| Aihe: Kuulokeet rumpalille | |
|---|
|
hollmi-5: Kuulokkeilla ei miksata!
Suurin osa livemiksaajista mitä tunnen käyttää kuulokkeita jossain vaiheessa livemiksausta. Niillä tsekataan lähtösoundeja sound chekissä ja tarkastetaan ongelmapaikkoja, ja esim. korvamonitorimiksaajan duuni on nimenomaan olla mielellään samanlaiset luurit päässä käytännössä koko ajan mitä esim. leadlaulaja käyttää.
Levymiksauksesta: tosi moni studiomiksaaja käyttää kuulokkeita yhtenä työkaluna, ja yleinen suositus kotistudioiden suhteen on se, että mielummin miksataan hyväsoundisilla kuulokkeilla kuin huonossa akustiikassa. Toki tarkistusta pitää tehdä kaiuttimilla, etenkin kaikujen suhteen. Mutta kuulokemiksaus on yleistynyt jo senkin takia että yhä suurempi osa kuulijoistakin kuuntelee musansa kuulokkeilla.
Voithan sä kuinka huutaa että kuulokkeilla ei miksata, mutta se ei vaan pidä paikkansa. :) Kuulokkeilla todellakin miksataan.
Rumpu+soolo=rumpusoolo. http://www.youtube.com/watch?v=kuIUA3eVW0c |
 ferodoz
29.10.2014 23:25:40 (muokattu 29.10.2014 23:26:59) | |
|
Jos ei tässä oo nyt sitten joku "hehheh" -tyyppinen "sormillahan niitä nappeja väännellään eikä luureilla" -vitsi. Jaksan kyllä epäillä sitä. :)
Just a face in the crowd. |
 hollmi-5
30.10.2014 08:16:41 (muokattu 30.10.2014 08:39:56) | |
|
ferodoz: Jos ei tässä oo nyt sitten joku "hehheh" -tyyppinen "sormillahan niitä nappeja väännellään eikä luureilla" -vitsi. Jaksan kyllä epäillä sitä. :)
Sitäpä juuri :)
Tosin lopputuloksen kannalta kannattaisi mahdollisimman neutraalia kaiutinäänentoistoa käyttää loppumiksauksessa. Kuulokkeet harvemmin sellaisia ovat.Tässä on esimerkiksi noita Suhren SE 215 ja SE 315 -nappeja vertailtu ja kerrottu soinnillisista eroista. Jos jotkin taajuudet ovat korostuneita tai vaimentuneita kuulokkeissa, tulee lopputuloksiin vaimentumien kohdalle korostumaa ja korostumien kohdalle vaimentumaa.
Itselläni on aika hyvä tilanne kuuntelun suhteen: Puutalo ja Genelec-kaiuttimia ;)
Soundit, piuhat ja kajarit. |
|
hosino: Mitkä ois parhaat vai onko näillä suuria eroja. Beyerdynamic DT1350/CC. Sennheiser HD 25-1 II. Beats by Dr. Dre Studio Monster.
ON suuria eroja ;)
Shuren SE215:t oli pitkään käytössä soittohommissa järkevän hinnan, "hyvän" saundin ja ok vaimennuksen vuoksi. Miksi "hyvän"? Sen vuoksi etten tiennyt että parempaakin, huomattavastikki parempaa, napeissa on.
Nykyiset napit on Shuren SE535:t ja ero valovuosi 215:iin. 215:t pelkkinä rumpunappeina ihan jees mutta jos samoilla meinaa musiikkia kuunnella, huomaa hyvin nopeasti että 215:t tehty samaan sapluunaan kuin suurin osa nyky mainstream-musiikista..
