| Aihe: Sigma kitarat - uusi tuleminen | 1 |
|---|
|
Jouluisa tervehdys,
tilasin pukin konttiin yhden noista Sigmoista
http://www.sigma-guitars.com/index.php?id=221
Ja pukki lupasi tuoda 000M-18 jälkitoimituksella joulun jälkeen :)
Sattuisko kenelläkään olemaan noista jo kokemusta? Nuo teräskielisethän on ilmeisesti tulleet myyntiin vasta viime marraskuussa, ja viimeiset mallit on saatavilla (esim. Thomanilla) ilmeisesti vasta ensi vuoden puolella tammikuussa. Suomesta noita ei taida suoraan saada. | |
Tilasin Tapaninpäivän kunniaksi 12-kielisen Sigma DR12-28 -mallin eBay:stä. Kyseinen soitin on ollut esittelykäytössä ("PROTOTYP"), joten oli selkeästi edullisempi. Myyjän sanojen mukaan uudenveroinen. Luotettavantuntuinen myyjä (Sebastian Meyer), jolla on oma, Martineihin erikoistunut putiikki. Sebastianilla on vielä useita malleja jäljellä. Oli ostanut koko läjän. Kannattaa tsekata:
http://stores.ebay.de/GITARREN-VON-GITARRENLEHRER
Myös saksalaisen Guitar Shop Saarbrückenin myyjä kävi melkoisen kuumana ("they are fantastic") uusista Sigmoista. Laittoi minulle asiasta sähköpostia, kun kyselin 12-kielisten saatavuutta. Tulevat näillä näkymin seuraavassa kontissa tammikuun puolivälissä.
Näillä uusilla Sigmoilla ei käsittääkseni ole enää mitään tekoa Martinin kanssa. Tilaaja on saksalainen A.M.I. GmbH, valmistus Aasiassa. Yritin kysellä oikeuksien haltijaa, mutta en ole saanut tietoa. A.M.I:in en ole ollut yhteydessä. Edellinen tuotanto loppui 2007, joten 4 vuotta oltiin Sigmatta.
Yhteinen piirre uusissa Sigmoissa on se, että kannet on täysipuuta, mutta pohja ja kaaret on laminoitu. Eli ei aivan parasta ykkösryhmää.
Pintakäsittelystä ei ole tietoa, että mitä lakkaa on ruiskuteltu. Tuskin kuitenkaan nitroa. Tutkitaan. Nitron tunnistaa siitä, että se liukenee asetonilla. Nämä nykyiset katalyytit ym. ei ole myrkyistä moksiskaan. Helppo putsata mm. lasten tekemät töherrykset.
Erinäisten lähteiden mukaan osa Sigmoista on aikanaan jopa kasattu Martinin tehtaassa. Ensimmäiset pelit Martin teetti Japanissa, mutta sitten homma levisi eri puolille Aasiaa. eBayssa on monenlaisia Sigmoja, joista useimmat on tehty Koreassa. Japsit on - tietysti - kalleimpia.
Meidän ikioma Landola valmisti Sigmoja Pietarsaaressa 1970- ja 80-lukujen vaihteessa Martinin tilauksesta 2.000:n kappaleen vuosivauhdilla! Tarina löytyy Raimo Niemisen Landola 1942-1992 -kirjasta. Eli kannattaa penkoa nurkkia ja kirppareita.
Palaan asiaan, kun olen päässyt testaamaan omaa Sigmaani. | |
Tervehdys,
DHL toi pukin terveiset tänään, ja nyt 000M-18 on tuossa sohvan vieressä ihmeteltävänä. Tässä hieman ensivaikutelmia kitarasta.
