| Aihe: Reikä bassarin etukalvossa | |
|---|
|
Katsoin sttumalta viime yönä dvd:ltä Zeppelin keikan vuodelta -70. Siinä ei kuvattu lyöntikalvoa, mutta etukalvossa oli kaksi mikkiä. Toinen oli laajakalvoinen konkka ja toinen näytti shure 57:lta.
http://www.shure.com/stellent/group … ts/web_resource/us_pro_pe515_ug.pdf |
 markkuliini
11.12.2007 13:31:50 (muokattu 11.12.2007 13:32:00) | |
|
http://www.shure.com/stellent/group … ts/web_resource/us_pro_pe515_ug.pdf
Tuo oli siis se 57 look-a-like? Onko varmaa tietoa? |
|
Sellaisen kysymyksen voisin kuitenkin heittää, että kuinka moni on teistä miettinyt tuottajan kanssa (tai ylipäätänsä) että miten se reijättömän kalvon soundi sopii pändin soundiin, halutaanko sellaista soundia, mikä kalvoyhdistelmä tukee haluttua soundia ja millä vireellä?
Basarisoundit on kuitenkin aika genrehakuisia ja harvemmin kuitenkin tulee vastaan bändiä, jonka musiikkiin oikeasti sopii tuollainen klikitön ja suhteellisen pitkäsointinen basari (lue, pelkkä etukalvo mikitettynä).
Toki hyviäkin vetoja on ollut, mutta toisaalta on joskus välttämättä haluttu Pantera-soundia basarista, josta irtosi vain "puummmm"-soundi "pojoijoijoijoing"-vivahteilla varusteltuna.
Akustisesti tilanne on toki ihan eri, kun rumpuja ei kuunnella 1-15cm päässä kalvosta, mutta pa:n kanssa on monesti yllätyksiä siinä "kämpältä tutussä soundissa"
Se on tietysti hankala tilanne, jos basarista halutaan jotain, mitä siinä ei ole. Mutta, muuttaako se tilannetta, jos basarin soundi halutaan sellaisena, kuin se on?
Sitten soundcheckistä: Kun tsekataan basarin soundia siten, että polkaistaan yksi potku. Kuuluu BOOM, ja sitten ääni vaimenee ja humisee x ajan. Hyvin kiusallinen ilmiö, mutta, kysymys : Kuinka paljon tämä vaimea humina on ratkaisevan häiritsevää, kun koko bändi soittaa?
Tilannehan on joka tapauksessa se, että kun bassosta otetaan yksi ääni, niin koko rumpusetti herää. Virveli surisee, tomit ja basari värähtelevät ja humisevat. Tämä värähtely lisääntyy, kun polkaistaan koko bändi liikkeelle. Näille surinoille ja huminoille ei voi tehdä mitään, ne kuuluu asiaan. Miksi vain basarin humina on se ainoa häiritsevä tekijä? |
|
Tuo oli siis se 57 look-a-like? Onko varmaa tietoa?
Melko :D Unidyne-hommaa mun mielestä joktap.
Noita on muutamia erilaisia ollu vuosien saatossa, ja lisäksi oikeasti isoille bändeille on aina modattu kamat just sellaisiksi kun herrat haluaa. Mut noita oli Bonzolla tomeissakin
http://img.villagephotos.com/p/2006-11/1227628/JohnBonham002_small.jpg
Tossa on aika hyvä kuva pyydyksistä, joku 87 neumannikin pitäny sinne isoimpaan tomiin tunkea. Mut bassarissa joku shure ja EV RE20. |
markkuliini
11.12.2007 13:54:05 (muokattu 11.12.2007 13:56:09) | |
|
Se on tietysti hankala tilanne, jos basarista halutaan jotain, mitä siinä ei ole. Mutta, muuttaako se tilannetta, jos basarin soundi halutaan sellaisena, kuin se on?
Silloin se pitäisi mikittää siten "kun se on". Eli mikki myös lyöntipuolelle. Ehkä sisään. Ei se bassari soundaa luontevalle sentin päästä etukalvosta. Kokeile vaikka. Korva kiinni kalvoon.
