Aihe: Reikä bassarin etukalvossa | |
---|
|
Itselläni on 24" bassari ja olen soittanut kyseisellä rummulla puolisen vuotta. Tuntuma mikä johtuu siitä, että bassari on neitsyt ja etukalvossa ei ole minkäänlaista reikää tuntuu edelleen vieraalta. Pedaalin nuija antaa voimakkaan feedbackin osuessaan kalvoon ja tarkkuus kärsii. Soundi rummussa on kuitenkin niin hieno, ettei kalvoon viitsisi tehdä soundin kadottavaa mikkireikää. Onko kellään kokemuksia remon dw:lle valmistamista kalvoista, joissa on kalvoon tehty 6kpl pieniä (halkaisia n. 2-3cm) kalvon reunoille? Päästävätkö ne rummusta tarvittavan paineen tuntuman parantamiseksi säilyttäen kuitenkin soundissa muhkeutta? Toki jos on muita vihjeitä, niin niitä otetaan vastaan. "John Henry Bonham, 180 pounds full of glory." | |
En usko, että jos teet todella pienen ja siistin reiän etukalvon sivuun niin soundi muuttuisi paljoakaan. Saattaa jopa muuttua paremmaksi. | |
I6kpl pieniä (halkaisia n. 2-3cm) kalvon reunoille?. Itse kokeilen tätä huonolla kalvolla 20" forum-basarin kanssa ja soundi oli ihan paska. tiedä sitten mitä tein väärin mutta kaikka muhkeus ja sointi ja kaikka häipyi. jäljelle jäi vain munaton TAmm.. And the Angel said it to me: "These are the cries of the Carrots." | |
Tuntuma mikä johtuu siitä, että bassari on neitsyt ja etukalvossa ei ole minkäänlaista reikää tuntuu edelleen vieraalta. Pedaalin nuija antaa voimakkaan feedbackin osuessaan kalvoon ja tarkkuus kärsii. Suosittelen lämpimästi treenaamaan tuon feedbackin / reboundin vastaanottamista ja hyödyntämistä soitossa. Reikä resokalvossa leikkaa soundia ainakin 50%. Voihan se edelleenkin olla "ihan kiva", mutta BOOM!! se ei ole. | Acryl 05.12.2007 16:50:45 (muokattu 10.12.2007 20:28:06) | |
|
Suosittelen lämpimästi treenaamaan tuon feedbackin / reboundin vastaanottamista ja hyödyntämistä soitossa. Reikä resokalvossa leikkaa soundia ainakin 50%. Voihan se edelleenkin olla "ihan kiva", mutta BOOM!! se ei ole. Itselläni on vain hyviä kokemuksia basarikalvon rei'istä. Pari kertaa olen ne tehnyt mikityksen takia ja tuolloin huomannut kuinka se vaikuttaa positiivisesti tatsiin basarissa ja soundista tulee vähemmän soiva, mikä on mielestäni hyvä. Kaikilla on toki omat mieltymykset miltä basarin pitää kuulostaa ja tuntua. palikka
http://grandecohones.net | |
Kaikilla on toki omat mieltymykset miltä vasarin pitää kuulostaa ja tuntua. Niinpä, ja jos katsot kysyjän allekirjoitusta, havaitset mieltymykset. | |
Niinpä, ja jos katsot kysyjän allekirjoitusta, havaitset mieltymykset. Katos perhana, sitten kannattaa jättää reiät tekemättä. :) | |
Suosittelen lämpimästi treenaamaan tuon feedbackin / reboundin vastaanottamista ja hyödyntämistä soitossa. Reikä resokalvossa leikkaa soundia ainakin 50%. Voihan se edelleenkin olla "ihan kiva", mutta BOOM!! se ei ole. Samoilla linjoilla olen minä ja suosittelen vaihtoehtoisen poljintekniikan opettelua. Itse en jätä nuijaa kalvoon homehtumaan, sillä siinä katoaa rummun soinnin syvyys samalla. Vaikka soitankin jytää kantapää ylhäällä, heti iskun jälkeen nuija tulee muutaman sentin päähän kalvosta. Tuolloin isosta rokkibassarista tulee vieläkin isompi! Maukasta makkaraa - Raikasta vettä - Kirkasta kalakeittoa | |
mulla itsellä on molemmissa basareissa reikä... mutta silloin kun menen soittaan jtn kevyempää ni ajattelin laittaa siihen basariin minkä ota mukaan umpikalvon ku on tuol hyllys kerran soitin milleillä ja sitten ajattelin, I had newer touht those was so bad | |
