Muusikoiden.net
29.03.2024
 

Jazz »

Keskustelualueet | Lisää kirjoitus aiheeseen | HakuSäännöt & Ohjeet | FAQ | Kirjaudu sisään | Rekisteröidy

Aihe: Jazz Imrpovisaatio taustoja
1 2
Hutte
19.03.2007 16:39:12
Kotisivu       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Elikkäs. Olisiko jollain ehdottaa jotain mukavaa opusta joka sisältäisi hyviä taustoja jonka päälle voisi kitaralla reenailla erinäisiä juttuja. Paikallisesta kirjastosta kannoin vastikää 5 Jazziin liittyvää kirjaa jotka kansien mukaan sisälsivät mielenkiintoisia taustoja, mutta kaikkien 5 viiden CD selaamisen jälkeen laitoin nämä tuohon eteisen pöydälle. Olisiko netissä mahdollisesti jotain sivustoa jolta tällaisia voisi ladata? Pikaisella googletuksella ei näkynyt..
 
Jorma Hynnisen Rythm and blues workshopista olen kovasti pitänyt, vaikkakaan eihän se mitään varsinaista Jazzia olekkaan. Kyseisen kirjan biisit on kuitenkin koluttu tässä muutaman vuoden aikan sen verran useasti läpi että kaivattaisiin jotain uutta jo.
 
Näillä mennään
panadol
19.03.2007 17:02:44
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Jamey Aebersoldin Play-a-long levytykset on jo klassikoita: http://www.aebersold.com/Merchant2/merchant.mvc . Oikeat jazzmuusikot komppaa levyllä, aiheet vaihtelee perus II-V:sista teemasäveltäjä/muusikkolevytyksiin.
 
PG-music nimisellä firmalla on band-in-a box niminen softa, johon kirjoitetaan haluamasi sointukierto, joka sitten toteutetaan valitsemallasi tyylillä. Ohjelmaan on saatavissa netistäkin fake-bookeja. Soundien laatu riippuu äänikortistasi. Demoversion sai ainakin ennen ladattua netistä ilmaiseksi. http://www.pgmusic.com/
Fake-book fileitä edelliselle: http://www.wesleydick.com/zips/RealBook.zip , http://groups.yahoo.com/group/Band-in-a-Box-Files/ ja http://groups.yahoo.com/group/Band-in-a-Box/
 
Backing trackejä netissä: http://www.worldjazz.ch/playright.htm
 
blastoff
19.03.2007 17:04:51
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Aika ilmeinen vastaus olisi http://www.aebersold.com/
 
Noita löytynee kirjastoistakin.
 
Jorma Hynnisen Rythm and blues workshopista olen kovasti pitänyt, vaikkakaan eihän se mitään varsinaista Jazzia olekkaan. Kyseisen kirjan biisit on kuitenkin koluttu tässä muutaman vuoden aikan sen verran useasti läpi että kaivattaisiin jotain uutta jo.
 
Miten olet voinut koluta tuon kirjan biisejä läpi muutaman vuoden ajan, kun kyseinen opus ilmestyi vasta muutama kuukausi sitten?
 
Hutte
19.03.2007 17:21:14
Kotisivu       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Aika ilmeinen vastaus olisi http://www.aebersold.com/
 
Noita löytynee kirjastoistakin.
 

 
Miten olet voinut koluta tuon kirjan biisejä läpi muutaman vuoden ajan, kun kyseinen opus ilmestyi vasta muutama kuukausi sitten?

 
Varmasti on ollut jo ainakin puolisen vuotta kaupoissa. Mutta muutaman vuoden, höh. Pahoittelen, liioittelin huomattavasti. Pointtina oli kuitenkin se että niitä on kelailtu jo tuhat kertaa...
 