Sitten soundcheckistä: Kun tsekataan basarin soundia siten, että polkaistaan yksi potku. Kuuluu BOOM, ja sitten ääni vaimenee ja humisee x ajan. Hyvin kiusallinen ilmiö, mutta, kysymys : Kuinka paljon tämä vaimea humina on ratkaisevan häiritsevää, kun koko bändi soittaa?
Ei se ole häritsevää jos se ei häiritse. Joskin aika monesti rumpaleiden mielipide muuttuu (siitä mikä on häiritsevää) kun he kuulevat settiään sieltä miksauspöydän puolelta. Umpinaisella kalvolla soundi on kylläkin yhdellä mikillä etupuolelta enemmänkin pelkkä bOOOOOOM.
Tilannehan on joka tapauksessa se, että kun bassosta otetaan yksi ääni, niin koko rumpusetti herää. Virveli surisee, tomit ja basari värähtelevät ja humisevat. Tämä värähtely lisääntyy, kun polkaistaan koko bändi liikkeelle. Näille surinoille ja huminoille ei voi tehdä mitään, ne kuuluu asiaan. Miksi vain basarin humina on se ainoa häiritsevä tekijä?
Ei se olekaan ainoa häiritsevä tekijä. Toki setti on yhtenäinen intrumentti joka soi. Mutta se on vain hyvin PALJON hankalampi hallita miksauksessa, jos kaikki soi paljon, ja mikit laitetaan kiinni kalvoihin. Se vaatii ammattitason miksaajan. Kai teillä on sellainen? Ja silloin jos mikit laitetaan kauemmas, niin taitamattoman bändin (esim.liian kovaäänisen) ja miksaajan käsissä mikeistä kuuluu yhtä paljon muuta kuin rumpuja. Tuo tomien humina saattaa lähimikityksessä mennä joskus sellaiseksi että PA:n saa sillä kiertämään. Hyvin usein äänimiehet laittavat siksi tomimikkeihin (ja bassariin) gaten. Ei ne sitä yleensä rumpalille mainosta. Silloin ei se humina kuulu, mutta tomien soundi kärsii huonosti säädetyn gaten kynsissä aika paljon.
Ja huom! En ole ollenkaan tuomitsemassa ehjää etukalvoa/sen mikittämistä. Mun pointti on nimenomaan se , että se vaatii tosi paljon 1)rumpalilta 2)muulta bändiltä 3 )miksaajalta. Eli mun puolesta antaa mennä vaan, mutta kärsivällisyyttä ja taitoa vaaditaan.
Keskipienissä paikoissa toimii mun mielestä bassarimikki + overhead:it -mikitys. Tomit saa humista luonnollisesti, kun mikki on luonnollisen matkan päässä niistä, ja rummuista erottuu vähän sitä iskuääntäkin.
Juuri toisessa topicissa kirjoitin tuosta Bonzon bassarisoundista ja live dvd:stä. Pakko sanoa että yksinään kuulosti hienolta, mutta bändin seassa en saanut oikein mitään selvää. |
|
Ei se bassari soundaa luontevalle sentin päästä etukalvosta. Kokeile vaikka. Korva kiinni kalvoon.
Ehh... tuota noin... tuo on juuri se menetelmä, millä viritän resokalvon. Korva ei ihan kiinni, koska se demppaa, mutta hyvin lähelle.
Kuitenkin tuo mainitsemasi, mikki basarin lyöntipuolelle ja konkka tai pari ylös, on hyvä ja toimiva ratkaisu. |
|
Ehh... tuota noin... tuo on juuri se menetelmä, millä viritän resokalvon. Korva ei ihan kiinni, koska se demppaa, mutta hyvin lähelle.
