| Aihe: Kappaleita jonka rumpuraita saa leuat loksahtamaan joka kerralla | |
|---|
 Olly
02.11.2009 03:41:41 | |
|
...tu tämä mikään halloween ollut!
Keikalla Lauantaina sain kuulla, että suomalaisen historian mukaan oli Kekrit. Nimen omaan viime Lauantai oli Kekri-ilta, jolloin Kekriukko ja Kekriakka kiertelevät naapuritaloissa ja pummaavat kaljaa.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kekri
Due to lack of interest, tomorrow has been cancelled. |
|
Olly: ...tu tämä mikään halloween ollut!
Keikalla Lauantaina sain kuulla, että suomalaisen historian mukaan oli Kekrit. Nimen omaan viime Lauantai oli Kekri-ilta, jolloin Kekriukko ja Kekriakka kiertelevät naapuritaloissa ja pummaavat kaljaa.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kekri
Miksi tuohon wikipediaa tarvii, luulis kuuluvan yleissivistykseen. Kekripukki ja kekritär ne kiersi. Ei olleet kaikesti mitenkään toivottuja vieraita, kun saattoivat, seurueineen, päissään hajottaa paikkoja, jos juotavaa ei tahtonut löytyä.
Kekri on historiaa ja Halloween nykyaikaa ja tulevaisuutta. Mikäs siinä.
Humppajyrä |
|
Voi mistä verbaalisesta ilottelusta olenkaan jääny paitsi. :)
Mutta jos musiikista puhutaan, niin kaiken edellisen luettuani täytyy jälleen kerran todeta tyytyväisyyteni siihen, etten edes yrittänyt musiikista ammattia itselleni. Saan valita vain mukavat keikat, helpot oppilaat ja tehdä tunteella sen minkä teen. Kaiken lähtökohtana vapaaehtoisuus ja siten säilyttää intohimo koko touhussa.
Oon siis eräällä lailla autuaan onnellista olla musiikillinen invalidi. Saa nauttia siitä mikä oikeasti tuntuu hyvältä, kuullostaa hyvältä, auttaa samaistumaan ja herättää tunteita. Ei tarvitse tehdä kaikesta järkevää ja etsiä asian syvällisintä olemusta. Mielekkyyden voi arvottaa itse eikä tarvitse tehdä sitä tulkitsemalla ensin historiaa, tilastoja ja muita "absoluutteja". Musiikki tieteenalana on täysin eri asia kuin musiikki taiteena ja viihteenä.
Mike Portnoyta arvostan soittajana juurikin siitä syystä, että soittonsa on saanut pikkupojat ympäri maailman innostumaan rumpujen soitosta, minut myös aikanaan. Muiden kanssaeläjien inspirointi on jo arvo itsessään, jota jokaisen muusikon kannattaa tavoitella. Eikä inspirointi kysy tapaa. Kyllä jokainen varmaan tietää sanomattakin, mikä nuorta ihmisen alkua kiinnostaa ja innostaa. Ajan kanssa jotkut vievät asian pidemmälle ja haluavat oppia ymmärtämään asioiden syvimpiä olemuksia. Toisille riittää se, että asian parissa viihtyy ja sen tekemisestä nauttii.
Monikin mauton juttu musiikissa saattaa saada ainakin allekirjoittaneella aikaan positiivisia viboja ja inspiroida. Kaiken juju on siinä, että se vetoaa tunteisiin, EI analyyttiseen järkeen.
"Turhanpäiväinen älykkyys syö ihmistä rotan lailla" totesi jo Iso Kynäkin aikanaan. :) |
|
JGroover: Voi mistä verbaalisesta ilottelusta olenkaan jääny paitsi. :)
Mutta jos musiikista puhutaan, niin kaiken edellisen luettuani täytyy jälleen kerran todeta tyytyväisyyteni siihen, etten edes yrittänyt musiikista ammattia itselleni. Saan valita vain mukavat keikat, helpot oppilaat ja tehdä tunteella sen minkä teen. Kaiken lähtökohtana vapaaehtoisuus ja siten säilyttää intohimo koko touhussa.
Oon siis eräällä lailla autuaan onnellista olla musiikillinen invalidi. Saa nauttia siitä mikä oikeasti tuntuu hyvältä, kuullostaa hyvältä, auttaa samaistumaan ja herättää tunteita. Ei tarvitse tehdä kaikesta järkevää ja etsiä asian syvällisintä olemusta. Mielekkyyden voi arvottaa itse eikä tarvitse tehdä sitä tulkitsemalla ensin historiaa, tilastoja ja muita "absoluutteja". Musiikki tieteenalana on täysin eri asia kuin musiikki taiteena ja viihteenä.
Mike Portnoyta arvostan soittajana juurikin siitä syystä, että soittonsa on saanut pikkupojat ympäri maailman innostumaan rumpujen soitosta, minut myös aikanaan. Muiden kanssaeläjien inspirointi on jo arvo itsessään, jota jokaisen muusikon kannattaa tavoitella. Eikä inspirointi kysy tapaa. Kyllä jokainen varmaan tietää sanomattakin, mikä nuorta ihmisen alkua kiinnostaa ja innostaa. Ajan kanssa jotkut vievät asian pidemmälle ja haluavat oppia ymmärtämään asioiden syvimpiä olemuksia. Toisille riittää se, että asian parissa viihtyy ja sen tekemisestä nauttii.