Olen ollut yllä mainittuun AMI:iin yhteydessä sähköpostitse. Sieltä sain Sigmojen 000R-28V ja 000R-28VS-mallien tarkemmat speksit, mutta 000M-18-speksejä en saanut. Olisn mm. halunnut tietää kaulan profiilin (neck profile), koska Martineja testattuani olen tuulut siihen tulokseen, että "modified low oval" tyyppinen profiili olisi omaan kouraan sopivin. 000M-18 kai jossain määrin noudattaa Martinin 000-18-malllin mittoja. Kuitenkin mensuuri on 000M-18:ssä 25,4 tuumaa (mittasin saamastani tämän ja mitta pitää paikkansa), kun taas 000-18:ssa on 24,9 tuuman mensuuri, eli hieman lyhempi. 000M-18:ssa vaikuttaisi olevan kaulan profiilina ns. low profile kuten 000-18:ssäkin. Groverin virityskoneisto on perus suljettua mallia, ja ajanee asiansa hyvin.
Sitten ensivaikutelma soundista. Vaikka kitarssa on kokopuukansi (kuusta), olisin toivunut voimakkaampaa soundia. Vertailukohtana tähän on muistikuvani viimeksi kokeilemastani Martinin 000-16GT:st, jonka soundi oli todella ällistyttävän voimakas. 000-koppahan ei ole kovin iso, ja kokopuisuuden merkitys tässä saattaa korostua Martinin eduksi? Kuitenkin olen estimässä kitaraa näppäilysoittoon, ja ehkäpä olisin valinnut jonkun isompikoppaisen D-mallin, jos haluaisin enemmän ääntä kitarastani. Aion kuitenkin verrata kiteran ääntä vielä Martinin X-sarjan kitaraan ennen kuin teen lopullisen päätökseni kitaran pitämisestä/palauttamisesta. Olen tyytyväinen 000M-18:n kaulaan. Mahonki tuntuu kouraan hyvältä materiaalilta. Mahonki on myös mielestäni paremman näköinen kuin Martinin edullisimmissa malleissa käytetty Stratabond (vaneri). 000M-18:n kaulan juuressa ei ole kiinnitystappia hihnalle.
Nauhat on hyvin viimeistelty. Kaikki nauhat soivat hyvin. Säädättenen kuitenkin tallaa, koska kielet voisivat olla hieman matalammalla. Kitarassa vaikuttaisi olevan luinen tallanluu (kuten spekseissäkin luvataan). Kitaran mukana tuli myöskin muovinen vara tallanluu (+kaularaudan säätöavain + kielen kiinnitystappi). Kaulan kiinnityskohdassa äänikoppaan on saumasta pursunnut liimaa, jonka kuitenkin saa hankaamalla puhdistettua pois. Martineissa tuskin törmäisin moiseen viimeistelemättömyyteen. Edullisimmissa kitaroissakin (esim. Yahamoissa) olen jo alkanut tottua hyvään viimeistelyyn, joten tuollaiset liimatahrat pistävät kyllä silmään... Toisaalta haitannevatko nuo kotisoitossa... Kitaran sisälle liimatussa lapussa on teksti Handcrafted in China (ja maininta AMI GMBH Mynchen, joka lienee siis näiden uusien Sigmojen takana)
Kielisatsi on mittausteni mukaan 12-sarjaa. Kitaran mukana tuli D'Addarion mainos, joten ko. lienee kielten valmistaja. Kaikukoppaa peittää kauttaaltaan kiiltävä lakkaus, jonka pinta on moitteeton. Jos sivut olisivat samanlaista mattapintaista mahonkia kuin kaula, olisi kitara ehkä vielä tyylikkäämpi. Saattaahan tuolla lakallakin (kerroksen paksuus) olla jotain vaikutusta soundiin (?). | |
DR12-28 saapui. Revin ensitöikseni plektrasuojuksen pois. Liimajäämät pesin pois ksyleenillä. (Tsekkasin tietysti ensin, ettei lakka sula. Näissä kiinalaisissa taitaa olla poikkeuksetta polyuretaani- tai polyesterilakka.) Plekusuoja turhaan vaan demppaa kannen sointia.
Onpa iso ja tasapainoinen ääni! Muhkeutta ja helinää. Kielet taitavat olla kympit, joten aikomani muutos 12-satsiin tulee tekemään soittimesta vieläkin "isomman".
Tehdassäädöt on hyvin karkeat. Satulaurista lähtee melkein milli, tallasta 2mm. Kaularauta on nyt ok, mutta 12-satsin vaihdon jälkeen vaatii tietysti kiristyksen.
