| Aihe: jazz-improvisaatio - vaikeaa! | |
|---|
|
se on vaikeaa, kun kappale on nopeahko (bud powellin "so sorry please") ja sointu vaihtuu koko ajan. pitääkö skaalaa vaihtaa joka soinnun kohdalla, vai onko siihen joku kikka, että pääsee helpommalla? opetteleeko jazz-muusikot nuo kaikki pitkät sointuvaihdosrimpsut joka biisistä ulkoa muistamaan, että voivat soittaa ilman sointutaulukkoa?
jos soittaa yksin pianoa, niin mistä saisi apua siihen, että mitä vasemman käden kandee tehdä? ilmeisesti basso ääniä ja suhteellisen matalia sointuja jos soittaa vuorotellen niin on OK..?
get up, get into it & get involved! |
|
se on vaikeaa, kun kappale on nopeahko (bud powellin "so sorry please") ja sointu vaihtuu koko ajan. pitääkö skaalaa vaihtaa joka soinnun kohdalla, vai onko siihen joku kikka, että pääsee helpommalla? opetteleeko jazz-muusikot nuo kaikki pitkät sointuvaihdosrimpsut joka biisistä ulkoa muistamaan, että voivat soittaa ilman sointutaulukkoa?
bud powell-tyyli menee ehkä tuonne bebopin puolelle (ko. kappaletta en muista), ja silloin improvisointi oli enemmän sointupohjaista. koita improvisoida sointujen sävelten pohjalta ja lisäillä väliin muita säveliä, kromaattisia tai diatonisia. ja kuuntele powellin soittoa!
jos soittaa yksin pianoa, niin mistä saisi apua siihen, että mitä vasemman käden kandee tehdä? ilmeisesti basso ääniä ja suhteellisen matalia sointuja jos soittaa vuorotellen niin on OK..?
kannattaa kuunnella soolopianolevyjä. eri pianistit soittaa eri tavalla. mainitsemasi tyyli ehkä muistuttaa ragtimea jollain tavalla, ja silloin kun soitat bassosävelen, voisit soittaa myös 3:n ja 7:n. perinteiset left hand voicingit kannattaa myös opetella.
suosittelisin hankkimaan esimerkiksi mark levine: the jazz piano book -kirjan, yksinkertainen ja hyvä opus perustaitoihin! |
 baron
26.01.2008 12:17:28 (muokattu 26.01.2008 12:18:53) | |
|
se on vaikeaa, kun kappale on nopeahko (bud powellin "so sorry please") ja sointu vaihtuu koko ajan.
???
Mun lapuissa sointu vaihtuu kerran-kaksi tahdissa yhtä lukuunottamatta, jossa joka iskulla ja senkin voi hyvin "lintsata" kahteen sointuun.
Ihan tavanomaisia kiertojahan siinä on: I - VI - II - V ja II - V - I
"Näkemykseni mukaan pianolla on korkein asema soitinten joukossa" (Franz Liszt)
The piano is essentially a percussion instrument (Cindy Cox) |
|
Mun lapuissa sointu vaihtuu kerran-kaksi tahdissa yhtä lukuunottamatta, jossa joka iskulla ja senkin voi hyvin "lintsata" kahteen sointuun.
siinä on aika nopea tempo ja melkein joka tahdissa on kaks sointua (kahdessa on neljä sointua - mulla on nuotit tähän eikä pelkkä sointukaava) eli ei montaa säveltä ehdi samalta skaalalta ottamaan (paitsi ehkä jos sama skaala kävis peräkkäisiin sointuihin).
Ihan tavanomaisia kiertojahan siinä on: I - VI - II - V ja II - V - I
ahaa, eli aluksi on sit varmaan hankalampaa, mut jatkossa kun biisejä tulee enemmän, niin törmää aina samoihin sointukulkuihin
kiitos myös andielle neuvoista
get up, get into it & get involved! |
 Sir
27.01.2008 18:50:09 | |
|
siinä on aika nopea tempo
Vaikka levytysversiossa on nopea tempo, niin eihän siitä kannata lähteä vaan treenaaminen aivan todella alhaisessa tempossa alkuun on hyvinkin erittäin suotavaa. Sit kun alkaa sujua niin nostat metronomia pari pykälää. Tsemppiä!
Kaikki musiikki on paskaa, paitsi hevi ja metalli ja ne ne vasta paskaa onkin. |
 John Titor
27.01.2008 21:57:54 (muokattu 27.01.2008 21:59:18) | |
|
...mutta paskaa!