Näillä mennään
zorro
20.03.2007 00:08:55 (muokattu 20.03.2007 00:09:56)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Kysympä: Mitä asteikoita voi soittaa esimerkiksi tähän all of me sointukiertoon, jos otetaan tuo melodia huomioon, ja että saisi soolostakin melodisen?
http://nuagesdeswing.free.fr/jouer/images/gr_all.gif
http://www.worldjazz.ch/images/Midi/allOfMe.MID
Tuossa tulee nuita septimisointujakin useampia.
jazzmies
20.03.2007 09:28:56 (muokattu 20.03.2007 09:29:44)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Jorma Hynnisen Rythm and blues workshopista
 
Jos ihan tarkkoja ollaan, nimi on Jarmo Hynninen. Jorma Hynninen on taas suomalainen baritoniässä oopperakehistä.
 
Ja se kirjoitetaan rHythm and blues.
 
Amatöörit eivät oikeasti nauti musiikista ammattilaisia enempää - amatöörit eivät vain oikeasti osaa soittaa.
baron
20.03.2007 09:33:15 (muokattu 20.03.2007 09:41:29)
Kotisivu Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Kysympä: Mitä asteikoita voi soittaa esimerkiksi tähän all of me sointukiertoon, jos otetaan tuo melodia huomioon, ja että saisi soolostakin melodisen?
http://nuagesdeswing.free.fr/jouer/images/gr_all.gif
http://www.worldjazz.ch/images/Midi/allOfMe.MID
Tuossa tulee nuita septimisointujakin useampia.

 
Jos laajennat vähän sointuja, esim neljä ekaa
C6/9, E7b9, A7#5, Dm9
niin tulee ilmeiseksi:
C:lle jooninen
E7:lle fryyginen dominantti (harmonisen mollin 5:s)
A7:lle mixb6
Dm7:lle D-doorinen
 
Edit: Eiks tää muuten olis teoriapalstan juttuja?
 
Mark Levine: "Dissonance is not a pejorative term"
panadol
20.03.2007 13:02:17
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Jos laajennat vähän sointuja, esim neljä ekaa
C6/9, E7b9, A7#5, Dm9
niin tulee ilmeiseksi:
C:lle jooninen
E7:lle fryyginen dominantti (harmonisen mollin 5:s)
A7:lle mixb6
Dm7:lle D-doorinen
 
Edit: Eiks tää muuten olis teoriapalstan juttuja?

 
Mun mielestä noi molliasteikkojen moodit olisi paremmin perusteltuja jos V7 purkautuu molliin. Muussa tapauksessa asteikkojen puhtaat kvartit ja pienet sekstit ( = ns. "avoid notes") ei tee niistä ihan käyttökelpoisimpia, vaikka ne "lähimpänä" C-duuria ovatkin, kuten ilmeisesti ajattelit?
 
Jos katsotaan teeman melodiaääniä, kuten kysyjä kai ehdotti, niin E7:lle soi E-duurikolmisointu. Skaaloiksi tarjoaisin ensisijaisesti diminished dominantia tai lydian b7:aa. Miksolyydinenkin toki käy, mutta 4 = "avoid note".
 
A7:lle on melodiassa A, G, E, D# ja Bb. Ainoastaan dim. dom. täyttäisi nämä kriteerit. E-sävel soi yhteensä kokonuotin verran ko. 2. tahdissa, joten tarjoamasi #5/b6 on vähän ongelmallinen.
 
Mikäänhän ei tietenkään pakota seurailemaan melodiaa (paitsi ehkä teeman taakse soittaminen?). Tai seurailemaan C-duuria. Tai toisaalta karttelemaan C-duuria... :)
 
kepulainen
21.03.2007 02:46:51 (muokattu 21.03.2007 02:47:14)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Mun mielestä noi molliasteikkojen moodit olisi paremmin perusteltuja jos V7 purkautuu molliin. Muussa tapauksessa asteikkojen puhtaat kvartit ja pienet sekstit ( = ns. "avoid notes") ei tee niistä ihan käyttökelpoisimpia, vaikka ne "lähimpänä" C-duuria ovatkin, kuten ilmeisesti ajattelit?
 
Mietipä mihin asteille ne on purkautumassa? VI ja II, duurissa just noi on molleja.
 
