| Aihe: Vasenkätisiä klassisia kitaroita? | 1 |
|---|
|
Löytyneekö noita Suomesta mistään? |
|
Onko niissä muuta eroa kuin erilaiset satulaurat? Jos ei ja valmista sopivaa ei löydy, niin ei sen satulan teettäminen kai hirveitä maksa. |
|
Kujala: Löytyneekö noita Suomesta mistään?
Vasenkätisiä klassisia saattaa löytyä jostain kaupasta. Monessa tehdaskitarassa kansi on symmetrinen ja soitin voidaan vaihtaa vasuriksi tekemällä uusi tallan luu ja yläsatula. Jos halutaan puhdasvireinen sointi lisätyötä voi aiheuttaa tallan luun uran vinous. Useimmissa klassisissa ura on kuitenkin suorassa. Olisi myös hyvä jos otelauta olisi paksuudeltaan symmetrinen.
Kuitenkin jos kitaran kansirakenne on epäsymmetrinen saattaa sointi vaihdon jälkeen olla jonkunverran huonompi tai jopa täysin pilalla. Kannattaisi kysyä asiaa ammattitaitoiselta soitinkorjaajalta. Joskus olen nähnyt kauppiaan muuttaman vasenkätisen jossa alkuperäinen tallan luu oli vaan käännetty toisinpäin. |
|
Minusta klassisissa kitaroissa on perinteisesti kompensoimaton ja tasan suora tallaluu. En näe vasuriksi kielittämisessä minkäänlaista projektia.
"Käytös siivo ja hillitty sopii lehmälle"
- Laura Latvala |
|
varakeef: Minusta klassisissa kitaroissa on perinteisesti kompensoimaton ja tasan suora tallaluu. En näe vasuriksi kielittämisessä minkäänlaista projektia.
Klassisen kitaran tallan luut ovat kyllä hyvin usein vinossa. Esim. Ramirezeissa jo yli 100 vuotta. Luut ovat vinoja myös ainakin Yamaha, Alhambra,Hernandes,Contreras,Hofner ja Guild merkkisissä klassisissa kitaroissa. Monissa tallan luissa on myös kompensointia varten lovi esim. Yamahassa. Yleensä klassisen tallanluu on bassopuolelta millin pari korkeampi kuin diskanttipuolelta. Yläsatulan kielten urat ovat kunnollisessa kitarassa leveydeltään kielen mukaan mitoitettuja. Myös kielen korkeus yläsatulassa on on erilainen diskanttikielillä kuin bassokielillä. Vasenkätiseksi muuttaminen vaatii yleensä molempien luiden uusimisen. Jos tallan luussa ei ole kompensointilovia ja se ei ole vinossa luun voi mahdollisesti kääntää jos kielen kosketuskohta on luunpaksuuden keskikohdalla. Vasuriksi muutettavan kitaran kansirakenteen olisi hyvä olla myös suunnilleen symmetrinen jotta sointi pysyisi alkuperäisen kaltaisena.
Eli ei kovin suuri projekti, mutta jotain kuitenkin, jos halutaan paras mahdollinen sointi ja soitettavuus. |
|
Varsin laadukkaassa Takaminessa 80-luvulta on ainakin suora tallaluu, samoin 70-luvun laadukkaassa Yairissa. Jostain on nuokin ratkaisut varmaankin kopioitu.
On siis liikkeellä molempia.
"Käytös siivo ja hillitty sopii lehmälle"
- Laura Latvala |
|
Ainakin mun Takamine C132S:ssä vuodelta 1989 on suora tallaluu, viettäen yläkieliin päin. Satulakin näyttää kallistuvan aavistuksen. |
|
varakeef: Varsin laadukkaassa Takaminessa 80-luvulta on ainakin suora tallaluu, samoin 70-luvun laadukkaassa Yairissa. Jostain on nuokin ratkaisut varmaankin kopioitu.
On siis liikkeellä molempia.
Molempia tallan luita sekä suoria että vinoja on käytössä laadukkaissa sekä vähemmän laadukkaissa klassisissa kitaroissa. Kyse on siitä mitkä kielet haluaa soivan sävelpuhtaammin ja mihin kieliin jää pieni virhe. Kapeaan klassisen kitaran tallan luuhun on mahdotonta tehdä täydellisiä kompensointeja. Puhdas sointi vaatisi 1. ja 4. kielelle n. 1,3-1,5 mm kompensoinnin. Ja 3. ja 6. kieli pitäisi kompensoida 2,9 - 3,1 mm ( Greg Byersin mukaan ) Suoralla luulla 1. ja 2. kieli ovat yleensä hieman ylikompensoituja, ja 5. ja 6. kieli alikompensoituja. Vinolla luulla taas 1. ja 2. kieli ovat usein alikompensoituja ja 4.kieli on ylikompensoitu. Täydellinen kompensointi vaatisi selvästi paksumman luun. Nuo e.m. virheet ovat niin pieniä että niillä ei ole juurikaan merkitystä soiton kannalta. Ne hukkuvat muista seikoista johtuviin sävelpuhtausvirheisiin. |
 mhs
21.01.2014 18:45:34 | |
|
Luthier: Täydellinen kompensointi vaatisi selvästi paksumman luun. Nuo e.m. virheet ovat niin pieniä että niillä ei ole juurikaan merkitystä soiton kannalta. Ne hukkuvat muista seikoista johtuviin sävelpuhtausvirheisiin.
Tiedätkö, onko klassisissa kitaroissa käytetty Lowden-tyyppistä kaksiosaista luuta? Näin pikajärkeilyllä en keksi, miksi sellainen ei toimisi
Tyhmänä kysymyksenä, onko luu niin ohut siksi, että saadaan riittävä kontaktipaine luun ja tallan/kannen väliin noinkin matalalla kielten jännityksella? |
|
mhs: Tiedätkö, onko klassisissa kitaroissa käytetty Lowden-tyyppistä kaksiosaista luuta? Näin pikajärkeilyllä en keksi, miksi sellainen ei toimisi
Tyhmänä kysymyksenä, onko luu niin ohut siksi, että saadaan riittävä kontaktipaine luun ja tallan/kannen väliin noinkin matalalla kielten jännityksella?
Kaksiosaisia luita on kyllä käyttänyt muutama rakentaja. Itsekin olen niitä joskus tehnyt. Virityksen saa kyllä sillä tavalla kohdalleen. Mutta mielestäni lopputuloksena ei kuitenkaan ole paras mahdollinen sointi.vaikka puhtausvirhettä ei virityksestä johtuen juurikaan ole. Tarkasti viritetyssä kitarassa bassokielet eivät tue tiettyjä diskanttiääniä. Esim cis sävel soi 1.ja2. kielellä paremmin kun nämä kielet on hieman ylikompensoitu. Tällöin eräs A-kielen ylä-ääni on lähempänä cis-säveltä antaen sille paremman soinnin. Kyse on niin pienistä viritysvirheistä ettei niillä ole käytännön merkitystä. Käytännössä kitaran vahvimmat resonanssit aiheuttavat paljon suurempia sävelpuhtausvirheitä.
En osaa tarkalleen sanoa syitä miksi tallan luu on niin ohut. Kontaktipainetta on kai riittävästi muutenkin. Onhan flamencokitarassakin hyvin matala luu ja sen paine on pieni. Sävelpuhtauden kannalta ohut luu on ihan riittävän hyvin toimiva. Tallasta pyritään yleensä tekemään mahdollisimman kevyt. Paksu luu lisäisi kokonaispainoa. |
| « edellinen sivu | seuraava sivu » | 1 |
|---|
