| Aihe: Hometta kitarassa! | |
|---|
|
Moi.
Olen itsekin kyseisenlaisia läikkiä akustisista instrumenteista löytänyt, mutta yksikään ei ole osoittautunut homeeksi.
Ylivoimaisesti yleisimmin homeeksi tulkittavat jäljet halpiksissa ovat kiilotustahnaroiskeita, ja hivenen arvokkaammissa tai valveutuneempien soittajien vehkeissä mineraalijäämiä kostutusvälineistä.
Reissukitaroiden kaljatahratkaan ei yleensä homehdu.
Ei homekaan tietysti mikään mahdottomuus ole, mutta olosuhteiden on oltava otolliset.
Aniharva asia on tässä viime vuosina aiheuttanut yhtä paljon keskustelua kuin home.
Kiitos sensaatiohakuisen, paniikinlietsontaan pyrkivän uutisoinnin.
Onneksi tuli viimeisimpänä tuo Eurooppaa koetteleva kansainvaellus ja jo pidemmän aikaa tapetilla olut jätevesiasetus tarkennuksineen ja tarkennuksen tarkennuksineen hivenen hillitsemään pahinta homepaniikkia, muuten olisimme kaiketi jonkun mielestä homeeseen kuollehia -tai ainakin peruuttamattomasti sairastuneita- kaikkityyni.
No, joka viikkohan sitä silti sentään uutisoidaan homeesta siellä ja homeesta täällä.
Eikä silti, ongelma on usein siinä vaiheessa kun asiaan vihdoin viimein herätään, vahvasti todellinen, ja kärsimään joutuvat lähes poikkeuksetta tahot joilla ei ole ollut osaa tai arpaa tilanteeseen joutumiseen, saati sitten minkäänlaista mahdollisuutta ko. kohtalolta välttyä.
Heräämiskynnyksen ylitys kun lähes poikkeuksetta tarkoittaa sitä että asialle ei voi ilmaiseksi tai halvalla enää mitään tehdä.
Peruuttamaton vahinko on jo tapahtunut, sekä altistuneille ihmisille, että kasvualustaksi valkkautuneelle materialle.
Home on siitä vekkulia elämänmuotoa että tarvitsee varsin vähän elääkseen, ja pystyy horrostamaan lähes loputtomasti.
Äärivaikeata on hometta täydellisesti tappaakkin, ainakin niin että vahinkoa ei tapahtuisi myös materiaalille johon home on tarttunut.
Onneksi homeen hallitsematon kasvu ja lisääntyminen/leviäminen vaativatkin sitten jo suhteellisen eksakteja olosuhteita, ja näitä välttämällä pysyy homekasvustojen ja itiöiden määrä tasolla joka ei aiheuta haittaa.
Haitallisen ja haitattoman herkkyyskin kun on meillä jokaisella erilainen.
Nämä kaikki seikat aiheuttavat sen että kaikki vähänkin homeeseen viittaavat oireet tai silmämääräiset arvuuttelut kuitataan homeeksi sen kummemmin asiaa tutkimatta.
Täysin riippumatta sitä onko olosuhteet olleet edes otollisia homekasvustojen syntymiselle vai ei.
Yleisimpiä "homekasvustoja" kun ovat oman kokemuksen perusteella erilaiset nesteiden kuivuessaan jälkeensä jättämät kiteytyneet mineraalijäämät ja hyönteisten jätökset, jotka paljaalla silmällä tiirailtuna ovat täysin homeläikkien kaltaisia.
Hyvin vaatimattomalla mikroskooppisuurennoksella ja jossain tapauksessa suurennuslasilla tai loopillakin pystyy kuitenkin melko helposti toteamaan onko töhnä edes eloperäistä vai ei.
Mutta eihän kukaan moiseen ryhdy, koska "tiedetään" jo etukäteen että homettahan se.