Jos katsotaan teeman melodiaääniä, kuten kysyjä kai ehdotti, niin E7:lle soi E-duurikolmisointu. Skaaloiksi tarjoaisin ensisijaisesti diminished dominantia tai lydian b7:aa. Miksolyydinenkin toki käy, mutta 4 = "avoid note".
 
Dimi kuulostaa symmetriselta, ei se ensimmäinen vaihtoehto. Overtone taas on niin kaukana sävellajista kuin vain voi olla, olisi paljon perustellumpi jos seuraava sointu olisi esim. F#maj7 tai Ebm7, eli varmasti hyppää korvaan kadun-Jaskallekin.
 
A7:lle on melodiassa A, G, E, D# ja Bb. Ainoastaan dim. dom. täyttäisi nämä kriteerit. E-sävel soi yhteensä kokonuotin verran ko. 2. tahdissa, joten tarjoamasi #5/b6 on vähän ongelmallinen.
 
Se D#on kromaattinen lomasävel, heikolla tahdin osalla, ei mitään merkitystä siis skaalavalinnan suhteen. Baronin ehdottamaan mixb6 lisäisin vain mixb2b6 (Bb).
 
Mikäänhän ei tietenkään pakota seurailemaan melodiaa (paitsi ehkä teeman taakse soittaminen?). Tai seurailemaan C-duuria. Tai toisaalta karttelemaan C-duuria... :)
 
Mitä vaan voi tehdä jos henget puhuttelee, mutta tossa melodiaa lähimmät vaihtoehdot.
 
baron
21.03.2007 06:39:14
Kotisivu Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Se D#on kromaattinen lomasävel, heikolla tahdin osalla, ei mitään merkitystä siis skaalavalinnan suhteen. Baronin ehdottamaan mixb6 lisäisin vain mixb2b6 (Bb).
 
= fryyginen dominantti/harmonisen mollin V:s?
 
Siksikö, että seuraava sointu Dm?
Voisko/pitäiskö sointumerkinnän sitten olla A7b9?
 
Mark Levine: "Dissonance is not a pejorative term"
kepulainen
21.03.2007 11:49:37
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

= fryyginen dominantti/harmonisen mollin V:s?
 
Siksikö, että seuraava sointu Dm?
Voisko/pitäiskö sointumerkinnän sitten olla A7b9?

 
Toi b9 vahvistaa sitä oletusta siitä että nyt ollaan menossa mollikohteeseen. Kyllä se sointumerkintä voisi olla juurikin se A7b9, mutta tuossahan oli alunperin vain nelisointuja.
 
baron
21.03.2007 12:17:22
Kotisivu Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Toi b9 vahvistaa sitä oletusta siitä että nyt ollaan menossa mollikohteeseen. Kyllä se sointumerkintä voisi olla juurikin se A7b9, mutta tuossahan oli alunperin vain nelisointuja.
 
Mä vaan mietin miten sointuja voisi täydentää niin että asteikko tulisi ilmeiseksi.
 
Mark Levine: "Dissonance is not a pejorative term"
panadol
21.03.2007 12:59:11
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Mun mielestä noi molliasteikkojen moodit olisi paremmin perusteltuja jos V7 purkautuu molliin. Muussa tapauksessa asteikkojen puhtaat kvartit ja pienet sekstit ( = ns. "avoid notes") ei tee niistä ihan käyttökelpoisimpia, vaikka ne "lähimpänä" C-duuria ovatkin, kuten ilmeisesti ajattelit?

Mietipä mihin asteille ne on purkautumassa? VI ja II, duurissa just noi on molleja.

 
Tarkoitinkin pikemminkin että jazzmuusikko yleensä soittaa harmonisen tai melodisen mollin 5. moodia lähinnä voidessaan jatkaa siitä seuraavan soinnun päälle samaa skaalaa käyttäen, käytännössä siis V7 - Im tilanteessa.
 
Overtone taas on niin kaukana sävellajista kuin vain voi olla.
 
