| Aihe: Mieleen jääneitä repliikkejä | |
|---|
|
https://www.youtube.com/watch?v=3b6PirYBSdg
Tämä mainio konsertti rantautui Tulliklubille Tampereelle joskus 90-luvun puolivälissä. On yksi parhaita konsertteja mitöä olen ollut todistamassa, ja tosiaan pikku klubilla, missä pääsi äimistelemään mm. Simon Phillipsin rumpusooloa n 5 metrin päästä.
Mutta asiaan, keikan loppupuolella joku kanssakokija laitamyötäisissä horjui lavalle , ja teki tuttavuutta Steve Lukatherin kanssa. Järkkärit oli vähän hitaalla, joten se hiukan varmaan artistia harmitti. No, hetken hämyiltyään tämä sankari totesi selvällä suomen kielellä. SOITTAKAA AFRIKKA!
No, varmaan arvaattekin, Steven varsinaisen työprojektin biisiä tuolla ei kuultu, eikä ollut väliksikään..sillä kertaa.
yykaakookaakaatadada mmzatsaa ymzaztaa... | |
riff: Repliikit voi olla sanattomiakin. Kerran cinderellan lihapullabaarissa duo veti akustisilla kaikkee kivaa ja kuuntelin kun itsellä ei vielä ollut setti alkanu. Joku mummo ei tykännyt poikien vetämästä rokkibiisistä ja taisi se äänenpaine käydä hiukan mummelin korviinkin. Hänpä siitä mieltä osoittamaan ja käveli stagen eteen ja piteli korviaan. Heebot oli ammattilaisia. Ihmekään ei värähtänyt, biisi jatkui, toinen heistä vain piteli silmiään.
Mä olen kokenut sen, että akvaarion sisällä rumpuja soittaessa kesken huttuvedon, mummo pitelee korviaan ja katsoo tuimana. Tapahtui viikkarilla muutama vuosi sitten.
"In a time of universal deceit, telling the truth becomes a revolutionary act"
- George Orwell | |
Tämä ei ole nyt varsinainen repliikki, ehkä vitsi, mutta kuitenkin tositarina.
90-luvun lopulla soitimme paikallisella seuratalolla synttäritanssit. Tanssit päättyivät joskus ennen puoltayötä, ja roudauksen jälkeen jäimme vielä järjestävän seurueen seuraksi turisemaan, kotimatkakaan ei ollut kovin pitkä ja taidettiin siinä jotain "aikuisten juomaakin" tarjota.
Juhlakalu alkoi kehua monipuolisesta ohjelmistosta jne. Kertoi, että toista se oli viitisentoista vuotta sitten, kun siskonsa meni naimisiin, ja paikalla oli niin surkean aloittelevä bändi, että valsseissakin oli ainakin 10 säkeistöä soitettuna välillä, kun laulaakaan ei oikein osattu, ja biisivalikoima muutenkin tosi suppea.Ei tullut kun humppaa , foxia valssia ja tangoa, kiertäen loputtomiin..jne jne..
Että meillä oli hauskaa jonkin aikaa tarinoidessamme, kunnes aloin laskemaan yksi yhteen asioita päässäni. Itsehän me siellä olimme olleet, ainakin kolme bändin silloisesta neljästä jäsenestä.
No, mietin sitten, että miten sen ilmoittaminen sitten tehoaa porukkaan, mutta sanoin kuitenkin: Me siellä muuten silloin soitettiin. No siihen juhlakalu: jotenkin te näytitte tutuilta, mutta kuulostitte kyllä ihan erilaiselta! Mukava palaute sinänsä..