Monikin mauton juttu musiikissa saattaa saada ainakin allekirjoittaneella aikaan positiivisia viboja ja inspiroida. Kaiken juju on siinä, että se vetoaa tunteisiin, EI analyyttiseen järkeen.
"Turhanpäiväinen älykkyys syö ihmistä rotan lailla" totesi jo Iso Kynäkin aikanaan. :)
Pentele! Kuin omalla kynällä kirjoitettua. Tässä kynässä oli kylläkin jäsentely-automatiikka paremmin toimivaa.
Sometimes more is more |
|
passe: Pentele! Kuin omalla kynällä kirjoitettua. Tässä kynässä oli kylläkin jäsentely-automatiikka paremmin toimivaa.
Tänks. Oli sen verran ajatuksia herättäviä näkemyksiä edellä, että piti uhrata muutama minuutti ennen kuin sai omansa noinkin ymmärrettävästi ulos.
Kaikesta huolimatta ainakin oletan, että tuo The Dark Eternal Night olisi tehty edes pikkuisen kieli poskessa. :) |
|
sanon nyt esittäjän tool. sanon nyt biisin katatonia - tonights music. |
 lkx
12.11.2009 03:18:39 | |
|
Tähän kaikkeen ei voi kerta kaikkiaan sanoa mitään. Siksipä heitänkin linkin.
http://www.youtube.com/watch?v=QqxU7U8jFEw
Hilfe! Ich bin ein Fisch. |
 toba
23.11.2009 07:36:25 | |
|
Rotten Sound - Burden
http://www.youtube.com/watch?v=DLQcknhApjM - En tiedä biisin nimeä
Annihilator - Weapon X
Oishan noita paljon muuallakin kun metallissa. Noi nyt just tuli vaan mieleen. |
|
Meshuggah - Bleed. Se nyt vaan sattuu olemaan aika hyvää toi Haaken jalkatyöskentely. |
|
Toto - How many times
SE filli siellä 4:05 kohdassa junou |
|
RNold: Toto - How many times
SE filli siellä 4:05 kohdassa junou
Kyllä! Aina on pakko ihmetellä, miten vaivattoman kuuloisesti se sieltä tulee.
Se, joka ei tiedä mitään ja tietää, ettei tiedä mitään, on viisaampi kuin se, joka ei tiedä mitään eikä tiedä, ettei tiedä mitään.
S.M.A.K. |
|
Kappaleita jonka rumpuraita saa leuat loksahtamaan joka kerralla
Tässä taas pienen jatsimaratoonin jälkeen mieleen jäi ainakin kaksi ihan mieletöntä raitaa (järjestyksessä esittäjä, raita, levy, rummut + Spotify-linkki):
The Peter Brötzmann Octet: Music for Han Bennink (Machine Gun, Han Bennink + Sven-Åke Johansson) http://open.spotify.com/track/2JYexyMD1t62rD76NVow2O
John Coltrane: Sun Ship (Sun Ship, Elvin Jones) http://open.spotify.com/track/79w36fSLkTwHfvVvEP89EF
Onhan niitä muitakin, tuhansia ellei kymmeniä, mutta nuo nyt em. maratoonin jäljiltä. |
|
the sound stylistics - the players theme
http://open.spotify.com/track/5HyWaUrMnhd51jAJR5r4FO |
|
Mötikät - Dr. Feelgood
AAAAAAAAAAAAAAaaaaa - A |
 Mikael
26.12.2009 12:03:29 (muokattu 26.12.2009 12:05:26) | |
|
piipponen: the sound stylistics - the players theme
http://open.spotify.com/track/5HyWaUrMnhd51jAJR5r4FO
Hienoa soundia :D Tykkäsin.
Tässä on kans aika leuat loksauttava ja yllätykellinen meiniki:
http://www.youtube.com/watch?v=eFMjztFBSzM&feature=related
John "Drumbo" French :D
Ennen ei ollut mitään - nyt on. |
|
Miseration - Dreamdecipher: http://www.youtube.com/watch?v=wth3wQU9JV0
Juon, syön läpi yön... |
|
Animosity: Miseration - Dreamdecipher: http://www.youtube.com/watch?v=wth3wQU9JV0
Kuulostaa jotenkin...tyynyynpierennältä.
"Sitten tuli monia hittejä leijat ehkä suukon antaa saan viimeiseen mieheen" |
|
Linnunlaulupuu: Kuulostaa jotenkin...tyynyynpierennältä.
:D Harva kerta kun haluaisi nähdä läheltä kuinka tää tyynyynpierentä onnistuu :P
Juon, syön läpi yön... |
|
Animosity: Miseration - Dreamdecipher: http://www.youtube.com/watch?v=wth3wQU9JV0
10 sekuntia kestin just kuunnella. Valitettavasti leuat eivät mulla nyt oikein loksahtaneet, mutta enpä tuon musiikkigenren miehiä ole koskaan ollutkaan.
Muusikolla on kolme olotilaa: Känni, krapula ja outo olo. |
|
Porcupine Tree - Futile (Gavin Harrison)
Tool - Ticks & Leeches (Danny Carey)
Emerson, Lake & Palmer - Tank (Carl Palmer)
Screaming Headless Torsos - Vinnie (Jojo Mayer)
Toto - Rosanna (Jeff Porcaro)
Dimmu Borgir - Maelstrom Mephisto (Nicholas Barker)
Dire Straits - Sultans of Swing (Pick Withers)
jne.
"Jollei viime hetkiä olisi, mitään ei tulisi tehtyä." |
| « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