Miksi sävellajin lähellä pysyminen on mielestänne itsearvoisesti "hyvä" tai "oikein", siis nimenomaan jazzimprovisointia ajatellen. Eikö pikemminkin pitäisi olla käytettävissä koko paletti aina läheltä kauas? Jos aina vain pyritään pysymään niin lähellä sävellajia kuin mahdollista niin kaikestahan tulee jonkinlaista yhtä ja samaa "duurimössöä" kromaattisten muunnosten ollessa vain jonkinlainen "välttämätön paha".
 
Tuo tapa muodostaa skaaloja pysytyllen mahdollisimman lähellä perustonaliteettia on toki näppärä, mutta rajoittaa mielestäni lähestymistapaa.
Toinen ongelma on että jotkut näin muodostuvista skaaloista on aika harvoin jazzmuusikoiden todellisuudessa käyttämiä. Esim. Mark Levine ei tunne ollenkaan koko mixolydian b6:sta ja Marc Sabatellakin mainitsee sen harvinaiseksi ja rajaa käytön juuri V7 - Im tilanteeseen. Epäilen josko ko. skaalaa tosielämässä löytää käytettynä jostain swing-standardeista kovinkaan usein.
 
nimim. "henkien puhuttelema" ;)
 
kepulainen
21.03.2007 14:13:47
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Miksi sävellajin lähellä pysyminen on mielestänne itsearvoisesti "hyvä" tai "oikein", siis nimenomaan jazzimprovisointia ajatellen. Eikö pikemminkin pitäisi olla käytettävissä koko paletti aina läheltä kauas? Jos aina vain pyritään pysymään niin lähellä sävellajia kuin mahdollista niin kaikestahan tulee jonkinlaista yhtä ja samaa "duurimössöä" kromaattisten muunnosten ollessa vain jonkinlainen "välttämätön paha".
 
Itse sä puhuit siitä "mahdollisimman lähellä melodiaa" -pysymisestä. Jos puhutaan pelkästään improvisoimisesta niin silloin TIETENKIN voidaan valita ihan mikä tahansa dominanttiskaala tai soittaa ihan mitä tahansa, tyylikkäästi tehtynä lopputulos kuulostaa hienolta. Pitää osata erottaa noi kaksi toisistaan.
 
Tuo tapa muodostaa skaaloja pysytyllen mahdollisimman lähellä perustonaliteettia on toki näppärä, mutta rajoittaa mielestäni lähestymistapaa.
Toinen ongelma on että jotkut näin muodostuvista skaaloista on aika harvoin jazzmuusikoiden todellisuudessa käyttämiä. Esim. Mark Levine ei tunne ollenkaan koko mixolydian b6:sta ja Marc Sabatellakin mainitsee sen harvinaiseksi ja rajaa käytön juuri V7 - Im tilanteeseen. Epäilen josko ko. skaalaa tosielämässä löytää käytettynä jostain swing-standardeista kovinkaan usein.

 
Noi skaalat muodostuvat pääsääntöisesti melodiasta ja sointufunktiosta. Kyllä niitä löytyy niistä swing-stankuistakin.
 
baron
21.03.2007 15:04:21
Kotisivu Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Toinen ongelma on että jotkut näin muodostuvista skaaloista on aika harvoin jazzmuusikoiden todellisuudessa käyttämiä. Esim. Mark Levine ei tunne ollenkaan koko mixolydian b6:sta
 
No ei tolla nimellä mutta kyllä Jazz Theory Bookissa on kaksi sivua aiheesta, sivut 66-67
 
(Nimimerkki "Juuri lukenut")
 
Mark Levine: "Dissonance is not a pejorative term"
panadol
21.03.2007 16:33:34 (muokattu 21.03.2007 17:21:04)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

No ei tolla nimellä mutta kyllä Jazz Theory Bookissa on kaksi sivua aiheesta, sivut 66-67
 
(Nimimerkki "Juuri lukenut")

 
Duh.
 
Levinehän puhuu juuri melodisen mollin 5. moodista, ja siitä miten huonosti se istuu V7 soinnun päälle, koska skaalassa on sekä suuri terssi että puhdas kvartti; ja puhdas kvintti ja pieni seksti yht'aikaa. Moni ei liene törmännyt "G9sus4b13" -tyyppiseen sointuun?
 
