Aihe: Tietääkö kukaan minkä merkkinen tämä kitara on? | 1 |
---|
|
Moi! Löysin tällaisen todella vanhan oloisen kitaran kirpputorilta ja kaikukopan sisälle onkin lyijykynällä kirjoitettu "1929". Tarkasteltuani kaikukopan sisuksia hieman kauemmin taskulampun kanssa, löysin sieltä vielä haaleampaa tekstiä (ei lyijykynällä kirjoitettua) missä lukee "John" ja sen alla kaksi tai kolme kirjainta joista viimeinen on "K". Elikkä "John ..K". Rekisteröidyin vasta 10min sitten käyttäjäksi, joten en osaa vielä käyttää tätä sivua enkä lisätä kuvia, joten tässä on linkki youtubeen missä esittelen kyseistä kitaraa paskalla englannilla. https://www.youtube.com/watch?v=n87IzK4kh_w Toivottavasti joku osaa auttaa ja kiitos jo etukäteen! | basisti1971 18.11.2017 07:22:53 (muokattu 18.11.2017 07:24:25) | |
|
Moi. Kal.P: Rekisteröidyin vasta 10min sitten käyttäjäksi, joten en osaa vielä käyttää tätä sivua enkä lisätä kuvia Kuvien lisäämisessä viestiketjuun ei taidot sen enempää kuin "mnet-ikäkään" merkkaa piirun vertaa, yhtälailla mahdotonta on noviisille kuin veteraanillekin. Omaan kuvaukseen saat ainoastaan kolme kuvaa, joten osoitelinkki jossain mieleisessä kuvapalvelussa tms. oleviin kuviin on käytännössä ainoa järkevä mahdollisuus kuvia lisätä.
Kal.P: Toivottavasti joku osaa auttaa ja kiitos jo etukäteen! Kuten videollakin arvelit, kyseessä on parlor/parlour kitara. Jos 1929 on likelläkään valmistusvuotta, osuu aikalailla kyseisten kitaroiden kulta-ajalle jolloin noita pukattiin vuosittain joitain kymmeniä-, jopa satoja tuhansia markkinoille ympäri maailman. Etenkin sotien välissä noiden suosio oli huipussaan. Korkeista valmistusmääristä ja pitkään jatkuneesta suosiosta johtuen vanhankin parlourkitaran rahallinen arvo on lähes poikkeuksetta hämmästyttävän alhainen, minkä voi itsekin evilbaytarjontaa selailemalla havaita. Käyttöarvo on tietysti yhtä korkea tai matala kuin millä tahansa samansoittokuntoisella instrumentilla. 1800 luvun puolelle mentäessä hinnat toki nousevat hieman, mutta edelleen ollaan varsin kaukana isompikoppaisten akustisten hinnoista.
Kuten muissakin akustisissa instrumenteissa, koristelun vähyys viittaa ennemminkin halvempaan kuin huippumalliin, mutta sivujen ja takakannen loimusta voi samalla tapaa päätellä että ihan kaikkein halvimmasta ei kuitenkaan ole ollut kyse. Vaikka parlour-kitaraan tarvittavat loimupalat pienehköjä ovatkin, tulisi noistakin kuitenkin useampia koriste-esineitä joista saisi paremman katteen. Trapetsikielenpidin on myös jälkikäteen väsätty kuten arvelitkin. On kuitenkin ihan hieno ja tyyliin sopiva, ja jos ei vaikuta negatiivisesti sointiin kuten Landolan vastaavissa tehdasvirityksissä, itse vamaankin jättäisin paikalleen. Valmistusmaa on täysin arvailujen varassa, mutta täällä meillä eka arvaus on sattuneesta syystä itänaapuri, ja seuraava länsinaapuri. Tuossa vaiheessa punakone ei ollut vielä kaikkea tuotantoa saanut standardisoitua, ja laatu oli usein vastaavaa kuin lännessäkin. Merimiehet toki toivat tuollaisia pienikokoisia tuliaisia reissuiltansa tuolloin kun kaikesta oli pulaa, eli mikään maailmankolkka ei toki ole poissuljettu. Myös kotimaista soitinvalmistusta oli, mutta etenkin metalliset virityskoneistot olivat useammastakin syystä suhteettoman kallita, joten suosittiin viuluperheen viritysmetodeja. Akustisissa instrumenteissa merkintöjä löytyy usein myös kaula- ja peräblokista, joskus myös kannesta, joten peilillä tai digikameralla kannattaa tutkia myös kopan sisäpuoli. Kaikenkaikkiaan hieno löytö, onneksi olkoon. T:Samuli | |