Yleispätevää ohjetta tähän dilemmaan ei varmasti olekaan. Bassari, kalvot, pedaali, soittotyyli, musiikkityyli, soittotaito, treenikämpän akustiikka, korvavaikun määrä... kaikki vaikuttaa siihen soundiin, mikä sieltä kalvolta puurungon kautta korviin ääniaaltoina kantautuu. Eipähän tuo paljoa maksa testata reiän todellisia vaikutuksia tähän kyseiseen rumpuun. Olen tosiaan soittanut 15 vuotta rei'itetyillä 20"-22" bassareilla ennen tätä, joten "nuija irti välittömästi kalvokosketuksen jälkeen" -tekniikan opettelu on ollut helvetin työlästä tiettyihin musatyyleihin. Jonkinlaista konsensusta olisin siis lähdössä hakemaan. Toki tuossa takaisinpotkussa on omat puolensa. Tuplia ei nimittäin ole tarvinnut enää käyttää vähään aikaan, kun sinkulla tehdyissä tuplaiskuissa on pirusti enemmän voimaa. "John Henry Bonham, 180 pounds full of glory." | |
Olen tosiaan soittanut 15 vuotta rei'itetyillä 20"-22" bassareilla ennen tätä, joten "nuija irti välittömästi kalvokosketuksen jälkeen" -tekniikan opettelu on ollut helvetin työlästä tiettyihin musatyyleihin. Samaa olen tehnyt itsekin koko sen ajan, kun olen soittanut. Olen vieläpä aina haudannut nuijan kalvoon iskun jälkeen. Tarkkaa on ollut soitto, mutta paskalla saundilla. Nyt on tosiaan ehjä resokalvo ja on kyllä opettelemista ja pedaalin säätöjen ruuvausta ollut. Kyllä se tästä...punkkikompit ei tahdo taipua kovassa temmossa, mutta thrashit sun muut on jopa helpompi soittaa. Tuplia en ole edes kokeillut ehjällä resokalvolla, kun ei ole tarvetta ollut. "Käyttäkää sitä hakua, ja toisaalta älkää joka kohtaan itkekö turhaan sen haun käytöstä."
-Moderaattori | |
En tiedä mikä on nykykäytäntö keikoilla, mut ennen vanhaan ( kaheksankyt ja yheksänkyt luvuilla) äänimiehet sai pykämiä reiättömästä etukalvosta. Mä olin vaan opetellu soittaan umpikalvolla, niin piti sit tehä "mikrofoonii varten" reikä siihen etukalvoon. Yritin tehä melko pienen yhen reiän, ja sijottaa sen aika reunaan suunnilleen "kello 16.30 kohalle". Joutu muuttaan "nuijanvarren" pituutta, "palautus vieterin" tiukkuutta ja kalvojen virettä, et sai ees vähän siinnepäin tatsin ku mitä oli ollu. Treenikämpällä soittelin kyl edelleen umpikalvolla, mut baari-keikoilla pääsi helpommalla, kun teki mitä miksaaja halus, ja opetteli elään sen kans. "We got to stand side by side, we got to stand together and organize. They say power to the people, that`s what they`re Screamin`. Freedom of the soul, pass it on, pass it on to the young and old" Jimi Hendrix | |
Monissa Kumuissahan on reikä rummussa eikä kalvossa. Näin mututuntumalta heittäsin että se vois olla ehkä se paras kompromissi soundin ja tuntuman suhteen. Ilma pääsee ulos ja etukalvo saa värähdellä täysillä. Tosin eihän se samalla lailla voi soida sillonkaan, koska paine, joka saa etukalvon värähtelemään, ei ole yhtä suuri kuin reiättömässä ratkaisussa. Mene ja tiedä, jos nurkissa lojuu joku vanha nyysaundin bassari, niin kannattaa ehkä kokeilla. The space is filled with orbiting children. | |
Monissa Kumuissahan on reikä rummussa eikä kalvossa. Näin mututuntumalta heittäsin että se vois olla ehkä se paras kompromissi soundin ja tuntuman suhteen. Ilma pääsee ulos ja etukalvo saa värähdellä täysillä. Tosin eihän se samalla lailla voi soida sillonkaan, koska paine, joka saa etukalvon värähtelemään, ei ole yhtä suuri kuin reiättömässä ratkaisussa. Mene ja tiedä, jos nurkissa lojuu joku vanha nyysaundin bassari, niin kannattaa ehkä kokeilla. Kyllähän tuota on kehuttu juurikin tuollaisena kompromissina. Yhden kumun 24" basarin olen nähnyt, jossa taas oli vaan enemmän ilmareikiä. Tiedä sitten miten vaikuttaa tatsiin. "Käyttäkää sitä hakua, ja toisaalta älkää joka kohtaan itkekö turhaan sen haun käytöstä."