Levine tarjoaa sen sijaan skaalan soinnuksi ImMaj7/5:ttä, eli Im-soinnun kvinttikäännöstä. Yksittäisen sointukäännöksen esiin ottaminen itsenäisen skaalan ansaitsevana on mielestäni hieman erikoista, ja poikkeaa Levinen muusta logiikasta. Käytännössähän tuo olisi sama kuin melodinen molli I. asteelle, miksi vaivautua 5. moodin ja kvinttikäännösten kanssa? Huomauttaisin myös, että jos hyväksytte Mixb6 asteikon V7 soinnun skaalaksi, Levinen teoriaan siitä että melodisen mollin moodeilla ei ole "avoid noteja", tuli juuri mixb6:sen mentävä aukko!
 
Palatakseni "Mixb6" nimitykseen: monille jo miksolyydinen skaala sinänsä on "epätyydyttävän" kuuloinen V7-soinnun skaala, koska se viittaa liian selvästi "isäntä"-duuriskaalaan, siinä ei ole "jännittäviä" muunnelmia kvintille tai noonille, ja lisäksi siinä on "avoid note" 4. Jos tilalle tarjotaan skaalaa jossa ainoa muutos on yksi "avoid note" (b6) lisää, niin edistystä ei juuri tapahdu, tätä logiikkaa seuraten
 
Marc Sabatellan sivuilla käyttö mainitaan harvinaisena V7 - Im tilanteessa, jos molemmille soinnuille halutaan käyttää samaa skaalaa. Sävellajin IIm7b5 soinnulle skaala ei kuitenkaan käy. http://www.outsideshore.com/primer/primer/ms-primer-4.html
 
Tekemissäni jazz-transkriptioissa olen huomannut harmonista mollia käytettävän V7 - Im, tai IIm7b5 - V7 - Im soinnuille jos halutaan selvitä 1. skaalalla koko roskasta. Levine ja muut amerikkalaiset jazzpedagogit tosin nykyään väittävät että ainoa "oikea" tapa käsitellä mollin II - V - I:sta on käyttää peräti 3. eri moodia, IIm7b5:lle locrian #2:sta (mel. mollin 6.moodi), V7:lle altered (mel.mollin 7. moodi) ja Im:lle mel. mollia. Sinne meni roskiin koko jazzin historia dizzygillespieineen sekä charlieparkereineen, sekä mm. koko nykyeurooppalainen mustalaisjazz. :)
 
Sen sijaan tuohon Sabatellan, Baronin, ja Kepulaisen mainostamaan mixb6:seen en ole törmännyt, täytynee jatkaa nokkimista sanoi Sokea Kana
 
(Nimimerkki "Mix Oon Mä Suruinen")
 
Edit: lisäyksiä Levinen teorioita koskien.
 
zorro
21.03.2007 17:19:26 (muokattu 21.03.2007 17:19:43)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

niin tuohonko teidän mielestä tarvii noin monta eri asteikkoa? miten te kun luettelette noita asteikon nimiä, niin tarkoitatteko että kyseinen asteikko hetkellä olevaan sointuun nähden, vai sävel-lajiin nähden?
Entäpä selviääkö tuosta biisistä vähemmillä asteikoilla, jos haluaa nimenomaa sellasella django-meiningillä tuon soittaa?
kepulainen
21.03.2007 19:07:47
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

niin tuohonko teidän mielestä tarvii noin monta eri asteikkoa? miten te kun luettelette noita asteikon nimiä, niin tarkoitatteko että kyseinen asteikko hetkellä olevaan sointuun nähden, vai sävel-lajiin nähden?
Entäpä selviääkö tuosta biisistä vähemmillä asteikoilla, jos haluaa nimenomaa sellasella django-meiningillä tuon soittaa?