En oikein koskaan uskonu että tulis napeilla kuunneltua myös musiikkia tuntitolkulla päivässä, ihan sen vuoksi että jossain vaiheessa napeilla musiikin kuuntelu tahtoi käydä rasittavaksi saundin "raakuuden" vuoksi. 215:lla tuo raja tuli henk. koht vastaan aina viimeistään 2 tunnin kohdalla. 535:lla mennyt helpostikkin päivä napit korvissa ilman pienintäkään ongelmaa kunhan muistaa yhden jutun....nimittäin: Hyvillä napeilla kun saat niista juuri sitä mitä sinne syötetään, hyvin toteutetut levyt kuulostaa erittäin hyvältä, huonosti toteutetut taas kuulostaa just niin kauheelta paskalta kun ne levylläkin on. Huonommat napit voivat usein olla jopa armeliaampia näille vähemmän hyvin toteutetuille nauhoituksille.
535:n eduksi 215:iin verrattuna omalta kohdalta huomasin myös sen että vaimennus on parempi kuin 215:lla, se johtuu taas ihan siitä että nappien mukana tuli parempi valikoima "tutteja" joista hakea mieleisensä. Näillä tulee kuunneltua huomattavasti hiljempaa kuin monilla muilla aiemmin kokeilluilla. |
ferodoz
30.10.2014 09:08:27 (muokattu 30.10.2014 09:14:02) | |
|
hollmi-5: Sitäpä juuri :)
Tosin lopputuloksen kannalta kannattaisi mahdollisimman neutraalia kaiutinäänentoistoa käyttää loppumiksauksessa. Kuulokkeet harvemmin sellaisia ovat.Tässä on esimerkiksi noita Suhren SE 215 ja SE 315 -nappeja vertailtu ja kerrottu soinnillisista eroista. Jos jotkin taajuudet ovat korostuneita tai vaimentuneita kuulokkeissa, tulee lopputuloksiin vaimentumien kohdalle korostumaa ja korostumien kohdalle vaimentumaa.
Itselläni on aika hyvä tilanne kuuntelun suhteen: Puutalo ja Genelec-kaiuttimia ;)
Tottakai toi on paras vaihtari käyttää hyvin mitattua järjestelmää loppumiksaukseen. Niin minäkin teen. Mutta kyllä mä siitä huolimatta koitan ainakin kaksilla eri luureilla ja muutamalla eri kaiuttimella eri tilassa.
Ja on hyvillä kaiuttimillakin soundieroja keskenään. Genelecin kaiuttimissakin on saundieroja keskenään. Oman kuuntelun tunteminen on se avainsana. Jos mut nyt vietäisiin johonkin esim Finnvoxille miksaamaan, niin tuskin aluksi saisin mitään aikaan, koska en ole tottunut kuunteluun. Ehkä vähän karrikoitu esimerkki, mutta kuitenkin.
Just a face in the crowd. |
|
hollmi-5: Sitäpä juuri :)
Tosin lopputuloksen kannalta kannattaisi mahdollisimman neutraalia kaiutinäänentoistoa käyttää loppumiksauksessa. Kuulokkeet harvemmin sellaisia ovat.Tässä on esimerkiksi noita Suhren SE 215 ja SE 315 -nappeja vertailtu ja kerrottu soinnillisista eroista. Jos jotkin taajuudet ovat korostuneita tai vaimentuneita kuulokkeissa, tulee lopputuloksiin vaimentumien kohdalle korostumaa ja korostumien kohdalle vaimentumaa.
Itselläni on aika hyvä tilanne kuuntelun suhteen: Puutalo ja Genelec-kaiuttimia ;)
Paljonko olet miksaillut himassa? Kuten tuossa jo muutamaankin otteeseen sanottiin, hyvät kuulokkeet ovat yksi työkalu joita ihan huippuosaajatkin käyttävät. Älä sä käytä.
Vieraissa paikoissa tutut referenssilevyt auttavat aika paljon korvan kalibroinnissa. Itse pidin mukana levyjä jotka sisälsivät mahdollisimman paljon informaatiota eri taajuuskaistoilta. Näin pääsi välttämään liian bassoköyhän kuuntelun aiheuttamaa kuminaa tai liian kireän aiheuttamaa tukkoisuutta. Tai eihän ne sitä aiheuta vaan se että niitä alkaa kompensoimaan. Myös tutuilla luureilla tota voi tehdä.