Sori, oli ihan pakko:)
Jotta ei mene ihan rölöksi: Kannattaa unohtaa ne skaalat aluksi ja lähteä arpeggiopohjalta, kolmi- ja nelisointuja, rakentamaan sitä improvisointiaan. Seuraava vaihe on laajentaa esim. dominanttisoinnut viisisoinnuiksi ja sitä kautta lähteä lisäilemään ääniä niiden perus-arpeggioiden äänien väliin. Tämä johtaa loogisesti siihen että käytössä on lopulta äärimmilleen laajennetun soinnun äänet, eli kokonainen skaala jos niin välttämättä haluaa ajatella. Kun soinnun sävelten ja lisäsävelten väliin lähdetään lisäämään säveliä, saadaan kromatiikka mukaan, ns. passing tones eli lomasävelet. Näitä yhdistelemällä se improvisointi alkaa rakentua pään sisällä.
On helpompaa, eli nopeampaa hahmottaa päässään jokaiselle soinnulle 3-4 säveltä kuin 7.
Haluan vain päteä, oikeasti olen kuuro. |
|
On helpompaa, eli nopeampaa hahmottaa päässään jokaiselle soinnulle 3-4 säveltä kuin 7.
Mä oon ymmärtänyt (jos väärin niin antakaa palaute) että kun soinnun sävelet täydennetään sävellajin sävelillä, niin automaattisesti saadaan tilanteeseen sopiva asteikko ilman että täytyisi tietää sille nimi tai teoria.
"Näkemykseni mukaan pianolla on korkein asema soitinten joukossa" (Franz Liszt)
The piano is essentially a percussion instrument (Cindy Cox) |
|
Mä oon ymmärtänyt (jos väärin niin antakaa palaute) että kun soinnun sävelet täydennetään sävellajin sävelillä, niin automaattisesti saadaan tilanteeseen sopiva asteikko ilman että täytyisi tietää sille nimi tai teoria.
Mmmm... silloin kun ei ole kysymyksessä sävellajin ulkopuolinen sointu tai modaalinen musiikki niin joo, näinhän se useimmiten menee. Esmes D-mollissa Bbm7, mitäpä siihen soittaisit?
Haluan vain päteä, oikeasti olen kuuro. |
baron
28.01.2008 08:04:32 (muokattu 28.01.2008 09:13:07) | |
|
Mmmm... silloin kun ei ole kysymyksessä sävellajin ulkopuolinen sointu tai modaalinen musiikki niin joo, näinhän se useimmiten menee. Esmes D-mollissa Bbm7, mitäpä siihen soittaisit?
Onks tää kompakysymys?
Bb dorian #4 (F-harmonisen mollin neljäs)
Edit: Eiks siihen joudu ihan väkisin jos täyttää soinnun sävelet sävellajin sävelillä:
Bb - (C) - Db - (E) - F - (G) - Ab eli soittaa samaan aikaan Bbm7 sointua ja C-duurisointua.
"Näkemykseni mukaan pianolla on korkein asema soitinten joukossa" (Franz Liszt)
The piano is essentially a percussion instrument (Cindy Cox) |
|
sävellajin ulkopuolinen sointu
????
Eiks se tarkoita sitä, että kappale hetkeksi vaihtaa sävellajia ja tietenkin käytetään sen hetkistä sävellajia. Vai?
"Näkemykseni mukaan pianolla on korkein asema soitinten joukossa" (Franz Liszt)
The piano is essentially a percussion instrument (Cindy Cox) |
|
????
Eiks se tarkoita sitä, että kappale hetkeksi vaihtaa sävellajia ja tietenkin käytetään sen hetkistä sävellajia. Vai?
Kyllä, ja varsinkin bebop biiseissä sävellaji vaihtuu hetkellisesti joskus useammankin kerran.
Toinen tärkeä juttu on mielestäni pyrkiä asettamaan downbeatille pelkkiä soinnun säveliä. Kromaattiset ja muut väliäänet sitten upbeatille. Silloin ei voi olla hakoteillä.
Mutta olisiko joillain hyväksi havaittuja jippoja joilla tätä asiaa saisi hyvin hahmotettua ja treenattua? |
|
Kyllä, ja varsinkin bebop biiseissä sävellaji vaihtuu hetkellisesti joskus useammankin kerran.
Toinen tärkeä juttu on mielestäni pyrkiä asettamaan downbeatille pelkkiä soinnun säveliä. Kromaattiset ja muut väliäänet sitten upbeatille. Silloin ei voi olla hakoteillä.
Mutta olisiko joillain hyväksi havaittuja jippoja joilla tätä asiaa saisi hyvin hahmotettua ja treenattua?
Mun maikka antoi mulle tehtäväksi kirjoittaa sooloja, joissa downbeateille sai käyttää vain soinnun säveliä.
"Näkemykseni mukaan pianolla on korkein asema soitinten joukossa" (Franz Liszt)
The piano is essentially a percussion instrument (Cindy Cox) |
John Titor
30.01.2008 00:22:51 (muokattu 30.01.2008 00:26:58) | |
|
Onks tää kompakysymys?
