| Aihe: noloin/huonoin keikkapaikka missä olette olleet? | |
|---|
|
No, keikka vedettiin loppuun. Ikää taisi olla 13 tai 14..
Hahhahha, nää on kyllä ihan mahtavia.
"Ei, sä et näköjään ollenkaan käsitä missä suunnassa ongelmat on."
"Mä käsitän,mut mä en tiedä sitä että saatko sä niihin ammattitaitoista apua?" | |
Kotipaikkakunnan nuoriso-ohjaaja järjesti oikein hienoja mahdollisuuksia aloitteleville bändeille yläasteen juhlasalissa. Ennenpitkää siltä kuitenkin vietiin määrärahat ja tilat, mutta sinnikkäänä asiankannattajana se päätti jatkaa perinnettä. Tapahtuma sijoitettiin paikallisen leikkikentän leikkimökin terassille (n, 2X3m). Homma vedettiin tietenkin ihan vain laulukamoilla. Muistan että pari meidän kaveria(?) jaksoi kuunnella keikan puoliväliin. Siellä oli myös isä kahden lapsensa kanssa. Se toinen ilkikurinen kakara istui leikkimökin portailla napsauttaen aika-ajoin minun kitarastyrkkarin pois päältä. Kun kärsivällisyys loppui, huusin sille että painu vi*ttuun ja tönäsin sitä riiviötä jalalla. Kersan isäpappa sai raivarin ja huusi nenäkarvat hulmuten että miksi minä potkin sen poikaa. Yleistettyään kaikki aloittelevat muusikot "väkivaltaisiksi punkkareiksi" se keräsi lapsensa ja hiekkalelunsa, jonka jälkeen paikalle jäi muistaakseni rumpalin äiti rengaskeinuun istuskelemaan. No, keikka vedettiin loppuun. Ikää taisi olla 13 tai 14..
Tää oli hyvä :) | |
täytyy sanoa, että tämä on hauskin topic mitä olen lukenut täällä tähän mennessä... :D:D:D
Pitäisiköhän tähän oikeasti keksiä jotain fiksua? | |
Tää on hulppea threadi!!
Ja kannanpas minäkin korteni kekoon, tää ei sinänsä ole keikkapaikan vika, nolous ja huonous oli pitkälti orkesterin henkilökunnan syytä ;-)
Olimme aikanaan Eestissä muistaakseni vuonna -90 sellaisella ystävyyskaupunki- rundilla, ja se reissu on kyllä jäänyt muistoihin. Musatyyli oli hard rock ja meininki orkesterilla samaa rataa...
Saavuimme lautalla perille, ja meitä oli muutama paikallinen muusikko vastassa pienellä pakulla, ja morjestelujen ja hell yeah / hyvä meininki- huutojen jälkeen aloimme roudata kamojamme pakuun sisälle.
Laivalla oli otettu ihan pari neuvoa antavaa, joten kaikki olivat jo ns. liikuttuneessa tilassa maihin saapuessamme, varsinkin soolokitaristin ja basistin tilaa voisi kuvailla hartaaksi ;-) Pakuun astuessamme toinen kompastui, löi päänsä ja hyytyi pakun lattialle nanosekunnissa. Suurempia ruhjeita ei tullut, vaan Aningas Kulkoholi taisi olla tiedottoman tilan suurin syyllinen.
Eipä hätää, ekan keikan piti olla vasta seuraavana päivänä, joten antaa kaverin nukkua pahin känni pois... muut tosin jatkoimme nestemäisten eväiden napostelua ja katse haritti pahasti, kun paku yhtäkkiä kurvasi keskellä ei mitään yhden pectopah- merkkisen talon eteen. Hereillä olevat tuumailivat (minä mukaanlukien) että mit vit? kun kuskimme kaveri selosti meille auttavalla suomenkielellä, että tässä paikassa oli menossa joku korkea-arvoisten poliitikkojen juhlatapahtuma, ja meidän haluttiin soittavan muutama biisi arvon juhlakansalle.
Yritimme kovasti vastustella, mutta eipä auttanut, lopulta kannettiin itsemme ja soittimemme sisälle, yritettiin saada nukkuvat orkesterin jäsenet hereille ja toivottiin ettei ihan heti jouduta paikalliseen putkaan.
PA:na oli venäläinen humppasetti, rummut olivat järisyttävään tuplasettiin tottuneelle rumpalillemme pelottavan pienet, kitarat muistaaksen laitettiin suoraan miksuttimeen kiinni, basisti nukkui edelleen ja soolokitaristi eksyi rakennuksen kellarikerrokseen (hello Cleveland!)
Pari ekaa biisiä rämmittiin triona (laulu, kitara, rummut) ja kolmanteen saimme myös eksyneen lampaan mukaan soittamaan sooloa... basistimme ei muistaakseni koskaan päässyt tähän tapahtumaan osallistumaan. Ironista kyllä, yhden biisin nimi oli King Alcohol :-D Paikka oli iso sekä pimeä, me poijjat räimimme heviämme ja paikallisen politrukin 50 - 80 v edustajisto istui iltapuvut päällä pöydissään, taputti biisien jälkeen viileän kohteliaasti ja tuijotti meitä kuin ilmestyskirjan petoja.
Neljän biisin jälkeen meitä kiitettiin kohteliaasti, ja opastettiin ripeästi ja määrätietoisesti takaisin pakuun... Rock´N´Roll!