Ja tietysti sitä tappavinta lajia, joten psykosomaattiset oireet saadaan laakista pintaan.
Psykosomaattiset oireet ovat toki taudissa kuin taudissa ihan yhtä todellisia kantajalleen kuin todellisetkin oireet, eikä niitäkään tulisi turhanpäiten vähätellä, mutta verraten vaikeasti ovat nykymenetelmin diagnosoitavissa.
Varsinainen "kasvusto" sensijaan olisi hyvinkin helppoa diagnosoitavaa, mutta kuten tuossa juuri mainitsin, ei vaivauduta.
T:Samuli | |
basisti1971: Moi.
Ylivoimaisesti yleisimmin homeeksi tulkittavat jäljet halpiksissa ovat kiilotustahnaroiskeita, ja hivenen arvokkaammissa tai valveutuneempien soittajien vehkeissä mineraalijäämiä kostutusvälineistä.
No voihan toki olla, että kyseessä oli joku muu kuin home ja toivottavasti niin! Mineraaliläikät on mielestäni toiseksi paras veikkaus tässä vaihessa. Tosin ihmettelisin siinä tapauksessa miten läikät olisivat niin laajalti kaikukopan sisäpuolella ja sen muotoisina kuin olivat. Minulla on kun ne näyttivät sellaisilta pyöreiltä kasvustoilta, jotka on levinneet pisteestä palloksi. No mene ja tiedä ja pysykööt poissa! | |
Moi.
discominister: Tosin ihmettelisin siinä tapauksessa miten läikät olisivat niin laajalti kaikukopan sisäpuolella ja sen muotoisina kuin olivat. Minulla on kun ne näyttivät sellaisilta pyöreiltä kasvustoilta, jotka on levinneet pisteestä palloksi.
Ei homekaan toki missään nimessä mahdottomuus ole, homeitiöitä kun on kaikkialla ympärillämme, mutta tavallisimmat lajikkeet joita rakennusten asuintiloista yleensä löytyy ovat verraten hitaita kasvamaan.
Ja tarvitsevat koko kasvukautensa ajan optimiolosuhteita, muuten siirtyvät lepotilaan ja jatkavat kasvuaan kun olosuhteet taas muuttuvat otollisiksi.
Rakenteiden sisällä voidaan kesäkautena päästä vuoto- tai kondensiokohdissa pitkiinkin ~70% kosteus ja +25 - 30C + lämpötila jaksoihin ja tuolloin rihmastoa syntyy otolliseen kohtaan kovalla vauhdilla.
Varsinkin jos on sattuu kohdalle erinomainen kasvualusta kuten jo kertaalleen kastunut kipsilevyn paperi, puukuitulevy tms.
Kuinka korkeita/paksuja ja minkä halkaisijaisia nuo läikät muuten olivat?
T:Samuli | |
Paksuudeltaan puhutaan ihan alle 3mm kerrostumista ja halkaisijaltaan 0,5-6cm. Aika kuolleelta ja kuivalta se materiaali vaikutti, mutta haisi sellaiselle millaiseksi homeen olen kuvitellut.
basisti1971: Moi.
Ei homekaan toki missään nimessä mahdottomuus ole, homeitiöitä kun on kaikkialla ympärillämme, mutta tavallisimmat lajikkeet joita rakennusten asuintiloista yleensä löytyy ovat verraten hitaita kasvamaan.
Ja tarvitsevat koko kasvukautensa ajan optimiolosuhteita, muuten siirtyvät lepotilaan ja jatkavat kasvuaan kun olosuhteet taas muuttuvat otollisiksi.
Rakenteiden sisällä voidaan kesäkautena päästä vuoto- tai kondensiokohdissa pitkiinkin ~70% kosteus ja +25 - 30C + lämpötila jaksoihin ja tuolloin rihmastoa syntyy otolliseen kohtaan kovalla vauhdilla.
