| Aihe: Tallatapit | 1 |
|---|
 RJU
06.05.2022 07:54:09 | |
|
Ostin käytetyn O-mallisen akustisen, joka on oikein mainio. Sen tallatapit ovat muovia ja haluaisin siihen luiset tapit. Ongelmaksi näkyy muodostuneen se, että tappien koko on paksuimmasta kohdasta (mollukan alta) 4,93mm, kun tavallisin tapin koko on 5,2mm tai enemmänkin. Useimmissa myytävissä tallatappiseteissä ei mainita niiden paksuutta. Tietäisikö joku, mistä luisia 4.93mm paksuisia tallatappeja on tarjolla? | |
Itse olen liian suuria pinnejä ihan tavallisella hiomapaperilla hionut sopivan kokoisiksi. Helppo homma kun vähän leikkaa paperin sopivaksi suikaleeksi.
Sekä luisia, että ebenpuisia pinnejä olen tilannut Ebaysta Kiinasta. | RJU
07.05.2022 09:28:36 | |
|
^Kiitos vinkistä. Tuo paksumpien tappien hiominen ohuemmiksi on käynyt mielessä, jos kohtuullisella vaivalla ei 4,93 mm paksuja tappeja löydy. | |
Ei kannata nähdä vaivaa. Muoviset soundaa yhtä hyvältä ellei paremmalta kuin luiset ym. Itseasiassa minusta on parempi mitä kevyempi, eli ei ylimääräistä massaa tallaan. Olen itse koittanut ja pettynyt tulokseen ja käytän jatkossa vain muovisia, koska keveys. | RJU
04.07.2022 19:51:23 | |
|
^Kiitos vinkistä.
Sain sopivat luupinnit, jotka toimivat mainioisti. Omaan korvaani äänikin on parempi: voimakkaampi ja erottelevampi. | |
flattopguitar2: Ei kannata nähdä vaivaa. Muoviset soundaa yhtä hyvältä ellei paremmalta kuin luiset ym. Itseasiassa minusta on parempi mitä kevyempi, eli ei ylimääräistä massaa tallaan. Olen itse koittanut ja pettynyt tulokseen ja käytän jatkossa vain muovisia, koska keveys.
Oma kokemus on, että tallapinneillä soundia voi hienosäätää hieman. Se on sitten kitarakohtaista kuinka paljon sitä muutosta tulee ja mihinkä suuntaan. Omassa D-28 on klassinen kolme eebenpinniä bassokielille ja kolme luupinniä ohuimmille kielille. | |
Tallaluulla on suurempi merkitys soundiin, koska kielen värähtely siirtyy sitä kautta kanteen. Pinni lähinnä pitää kielen paikoillaan, vaikka silläkin on minimaalinen vaikutus, niin se kuuluu mielestäni enemmän lisääntyneen/vähentyneen massan kautta soundissa. Voi olla kitara kohtaista vaihtelua mikä toimii parhaiten, mutta olen itse testannut kaikki mahdolliset muovi, ebenpuu, erilaiset luuseokset jne. Lopulta päädyin pitämään muovisia parhaimpina. Eteenkin painavimpien luupinnien vaikutus on herkemmissä kitaroissa selvä. | keli
10.07.2022 06:21:12 | |
|
flattopguitar2: Tallaluulla on suurempi merkitys soundiin, koska kielen värähtely siirtyy sitä kautta kanteen.
Tallatappien painolla muovi/ luu ei mielestäni ole mitään korvin kuultavaa vaikutusta sointiin. Ehkä lepakko kuulee jotain eroa.
Olemme tehneet kokeita tallan painon vaikutuksesta. Jos talla painoi esim. 17 g tai 23 g ei ero aiheuttanut mitään sointieroja. Asian voi todeta liimaamalla tallan päälle 5-6 g:n lisäpainon. Ei se vaikuta sointiin. Värähtelevän kannen liikettä jarruttaa paljon ilmanvastus ja tallan paino on vain osa koko kannen painosta. Olisi mielenkiintoista jos joku pystyisi mittaamaan kuinka paljon kielen energiasta kuluu kannen taivutteluun ja kuinka paljon ympäröivän ilman värähdyttämiseen. | |
keli: Tallatappien painolla muovi/ luu ei mielestäni ole mitään korvin kuultavaa vaikutusta sointiin. Ehkä lepakko kuulee jotain eroa.
Olemme tehneet kokeita tallan painon vaikutuksesta. Jos talla painoi esim. 17 g tai 23 g ei ero aiheuttanut mitään sointieroja.
