| Aihe: Jazzin aloitus | |
|---|
 MrShaft
17.05.2010 09:07:00 (muokattu 17.05.2010 09:11:27) | |
|
El Hombre: - - Giant Stepsin olevan helppo biisi on joko A) yksinkertaistanut asioita rankalla kädellä josta esimerkkinä mainittu samat-jutut-eri-kohdista-menetelmä, tai B) ihan helvetin lahjakas. - -
Kaikki joiden Giant Steps -soitosta olen ollut TODELLA vaikuttunut, ovat
a) opetelleet etukäteen soittamaan koko joukon valmiita rakenteita /lickejä /riffejä /motiiveja /you-name-it, jotta saavat jotakin järkevää soitettua siinä tempossa
b) olleet kyllin pitkällä teknisesti, että sitä sujuvaa 8-osalinjaa tulee tempossa 300 vaivattomasti, ja
c) todella kuulevat tuon sointukierron, niin että sitten vaan vedetään korvakuulolla.
...eivätkä he kaikki ole musiikin sisältönsä puolesta muuten aina häikäisseet. Siis,
a) en lähtisi ketään yhden biisin perusteella tuomitsemaan,
b) kappale ei kerro ihan hirveän paljon improvisointutaidoista vaan vain kyvystä hinkata tiettyjä muutamia taitoja, jotka ovat kenties joillekin meistä hyvin tärkeitä. Useimmille kuitenkin aika tarpeettomia.
Silti... Kuunnelkaa Dave Kikoskin versio :)
MrS
Try not to become a man of success but rather try to become a man of value. - Albert Einstein |
|
MrShaft:
Silti... Kuunnelkaa Dave Kikoskin versio :)
MrS
Kova fonisti.
Ämpärit täyttyvät, mieli on iloinen. |
|
Epämuusikko: Kova fonisti.
http://www.youtube.com/watch?v=2kotK9FNEYU
Mä löysin tuolta Youtubesta myös aika kivan version piisistä!
You can play any note on any chord. If it sounds "right", then it is (Mark Levine) |
|
Itekkin mietin laajentaa musiikkimakua ja kokeilla josko jazz tuntuisi mielekkäältä. On vain yksi mutta, oon ihan totaalisen hukassa että mitä artistia ja mitä kappaleita "vasta-alkaja" haluaisi kuulla. Kertokaapa mitä kannattaa lähes kokonaan jazziin tutustumattoman kitaristin kuunnella? |
|
vvaltsu: Itekkin mietin laajentaa musiikkimakua ja kokeilla josko jazz tuntuisi mielekkäältä. On vain yksi mutta, oon ihan totaalisen hukassa että mitä artistia ja mitä kappaleita "vasta-alkaja" haluaisi kuulla. Kertokaapa mitä kannattaa lähes kokonaan jazziin tutustumattoman kitaristin kuunnella?
Bireli Lagrene: Standards
Miles Davis: Kind Of Blue |
|
antnis: Bireli Lagrene: Standards
Miles Davis: Kind Of Blue
Kenny Burrell on kans aika mukava alkajaisiksi. |
|
vvaltsu: Itekkin mietin laajentaa musiikkimakua ja kokeilla josko jazz tuntuisi mielekkäältä. On vain yksi mutta, oon ihan totaalisen hukassa että mitä artistia ja mitä kappaleita "vasta-alkaja" haluaisi kuulla. Kertokaapa mitä kannattaa lähes kokonaan jazziin tutustumattoman kitaristin kuunnella?
1950 ja 60-luvun hardbopista on aika hyvä lähteä liikkeelle. Perinteikästä ja ajatonta mutta myös sopivasti uusia tuulia ja murroskautta.
Wes Montgomery, Joe Pass, Kenny Burrell, Grant Green, Barney Kessel, Jim Hall, George Benson... |
|
MadMatt: 1950 ja 60-luvun hardbopista on aika hyvä lähteä liikkeelle. Perinteikästä ja ajatonta mutta myös sopivasti uusia tuulia ja murroskautta.
Wes Montgomery, Joe Pass, Kenny Burrell, Grant Green, Barney Kessel, Jim Hall, George Benson...
