun nämä "harrastelijat" tulee keskiolutpalkalla soittamaan.
Mikähän ois putkimiesten kysyntä, jos siellä olisi sellaisia putkimiehiä, jotka tulisi mielellään 4 olut-tuopilla tekemään koko duunit.
"In a time of universal deceit, telling the truth becomes a revolutionary act"
- George Orwell | Roweami
25.07.2014 02:56:54 (muokattu 25.07.2014 03:00:22) | |
|
Roweami: -Mitäs ny meirän on väliä.
-Asiaan, tanssilajeja ei ole kahta tusinaa.
-Hyvä musiikki sisältää ne kaikki.
-Okiastaan on vain kolmi tahi nelijakoisia, noin väjimmiin ajatellen.
Joka ei nelijakoisesta saa Cha-Caa:ta tahi Rumphaa, niin on valinnu väärän harrastuksen (harrastus ei vie kaikkia rahoja).
Oikiastaan kumpaankaan (tanssimiseen tahi musiikkiin) ei ole oikotietä.
Oppia voi vain kuuntelemalla (paljohkosti) musiikkia, joko livenä tahi vinyyliltä (mikään muu media nykyään ole kelvollinen). | | « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
|
|