Sitten porukalla vasta hauskaa olikin..tilannekomiikka on yksi keikkojen suola, koskaan ei tiedä mitä tapahtuu.
yykaakookaakaatadada mmzatsaa ymzaztaa... | |
Liippaa vähän samalta kuin Matran edellinen kertomus. Olimme soittamassa 50kymppisiä Salossa ja siellä kanssa eräs kaveri tuli vuolaasti kehumaan orkestraatiotamme. Sitten kaveri jossain vaiheessa alkoi haukkua yhta toista bändiä mikä me kaikki tietenkin tunnettiin. Aikani siinä kuunneltuani tokaisin, jaa tarkoitat sitä orkkaa missä mun setänikin soittaa. Eipä kauaakaan kun kaveri veti takkia narikassa päällensä...
"Pelimanni kolmannessa polvessa. Toisessa polvessa kuluma" | |
Laitetaas yks repliikki minkä menin viime keikalla päästämään suustani.. Spiikkasin että seuraavat kaksi työaiheista humppaa kertovat osittain meidän bändistä.
-"Ensimmäisenä soitamme kappaleen Merimies. Ja meidän rumpalimmehan seilaa kapteenina ruotsinlaivalla."
-" Ja toisena tulee sitten Metsurin koira. Minä olen sitten vaikka se metsuri ja kosketinsoittajamme koira."
Ja kiipparistihan sitten haukahti saman tien pari kertaa kuuluvasti. Rumpalilta putos kapulat ja osalta yleisöä tekarit.
"Pelimanni kolmannessa polvessa. Toisessa polvessa kuluma" |  MatRa
26.03.2014 15:10:43 (muokattu 26.03.2014 15:10:58) | |
|
artope: Laitetaas yks repliikki minkä menin viime keikalla päästämään suustani.. Spiikkasin että seuraavat kaksi työaiheista humppaa kertovat osittain meidän bändistä.
-"Ensimmäisenä soitamme kappaleen Merimies. Ja meidän rumpalimmehan seilaa kapteenina ruotsinlaivalla."
-" Ja toisena tulee sitten Metsurin koira. Minä olen sitten vaikka se metsuri ja kosketinsoittajamme koira."
Ja kiipparistihan sitten haukahti saman tien pari kertaa kuuluvasti. Rumpalilta putos kapulat ja osalta yleisöä tekarit.
Merimies-Salty dog? Respektiä laulajalle jos sellainen sovituksesta löytyy. Vaatii kyllä äänen halliintaa nuo korkeat osiot, ja muutenkin tarkkaavaisuutta vireen puolesta. Esitän kyllä toivottaessa, mutta en mielelläni muuten ohjelmistoon tuota Procol Harum monsteria ota.
yykaakookaakaatadada mmzatsaa ymzaztaa... | |
MatRa: Merimies-Salty dog? Respektiä laulajalle jos sellainen sovituksesta löytyy. Vaatii kyllä äänen halliintaa nuo korkeat osiot, ja muutenkin tarkkaavaisuutta vireen puolesta. Esitän kyllä toivottaessa, mutta en mielelläni muuten ohjelmistoon tuota Procol Harum monsteria ota.
Ei toi perämies oo Procolia nähnytkään... Yöklintua on tuo...
"Pelimanni kolmannessa polvessa. Toisessa polvessa kuluma" | |
artope: Ei toi perämies oo Procolia nähnytkään... Yöklintua on tuo...
Ahaa..ja outo pari tuo Salty olis humpalle ollutkin ,)
Joskus ollut kyllä outoja katseita yleisöltä, kun satumaa-humpan tai heili karjalasta-tangon oon spiikannut. Ei toimi ihan joka paikassa, mutta piristykseksi noi kompit voi usein akselilla tango/humppa kääntää, työssäviihtymisvinkki.
yykaakookaakaatadada mmzatsaa ymzaztaa... | |
Eräällä keikalla oli rumpali vissiin äitynyt ihan peräti lattiatomia kurittamaan, minkä seurauksena joku vanhemman koulukunnan takahuoneparasiitti tuli tauolla utelemaan, että "mitäs neekerintemppuja se rumpali tekee!"
http://www.jannekuusinen.net http://jannekuusinen.blogspot.fi http://shitegeistcomics.blogspot.fi https://twitter.com/janne6nen www.google.com/+JanneKuusinen | | « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
|
|