Bb dorian #4 (F-harmonisen mollin neljäs)
Edit: Eiks siihen joudu ihan väkisin jos täyttää soinnun sävelet sävellajin sävelillä:
Bb - (C) - Db - (E) - F - (G) - Ab eli soittaa samaan aikaan Bbm7 sointua ja C-duurisointua.
Voi että. Oikea vastaus on että ei noista lähtökohdista voi vielä vastata kysymykseen:) Ei ole olemassa mitään kaikenkattavaa säännöstöä. Jos sulla on pelkästään Dm7 ja Bbm7 esmes biisin A-osassa toistuvana vamppina, niin ei niillä oletusarvoisesti mitään sävellajia ole, ne ovat itsenäisiä sointuja jotka eivät ole alisteisia mitenkään toisilleen tai muille soinnuille. Sävellaji liittyy käsitteenä tonaaliseen musiikkiin, tommonen olis useimmiten modaalista musiikkia. Voidaan tommonen vamppi kääntää tonaaliseksikin, mutta harvemmin niin tehdään.
Jos se Bbm7 esiintyy taasen jossain bebop-biisissä, niin se soinnun laatu, ja sitä myöden skaalan, riippuu siitä, missä kontekstissä se esiintyy. Missä kohtaa modulaatio tapahtuu? Tapahtuuko sitä, onko kysymyksessä vain muunnesointu?
Kyllä toi sun mainitsema skaalakin tietyissä tilanteissa voi olla otollinen vaihtoehto. Esmes semmosessa että on joku modaalinen kadenssijatkumo, jossa soinnuille annetaan erilaisia värejä. Harmonisen mollin 4. on ihan kurko asteikko:)
Tommonen sun esittämä ajattelu ei toimi käytännössä kuin erittäin simppeleissä biiseissä, sorge:( Jos jotain olisi pakko esittää ohjenuoraksi skaaloihin, niin ehkä sillee että soinnun sävelten välit täytetään vallitsevan sävelkimpun/sävellajin sävelillä. Mutta tämänkin ohjeen kanssa ollaan ongelmissa jos ei olla 100% varmoja siitä milloin modulaatio tapahtuu.
Haluan vain päteä, oikeasti olen kuuro. |
baron
30.01.2008 08:29:06 (muokattu 30.01.2008 15:36:31) | |
|
Oikea vastaus on että ei noista lähtökohdista voi vielä vastata kysymykseen
Siis kompakysymys:-)
Sitä mä pelkäsinkin, kun noin helpon tuntuista kysyit.
Siis oikea vastaus olisi ollut: En tiedä
Tommonen sun esittämä ajattelu ei toimi käytännössä kuin erittäin simppeleissä biiseissä, sorge:( Jos jotain olisi pakko esittää ohjenuoraksi skaaloihin, niin ehkä sillee että soinnun sävelten välit täytetään vallitsevan sävelkimpun/sävellajin sävelillä. Mutta tämänkin ohjeen kanssa ollaan ongelmissa jos ei olla 100% varmoja siitä milloin modulaatio tapahtuu.
Jos F-duuripiisissä (Eric Dolphy "245") esiintyy sointukierto F#m7 - H7 tai Dbm7 - Gb7 - H7b5 niin eikö ole ilmeistä (ainakin mun mielestä) millä sointusävelten välit täytetään.
Ei kai tää oo salatiedettä? Vai onko?
Ei kai ainakaan näissä erittäin simppeleissä piiseissä.
"Näkemykseni mukaan pianolla on korkein asema soitinten joukossa" (Franz Liszt)
The piano is essentially a percussion instrument (Cindy Cox) |
|
Siis kompakysymys:-)
Sitä mä pelkäsinkin, kun noin helpon tuntuista kysyit.
Siis oikea vastaus olisi ollut: En tiedä
Jos F-duuripiisissä (Eric Dolphy "245") esiintyy sointukierto F#m7 - H7 tai Dbm7 - Gb7 - H7b5 niin eikö ole ilmeistä (ainakin mun mielestä) millä sointusävelten välit täytetään.
Ei kai tää oo salatiedettä? Vai onko?
Ei kai ainakaan näissä erittäin simppeleissä piiseissä.
Jos on kakkosvitosia, niin jo termi kertoo että ne ovat 2- ja 5-tehoisia sointuja omassa sävellajissaan. Tällöin siis tiedetään missä modulaatio tapahtuu, kuten sanoin.