TRAUM: mua vituttaa idiootit...tai siis ei muuten mutta kun niillä on äänioikeus siinä missä meikäläiselläkin. |
|
ferodoz:
Ja on hyvillä kaiuttimillakin soundieroja keskenään. Genelecin kaiuttimissakin on saundieroja keskenään. Oman kuuntelun tunteminen on se avainsana. Jos mut nyt vietäisiin johonkin esim Finnvoxille miksaamaan, niin tuskin aluksi saisin mitään aikaan, koska en ole tottunut kuunteluun. Ehkä vähän karrikoitu esimerkki, mutta kuitenkin.
Genelecin kaiuttimet soivat hyvinkin samalla soundilla läpi linjan. Siitähän ne ovat oikein kuuluisat.
Soundit, piuhat ja kajarit. |
|
hollmi-5: Genelecin kaiuttimet soivat hyvinkin samalla soundilla läpi linjan. Siitähän ne ovat oikein kuuluisat.
No ei varmasti soi jos koko vaihtelee. :D Sehän nyt on fysiikan laki. Vai onko Geneleciä muka tehty ainoastaan yhtä mallia yhdestä sarjasta ja yhtä kokoa? Tiedän tähän vastauksen kyllä itsekkin. :)
Just a face in the crowd. |
|
ferodoz: No ei varmasti soi jos koko vaihtelee. :D Sehän nyt on fysiikan laki. Vai onko Geneleciä muka tehty ainoastaan yhtä mallia yhdestä sarjasta ja yhtä kokoa? Tiedän tähän vastauksen kyllä itsekkin. :)
" Genelec Design Philosophy
All models share the same neutral sound characteristics."
Mutta ei sitten varmaan, jos sinä olet erimieltä ;)
Soundit, piuhat ja kajarit. |
|
hollmi-5: " Genelec Design Philosophy
All models share the same neutral sound characteristics."
Mutta ei sitten varmaan, jos sinä olet erimieltä ;)
Väitätkö nyt tosiaan että Genelecin jokainen kaiutin kuulostaa tästämälleem samalta koosta riippumatta? Tai mallisarjasta riippumatta? Saattaa olla samantyyppinen tai lähellä toistaan, sitä en epäile, mutta jos se on vain samantyyppinen niin niissä on silloin eroa kuten mussä tahansa muussakin kaiuttimessa ja näinollen sillä ei ole tämän keskusteluväittelyn kannalta mitään merkitystä.
Just a face in the crowd. |
|
hollmi-5: " Genelec Design Philosophy
All models share the same neutral sound characteristics."
Mutta ei sitten varmaan, jos sinä olet erimieltä ;)
"The same neutral sound characteristics" ei mielestäni tarkoita aivan samaa asiaa kuin "sama soundi". Erikokoisissa Kumun tomeissakin on samat ohuen koivurungon tuomat äänen ominaisuudet, mutta eivät ne silti voi samalta kuulosta -- senhän määrittelee fysiikan lait. |
 Kailis
30.10.2014 17:43:40 (muokattu 30.10.2014 17:56:44) | |
|
Mallit soivat eri tavalla ja kaikki kaiuttimet soivat eri tavalla eri tiloissa. Neutraaliushan tarkoittaa pelkästään sitä että taajuusalueet on optimoitu (akustoituun) kuuntelutilaan. Kaksi neutraalia kaiutinta saattaa kuitenkin kuulostaa aivan erilaisilta, jopa samassa tilassa. Vaikea uskoa ettei hollmi tätä käsittäisi.
Itselläni on aika hyvä tilanne kuuntelun suhteen: Puutalo ja Genelec-kaiuttimia ;)
Vielä kerran; kuinka paljon miksaat kotona? Sullahan luonnollisesti kävi Genelecin kaveri mittaamassa ja säätämässä? Jos ei niin voi.