Varsinkin jos on sattuu kohdalle erinomainen kasvualusta kuten jo kertaalleen kastunut kipsilevyn paperi, puukuitulevy tms.
Kuinka korkeita/paksuja ja minkä halkaisijaisia nuo läikät muuten olivat?
T:Samuli | |
Moi.
discominister: Paksuudeltaan puhutaan ihan alle 3mm kerrostumista ja halkaisijaltaan 0,5-6cm.
Jos olivat ilman jotain kasvualustaa luonnollisesti kasvanutta hometta, 3mm on jo suhteellisen paksu kohtalaisessa kosteudessa tiiviihköllä pinnalla eläväksi homeeksi.
6cm halkaisijaan pääseminen on vaatinut kuukausien otolliset olosuhteet.
Ei toki välttämättä yhtäsoittoa, katkeilevallakin kasvulla päästään aikaa myöten ihan samoihin lopputuloksiin kuin jatkuvallakin.
Homma tietysti muuttuu kovastikin joka kantilta jos kasvu on lähtenyt liikkeelle kopan sisään joutuneesta homeille kelpaavasta ravinnosta, mutta yleensä nuo jättävät käsittelemättömään puuhun materiaalia joka jää näkyviin kasvuston poistamisen jälkeen.
discominister: Aika kuolleelta ja kuivalta se materiaali vaikutti, mutta haisi sellaiselle millaiseksi homeen olen kuvitellut.
Koska homeet ovat vain yksi pieni osa-alue ilmanvaihtotekniikasta jonka kautta rakennusten homeisiin olen joutunut perehtymään, en homeita tunne niin hyvin että varmoja kaikenkattavia lukuja voisin sanoa.
Perstuntumalta voi kuitenkin olettaa että valtaosa homeista ei yli 10% kosteudessa kuole, ainoastaan siirtyy lepotilaan, joten varsinkin haju antaisi olettaa että ihan elävästä lepotilassa olevasta kasvustosta on varmaankin ollut kyse.
Eli ilman erikoistoimenpiteitä ei täällä meillä saa hometta kuivuuteen tapettua.
Vaikka UV-valolla ehkä sait kasvustot kuolemaan, tutkisin silti vielä peilin kanssa josko johonkin pintaan, esim kanteen tai rimoitukseen, olisi vielä jäänyt kuollutta rihmastoa, ja jos löytyy, kiikuttaisin johonkin kunnalliseen laitokseen analysoitavaksi.
99,9% varmuudella kasvustot ovat olleet vaarattomia, mutta sattuneesta syystä kaikenlaisia todellisiakin homevaurioita nähneenä, parempi katsoa kuin katua.
T:Samuli | |
Mä en osaa enkä uskalla sanoa mitään tuosta ko. homeen vaarallisuudesta tai haitallisuudesta. Jos se on hometta, se on todennäköisesti tullut hometalosta. Hometalosaneerauksessa joutuu hävittämään kaikki irtain, vaatteet, kengät ym. jos homma hoidetaan kunnolla. Yhdellä kaverilla oli hometalo ja asia tuli sen kautta tutuksi. Kitaran tapauksessa hometta ei ole ilmeisesti huomattu tai siten on laitettu vahinko kiertämään. Soittohuone on voinut olla kellarissa jossa homeongelma. Parempi hinta myydeässä kuin kaatopaikalta. Jos tuota hometta työstää mekaanisesti pois kitaran sisältä niin en missään tapauksessa siivoaisi sitä imurilla jota aiotaan käyttää sen jälkeen asunnon siivouksessa. Imuri on tehokas itiöiden levittäjä.
En tässä nyt manaa hometta kasvamaan tai homealtistumista. Homeen kasvaminen vaatii kosteutta ja sitä kaikista taloista ei löydy. En siitä huolimatta levittelisi itiöitä omaan tai kenenekään muunkaan asuntoon.
