| Aihe: Nopeasti musiikkista ammattia opiskelemaan? | |
|---|
|
J_Mikkonen: Varjopuolena taas se että aika paljon jäin keikkaympyröistä paitsi kun en halunnut käyttää aikaa kaikkein turhimpiin humppaprojekteihin.
Tämä on aika jännä miten tyypit tuntuu mieltävän, että keikkailu on pois siitä opiskelusta, ja että sitä oikeeta oppimista on se, kun on kotonaan yksin kitaran kanssa. Siis bänditoiminnassahan nimenomaan luulis oppivan niitä taitoja, mitä sitten muusikkona tulee tarvitsemaan.
"Ynkkä on täydellinen." -JIRPPI | |
Tonski: Tämä on aika jännä miten tyypit tuntuu mieltävän, että keikkailu on pois siitä opiskelusta, ja että sitä oikeeta oppimista on se, kun on kotonaan yksin kitaran kanssa. Siis bänditoiminnassahan nimenomaan luulis oppivan niitä taitoja, mitä sitten muusikkona tulee tarvitsemaan.
Kyllä, mut mähän en sanonu ettenkö olisi keikkaillut ja ollut bänditoiminnassa koulun aikana:). Ja en tosiaankaan kuvittele että kotona soittelulla tulisi muusikkoa. Tarkoitin ehkä enemmän sitä että olisi pitänyt harjoitella niitä juttuja josta se raha yleensä tulee, eli soittaa humppaa ja bilemusaa. |  elin
02.09.2010 16:09:06 | |
|
Ja sitten teille vähän kimurantimpi kysymys. Mistä voin lukea oikeuksistani musiikinopiskelussa? Minulla on siis oikeus saada opetusta, eikö vain? Valtion oppilaitokset ovat siis erikseen ja yksityiset erikseen. Nämä yksityiset oppilaitokset maksavat paljon rahaa sinulta itseltäsi ja kuitenkin tuntuu siltä, ettei kaikkea opetusta ja kaikkia puitteita opiskeluun pystytä aina tarjoamaan. Vakaa aikomukseni on kuitenkin rahaa ja aikaa tuhlaamatta päästä mahdollisimman hyvään lopputulokseen. Minulla on riittävästi kontakteja koulun ulkopuolella, jotka voin liittää tutkintoni osaksi. Siis ihan keikkaa ja muuta yhtyetyöskentelyä. kuitenkin yksityisillä oppilaitoksilla on omat ikävät "bisnes" ympyränsä, joiden tarkoitus ei ole opiskelijan ammatillinen pätevöittäminen. Siksi olisi päästävä nopeasti eroon tästä kuviosta tutkintopaperin kanssa kohti sitä suurempaa omaa juttua. Musiikkikasvatus on minun kohdallani toteutunut varsin ikävästi ja huomaampa vaan, että kun tää lyyti vihdoin kirjoittaa, niin alkaa muiden suut kalkattaa. Mä en halua joutua tekemisiin sen asian kanssa. Mä haluan pitää mun luovuuden ja oman instrumentin opiskelun balanssissa. Piste. |  arse
08.09.2010 11:57:53 | |
|
elin: Ja sitten teille vähän kimurantimpi kysymys. Mistä voin lukea oikeuksistani musiikinopiskelussa? Minulla on siis oikeus saada opetusta, eikö vain? Valtion oppilaitokset ovat siis erikseen ja yksityiset erikseen. Nämä yksityiset oppilaitokset maksavat paljon rahaa sinulta itseltäsi ja kuitenkin tuntuu siltä, ettei kaikkea opetusta ja kaikkia puitteita opiskeluun pystytä aina tarjoamaan. Vakaa aikomukseni on kuitenkin rahaa ja aikaa tuhlaamatta päästä mahdollisimman hyvään lopputulokseen. Minulla on riittävästi kontakteja koulun ulkopuolella, jotka voin liittää tutkintoni osaksi. Siis ihan keikkaa ja muuta yhtyetyöskentelyä. kuitenkin yksityisillä oppilaitoksilla on omat ikävät "bisnes" ympyränsä, joiden tarkoitus ei ole opiskelijan ammatillinen pätevöittäminen. Siksi olisi päästävä nopeasti eroon tästä kuviosta tutkintopaperin kanssa kohti sitä suurempaa omaa juttua. Musiikkikasvatus on minun kohdallani toteutunut varsin ikävästi ja huomaampa vaan, että kun tää lyyti vihdoin kirjoittaa, niin alkaa muiden suut kalkattaa. Mä en halua joutua tekemisiin sen asian kanssa. Mä haluan pitää mun luovuuden ja oman instrumentin opiskelun balanssissa. Piste.
En oikein ole varma, ymmärränkö tuosta puoliakaan. Kaikilla musiikkioppilaitoksilla on jonkinlainen määritelty tehtävä tai toiminta-ajatus, johon voi yleensä tutustua nettisivuilla tai paperisista opinto-oppaista. Mutta tätä tuskin haet.
Ei ole heittää muuta yleispätevää neuvoa kuin että älä kriiseile. Käyt rauhassa ne 2. asteen opintosi loppuun ja otat siitä koulusta irti ne jutut, mikä sua palvelee parhaiten. Enemmän tuollaiset kriisit on yleensä oman pään sisällä. Niin oli mullakin silloin, kun soittaminen ei ollut enää kivaa ja mä syytin koulua kaikesta vitutuksestani. Kouluympäristössä sitä voi pieni pää ottaa paineita ihan kummista asioista ja unohtaa, että todellinen elämä on jossain ihan muualla kuin siellä oppilaitoksen loisteputkien loisteessa.