TRAUM: mua vituttaa idiootit...tai siis ei muuten mutta kun niillä on äänioikeus siinä missä meikäläiselläkin. |
|
Kailis: Mallit soivat eri tavalla ja kaikki kaiuttimet soivat eri tavalla eri tiloissa. Neutraaliushan tarkoittaa pelkästään sitä että taajuusalueet on optimoitu (akustoituun) kuuntelutilaan. Kaksi neutraalia kaiutinta saattaa kuitenkin kuulostaa aivan erilaisilta, jopa samassa tilassa. Vaikea uskoa ettei hollmi tätä käsittäisi.
Vielä kerran; kuinka paljon miksaat kotona? Sullahan luonnollisesti kävi Genelecin kaveri mittaamassa ja säätämässä? Jos ei niin voi.
En kovinkaan paljoa miksaile. Äänentoistoharrastus on käynyt Hig-End-asteella. Piuhoja kuunneltiin ja töpseleitä käänneltiin pistorasiassa. Hyvän äänen tunnusmerkit on hyvin tiedossa. Siksi ihmettelen esimerkiksi netin ääninäytteiden perusteella tehtäviä hankintoja. Netissä ääni on pakattua ja vaikka Spotify premium on minullakin, en kuuntelusessioon kelpuuta sitä vielä. Todella harva inttäjä edes tietää, mitä todella hyvä ääni on.
Mittalaitteiden kanssa katseltiin taajuudet ja ei niille mitään tarvinnut tehdä. Aikoinaan Genelecin 8000-sarjalaisia kolmea eri kokoa oli kotona kuuntelussa. Ero oli saatavassa äänenpaineessa. Eli lähinnä tilan kuutiot ja kuunteluetäisyys ratkaisevat kaiuttimen tarpeen. Bassojen alarajataajuudet ei oikeasti kuuntelemallani musiikilla paljoakaan muuttuneet. Omaan systeemiin tuli subbanen, mutta mittauksissa sekin osoittautui tarpeettomaksi.
Kuulokekeskusteluun vielä: Ei ne kuulokkeet ole miksatessa kuin apuväline. Jokainen toki tekee omalla tavallaan.
Soundit, piuhat ja kajarit. |
|
wavelength: "The same neutral sound characteristics" ei mielestäni tarkoita aivan samaa asiaa kuin "sama soundi". Erikokoisissa Kumun tomeissakin on samat ohuen koivurungon tuomat äänen ominaisuudet, mutta eivät ne silti voi samalta kuulosta -- senhän määrittelee fysiikan lait.
Ei tässä verrata rumpua ja kaiutinta. Esimerkiksi kaiuttimen elementin koko on yksi tekijä, jota voidaan kompensoida pienemmän elementin pidemmällä iskunpituudella (litra vettä voi olla metrin korkuisessa astiassa tai sentin korkuisessa...). Näin liikkelle laitettava ilmamassa säilyy samana. Mutta tämä on eri luennon ja keskustelusäikeen aihe. Äänen paineen kaksinkertaistaminen vaatii kymmenkertaisen vahvistintehon. Kaiuttimen herkkyys vaikuttaa sekin. 3 Db herkyyttä lisää ja sama äänenpaine saadaan puolella vahvistintehosta. Siksi aktiivikaiutin saa suuremman äänenpaineen samalla vahvistinteholla, kuin passiivinen, koska tehoa ei huku jakosuotimeen. Onkos kukaan miettinyt, miksi 2x500 wattinen stereosysteemi ei kuulu 30 wattisen Voxin rinnalla edes läpi?
Genelecin eri mallit soivat samalla tavalla, mutta eri mallit saavat aikaan eri äänenpaineen, koska suunnittelun perusteet ovat kaikissa kaiuttimissa mallisarjan sisällä samat. Ja läpi koko tuotannon ajatellaan samalla filosofialla.