Sillä ei ole vaikutusta soundiin jos sen käsittää kitaran ominaisäänenä, mutta sillä on vaikutusta herkkyyteen ja miten kieli ns. syttyy soimaan. Puhun soundina siis kokonaisuudesta, johon kuuluu se miltä kitara kuulostaa ja miten se syttyy soimaan näppäilyllä/plektran soitolla. Mitä isompi massa tallassa, sitä pienempi herkkyys. Jos kitara on hyvin valmistettu, niin se on yleensä herkkä ja syttyy nopeasti (antaa vasteen heti kielen näppäilyyn). Laittamalla painavat kielipinnit lisäät turhaa massaa kannessa, joka vastustaa värähtelyä. Itselläni on ollut useita pienikoppaisia kitaroita, joissa tämä vaikutus on aika selvä. On taas selviä esimerkkejä, että liian raskaasta tallasta on haittaa kitaran soinnille esim. Gibson J-200 soisi paremmin pienemmällä tallalla.
Muistan lukeneeni keskustelun jollain foorumilla, jossa valmistajat sanoivat nämä samat asiat todeksi: suurempi massa tallassa (joka käsittää pinnit) lisää sustainia, mutta vähentää herkkyyttä ja soundin harmoonisia taajuuksia. Vaikutus on kuultavissa jo muutaman gramman eroilla tallassa, joka painaa 20-30g + pinnit. Muovipinnit painavat n. 3g, ebenpuu 5g ja luiset n. 8-9g. Ero on näiden perusteella kuultavissa ihan jokaisen välillä ja sen olen myös itse todennut. Jossain D-koppaisessa kitarassa, jonka ominaissoundi on pitkä sustain ja pakattu taajuusalue - ei pinneillä ole suurta vaikutusta. Jos kyse on taas herkemmästä, pienikoppaisesta kitarasta, jonka soundi on "puinen" ja herkkyys se paras puoli, niin kuulet ja tunnet eron selvästi. | |
Jos haluaa päästä tallatapien tuomasta päänraapimisesta niin hommaa kitaran missä ei ole tallatappeja lainkaan.
https://www.youtube.com/watch?v=1Sl4iAePNXw
Toki kuten jokainen varmasti kuulee soundi ja soitto lähtee soittajasta, ei jostain tuhannen muovinpaloista saati luupaloista.
Ollaan hiljaa saadaan kalaa...ei sovi mulle eli perseitä ei nuolla! | shuffle
11.11.2022 14:59:55 (muokattu 11.11.2022 17:01:29) | |
|
2000-luvun alussa metalliset tallatapit olivat must. Laitoin aina omaan akustiseen, pronssia taisivat olla tai jotain kullanväristä metallia. Painavia. Olivat halvat silloin. En osaa sanoa, toivatko paremman soundin, ehkä tietyssä mielessä jopa päinvastoin. Sellaista syvyyttä ja sustainia niilla sai, kirkkauden kustannuksella. Kun hakkasi aina laulaessa komppia, niin haki kitaralta sellaista "vahvuutta" ja voimaa, ei herkkyyttä. Sähkökitara-aikoina mulla oli kaksi Gibson Les Paul Standardia flightcaseilla yhtaikaa. Ehkä jollain alitajuisella tasolla sitä hakee akustisesta samoja ominaisuuksia, samaa soundia. | |
shuffle: 2000-luvun alussa metalliset tallatapit olivat must. Laitoin aina omaan akustiseen, pronssia taisivat olla tai jotain kullanväristä metallia. Painavia.
Messinkiä, veikkaisin. 80-luvun lopulla tai 90-luvun alussa kaupoissa oli akkareille settiä, jossa oli messinkinen yläsatula, talla ja tallatapit. Ilmeisesti kyseessä oli jonkinlainen jälkiheijastuma 70-80-lukujen villityksestä tehdä sähkikset mahdollisimman painavasta puusta ja käyttää mahdollisimman paljon raskasta messinkiä niiden metalliosiin "sustainin parantamiseksi".
"Te ette pitäisi Nietzschestä, sir. Hänen filosofiansa on pohjimmiltaan epätervettä." | |
jPekka: Messinkiä, veikkaisin. 80-luvun lopulla tai 90-luvun alussa kaupoissa oli akkareille settiä, jossa oli messinkinen yläsatula, talla ja tallatapit. Ilmeisesti kyseessä oli jonkinlainen jälkiheijastuma 70-80-lukujen villityksestä tehdä sähkikset mahdollisimman painavasta puusta ja käyttää mahdollisimman paljon raskasta messinkiä niiden metalliosiin "sustainin parantamiseksi".
Muistan nuo setit, saatoin jopa kerran ostaakin. Les Paul Standardhan on aina ollut painava, puoli vuosisataa. Näistä aivan uusimmista en tiedä, jostain muistaakseni luin että ovat tehneet kevyemmän version, en muista. Messinkiä varmaankin, juu. Se hyvä puoli niissä oli että olivat kestäviä. Muoviset tapit joskus halkesivat. Messinkinen talla taisi olla joskus kokeilussa, mutta muistaakseni katkoi kieliä herkemmin. Kasarista ja ysärin alusta puheen ollen niitä kuperapohjaisia Ovationeja en jäänyt kaipaamaan. Jösses että oli hankala kitara soittaa kun nuljusi sinne tänne koko ajan sylissä ja lanteella. | | « edellinen sivu | seuraava sivu » | 1 |
|---|
|
|