-Moderaattori | |
Monissa Kumuissahan on reikä rummussa eikä kalvossa. Mulla on 22" kumu-basari jossa on reikä sivussa. Mulla ainakin se tuntuma on sama kuin reiättömässä rummussa jossa on ehjät kalvot, nuijaa ei voi "haudata" sinne kalvoon. Itsellä meni jonkin aikaa tottua rummun Isoon soundiin(meinasi rumpu viedä miestä.) ja siihen tuntumaan, mutta soittamalla siitä pääsi. "rumpali jolla on huono taimi, on yksinkertaisesti vain huono rumpali."-S.Kuoppamäki | |
Näin kitaristibasistina pääsin eilen tuntemaan reiättömän etukalvon vaikutuksen. Kaveri pisti Pearliinsa uutukaisen kalvon paikkaan ja soundi toi mieleen kauniin 70-luvun. Soundi oli nykypäivänä jopa omaperäinen ja selvästi parempi, mitä sellainen "moderni" jytinä. Itse ehdottomasti ei-rumpalina suosin reiätöntä etukalvoa sen hienomman ja kumisevamman soundin takia. | |
...mut baari-keikoilla pääsi helpommalla, kun teki mitä miksaaja halus, ja opetteli elään sen kans... Tämä on sellainen miksaajien omaksuma "standardi". Kyllä sen basarin voi ihan yhtä hyvin mikittää ehjällä kalvollakin. Oma havainto baarikeikoilta on se, että reiätöntä basaria ei edes tarvitse mikittää. Reiättömässä basarissa on niin paljon voimaa, että se riittää sellaisenaan baarikeikoille, siis jos soitetaan "asiakasystävällisillä" äänenvoimakkuuksilla. | |
Tämä on sellainen miksaajien omaksuma "standardi". Kyllä sen basarin voi ihan yhtä hyvin mikittää ehjällä kalvollakin. Oma havainto baarikeikoilta on se, että reiätöntä basaria ei edes tarvitse mikittää. Reiättömässä basarissa on niin paljon voimaa, että se riittää sellaisenaan baarikeikoille, siis jos soitetaan "asiakasystävällisillä" äänenvoimakkuuksilla. Joo, baarissa tosiaan piisaa helposti ihan akustisena jos on ehjä etukalvo, taisin aatella enmpi klubi keikkoja mis on PA:t. Jotenki oli vaan helpompaa laittaa se mikkireiällä oleva kalvo. Ei tarvinnu kuunnella puhinaa ja pähkäilyjä kuin se on vaikeempaa ehjäl rummul. Pienemmän riesan tie, tai jotain. :-) "We got to stand side by side, we got to stand together and organize. They say power to the people, that`s what they`re Screamin`. Freedom of the soul, pass it on, pass it on to the young and old" Jimi Hendrix | ddrum54 08.12.2007 17:03:01 (muokattu 08.12.2007 17:14:36) | |
|
Jotenki oli vaan helpompaa laittaa se mikkireiällä oleva kalvo. Ei tarvinnu kuunnella puhinaa ja pähkäilyjä kuin se on vaikeempaa ehjäl rummul. Pienemmän riesan tie, tai jotain. :-) Joo, ainahan ne siitä ehjästä kalvosta narisee. Ja onhan se aivan valtava työ säätää paria potikkaa. Kysy siltä äänimieheltä, että miksi kitaran voi mikittää kaapin ulkopuolelta, mutta basaria ei. Se jupisee jotain, että se soi liikaa. Siihen kun toteat, että soihan noi kaikki muutkin vekottimet, niin se luovuttaa. Sitä vituttaa, kun se joutuu säätämäään niitä paria potikkaa, mutta kyllä se siihen pystyy. Ja jos ei pysty, niin pyydä jotakuta polkemaan sitä basaria ja säädä itse. Ääntähän siinä vain poimitaan. E: Aika usein huomaa, että äänimiehen asenne on vähän sellainen, että bändi on täällä häntä varten. ( Siis jotain sellaista kellertävää nestettä on noussut aivoihin.) Hän on siellä bändiä varten, ja tarvittaessa häntä voi asiasta muistuttaa. Paras vaihtoehto on tietysti oma miksaaja, sillä hän tietää ja tuntee bändin oman soundin. | markkuliini 08.12.2007 17:36:19 (muokattu 08.12.2007 17:37:15) | |