 
Asteikko per sointu. Ja pärjää tietty "vähemmällä", kun soittaa korvakuulolta niin ei tarvii yhtäkään asteikkoa :)
 
kepulainen
21.03.2007 19:17:49
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Sen sijaan tuohon Sabatellan, Baronin, ja Kepulaisen mainostamaan mixb6:seen en ole törmännyt, täytynee jatkaa nokkimista sanoi Sokea Kana
 
Sulla menee nyt kokoajan sekaisin se että puhutaanko melodia/harmonia analyysistä vaiko mahdollisista improvisoinnin mukana tuomista reharmonisoinneista. Sanoin jo kerran että tuo Mixb6 tulee esiin silloin kun melodia+harmonia sen toteuttaa, ei niinkään improvisoinneissa (mainitsemistasi syistä). Harvempi solisti soittaa pelkästään tuon skaalan ääniä improvisoidessaan vastaavassa kohdassa, mutta se ei tarkoita sitä etteikö tuollaista asteikkoa olisi, saati voisi käyttää tarpeen tullen.
 
panadol
21.03.2007 19:30:09
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

niin tuohonko teidän mielestä tarvii noin monta eri asteikkoa? miten te kun luettelette noita asteikon nimiä, niin tarkoitatteko että kyseinen asteikko hetkellä olevaan sointuun nähden, vai sävel-lajiin nähden?
Entäpä selviääkö tuosta biisistä vähemmillä asteikoilla, jos haluaa nimenomaa sellasella django-meiningillä tuon soittaa?

 
Kuten näet debatistamme, on kysymyksesi sikäli hankala, että vaihtoehtoja on useampia, ja niiden paremmuudesta ollaan kovasti eri mieltä.
 
Django-tyyppisessä soitannassa skaalojen sijasta nelisointuarpeggiot olisivat ehkä luontevampi lähestymistapa. Sointuääniä voidaan myös lähestyä kromaattisesti
 
Listaan tähän nyt täysin subjektiivisen skaalavalikoiman ko. piisille. Muut lisätkööt tai korjailkoot sitten perästä :)
 
C6: C-duuri tai C-lyydinen (G-duurin 4. moodi)
E7: E-dominant diminished (Half-Whole-dim.) tai E-altered (F-mel. mollin 7. moodi)
A7: A-dominant dim. tai A-altered (Bb-mel.mollin 7. moodi)
Dm7: D-doorinen (C-duurin 2 moodi)
E7: E-dominant diminished tai E-altered
Am7: A-melodinen molli tai A-doorinen (G-duurin 2. moodi)
D7: D-lydian b7 (A-melodisen mollin 4. moodi)
Dm7: D-dorian (C-duurin 2. moodi)
G7: G-altered (Ab-mel. mollin 7.moodi) tai dom. dim.
 
B-osan loppu:
F6: F-lyydinen (C-duurin 4. moodi)
Fm6: F-mel. molli
C6: C-duuri tai lyydinen (G-duurin 4. moodi). Jotkut soittaa tähän Em7:n, jolloin voit halutessasi soittaa E-doorista (D-duurin 2. aste).
A9: A-lydian b7 (E-mel.mollin 4. moodi)
Dm7: D-doorinen
G13: G-dom.dim.
to C
 
Koita myös mollisointua edeltäviin 7-sointuihin soittaa harmonisen mollin 5. moodia ("Mixolydian b2b6") joka jatkuu mollisoinnun päällä ko. harmonisena mollina (= siis sama skaala).
 
Tai kuten Baron ja Kepulainen ehdottavat, vertaa C-duuriasteikkoa kuhunkin sointuun ja muuta vain tarvittavat sävelet. Esim E7: soinnussa korota G, G#:ksi, ja sinulla on "E-mixb2b6" -skaala, joka sattuu olemaan A-harmonisen mollin 5. moodi.
 
Lisää vaihtoehtoja voit tutkia esim. tuolta: http://www.jazzbooks.com/miva/documents/scale_syllabus.pdf ,
tai tuolta:
http://www.outsideshore.com/primer/primer/ms-primer-4-7.html
 
« edellinen sivu | seuraava sivu »
1 2

» Lisää uusi kirjoitus aiheeseen (Vaatii kirjautumisen)

Keskustelualueet «
Haku tästä aiheesta / Haku «
Säännöt «