Bluesia, bluesia ja vähän folkkia... |  tsim
09.05.2016 00:17:10 | |
|
Oleellista on ehkä, että käyttää kostutusnesteenä tislattua vettä eikä kraanavettä. | |
tsim: Oleellista on ehkä, että käyttää kostutusnesteenä tislattua vettä eikä kraanavettä.
Ja millä ihmeen tavalla tämä on olellista? |  basisti1971
09.05.2016 10:08:48 (muokattu 09.05.2016 10:09:01) | |
|
Moi.
discominister: Ja millä ihmeen tavalla tämä on olellista?
Mineraalit ja mahdolliset muut kemikaalit on poistettu, joten niistä ei jää kuivumistuotteita.
Tislattu vesi ei myöskään ole kovin hyvä kasvualusta, eikä esim. kaivovedestä usein löytyviä eloperäisiä jäämiä kuten humusta ole tietysti lainkaan.
Pienissä paikallisissa vapaastikostuttavissa laitteissa tislatun/puhdistetun veden käyttö ei tietysti ole yhtä tärkeätä kuin vaikkapa höyrystävissä huoneilmankostuttimissa, mutta eipä tislatun veden käytöstä pienjärjestelmissä mitään haittaakaan ole.
Tislatun veden käyttökustannuskin on kostutusmatokäytössä mitätön.
T:Samuli | |
Ei hemmetti.
Kyllä on kitarat pärjänneet syntymästään asti ihan tavallisella vedellä luonnollisen kosteuden puolesta.
Vai olisko hyvä markkinarako ylihuolehtimiseen joku ionisoidusta tislatusta vedestä täytetty pullo, vaikka 48e litra?
. | |
Azolith: Ei hemmetti.
Kyllä on kitarat pärjänneet syntymästään asti ihan tavallisella vedellä luonnollisen kosteuden puolesta.
Vai olisko hyvä markkinarako ylihuolehtimiseen joku ionisoidusta tislatusta vedestä täytetty pullo, vaikka 48e litra?
Näin munkin mielestäni. Jos ottaa vettä hanasta niin kyllä vesijohtoverkoston palveluntuottaja on laittanut sinne sellaiset myrkyt että mikrobitoiminta on kokonaan lakannut. (Paitsi takavuosina Nokian kaupungissa.....) Hanavedestä jää haihtumisen yhteydessä mineraaleja. Ne eivät haihdu. Eivät edes kuumassa vedessä. Kahvinkeittimet "kalkkeutuu" ja kuumat lähteet ovat mineraalipitoisia. Pesuhuoneen seinissä ja lattiassa on usein "kalkkitahroja" Sen vuoksi että vesi haihtuu ja mineraalit jäävät jäljelle. Ne mineraalit jää sinne kitaan kostuttimeen. Jos niitä kitaran sisäpinnassa on niin aika reilusti on lotrattu vettä ja silloin puhutaan vesivahingosta eikä mistään kostuttamisesta. Jos kitaran sisällä on hometta niin se on ollut hometalossa ja saanut myös kosteutta.
Myöskään sitä kännikitaraaa ei kannata kostuttaa oluella tai vodkalla......
Bluesia, bluesia ja vähän folkkia... | |
Matias.: Mä en osaa enkä uskalla sanoa mitään tuosta ko. homeen vaarallisuudesta tai haitallisuudesta. Jos se on hometta, se on todennäköisesti tullut hometalosta. Hometalosaneerauksessa joutuu hävittämään kaikki irtain, vaatteet, kengät ym. jos homma hoidetaan kunnolla. Yhdellä kaverilla oli hometalo ja asia tuli sen kautta tutuksi. Kitaran tapauksessa hometta ei ole ilmeisesti huomattu tai siten on laitettu vahinko kiertämään. Soittohuone on voinut olla kellarissa jossa homeongelma. Parempi hinta myydeässä kuin kaatopaikalta. Jos tuota hometta työstää mekaanisesti pois kitaran sisältä niin en missään tapauksessa siivoaisi sitä imurilla jota aiotaan käyttää sen jälkeen asunnon siivouksessa. Imuri on tehokas itiöiden levittäjä.