Soundit, piuhat ja kajarit. |
|
hollmi-5: Siksi aktiivikaiutin saa suuremman äänenpaineen samalla vahvistinteholla, kuin passiivinen, koska tehoa ei huku jakosuotimeen.
En tiedä mistä Esson nurkkapöydästä tämä totuus on tullut julki, mutta kerropa paljonko arvioisit että tavalliseen 6dB/oktaavi -passiivijakariin haihtuu tehoa jos sisään syötetään vaikkapa tuo mainitsemasi 500W ja olkoon nyt vaikka valkoista kohinaa ettei mene musiikkilajivänkäämiseksi.
"Mikä midi? Levysoitinliitinhän tämä on." |
|
hollmi-5: Eli lähinnä tilan kuutiot ja kuunteluetäisyys ratkaisevat kaiuttimen tarpeen. Bassojen alarajataajuudet ei oikeasti kuuntelemallani musiikilla paljoakaan muuttuneet.
Itse päädyin aikanani Genelec 8030a kaiuttimeen, koska loppui raha ostaa 8040a. Hyvät ne ovat nämäkin, mutta kyllä alamiddlessä 40:ssa on parempi saundi ja punch. Ero oli selvä.
"Ego on kuin hattu. Olisi aina kohteliasta ottaa hattu pois päästä aina kun tapaa toisia ihmisiä." |
ferodoz
30.10.2014 19:45:17 (muokattu 30.10.2014 19:47:13) | |
|
hollmi-5: En kovinkaan paljoa miksaile.
Kuulokekeskusteluun vielä: Ei ne kuulokkeet ole miksatessa kuin apuväline.
Kaiutin on myös apuväline. Samoin kun kaikki plugarit on apuvälineitä. Miten kuulokkeet on muka noita pienempiarvoisempi tekijä tässä yhtälössä?
Ja eli päästiin siihen tulokseen että eroa on. Tätä siis hain takaa. Eli jos kaiuttimessa on eroa, niin musiikki kuulostaa erilaiselta eri kaiuttimien läpi. Tätä myös hain takaa.
Just a face in the crowd. |
|
ferodoz: Kaiutin on myös apuväline.
Muuten olen samaa mieltä, mutta jos kaiutin on apuväline, niin mikä on varsinainen väline?
En ole musiikin asiantuntija. |
Kailis
30.10.2014 20:20:10 (muokattu 30.10.2014 20:28:46) | |
|
Koko 8-sarja on lähikenttämonitorointiin suunniteltu. Ensimmäistä kertaa kuulen ettei Genelecejä olisi tarvinnut kalibroida huoneen mukaan; sehän tehdään mittamikrofonilla ja tietokoneohjelmalla.
"Genelec Loudspeaker Manager GLM on tietokoneohjelmiston ja kaiutinohjausverkon yhdistelmä, jonka avulla kaiuttimien tasokalibrointi, etäisyyseroista johtuvat viive-erot ja huoneasennuksen aiheuttamat muutokset kaiuttimien vasteessa voidaan korjata automaattisesti AutoCal kalibrointijärjestelmän avulla."
En ymmärrä mitä tarkoittaa "Mittalaitteiden kanssa katseltiin taajuudet ja ei niille mitään tarvinnut tehdä". Computer said no?
mikä on varsinainen väline?
Korvat. Tai oikeastaan aivot ja niihin kerääntynyt kokemus, mieltymykset ja tavoitteet.
TRAUM: mua vituttaa idiootit...tai siis ei muuten mutta kun niillä on äänioikeus siinä missä meikäläiselläkin. |
|
Kefiiri: Muuten olen samaa mieltä, mutta jos kaiutin on apuväline, niin mikä on varsinainen väline?
No jos ton aiemman logiikan perusteella mennään että kuuloke on apuväline, niin ei silloin kaiutinkaan ole muutakuin apuväline. Kaikki studion tuolista tupakkiaskiin, kaiuttimista näyttöpäätteeseen on tällä logiikalla apuvälineitä. :)
Just a face in the crowd. |
| « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