Juu, The Incredible Guitar of Wes Montgomery sekä Grant Greenin Idle Moments ovat myös hyviä aloituspisteitä. |
|
Joo, tuo Montgomeryn Four on Six vaikuttaa hassulta rallilta. Eikun kitara käteen ja opettelemaan (= |
|
siis helkkari en usko että noilla kirkkosävellajeilla tekee oikeesti mitään! ainakaan silloin kun kyseessä on sama skaala kuin pääsävelen perusduuri/molliskaala jollain yhden nuotin erolla. yhtä hyvin voi opetella sen perusskaalan avulla kuljetuksia
en ole kännissä, en elä huumeessa, kirjoitan vaan viestini kovassa kuumeessa /
rölötysketjut ovat mulle aika vaikeita, aina ei voi aavistaa moderaattorin aikeita |
|
sub zero: siis helkkari en usko että noilla kirkkosävellajeilla tekee oikeesti mitään! ainakaan silloin kun kyseessä on sama skaala kuin pääsävelen perusduuri/molliskaala jollain yhden nuotin erolla. yhtä hyvin voi opetella sen perusskaalan avulla kuljetuksia
Sibiksen jazzleirillä ope haukkui jameissa kitaristit kun ne soitti So Whatissa aiolista kun se oikeesti menee doorisessa.
Yhden nuotin ero siinä vain on.
Oliko ope vai kitaristit väärässä?
You can play any note on any chord. If it sounds "right", then it is (Mark Levine) |
|
sub zero: siis helkkari en usko että noilla kirkkosävellajeilla tekee oikeesti mitään! ainakaan silloin kun kyseessä on sama skaala kuin pääsävelen perusduuri/molliskaala jollain yhden nuotin erolla. yhtä hyvin voi opetella sen perusskaalan avulla kuljetuksia
Olet väärässä. Hae PJK:lle, pääse sisään ja tule jazzimprovisointipajaani :)
Franz Schubert on maailman hyvin meloorikko! |
 sub zero
11.10.2010 14:24:52 (muokattu 11.10.2010 14:26:41) | |
|
Kandeeko tätä sivua käyttää systemaattisesti, kun päättää, mitä skaalaa käyttää? Vai onko siinä jotain sudenkuoppia jos näin tekee?
http://www.outsideshore.com/primer/primer/ms-primer-4-7.html
Jos keskittyy nimenomaan varhaiseen jazziin (1920-luku, 1930-luku), niin onko tällä jotain seurauksia sille, mitä skaaloja kannattaa käyttää?
Fmaj7:aan sopisi tuon sivun mukaan F-duuriskaala (jooninen) ja F-lyydinen. F-lyydisen H-nuotti kuulostaa kuitenkin vähän tyhmältä siinä (kappaleessa 'Way down Yonder in the New Orleans). Tarkoittaako tämä, että kandee pysyä perus-duuriskaalassa? Vai mitä skaalaa käyttäisitte?
en ole kännissä, en elä huumeessa, kirjoitan vaan viestini kovassa kuumeessa /
rölötysketjut ovat mulle aika vaikeita, aina ei voi aavistaa moderaattorin aikeita |
|
sub zero: Kandeeko tätä sivua käyttää systemaattisesti, kun päättää, mitä skaalaa käyttää? Vai onko siinä jotain sudenkuoppia jos näin tekee?
http://www.outsideshore.com/primer/primer/ms-primer-4-7.html
Jos keskittyy nimenomaan varhaiseen jazziin (1920-luku, 1930-luku), niin onko tällä jotain seurauksia sille, mitä skaaloja kannattaa käyttää?
Fmaj7:aan sopisi tuon sivun mukaan F-duuriskaala (jooninen) ja F-lyydinen. F-lyydisen H-nuotti kuulostaa kuitenkin vähän tyhmältä siinä (kappaleessa 'Way down Yonder in the New Orleans). Tarkoittaako tämä, että kandee pysyä perus-duuriskaalassa? Vai mitä skaalaa käyttäisitte?
Baronin allekirjoituksessa on Mark Levinen hieno sanonta: You can play any note on any chord. If it sounds "right", then it is.
Soveltuu tässäkin tapauksessa. Tietysti H-nuotti saattaa kuulostaa joidenkin korvissa "pahalta" Fmaj 7:ssa, koska se on vähennetty kvintti eli kaverien kesken paholaisen intervalli. Jos ääni kuulostaa tyhmältä, älä käytä sitä.
Mitä tuohon skaalojen käyttöön tulee, sanoisin, että ne ovat hyödyllisiä oppimismetodeja. Käytännössä siitä ei kuitenkaan ole mielestäni hyötyä. Improvisaatiota kannattaa lähestyä osittain asteikkojen kautta - se on hyödyllistä teoreettista ja käytännöllistä tutkimusta jazz harmoniaan liittyen. Kun tulee aika oikeasti improvisoida, ei pätevä soittaja ajattele asteikoita soittaessaan. Ylipäätänsä sointulähtöinen vertikaalinen improvisaatio on keskittyy enemmänkin sointuarpeggioihin kuin asteikoihin.