En tässä nyt manaa hometta kasvamaan tai homealtistumista. Homeen kasvaminen vaatii kosteutta ja sitä kaikista taloista ei löydy. En siitä huolimatta levittelisi itiöitä omaan tai kenenekään muunkaan asuntoon.
Musta tuntuu, että tämä homekammo on lähtenyt vähän käsistä. Jos se olisi tuollainen rutto, joka leviää paikasta toiseen noin helpolla, niin koko maailma olisi homeen peitossa. Home kuitenkin tarvitsee otolliset olosuheet, eikä itiö tee mitään - paitsi kuolee - jos se ei sellaisiin pääse. Tästä jo kirjoittelitkin.
Jokainen halko, mikä ulkona kuivuu on homeessa ja niitä rahdataan estoitta sisätiloihin hetkeksi. Jätät leivän pussiin niin se on homeessa. Kompostia odottava safka astiassa on homeessa. Aika monesta kylppäristä löytyy silikonista täpliä. Se on hometta. Hometta ja itiöitä on kaikkialla.
Jos kitaraan on muodostunut liiasta kosteudesta pari täplää ja se on sen jälkeen ollut kuivassa, on home varmaan jo kuollut. Sen kun rapsuttaa pois. Jos pelkää itiöitä, niin hinkkaa ulkona. Aikamoista pelottelua kaiken irtaimiston hävitys yms.
Talojen homeongelmat johtuvat olosuhteista ja pikemminkin rakenteellisista puutteista tai vaurioista, ei itse itiöistä. | Matias.
11.05.2016 19:39:25 (muokattu 11.05.2016 19:41:11) | |
|
Olen pahoillani jos tekstini vaikutti pelottelulta. Ei ollut tarkoitus. Kirjoitin vain mitä ohjeiden mukaan pitää tehdä jos hometalossa tehdään homesaneeraus. Homealtistuneen huoneen irtainkin suositellaan hävitettäväksi. Se, onko se järkevää tai tarpeellista on jokaisen itse päätettävä jos sellainen valintatilanne on vastassa. Homeet kannattaa tutkia vaikka homekoiran avulla jos jossain epäilyttävässä kohteessa on sitä, tai luulee että on. Siis esim. kalliin kitaran sisällä eikä esineen historia ole tiedossa. Sen otsonointikin maksaa tarvittaessa kympin verran...
Jos esine on ollut vaikka ulkovarastossa niin ei paljon kannata huolestua. Ulkohomeita on, niinkuin polttopuissakin ja vaikka ulkohuusin seinässä ja niitä tarttuu helposti kaikkeen missä on ollut vähän vaikka hikeä tai muuta orgaanista jätettä ja vähän kosteutta. Mun avoveneestä näkee talvisäilytyksen jälkeen missä sitä evässämpylää on pidetty vaiika syksyllä pesenkin veneen. Tuohon auttaa pesuaineen kanssa tehty pesu ja homepisteet on poissa. Se mistä kannattaa olla huolissaan on terveyttä heikentävä sädesienet ym. Niitä ei kannata levitellä.
Maltti kannattaa pitää mielessä mutta myös se että tässä maassa on paljon homeongelmataloja jotka sairastuttavat vuosittain paljon ihmisiä. Ja niiden korjaaminen maksa paljon, myös verovaroja. Pelko on kuitenkin aina se huonoin vaihtoehto. Mieluummin kannattaa hankkia sitä tietoa asiasta.
Ps. Ja itse asiassa tämä maailma on aika lailla erilaisten homeiden peitossa. Tosin vain ne harvat niistä on haitallisia.
Bluesia, bluesia ja vähän folkkia... | | « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
|
|