Polkeeko joku silloin bassaria? Koska sitä siis minä tarkoitin. Että kuuntele bassaria kokeeksi niinkuin mikki. Korva kiinni kalvoon silloin kun sitä soitetaan. Tai vaikka itse voi soittaa myös jos on tarpeeksi notkea. :) |
|
Polkeeko joku silloin bassaria? Koska sitä siis minä tarkoitin. Että kuuntele bassaria kokeeksi niinkuin mikki. Korva kiinni kalvoon silloin kun sitä soitetaan. Tai vaikka itse voi soittaa myös jos on tarpeeksi notkea. :)
Juu, polkee. Otan joutilaan basistin hommiin ja säädän vireen sopivaksi. Kalvoa naputtelemalla ei saa millään oikeata virettä ja setin takana kuulee vain lyöntikalvon äänen. Resokalvo on hankalampi ( minusta ) virittää, kuin lyöntikalvo. Se toimiva alue on aika kapea. Liian löysä särähtää ja liian kireä soi ylettömästi. Siinä välissä on hyvä atakki ( tulee siis rummun läpi ) ja kuitenkin kalvo soi, mutta lyhyesti. Toki, jos käden laittaa kevyesti rummun rungolle, niin se värähtelee pitkään, eli jonkinlaista mitattavaa ääntä rummussa on sekuntitolkulla, mutta korva kalvossa sitä ei enää kuule. |
|
aiheeseen liittyen, haluisin tehä jonkinlaise reiän kalvoon koska soundi on vähän turhan kumiseva tällä hetkellä, haluaisin vähän tiukempaa : ). Miten kannattaa tehä reikä kalvoon? Saksilla? :D
ui jUmpe |
|
aiheeseen liittyen, haluisin tehä jonkinlaise reiän kalvoon koska soundi on vähän turhan kumiseva tällä hetkellä, haluaisin vähän tiukempaa : ). Miten kannattaa tehä reikä kalvoon? Saksilla? :D
Minä teen reiän lukittavasäteisellä metalliharpilla. Saksilla on aika hankala tehdä. Mattoveitsi ja leipälautanen on ollut toinen vaihtoehto, mutta silloin veistä ptää muistaa painaa lautasta vasten.
Soundit, piuhat ja kajarit. |
|
Minä teen reiän lukittavasäteisellä metalliharpilla. Saksilla on aika hankala tehdä. Mattoveitsi ja leipälautanen on ollut toinen vaihtoehto, mutta silloin veistä ptää muistaa painaa lautasta vasten.
Ja tuossa mattoveitsikikkailussa on omat vaaransa, helposti lipsahtaa ohi ja tulee halkeama, joka sitten joko näkyy tai näkyy ja lähtee suurenemaan. Harppi toimii, veitsikin erittäin tarkoissa käsissä. Ja mustassa kalvossa sisä- tai ulkopuolelle laitettava vahvikerengas tosiaan tukevoittaa ja auttaa leikkaamisessakin. |
|
Tuo oli siis se 57 look-a-like? Onko varmaa tietoa? Tuo on minun lapsuudessa "mulkku-shurena" tunnettu mikki. Kiinteällä johdolla varustettu. Ei noita näy Bonhamin setin ympärillä.
Soundit, piuhat ja kajarit. |
markkuliini
17.12.2007 00:23:32 (muokattu 17.12.2007 00:36:54) | |
|
Tuo on minun lapsuudessa "mulkku-shurena" tunnettu mikki. Kiinteällä johdolla varustettu. Ei noita näy Bonhamin setin ympärillä.
Minä mitään mikeistä tajua, mutta ainakin on ihan saman näköinen.
http://www.awdrums.com/images/photos/gallery/549900.jpg
ja
http://www.shure.com/stellent/group … ts/web_resource/us_pro_pe515_ug.pdf
Edit: Eli siis tähän mielellään kuulisin muutakin perusteluja kuin että "ei noita näkynyt". Jos ei ollut tuo, niin sitten on varmaan parempaa tietoa, että mikä mikki oli kyseessä. |
|
Edit: Eli siis tähän mielellään kuulisin muutakin perusteluja kuin että "ei noita näkynyt".