Ensivaikutelma on siis vähintäänkin lupaava.
Viimeistely on ensiluokkaista.
Groverit pitivät vireensä yön yli erittäin hyvin.
Perussäädöt kuntoon ja sitten intonaation kimppuun. Tästä tuntuisi tulevan todella mainio kaveri! | |
Morjettes!
Ois mukava kuulla lisää kokemuksia sigmoista, kun niitä on ollut nyt alkuvuodenajan myynnissä. Omasta 000m-18 -mallista ei pahaa sanottavaa. Talvella kuivilla ilmoilla kuitenkin nauhan reunat tahtoivat paistaa hieman esiin kaulan reunasta, mutta olen kuullut, että tuota samaa ominaisuutta on ihan hinnakkaimissa Martineissakin. Hyvin tuolla on bluesin parissa pärjäillyt ja aloitellessani näppäipysoiton alkeita. Noissa 12-sarjan kielissä on jotain spesiaalia juuri näppäilysoittoa ajatellen.
Näköjään Guitar&Bass -lehden numerossa 5/2012 olisi ollut arvostelu Sigma 000m-18 -mallista. Pahus, kun en ehtinyt saada lehteä ajoissa käsiini Stockmannin lehtipisteestä. | |
Itselläni on merkin halvemmasta päästä Sigma DMST, mutta enpä pahaa sanaa tuosta pysty sanomaan. Painavampi kitara toki ja raskaampi soitettava kuin Martin DM, mutta päällisin puolin aika lailla martinmainen ja mielestäni etenkin näppäilyyn sopiva kauniin pelkistetty ja hyvin viimeistelty soittopeli. | |
Hyviä ne on ihan järjestäen on oma kokemus jotain parikymmentä viilanneena kokemuksella.
Mielyttävää että kaikissa luuta satula sekä kompensoitu tallapala.
Tehtaalta tulleisiin satulauria ihan aavistus syvemmäksi ja tallapalasta milli/pikkaisen yli, niin soitettavuus kohdille.
Ei yhtään Sigmaa vielä tullut missä olisi sanomista ollut perusasioissa kuten kaulan suoruus jne.
Kielisetti taitaa olla kaikissa tehtaalta 0.11- 0.52 Martinit.
. | |
Nauhojen päät pyrkii törröttämään meidän kuivassa lämmitysoloissa kosteammassa kasatuissa kitaroissa, pahimmillaan talvella/kevättalvella.
Se on oikea aika hio kuntoon, niin ei toistu enään.
. | |
Mulle saapui tänään postissa Azolithin kautta hommaama Sigma 000M-15, sokkona ostin pienin varauksin reissukitaraksi. Kitara on pelkistetty mutta itseäni miellyttää kitaran tumma ulkonäkö, ja kuusikantinen kitara löytyy jo niin halusin ehdottomasti mahonkisen.
Sitten itse soitettavuuteen ja saundiin, kaula on ilmeiseti modifield low oval ja on ainakin itselleni todella mielyttävä, kitara soi kauttaaltaan hyvin ja saundi on hyvin tasapainossa, intonaatio on kohdilla. Vire on toistaiseksi pysynyt hyvin ja kitara on todella hyvässä säädöissä.
Viimeistely on hyvä mutta oikein vähän kiinalaisuus paistaa paikoin läpi.
Kitara on kaikinpuolin hintaisekseen uskomattoman hyvä, jos alle 400 euron akkaria suunnittelee niin en enää kyllä näe muita vaihtoehtoja kuin Sigman. | |
Pari uutta mallia taas viilanneena kokemuksia..
Mikitetty kokopuinen S000M-15E tuli tehtaalla S000-M15 tilalle, se mennyt ilman E:kin oli myös mikitetty. Kaupan hinnat on 715e uutukaisesta (multa saattaa näitä kokeilemani ja viilanneitani malleja saada hieman alle..).
Isoimmat erot oli siirtyminen vintage- tyylisiin avoimiin Groverin virittimiin ja EQ vaihto paljon monipuolisenpaan Fishman presys+ versioon aiemman Sonitone:n sijaan.