|
Kysy siltä äänimieheltä, että miksi kitaran voi mikittää kaapin ulkopuolelta, mutta basaria ei. Se jupisee jotain, että se soi liikaa. Siihen kun toteat, että soihan noi kaikki muutkin vekottimet, niin se luovuttaa. Sitä vituttaa, kun se joutuu säätämäään niitä paria potikkaa, mutta kyllä se siihen pystyy. Ja jos ei pysty, niin pyydä jotakuta polkemaan sitä basaria ja säädä itse. Ääntähän siinä vain poimitaan. Ei se miksaus noin niinkuin ammattina ja hyvin tehtynä ihan noin yksinkertaista ja helppoa ole. Miksaajat ovat ihmisiä siinä missä muutkin. Hyvät ja ammattitaitoiset ovat usein mukavia ja heiltä onnistuu vaikeammissakin olosuhteissa, huonot ja harrastelijat kiroilevat heti jos joku juttu menee eritavalla kun he ovat tottuneet. Reiättömästä bassorummusta on todella vaikeaa kaivaa mikillä rummun etupuolelta muuta soundia kuin sekunti tolkulla epäselvää matalaa huminaa. Dynaaminen bassarimikki käytännössä tällöin mikittää pelkästään sen etukalvon. Iskuääni ei meinaa kertakaikkiaan erottua. Voisihan bassarin kauempaa mikittää laajakalvoisella konkalla, mutta silloin siihen vuotaa kaikki lavalla oleva matalataajuuksinen ääni. Ja siis vuotaa pahasti. Reilläisen bassarin kanssa sustainia on vieläkin usein melkein liiaksi asti kun mikin laittaa sisälle ja signaalin kytkee pa:han. Tämän voi helposti todeta laittamalla korvan lähelle etukalvoa ja pyytämään jonkun muun polkemaan pedaalia. Mikki kuulee rummun aivan eritavalla kun soittaja sinne rumputuolillensa. Lähimikitys on vaan meluisassa lavatilanteessa oikeastaan ainoa järkevä vaihtoehto, ja silloin rumpua pitää hieman hillitä sitä varten. Kun akustisesti soitetaan, reiätön etukalvo on ehdottomasti paras vaihto ehto mielestäni, ja silloin sitä ei ihan pikkukeikoille tarvikaan mikittää. Ei nyt mitenkään henkilökohtaisesti ketään kohtaan, mutta usein tuntuu että nämä reiättömyys-puristit ovat sellaisia harrastajasoittajia, joille bänditilanteessa on melkolailla sama miltä kokonaisuus kuulostaa kunhan rummut saavat soida mahdollisimman pitkään. Ja hieman kärjistetysti sanottuna, bändi on olemassa vain heidän bassorumpuansa ja sen sustainia varten. Mutta ikävä kyllä usein lähimikityksellä (ja ei niin pätevällä miksaajalla) lopputuloksena on epäselvää huminaa ja mössöä josta ei erotu mikään. Niin ja Bonzolla homma toimi siksi koska niillä oli sama (huiippuosaava) miksaaja, ja muistanko väärin että he mikittivät myös lyöntimpuolen? | « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
---|
|
|