Muusikoiden.net
10.12.2016
 

Tanssimusiikki »

Keskustelualueet | Lisää kirjoitus aiheeseen | HakuSäännöt & Ohjeet | FAQ | Kirjaudu sisään | Rekisteröidy

Aihe: Sairaana keikalla
1
TiVe
05.12.2010 22:13:04 (muokattu 05.12.2010 22:16:54)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Mulle sattui perjantaina ensimmäisen kerran iskemään tauti ja keikka yhtäaikaa.
Kuumetta oli 38-astetta, mutta buranan voimalla tuli keikka vedettyä. Mulle oli
eka kerta, mutta tällaista on varmaan sattunut..
 
Millaisia kokemuksia moisesta löytyy?
 
Mod huom:
 
http://muusikoiden.net/keskustelu/posts.php?c=6&t=41801&o=0
 
2+2=~5, hyvin suurilla kakkosen arvoilla.
Pauli Lappalainen
05.12.2010 22:21:11 (muokattu 05.12.2010 22:21:49)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Ei soittajana, mutta monitorimiksaajana, autokuskina jne.
 
2 viikkoa flunssaisena lapissa, jokapäivä keikka eri paikassa, kuorma-autollinen tavaraa, ajoa 10000 km, lopputuloksena yli 40C kuume, molemminpuoleinen poskiontelon tulehdus ja otsaontelon tulehdus.
 
Viimeistä ajomatkaa Joensuusta Helsinkiin ei enää pystynyt ajamaan , vaan tuli istuttua pelkääjän penkillä kuorma-autossa koko matka silmät kiinni kun ei kärsinyt aukikaan pitää, pää räjähtämispisteessä. Kuukausi vierähti ennen kuin oli jokseenkin kunnossa.
 
baron
06.12.2010 00:49:45 (muokattu 06.12.2010 00:50:27)
Kotisivu Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

TiVe: Mulle sattui perjantaina ensimmäisen kerran iskemään tauti ja keikka yhtäaikaa.
Kuumetta oli 38-astetta, mutta buranan voimalla tuli keikka vedettyä. Mulle oli
eka kerta, mutta tällaista on varmaan sattunut..
 
Millaisia kokemuksia moisesta löytyy?

 
Yleensä sellaista tautia mulla ei ole ollut joka keikan olisi estänyt (tauteja on kyllä ollut) mutta kerran sattui sellainen että keikka oli pakko perua: Jäin rekan alle ja jouduin teholle. Silloin peruin keikan.
 
You can play any note on any chord. If it sounds "right", then it is (Mark Levine)
jakeni
06.12.2010 00:55:57
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

baron: Yleensä sellaista tautia mulla ei ole ollut joka keikan olisi estänyt (tauteja on kyllä ollut) mutta kerran sattui sellainen että keikka oli pakko perua: Jäin rekan alle ja jouduin teholle. Silloin peruin keikan.
 
Toi on jo kovaa kamaa...tai provo?
 
Ei voi sanoa enää että: Voi,voi toista!
 

 
-muuten en muista,koska olisin perunut keikin?
Sentään on tullut toinen heitettyä.
 
Teimme LM-kiertueen ja se ei tässä tapauksessa tarkoita savuke merkkiä! (Klabbi) Milloin syödään? (Topi)
baron
06.12.2010 01:13:30 (muokattu 06.12.2010 01:23:01)
Kotisivu Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

jakeni: Toi on jo kovaa kamaa...tai provo?
 
Ai että kun 10 kylkiluuta toiselta puolelta meni poikki niin se oli provo? Jäihän 2 vielä ehjäksi.
Olo oli ihan hyvä paitsi silloin kun yskin, nauroin tai hengitin. (Ei muuten paljoa naurattanut mutta tuo hengityksen vältteleminen oli vaikeampaa)
Keikka oli sovittu seuraavaksi päiväksi. Heti kun tulin tajuihini, pyysin puhelimen ja peruin sen. Oon nössö vai?
 
Mut tää on ainoa kerta kun oon perunut keikan mistään syystä. Jotkut pikkukuumeet (39+) tai vatsataudit tai pikkuhaavat käsissä ei oo sitä aiheuttaneet.
 
You can play any note on any chord. If it sounds "right", then it is (Mark Levine)
isojussi
06.12.2010 06:42:38
Kotisivu       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Aika kovassa - 39:llä alkavassa kuumeessa on tullu vedettyä, mutta kolme kertaa muista keikan peruneeni. Kaks kertaa perkeleellisen vatsataudin takia. Toinen oli omb-veto ruokaravintolassa, Kenonen paikkas duokaverinsa kanssa ja toinen olis ollu pasuunaveto bilebändissä. Sillä läpivirtauksella ei olis kumpaakan pystyny hoitamaan. Kolmas kerta oli yhteislaulaulatus - elämäkin rajuin kuumetauti. Olin aivan pelistä pois. Hirvittävä horkka ja älyttömät tuskat. Vaimo ei päästäny mua keikalle, kun olin aivan kuutamolla. Sinnekin sain hyvän paikkaajan.
 