Niin uusi malli että vaikea löytää netistä edes heidän omilta sivuilta kertonee jotain Sigman jo liian(?) kovasta vauhdista.
No, itse kitara on hemmetin hyvä kokopuinen mahonkia mikitetty.
Lähinnä tulee mieleen verrata Martinin 000RS1 malliin, jota on vaikeasti saatu suomeen.
Martinissa on suomalaista vaneria kaula ja otelauta komposiittimateriaa, samoin tatta ja satula. Fishman Sonitone mikitys.
Sigma pistää noin samaan hintaan kokomahonkikaulan, monipuolisemman EQ:n, satulan ja tallapan luuta.
Soundillisesti näppi&kuulo tuntuma on hyvin saman oloisista kitaroista, aina hankala sanoa kun ei nyt rinnakkain pääse kokeilemaan.
Yllättävän hyvin Martinin "vaihtoehtomateriaalit" myös soi.
Erottelevuus ja mahongin tummuus on omaan korvaan mieleen molemmissa.
Sigma GMC-STE. Uusi malli taas. Pelkistetty ilman pindauksia Grand kokoinen mikitetty. Leveämmällä 1-3/4" kaulalla.
Botnea selkeäsi enemmän kuin 000-kokoisissa. Hieno tasapaino kaikkiaan.
Fine mikitys tuttu Fisman isys+.
Aika hemmetin hyvä yleiskitara varsinkin jos näppäilee myös ja nätti muoto, tästä taas täydet pisteet hinta laadusta. Mitäs noi on kaupoissa, 310e.
Menee D-kopan laukkuun timmisti.
Aiemmin mainitsin että kiire alkaa näkymään tehtaalla, niin ensimmäiset havaitsemani oireet. Viimeinen viilaamani DM-1ST, kaikki muuten fine, mutta satulaurat naksui. Eli liian kapeat kielille urat ja toinen oli että näin ensimmäisen ei luotisuoran kaulan nykytuonannossa Sigmalta 000M-ST versiossa. Jouduin hieman sipaisemaan otenauhoja että tasaineen soitettavuus.
Pieniä asioita ammattipajan korjata, mutta alkaa näitä näkymään odotetusti Sigmaltakin kun tuotanto kasvaa kolminkertaiseksi vuodessa.
Silti, edelleen parasta hintoihinsa.
. | |
Mahtavaa, Azolith, että jaksat tänne raapustella käyttökokemuksia. Hieman huolestuttaa kyllä tuo pienoinen laadusta lipsuminen, vaikka massatuotetuista (kiina/e-korea?) soittimista onkin kyse. Tuota Sigman DM-15-mallia soittelin ja sellainen pitäisi kyllä joku päivä saada. | |
DM-15 on mainio peli, samoin 15-sarjan 000M-15.
Molemmat on viety yleensä pikaisesti telineestä kun soittajia käynyt testaamassa.
Kiinostava malli kanssa hieman hintavimmista on kokopuinen SOMR-28H. Itse en ole päässyt testaamaan mutta tuttu kun kävi Kitarapajalla kokeilemassa ja kehui kovasti soundia ja laatua. Tämä:
http://www.sigma-guitars.com/index.php?id=541
Noiden aiemmin mainitsemieni perusspeksit (nyt saaneet tuon uuden S000M-15E:nkin kuviin):
http://www.sigma-guitars.com/index.php?id=641
http://www.sigma-guitars.com/index.php?id=563
On kai selvää että laatu kärsii kun lisätään tehtaan volyymia noin rajusti.
Sen suhteen ollaan kuulolla ja koitan päivittää.
Toistaiseksi kuitenkin ihan hyvin asiat, esim taas just tullut DM-1ST. Ei mitään huomauttamista mistään ja soi komeasti. Parin sadan euron ja rapiat kitara.
On kyllä hintaansa kitaraa taas, valtikka on vahvasti Sigmalla edelleen edullisissa.
http://www.sigma-guitars.com/index.php?id=240
. | | « edellinen sivu | seuraava sivu » | 1 |
|---|
|
|