Basisti on asiassa, mutta mitä hittoa tarkoittaa jousisoitinpuolen viritinasiassa? Tappinuppi on kuitenkin eri asia kuin välityksellinen viritin. Tuo video ei enään näy, mutta katsoin sen joskus ja vaikutti tosiaan suht iäkkäältä eurooppalaiselta, Neuvostoliitto, Suomi, Saksa, Ruotsi tuotannolta.? Kaularautaa tuskin on ja kielet oletettavasti korkealla, jotain pystyy viilari asialle tekemään, mutta vaikea sanoa, voi olla hyväkin kitara. . | Kefiiri 26.11.2017 19:08:54 (muokattu 26.11.2017 19:09:32) | |
|
Joo siinä vissiin oli niitä loimuja ja "pyramid" -tallakonstruktio, eikös sekin viittaa vähän parempaan kuin hinnat alkaen -malliin? Mutta paha on valmistusmaata arvata, merkistä puhumattakaan. Millainen mahtoi olla kaulan kiinnitys, oliko säätöruuvilla vai liimattu? En ole musiikin asiantuntija. | |
Moi. Kefiiri: Joo siinä vissiin oli niitä loimuja ja "pyramid" -tallakonstruktio, eikös sekin viittaa vähän parempaan kuin hinnat alkaen -malliin? Loimut kyllä, mutta trapetsitallaksi modaaminen suoritetaan joskus kun perinteisesti kielitetty talla alkaa joko takareunastaan nousemaan, tai kansi taipuu ylenmäärin. (toki ulkonäöllisistäkin syistä tuollainen modaus joskus tehdään) Jos vuosiluku on lähelläkään valmistusajankohtaa, tuo instrumentti on joka tapauksessa sitä ikäluokkaa että aivan varmasti ainakin alunperin on käytetty eläinperäisiä liimoja, ja nuohan ruukaavat ylenmäärin lämpöä saadessaan irtoilemaan. Trapetsi- ja läpikannen kielitettyjen kansien rimoitukset eroavat kyllä varsin radikaalisti, joten sointiin tuolla modauksella ei positiivista vaikutusta aikaiseksi saa. T:Samuli | |
Ei kun meinasin pyramid-tallalla sitä että tallan päihin tehdään semmoiset pyramidin muotoiset jutut, en tiedä onko niillä muuta kuin dekoratiivinen funktio: http://claffeyguitars.com/?attachment_id=1221#.WiEMAChDOG8 Tuollainen kitarassa muistaakseni oli. Trapetsiviritys tosiaan oli jälkikäteen tehty. Oliko siinä jokin epämääräinen peltiläpsykkä kieltenpitimenä vai muistanko väärin? En ole musiikin asiantuntija. | |
Moi. Kefiiri: Ei kun meinasin pyramid-tallalla sitä että tallan päihin tehdään semmoiset pyramidin muotoiset jutut, en tiedä onko niillä muuta kuin dekoratiivinen funktio: http://claffeyguitars.com/?attachment_id=1221#.WiEMAChDOG8 Tuollainen kitarassa muistaakseni oli. Tuo meni multa kyllä totaalisen ohi, mutta paljon mahdollista että moinen detaljikin löytyi. Eikä tosiaan voi enää tarkistaakaan kun video on poistettu eikä kuviakaan linkitetty. Noinkohan meni samointein kaupaksi? Mun mielestä nuo tallanmuotoilut ovat pelkästään dekoratiivisia seikkoja, mutta kyllähän erilaisten tallanyanssien vaikutuksesta väännetään peistä ihan yhtä lailla kuin kaikesta muustakin :). Toisaalta, täysin käsintehdyissä nuo koristelut olivat aikoinaan varsin yleisiä muissakin esineissä kuin instrumenteissa, artesaaneilla kun mahdollisimman vähällä pääseminen tarkoitti vääjäämättä tulonlähteen kuivumista. Nykyään tuntuu olevan toisenlainen tilanne...
Kefiiri: Trapetsiviritys tosiaan oli jälkikäteen tehty. Oliko siinä jokin epämääräinen peltiläpsykkä kieltenpitimenä vai muistanko väärin? Joo, oli, mutta varsin kivasti ainakin mun silmään patinoitunut. T:Samuli | « edellinen sivu | seuraava sivu » | 1 |
---|
|
|