Oha näitä ääripäitä esim käytännössä täysin ilman ääntä runtattu tunnin lavakoomikon keikka....
 
Iso kynnys se on perua keikka - vasitenkin jos vertaa, kuinka helposti oikeista töistä ollaan pois. Se on sitten eri asia, kumpi on oikeesti fiksumpaa...
 
Humpan suurin sooloakti ja armoitettu artisti - pätevä kuin pänti, ylevä kuin yhtye, oiva kuin orkesteri ja taimissa kuin tanssimuusikko. Lisäksi lämmin käsi, suuri sydän ja iso pää.
Timi
06.12.2010 19:23:38
Kotisivu       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Oli aika paskamaista laulaa tänään keikalla.Perjantaina iski joku hiton lenssu ja nenä vuotaa ko sulhasen M----u hääyönä!
 
Vaikea.Mutta varma!
jon lord
06.12.2010 21:04:11
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Useamman kerran on oltu sairaana keikalla. Nykyisessä työsä on se hyvä puoli että sairaana ei tarvitse mennä töihin. Keikkaa tehdessä tahtoi tilanne olla se ettei tuuraajia tahtonut löytyä helposti. Ja usein se sairaus tuli niin yhtäkkiä että se vielä vaikeutti tilannetta.
Mutta eipä tuolla sairaana töitä tehdessä kannata urheilla, voi olla pahempia jälkiseurauksia. Jos on kipeä jää lepäämään ja sillä siisti.
 
COVS jäsen N.o 3
artope
07.12.2010 08:36:24
Kotisivu       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Joskus jotain nuhaa ollut, mutta kerran tuli paha olo keikan aikana. Vatsa vaivasi, ei maistunut juotavakaan. Ei tullut oksennusta eikä muualtakaan mitään. Kipu vaan koveni. Keikka saatiin kuitenkin soitettua ja onneksi kotiin ei ollut matkaa kuin 25km. Kotiin kun pääsin, niin vaimo vei samantien lääkäriin ja sieltä oitis leikkauspöydälle umpisuolen poistoon.
 
"Pelimanni kolmannessa polvessa. Toisessa polvessa kuluma"
haitari
07.12.2010 09:58:26
Kotisivu       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Kuumeet ja nuhat vielä menee keikkaillessa. Itseasiassa usein on ollut niin, että olo on suorastaan parantunut, kun on noussut lauteille. Seuraava aamu on sitten ollutkin melkoinen...
 
Pahinta on ehkä kuitenkin selkäjumi, joka aina silloin tällöin on iskenyt. Ei pysty roudaamaan ja haitarikin on aika veemäinen pitää sylissä.
 
Basistimme veti muuten yhden keikan selällään maaten, kun oli joku välilevyhässäkkä. Mikki vaan siihen suun eteen lattian rajaan. Onneksi yleisö ymmärsi tilanteen, äkkinäinen olisi voinut luulla alkoholin ottaneen yliotteen.
 
www.keikkamestari.com
Rämppy
07.12.2010 10:23:26
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Pari kertaa on tullut kuumeflunssassa keikkailtua. Niistä selviää jotenkuten tablettien avulla. Sen sijaan vatsatauti, etenkin kunnon ripaska, olisi erittäin hankala keikalla. Sellaista en ole vielä kokenut.
 
En sitten malttanut olla sanomatta.
half
07.12.2010 17:47:24
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Keikka vesirokossa.
 
Meikäläisen MySpace-profiili
Riksteri
07.12.2010 18:07:56
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Ai että kun 10 kylkiluuta toiselta puolelta meni poikki niin se oli provo? Jäihän 2 vielä ehjäksi.
 
Eihän tuossa mitään kun saa tuolilla istua ja käsillähän sitä soitetaan. Laitetaan paremmaksi, solisluu irtipoikki ja yhdellä kädellä :)
 
PasiB
07.12.2010 20:41:52
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Kerran vappukeikalla niin maan perkeleellisessä mahataudissa, että piti kesken biisin painua vessaan ettei tullut vahinkoa. No, siitä ei ollut muuta seurausta kuin mehevät naurut yleisöltä kun selitettiin tilanne.
 
Toisen kerran olin sairaana keikalla kun keuhkokuume alkoi antamaan periksi sen verran, että henki kulki eikä ollut enää kuin hiukan lämpöä. Silloin ei tosin tullut mieleenkään minkäänlainen lavashow, oli aika hutera olo. Ei muuten tarvinnut edes itse roudata tuolloin, bändikaverit hoiti sen homman.
 
Normi flunssat ei ole koskaan haitanneet keikkeilua kun en yleisön onneksi laula keikalla.
 
veikko nieminen
07.12.2010 21:56:00
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Haitaristin kylkeen ajoi moottoritiellä joku muija keikkaa edeltävänä päivänä. Solisluu ja jotain pientä meni poikki, mutta keikkapaikalle tuli kuitenkin ja veti keikan. Tosin haitarin sijaan soitti koko illan triangelia... Sanottiin, että kyllä sää kotiinkin lähteä voit, mutta ei se lähtenyt.
 