Kyä Hollmi tietää kato : )
Rummut nurin ja nussimaan! |
markkuliini
17.12.2007 00:30:19 (muokattu 17.12.2007 00:35:47) | |
|
Kyä Hollmi tietää kato : )
Epäilemättä. Kunhan pihtaa tietoa. Pitää ottaa lypsyhanskat käteen! |
 hollmi-5
17.12.2007 11:52:34 (muokattu 17.12.2007 16:46:02) | |
|
Minä mitään mikeistä tajua, mutta ainakin on ihan saman näköinen.
http://www.awdrums.com/images/photos/gallery/549900.jpgNäyttäisi olevan SM57 ja Neumann
Niitä viisseiskoja se Ocheltree kertoi käytetyn. Tosin olen nähnyt kuvia, joissa on erlaisia mikkejä ja niitä en kaikkia tunnista. Tuo 515 on low-budget-mikki. Tuskin ne ammattipiireissä niitä käyttivät ;-) Cobralla oli kyllä. Niillä oli sitten muukin kalusto New Soundia ja sillai.
Tuo olisi todennäköisempi: http://www.shure.com/stellent/group … ts/web_resource/us_pro_517sa_ug.pdf
Tai tuo: http://www.shure.com/stellent/group … ents/web_resource/us_pro_545_ug.pdf
Tuollaisia olin näkeväni Vistalite-setin tomeissa: http://www.shure.com/stellent/group … nts/web_resource/us_pro_548s_ug.pdf
pitäisi olla parempia kuvia, joista tulkata.
Soundit, piuhat ja kajarit. |
|
Cobralla oli kyllä. Niillä oli sitten muukin kalusto New Soundia ja sillai.
Se on Gobra! http://www.gobra.net/
CV:ssäni komeilee Gobran miksaaja keväällä 1988. Osa mikeistä oli mallia "koulun jumppasalin puhujapöntön pallosuuntakuvioinen mikki kytkimellä varustettuna", joten pääsin työskentelemään vuodon kanssa konkreettisesti.
Ja rummuthan olivat aidot Centuryt ja kalvot pre-aged Remon Ebony Pin-stripe sunnuntain Kalevalla dempattuna. Ei sustainia vaan kaikua!
:)
Maukasta makkaraa - Raikasta vettä - Kirkasta kalakeittoa |
|
Se on Gobra! http://www.gobra.net/
CV:ssäni komeilee Gobran miksaaja keväällä 1988. Osa mikeistä oli mallia "koulun jumppasalin puhujapöntön pallosuuntakuvioinen mikki kytkimellä varustettuna", joten pääsin työskentelemään vuodon kanssa konkreettisesti.
Ja rummuthan olivat aidot Centuryt ja kalvot pre-aged Remon Ebony Pin-stripe sunnuntain Kalevalla dempattuna. Ei sustainia vaan kaikua!
:) Kiitos korjauksesta. Kerran olin katsomassa Kalajoen hiekkäsärkillä ja koska oli juhannuksen tienoo, ei muutenkaan muista kaikkea toistakymmentä vuotta sitten tapahtuneesta :-) Niillä oli kautta linjan ylivoimaisesti surkeimmat kamat, mitä koskaan suht säännöllisesti keikkailevalla bändillä olen nähnyt. Oliko se joku vitsi?
Soundit, piuhat ja kajarit. |
|
Oliko se joku vitsi?
Valitettavasti, tai siis onneksemme ei ollut vitsi. Gobra on yhä omaa luokkaansa. Mulla on niiden sinkkukin. Pitäiskö warettaa;)
Maukasta makkaraa - Raikasta vettä - Kirkasta kalakeittoa |
|
Gobra on yhä omaa luokkaansa
Hieno tuo "Wise Wisdom". Ihan kuin Thin Lizzyn pohjat ja Steely Danin laulustemmat olisi yhdistetty.
Kukkuu mielessä, että olisi oltu jopa samalla keikalla joskus...
Minä lähden, kun minusta puhutaan ihmisten oikeilla nimillä. -Kirofoni- |
| « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
