| Aihe: Landola-kitarat | |
|---|
|
Landola on tehnyt paitsi ihan kuraa, niin myös loistavan laatuisia kitaroita.
Ja kaikkea siltä väliltä.
Negatiiviset kokemukset yleisesti kirjautuu palstoille suhteessa herkemmin.
. | |
Moi.
kai: Tere!
Sattui käteen tämmöinen landolan ursula.
Yritin landolan sivuilta selvitellä kitaran ikää, mutta kun itse en kitaroista mitään ymmärrä niin jäi epäselväksi.
Sarjanumero olisi 260332
Tuosta jo aiemminkin tässä viestiketjussa linkitetystä:
http://www.landola.fi/dating_your_guitar.html
voisi arvella että vuosimalli on mitä luultavimmin -73 tai -74.
Periaatteessa sarjanumeron edessä pitäisi olla 3 tai 4, mutta kaikenmoisia epätarkkuuksia sarjanumeroinninkin tiimoilta on tullut huomattua.
Samaa mieltä Kefiiri:n kanssa rakenteesta, kuten myös mittaepätarkkuuksista jotka ovat ainakin oman kokemuksen perusteella vaivanneet Landoloita isännästä riippumatta.
Tuon sun kitaran valmistusajankohta osuu ikävästi Fasun isännöinnin alkuaikaan jolloin määrä korvasi sen vähänkin laadun jota aiemmin löytyi, eikä ole missään nimessä kovinkaan positiivinen juttu tuo.
Tuossa yksi mnet-sitaatti Ursulasta vuosien takaa:
VegaLeyffinen: Korjailen kitaroita, ja muutamia Landoloita olen peruskorjannut: tekniikan ja pinnat. Tällä hetkellä viimeistelen Landola Ursulaa, (70-luvulta) jonka laitan myyntiin tod. näköisesti tällä foorumilla. Soittimesta tuli erittäin hyvä. Työtä oli paljon: kaulan oikaisu, otelaudan kulumat pois, otelaudan öljyäminen hiomalla, nauhojen hionta ja kiillotus, tallan uudelleenliimaus (se oli alunperin liimattu väärään kohtaan), uudet luiset satula ja kompensoitu tallanluu, kaikkien lakkapintojen halkeamien häivyttäminen, virityskoneiston puhdistaminen ja kiillotus ja voitelu. Soitin soi nyt puhtaasti ja väkevästi, kuten monta kertaa kalliimmat konserttisoittimet. Vanhemmat kuusikantiset kitarat rupeavat ajan myötä soimaan hämmästyttävän hyvin... annan uuden elämän hyvinkin huonokuntoisille kitaroille, jos ne vain on alunperin tehty asiallisista materiaaleista. Pian aloitan myös kunnostamaan todella huonokuntoista Landola Hummingbird-mallia. Todella antavaa työtä!
Eli kuten kaikissa muissakin instrumenteissa, tarpeeksi kun rassaa, ja valitsee aihion asiantuntemuksella, saahan mistä tahansa hyvän pelin.
Ulkoistaahan moisia korjauksia ei voi, mutta itselleen kun tekee kulutettua aikaa miettimättä, tai ihan vaan rakkaudesta ropaamiseen, vain taivas on kattona.
Se, onko tuon ylläolevankaan sitaatin "ylientisöidyllä" lopputuloksella mitään tekemistä -tai edes vertailukohtaa- lähtökohtana olleen instrumentin kanssa, se on toisen keskustelun aihe se ;).
Tuon sun yksilön hintaluokasta en oikein osaa sanoa, en ole muutamaan vuosikymmeneen kymppiä, paria kummoisempaa Landoloista maksanut, enkä yleensä ole edes ostanut vaikka taajaan noita etenkin 90-luvulla tarjottiin
Eipä noita myöskään juurikaan netti(huuto)kauppapaikoilla ole näkynyt, mutta soittokunnosta ja ostajan innokkuudesta riippuen 0-100€ voisi olla realistinen kauppasumma.
Toisaalta, joku nostalgiankaipuinen varakkaampi yksilö saattaa maksaa soittokunnosta riippumattakin useamman satasen jos nuoruusmuisteloiden siivittämänä koristeeksi ostaa.
T:Samuli | | « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
|
|
