| Aihe: Akustisen kitaran pikkukorjaukset: kysy ja vastaa | 1 |
|---|
|
En löytänyt ihan tällaista aihetta täältä, vaikka tarvetta luulisi olevan. Tarkoituksena on siis kysyä ja jakaa neuvoja akustisten yksinkertaisista pikkukorjauksista kotikonstein: miten säätää kitaraa, miten saada risat elektroniikat toimimaan, koska skeba on vietävä tohtorille ja niin edelleen.
Voin itse aloitella parilla kysymyksellä: ostin Alvarez FD60 PRP -akkarin hiljattain, koska se kuulosti niin hyvältä ja sopi hyvin kätösiini. Huomasin jo ostaessa, että tallaluu (tai -muovi tässä tapauksessa) lohkeili, mutta se tuntui melko merkityksettömältä, kun kitara kuitenkin oli monista kokeilemistani ehdottomasti paras minun budjetilleni ja ainoa kappale k.o. mallia liikkeessä.
Kun kitaraan laitettiin uudet, hieman paksummat kielet, muoviosa alkoi näyttää siltä, että se pirstoutuu hetkenä minä hyvänsä. Mistähän saisin parempilaatuisen tallaluun (ei mitään pehmeää muovinpalaa niin kuin tuo) kitaraani? Pitäisikö tilata netistä joku vastaava ja askarrella itse, vai veisinkö Alvarezin suosiolla korjaajalle ja vaihdattaisin samalla myös yläsatulan parempaan? Paljonko ne veloittavat tuollaisesta? En oikein jaksaisi maksaa ja odotella korjaajan kanssa, mutta toisaalta en haluaisi röytää uutta kitaraani pilalle.
Toinen (tyhmä) kysymys liittyy vaneri-Landolaan, jonka pelastin joitakin vuosia sitten romukasasta ja maalasin. Ajattelin kunnostaa sen paskasoittimeksi rymyreissuja ja retkirämpyttelyä varten. Liimasin siihen jollakin pilipaliliimalla netistä tilatun tallan, mutta kieliä laittaessa se pongahti irti. Epäilen, että se irtosi senkin takia, että olin maalannut kannen kiiltävällä spray-lakalla, jonka pintaa en karhentanut liimauskohdalta. Mikä liima olisi hyvä tallan liimaamiseen? Araldiitti / kaksikomponenttiliima? Onko jotain hyviä vinkkejä, että saisin tallan pysymään jatkossa paikallaan (ei ollut kovin mukava kokemus, kun se rämpähti kynsille)? :D
Modet voivat poistaa keskustelunavauksen, jos topic on liian epämääräinen, tai siirtää sen muualle. Mielestäni tämä ei liity soitinrakennukseen, vaan tarkoituksena on jakaa vinkkejä aivan yksinkertaisimpiin korjauksiin ja huoltotoimenpiteisiin, jotka jokaisen kannattaisi osata.
"Just like anything, to sing, to sing/
To sing is a state of mind"
- Jackson C. Frank | |
njihe: Mistähän saisin parempilaatuisen tallaluun (ei mitään pehmeää muovinpalaa niin kuin tuo) kitaraani? Pitäisikö tilata netistä joku vastaava ja askarrella itse, vai veisinkö Alvarezin suosiolla korjaajalle ja vaihdattaisin samalla myös yläsatulan parempaan? Paljonko ne veloittavat tuollaisesta?
Otetaan ensin hinta-arvio: yli sata mutta alle sataviiskymppiä. sekä tallaluu että satula vaihdettuna luuhun tai vastaavaan.
Mun neuvo on että vie korjaajalle, vaikka kitaran hintaan nähden tuntuiskin kalliilta.
Ei toi omatekemänä mahdoton ole, mutta jos et ole ennen tehnyt niin homma vie aikaa ja vaivaa, kun taas hyvä soitinhuoltaja tekee kitarasta päivässä paremman kuin mitä se oli aiemmin.
(Musiikkiliikkeistä löytyy kyllä aihioita, joista valkataan lähellä oikeaa oleva ja sit sovitetaan se kitaraan. Riittävät työkalutkin maksaa jotain...)
njihe: olin maalannut kannen kiiltävällä spray-lakalla, jonka pintaa en karhentanut liimauskohdalta. Mikä liima olisi hyvä tallan liimaamiseen? Araldiitti / kaksikomponenttiliima? Onko jotain hyviä vinkkejä, että saisin tallan pysymään jatkossa paikallaan (ei ollut kovin mukava kokemus, kun se rämpähti kynsille)?
Ekaks pitää osata hakea oikea tallan paikka, muuten ei soi vireessä ikinä.
Se tallan paikka pitää hioa puupuhtaaksi, samoin tallan alapuoli, ja niiden pitää sopia tasan tarkasti yhteen. Ihan viimeisissä passauksissa vaikka hiomapaperi kitaran päälle hiomapuoli ylös, ja tallaa liikutetaan pienellä eestaasliikkeellä niin että se istuu joka kohdasta. Liimaksi sopii Titebond tai SigBond. (Edes romukitaraan en suosittele halpoja epokseja, ja kalliita ei siihen kannata ostaa.)