Äl-Äs
24.12.2010 22:28:46
Kotisivu Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Pari vuotta sitten tuli oltua keuhkokuumeessa keikalla, lämpö jotain 39-40. 5 tuntia bassottelin kajarin päällä istuen. Äänityksistä kuulee hyvin kuinka joku yskii jatkuvasti keuhkonsa pellolle joka välissä.. Mutta itte soitto meni hyvin :)
 
Velli
01.01.2011 15:54:07
Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Kerran 5min ennen lavalle nousua alkoi vatsassa vääntää. Kyseessä oli isohko ulkoilmakeikka, joten ajattelin sen olevan vain pientä jännitystä, joka kyllä kaikkoaa kun keikka alkaa. Vähänpä tiesin...
 
Keikka alkoi ja ensimmäiset 10min meni ihan ok. Sen jälkeen alkoi taas vatsassa vääntää ja jonkin aikaa soitto oli melko tuskaisaa. Sen jälkeen taas helpotti hetkeksi ennen kuin vääntöi alkoi uudestaan, tällä kertaa kunnon momentilla. Täytyi jo alkaa sulkijalihasta hieman kiristelemään, jotteivat farkut olisi menneet vaihtoon. Vaihtoon ne loppujen lopuksi kuitenkin menivätkin, mutta eivät vielä tässä vaiheessa.
 
Keikkaa oli tässä vaiheessa kulunut puoli tuntia ja edessä oli vielä n. 45min kärsimystä. Vääntöaaltoilua jatkui koko ajan ja joka kerralla kun alkoi vääntää, niin täytyi pinnistellä hieman kovemmin, jotta lannoitteet eivät leviäisi pitkin housuja ja rumpupenkkiä. Totta kai tämä pinnistely alkoi jo soitossakin kuulua ja yhden kovimman pinnistelyn kohdalla basisti kävi jo huikkaamassa ohimennen että komppi meinaa alkaa laahata. Muistan miettineeni "haista vittu!". Muut olivat autuaan tietämättömiä käymästäni kamppailusta. Lava oli sen verran iso, että kommunikointi muiden kanssa oli mahdotonta, enkä tahtonut keikkaakaan keskeyttää kun paikalla oli porukkaa sen verran paljon ja kyseessä oli vielä kaiken lisäksi kotikylän keikka.
 
Jotenkuten homma kuitenkin soljui eteen päin ja mietin jo valmiiksi ilmoittavani heti varsinaisen keikan loputtua, että encorea ei tänään soiteta. Viimeisen biisin loputtua muu bändi siirtyi välittömästi lavan vierustaan suunnittelemaan encorebiisejä. Ennen kuin ehdin itse paikan päälle, niin muu bändi tulikin jo lavalla vastaan huutaen ohimennen encorebiisien nimet.
 
Ei auttanut kuin kiristää sulkijalihaksen ympärillä ollutta mielikuvituskumilankaa ja kiivetä vielä parin biisin ajaksi lavalle kärvistelemään. Encoren jälkeen olin ihan valmista tavaraa. Hiki helmeili otsalla, vatsaa väänsi ja poltti niin paljon etten meinannut päästä kunnolla kävelemään ja lähimmästä vessasta ei ollut mitään havaintoa. Ainut idea oli juosta parin sadan metrin päässä sijainneen joen rantaan puiden suojaan ja laskea siellä elimistö maahan. Matkaa oli kuitenkin sen verran että kymmenen viimeisen juoksuaskeleen aikana valahti jo jokaisella askeleella n. ruokalusikallinen tavaraa housuun. Pääsin kuitenkin pusikkoon kykkimään ja Suuren Huojennuksen jälkeen aloin etsiä paperia taskuista paikkojen siivoamiseksi. Taskut olivat tyhjinä eikä maassa näkynyt isoja vaahteranlehtiä, joilla homman olisi voinut hoitaa. Totesin itsekseni että rock n roll ja vedin housut takaisin jalkaan.
 
Sen jälkeen kävelin autolleni, asettelin kuskin penkille läjän sanomalehtiä penkin suojaksi ja ajoin yöpymispaikkaan, jossa vietinkin loppuyön sängyn ja vessan väliä tasaisesti ravaten. Tämä oli fyysisesti tuskallisin keikka, mitä olen koskaan soittanut.
 
« edellinen sivu | seuraava sivu »
1

» Lisää uusi kirjoitus aiheeseen (Vaatii kirjautumisen)

» Kirjaudu sisään

Keskustelualueet «
Haku tästä aiheesta / Haku «
Säännöt «

Copyright ©1999-2016, Muusikoiden Net ry. Kaikki oikeudet pidätetään.
Palaute | Käyttöehdot | Rekisteriseloste | Netiketti | Mediakortti