Eikä musiikki mitään perinteistä tiedettä olekaan, se on musiikkia. Miten sä kertoisit piirtäjälle millainen kuva piirtää, tarkkaan? Et mitenkään, koska kuvien hahmottaminen tapahtuu silmien ja aivojen yhteistyönä. Musiikin hahmottaminen tapahtuu yhtä lailla korvien ja aivojen yhteistyönä. Paperilla, perinteisenä tieteenä teoria ja sen todistus voi näyttää oikeelta, mutta yhtä lailla kuin perinteisemmissä tiedemuodoissa vasta käytäntö osoittaa pitääkö teoria paikkansa. Kannattaa välillä vaan kuunnella sitä musaa niin paljon että se aukeaa eikä pohtia paperilla että "näin mun opettaja sano, tää on siis oikein", kun kerran käytäntöä voi tarkastella musiikin kohdalla, toisin kuin esmes mustia aukkoja koskevaa kvanttifysiikkaa.
Haluan vain päteä, oikeasti olen kuuro. |
baron
30.01.2008 17:26:41 (muokattu 30.01.2008 23:38:19) | |
|
Kannattaa välillä vaan kuunnella sitä musaa niin paljon että se aukeaa eikä pohtia paperilla että "näin mun opettaja sano, tää on siis oikein
Joo, täähän ei oo teoriapalsta, pitää soittaa niin, että kuulostaa hyvältä:-)
Vai mikä sun vastauksesi säikeen aloittajalle olisi, kun mä vastaan aina väärin?
"Näkemykseni mukaan pianolla on korkein asema soitinten joukossa" (Franz Liszt)
The piano is essentially a percussion instrument (Cindy Cox) |
|
Palataan kuitenkin aiheeseen. En tunne kappaletta, mutta jazzimprovisoinnille on tyypillistä, että solisti vaihtelee sointuihin lähestymistapaansa soolon eri vaiheissa.
Jazzsoittajalle hyvä että
1. osaa soittaa sointuvaihdoksissa sisällä kurinalaisesti "soittamalla soinnut ulos",
2. osaa luoda omaa harmoniaa (uudelleensoinnuttaa) tarjottujen sointujen pohjalta ("making the changes"),
3. osaa lähestyä tarjottuja sointuja horsiontaalisemmin, eli ei huomioi sointuja, vaan etsii mahdollisimman paljon eri sointuja yhdistäviä säveliä ja siltä pohjalta luo asteikkonsa
4. osaa soittaa mutkat suoriksi "paskat välittäen" piiperryksestä ja vetää bluesia tai jotakin moodia suurella sydämellä.
Tämänkaltaisia harmonian hallintataitoja minä odotan jazzsolisteilta, jolloin soittoon voi rummuillakin ottaa kantaa.
Maukasta makkaraa - Raikasta vettä - Kirkasta kalakeittoa |
|
4. osaa soittaa mutkat suoriksi "paskat välittäen" piiperryksestä ja vetää bluesia tai jotakin moodia suurella sydämellä.
Tuo pitää kaivertaa Sibelius-Akatemian kevyen musiikin osaston ja konservatorioiden kivijalkaan.
http://youtube.com/watch?v=YOUKNiGJCPc Leikatusta konjakista tulee riemastuttavan pitkällinen ja kiehtovan syvälle porautuva krapula. - Tuntematon ajattelija |
 sub zero
31.01.2008 11:34:50 (muokattu 31.01.2008 11:36:21) | |
|
kitaralla taas oon alottanu ylläri ylläri charlie christianista (vai pitäisikö sanoa benny goodmanista...)
mietin, et kun kitaralla alan kokeilla soittaa jotain biisiä (till tom special, air mail special tms.) niin kannattaaks heti alkuun opetella skaalat koko otelaudan alalta (et osaa soittaa jonkun skaalan mistä kohtaa otelautaa tahansa) vai edetäkkö sillä tavalla, et opettelee jossain tietyssä biisissä käyttämänsä skaalat ensin niistä otelaudan asemista, jotka on kätevästi lähellä toisiaan kyseistä kappaletta ajatellen...
tässä on tietysti eri tapoja tehdä tää homma, eikä niitä voi välttämättä laittaa paremmuusjärjestykseen, mut jos jollain on joku ajatus skaalojen omaksumisesta kitaralla, niin ois ihan kiva kuulla.
huile alimentaire et la nudité est la paix mondiale |
|
- - downbeatille pelkkiä soinnun säveliä. Kromaattiset ja muut väliäänet sitten upbeatille.
Paitsi jos "Bow on the Box"...
Mutta olisiko joillain hyväksi havaittuja jippoja joilla tätä asiaa saisi hyvin hahmotettua ja treenattua?
Jos sä oikeasti hyvin vakavissasi haluat oppia tuon be bop savotan, niin kyllä tältä palstalta ihan varmasti opettajia löytyy. Kirjoja lukemalla kun ei tunnetusti opi soittamaan...
peace
MrS
Try not to become a man of success but rather try to become a man of value. - Albert Einstein |
| « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