Puristus liiman kuivumisen ajaksi on tosi tärkeää. Jos siinä on reiät läpi kannen, niin laita vanerinpala (kielireikien mukaan rei'itettynä ja teippipehmustettuna) kopan sisään ja tallan päälle, ruuvi/mutteri joka kielireiästä ja tasainen puristus.
Ja otsikkoon: nää ei o ihan pikkukorjauksia kumpikaan ;)
Eka on soittimen soinnille ja soittotuntumalle melkein tärkein juttu, tallaliimaus taas paikanhakuineen olis hyvässä kitarassa jo aika isoa remppaa. | |
No sellaisen pikkukorjaus niksin voisin kirjata tätän, että mitä tehdä kun hihnatapin ruuvireiästä menee kierteet. Itselleni käynyt monta kertaa. Reikään sullotaan puuliimaan kastettuja tulitikkuja niin paljon kuin suinkin saadaan mahtumaan. Annetaan kuivua ja leikataan vaikkapa puukolla ylimääräiset tulitikut, jotka sojoittavat reiästä. Tähän täytettyyn ruuvireikään sitten ruuvataan ruuvi uudestaan kiinni ja johan on jämäkkä. | |
Vaihtoehtoinen tapa reikäkorjauksille: laitetaan hammastikulla pikaepoksia reiän sisäreunoille, varotaan suttaamasta maalipintoja. Annetaan kuivua 5 minuuttia (toistetaan käsittely N kertaa tarvittaessa), ja vot: reikä on ahdistunut ruuville sopivaksi. | |
73nd3r:
Ja otsikkoon: nää ei o ihan pikkukorjauksia kumpikaan ;)
Eka on soittimen soinnille ja soittotuntumalle melkein tärkein juttu, tallaliimaus taas paikanhakuineen olis hyvässä kitarassa jo aika isoa remppaa.
Kiitos avusta ja asiantuntemuksesta, 73nd3r :D Minulla oli jo valmiiksi pahoja aavistuksia näistä korjauskohteistani. 150 € on aika paljon opiskelijabudjetille, mutta mitäpä sitä ei kitaransa eteen tekisi... kallis harrastus. Korjaus maksaisi silti melkein kolmanneksen kitaran hankintahinnasta! Luulen, että tyydyn aluksi vaihtamaan tai vaihdattamaan vain rikkinäisen alasatulan/tallaluun/whatever, akuuteimmasta aloittaen. Yläsatulan vaihtaminen varmasti tekisi soundista entistäkin paremman, mutta se ei ole varsinaisesti mikään ongelma.
Yritin tähtäillä tallaa Landolanraatoon alkuperäisten liimanjälkien kohdalle. Siinä ei ollut reikiä. Voi olla, että jätän tuon projektin vähäksi aikaa sikseen, koska ei ole oikein makkaria kummempia työtiloja sen työstämiseen. Pelastin raadon roskan joukosta, joten siitä ei ole koitunut minulle mitään kuluja maalin, lakan, tallan ja kielten lisäksi.
Jos ihmiset leikkisivät sähkömiestä samalla lailla, kun minä olen leikkinyt kitarankorjaajaa, sähköiskutilastot olisivat aika villiä länttä :D
"Just like anything, to sing, to sing/
To sing is a state of mind"
- Jackson C. Frank | |
Älkään nyt sentään.
Kyllä minä ainakin vaihdan luisen tallapalan töineen 40e.
Kieltämättä on nähty kyllä hurjiakin hintoja, mutta en ymmärrä syytä.
Puolen tunnin homma ja samalla saa usein paremman soitettavuuden kaupanpäälle.
. | |
Azolith: Älkään nyt sentään.
Kyllä minä ainakin vaihdan luisen tallapalan töineen 40e.
Kieltämättä on nähty kyllä hurjiakin hintoja, mutta en ymmärrä syytä.
Puolen tunnin homma ja samalla saa usein paremman soitettavuuden kaupanpäälle.
Tuo mun hinta-arvio on kyllä ihan netin kitarahuoltoliikkeiden hinnastoista.
"Semipro-" tai kaverihinnat ovat tietenkin halvemmat, niissähän ei ole mukana esim. liiketilojen, markkinoinnin yms. kustannuksia, ALVia ja niin edelleen. Ja joku saattaa tehdä hommat jopa täysin "pimeesti", maksamatta sotu-, YEL- yms. maksuja tai tuloverojakaan.
Tällaisten löytäminen oman kaveripiirin ulkopuolelta on vaan aikast heikkoa.
Ja: nää joko toimii tai sitten ei. Jos ei niin asiakas on aika heikoilla.
HUOM: En kyseenalaista kenenkään yksittäisen kitarasepän taitoja, enkä epäile säädösten noudattamista.
Mutta: mnetissähän ei ole mainontakieltoja, joten halukkaat voinevat laittaa yhteystiedot, Y-tunnuksen, hinnastot yms. esille. | | « edellinen sivu | seuraava sivu » | 1 |
|---|
|
|