Eli hoida koulu pois kuleksimasta ja vietä sen jälkeen ainakin yksi välivuosi sen sun "oman jutun" ja "luovuuden" armoilla. Sittenpähän tiedät suunnilleen mihin se riittää. Ennen kaikkea, älä odota sitä, että homma jotenkin "lähtee" tai "iso pyörä pyörähtää". Jos käy jotain sen tyyppistä, et sä sitä sillä hetkellä tajua kuitenkaan :)
My style is to follow the rhythm with snare (right hand) (free hand use for sure), left foot on both hi-hat and bass almost always which realistically by it self adds another layer or number (Hihat 1 bass drum 2), or rhythm lol! | |
Voin lämpimästi suositella Kauhajoen Evankelisen Opiston popjazz-linjaa. Meidänkin vuosikurssilta 4-5 pääsi konservatorioihin, taso oli kova ja tutkintoja teki ainakin puolet oppilaista. Ja Metropolian pedi-oppilas opintoja suosittelen myös, siellä voi tehdä myös tutkintoja ja opetus on todella tasokasta. Konservatorio ei ole siis ainoa vaihtoehto... (: | |
Terves. Käyn nyt lukion toista vuotta, mutta on alkanu tuntumaan päivä päivältä enemmän siltä, että se ei oo oikee paikka mulle. Kiinnostusta musiikkiin ja motivaatiota harjotella on, mutta näillä skilsseillä ei taida minnekään vielä päästä?
Mun soittoharrastus alko koskettimilla, joita osaan soittaa jotenkuten (en todellakaan hyvin), mutta rummut kolahti kunnolla ja oon yrittäny perehtyä niiden ihmeelliseen maailmaan pääasiallisesti itsekseni. Enemmän soittaneet on tsekannu kapulaotteet sun muut kuntoon, tempo pysyy hyvin, perusfillit sujuu jne jne, mutta mitään HC punkia tai muuta nopeaa / vaativaa en kyllä pysty vielä soittamaan. Myöskään mitään rumpusooloa tai muuta näytettä en osaa suoltaa, vaikka bändisoitto sujuukin jo kohtalaisesti. Onko mitään paikkaa, johon näillä taidoilla pääsisi? Tilannetta mutkistaa hakujen sulkeutuminen, joten kaikki vinkit ja neuvot ovat enemmän kuin tarpeen. Mitä kannattais tehdä? | |
fnb112: Terves. Käyn nyt lukion toista vuotta, mutta on alkanu tuntumaan päivä päivältä enemmän siltä, että se ei oo oikee paikka mulle. Kiinnostusta musiikkiin ja motivaatiota harjotella on, mutta näillä skilsseillä ei taida minnekään vielä päästä?
Mun soittoharrastus alko koskettimilla, joita osaan soittaa jotenkuten (en todellakaan hyvin), mutta rummut kolahti kunnolla ja oon yrittäny perehtyä niiden ihmeelliseen maailmaan pääasiallisesti itsekseni. Enemmän soittaneet on tsekannu kapulaotteet sun muut kuntoon, tempo pysyy hyvin, perusfillit sujuu jne jne, mutta mitään HC punkia tai muuta nopeaa / vaativaa en kyllä pysty vielä soittamaan. Myöskään mitään rumpusooloa tai muuta näytettä en osaa suoltaa, vaikka bändisoitto sujuukin jo kohtalaisesti. Onko mitään paikkaa, johon näillä taidoilla pääsisi? Tilannetta mutkistaa hakujen sulkeutuminen, joten kaikki vinkit ja neuvot ovat enemmän kuin tarpeen. Mitä kannattais tehdä?
Jonkin kansanopiston musalinjalle vuodeksi valmentautumaan ja ens syksynä konsalle.
"On tietysti monta tapaa huvitella mutta eihän vanhaa kunnon känniä voita mikään muu kuin krapula." - Petri Walli || http://felisdomesticus.org |  Metalliac
09.10.2011 21:09:24 (muokattu 09.10.2011 21:17:51) | |
|
Ketju osuu minunkin pohdintojen alueelle joten ajattelin kysellä vähän tukea omille ajatuksilleni. Olen nyt siis lukion jälkeen jo kolmannella välivuodella. (Mikä on aika juman turhauttavaa) Kerran olen jo hakenut metropolian pop//jazz-puolelle, mutta en päässyt. Nyt tässä duunin ohella olen harjoitellut kitaransoittoa ihan pätevän opettajan johdolla ja alkanut käymään itsenäisesti ear-training kurssia ja opiskelemaan yksikseni teoriaa. 3/3 taidot löytyy kyllä jo vakaalla pohjalla. Tähtäimessä on siis metropolia ja sibelius-akatemia, tarkemmin sanottuna molempien soittaja- sekä tuottaja/teknologilinjat.
Olisko tälle ajanjaksolle (2011 loppuvuosi/2012 alkuvuosi) jotain kurssitarjontaa jossain päin, johon olisi vielä mahdollisuus hakea? Käsittääkseni nuo kaikki kansanopistotkin ovat jo lopettaneet hakunsa, ja muutenkin koko vuoden ajan kestävä kurssi ei ehkä olis se optimaalinen mahdollinen, kun haluaisin samalla käydä töissä ja vielä ehkä asua täällä Helsingissä. Pidetäänkö esim pk-seudulla jotain kursseja, joissa tunnit esim. pari kertaa viikossa? Toistaseks on vielä sellanen olo, etten varmaan ihan omin voimin pysty saamaan itseäni sellaseen kuntoon, että pystyisin pärjäämään pääsykokeissa, joten jonkunnäköistä opetusta ois kyllä kiva päästä seuraamaan. | | « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
|
|