Summa summarum, ei ole mielestäni mielekästä tulla tänne kysymään asteikkojen sopivuudesta, kun voit kokeilla itse ja kokea oivaltamisen riemun! :)
"Music must serve a purpose; it must be part of something larger than itself, a part of humanity." - Pablo Caslas |
|
Wild String Of Voodoo Strat: Mitä tuohon skaalojen käyttöön tulee, sanoisin, että ne ovat hyödyllisiä oppimismetodeja. Käytännössä siitä ei kuitenkaan ole mielestäni hyötyä. Improvisaatiota kannattaa lähestyä osittain asteikkojen kautta - se on hyödyllistä teoreettista ja käytännöllistä tutkimusta jazz harmoniaan liittyen. Kun tulee aika oikeasti improvisoida, ei pätevä soittaja ajattele asteikoita soittaessaan.
Just niin!
Mun maikat käskee treenata niin että soitetaan piisiin sopivia asteikkoja, oikeassa soittotilanteessa ne unohdetaan mutta toivotaan että alitajuntaan olisi jäänyt jotain hyödyllistä.
You can play any note on any chord. If it sounds "right", then it is (Mark Levine) |
|
Tuota arpeggio-juttua en ole tajunnut yhtään. Siis onko siinä ideana, että saisi pelkillä soinnun nuoteilla jotain järkevän kuuloista aikaiseksi?
en ole kännissä, en elä huumeessa, kirjoitan vaan viestini kovassa kuumeessa /
rölötysketjut ovat mulle aika vaikeita, aina ei voi aavistaa moderaattorin aikeita |
|
sub zero: Tuota arpeggio-juttua en ole tajunnut yhtään. Siis onko siinä ideana, että saisi pelkillä soinnun nuoteilla jotain järkevän kuuloista aikaiseksi?
Lyhyesti sanottuna kyllä. Kannattaa jälleen itse kokeilla: soinnun ääniä tahdin painollisten iskujen kohdalla ja sitten ns. väliääniä kromaattisia taikka sopivasta asteikoista väliin.
Tästä on keskusteltu täällä keskustelupalstalla lukuisia kertoja muun muassa aika paljon tuolla kitarat: soittaminen-puolella. Mutta kuten aina ennenkin mainostan, että markkinoilla on selkeä suomenkielinen kaj Backlundin kirjoittama yleisteos nimeltään Improvisointi pop & jazz-musiikissa, jota suosittelen yleiseksi aloituslähtökohdaksi.
"Music must serve a purpose; it must be part of something larger than itself, a part of humanity." - Pablo Caslas |
|
sub zero: Tuota arpeggio-juttua en ole tajunnut yhtään. Siis onko siinä ideana, että saisi pelkillä soinnun nuoteilla jotain järkevän kuuloista aikaiseksi?
Tuohan oli originaalitapa jazz-improvisointiin.
You can play any note on any chord. If it sounds "right", then it is (Mark Levine) |
 Wwes
11.10.2010 20:14:12 | |
|
baron: Tuohan oli originaalitapa jazz-improvisointiin.
Jota kannattaa kyllä käyttää, varsinkin jazzin alkutaipaleella helpottaa kun heti saa "merkkattua" soinnun äänet. Lähestymiskuviotkin on helpompi funtsia kun ensin on arpeggiot hyvin käsissä, ja ennen kaikkea päässä. |
 Zeeboo
11.10.2010 20:21:16 (muokattu 11.10.2010 20:26:19) | |
|
baron: Tuohan oli originaalitapa jazz-improvisointiin.
Kyl kyl. Mutta tempo kun kasvaa, niin tuppaa menemään vertikaaliseksi. Perussävellaji, modulaatio- ym taitepaikat ja sen sellaiset tulee katseltua asteikkolähtöisesti.
E:
...mutta ehdottomasti täältäkin ääni, jos toinenkin arpeggioiden puolesta. Mielellään vielä laajennettuna.
Joe Pass kertoi yhdessä haastattelussa ajattelevansa sointupohjaisesti, ja soinnutkin pelkistettyinä duuri-, molli, ja dom.septimeinä, jihin on sitten kiva laittaa lisäväriä tarpeen mukaan. Tiedä sitten oliko tuo totta, mutta soittohan sujui ja kuulosti ylen mageelta.
White men can't Monk |
| « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