Varsinainen rundi meni sinänsä ihan ok, mutta kaikenkaikkiaan reissu oli kyllä rankka... matkailu avartaa, vaikkei aina haluaisikaan ;-D
Tinde | |
Huonoin keikkapaikka? Hmm.. huonoin keikkapaikka missä olen MELKEIN ollut oli joku kuppila Pohjanmaalla, taisi olla Laihialla, tämä tapahtui.. ööh, olikos se 2000 vai 2001? Anyway, lähdettiin perjantaina iltapäivällä ajamaan stadista pistokeikalle kohti Laihiaa eli tiedossa oli suunnilleen 400km perseenpuudutusta pakussa. Kurvataan lopulta kuppilan eteen, kas kummaa: mesta on ihan pimeänä. Ulos autosta ja ovenkahvaa nykimään, oveen on teipattu lappu "suljettu konkurssin vuoksi". Ei paljoa naurattanut silloin, lähti heti aika v*ttuuneensävyinen puhelu keikkamyyjälle.
No, keikkamyyjä yritti paikata tilannetta ja hoiti seuraavalle illalle lippuriskikeikan sellaiseen persläpeen kuin Multia, jossa oli joku paikallinen kuppila. Siis ju-ma-lau-ta mikä mesta: täynnä sellaisia verkkaripukuisia peräkammarinpoikia vetämässä lärvejä, paikassa taisi olla peräti kaksi naista, toinen tiskin takana myymässä bisseä ja sitten yleisön joukossa yksi tosi elähtänyt pubiruusu. Se mesta oli tosiaan jostain hämärän rajamailta, tuli vahvasti mieleen Syvä joki-leffa. Kyllä siitä mestasta lohkesi ne bensarahat ja vähän taskurahaa joka äijälle, mutta viikonlopun kokonaissaldo jäi pahasti pakkasen puolelle kun reissussa pitää kuitenkin syödä ja majoittuakin. Sen keikkamyyjän listoilla ei ole onneksi tullut oltua melkein viiteen vuoteen.
"It's not really what you play, but what you leave out that counts." Rick Danko, 1976 | |
paikka: Kuopion Prisma-tavaratalon kenkäosastolla.
aika: Syyslomaviikon lauantai.
musiikki: Lastenlauluja.
settejä: 6 tai 7, en muista.
treeniä: Vähän.
En ole käynyt prismassa sen jälkeen. | |
en tiiä noloudesta tai huonoudesta, mutta omituisimpiin kuului keikka irlannissa katolisella hullujenhuoneella. hiljaiset nunnat ohjasivat tyhjään kirkkosaliin (ja poistuivat itse sulkien oven perässään), josta videokameralla kuva välitettiin hulluille. jokainen liike kaikui ja kolisi. ole siinä sitten riehakas. jotenkin vähän pelotti. | |
Aikoinaan kun jazzradion toimittaja oli vankilanjohtajana, meitä pyydettiin sitten keravan nuorisovankilaan soittamaan free jazzia. Kyllä oli kiva mekastaa, semminkin kun vartijat vahtivat ettei vankiparat päässeet karkuun soitantaa :D
Dont Clone The Beat. Own The Beat. | |
Kyllä oli kiva mekastaa, semminkin kun vartijat vahtivat ettei vankiparat päässeet karkuun soitantaa :D
YK:n ihmisoikeuksien julistus kieltää kiduttamisen. Suomen lakikaan ei kovin suopeasti asiaan suhtaudu. Jos olisin ollut vankina, olisin saattanut jotain rikosilmoituksen tapaista harkita.
miffe, äänimies |  DSM
08.11.2006 11:17:33 (muokattu 08.11.2006 11:25:01) | |
|
...onhan noita hauskoja tilanteita tullut vastaan kovastikkin. Yksi viimeisemmistä "kommelluksista" pieni noin 80-90 neliöinen (+yhden pöydän bilishuone) kaljakuppila johon mentiin keikalle.
Oltiin käyty ennakkoon suunnitetelemassa miten pa kasataan yms ja ilmoitettu henkilökunnalle. Päästiin paikalle niin ensimmäisenä soittopaikka muuttuikin kulmasta toiseen, vitutti tehdä "suunnittelu" uusiksi.
Sitten kasattiin laitteemme. Pömpelit paikalleen, tarvittavat kaapeloinnit paikallee, johdot teippailtiin lattioihin kiinni kulkuaukkojen kohdalla yms. Virrat kojeisiin päälle niin henkilökunta tulee sanomaan, että eikös tuon mikserin voisi siirtää suosta kauemmaksi (noin 10m) kun ei se tuossa mahdu olemaan. Arvatkaas ottiko päähän!?
Pienen neuvonpidon jälkeen henkilökunta myöntyi etupään sijoitteluumme (jos ei olisi suostunut niin olisin lähtenyt kotia!). No sitten oli soundcheckin vuoro, nopea kanavatesti ja equtus, aika koko bändin soittaa samaan aikaan. Kesti noin 10 sekuntia kun tuli ensimmäinen huutamaan korvanjuureeni että pistäkää nyt pienemmälle noita vehkeitä. Tässä vaiheessa oli noin 85dB(A, slow).
Selittelin, että kohta pistetään että tässä menee nyt noin 10 minuuttia minkä ajan on vähän enemmän ääntä ilmassa, "ei kiinnosta kunhan pistät hiljemmalle" kommentit minkä sain. No en tietenkään (jääräpää kun olen) suostunut hiljentämään vaan tehtiin chekki loppuun.
Tämän jälkeen tuli toinen samalla suulla puhuva valittamaan, että tuollaista meteliä ei saa pitää kun "ei täällä pysty keskustelemaan". Neuvoin asiakkaalle hyvän ruokaravintolan sijainnin, hänelle ja hänen keskusteluilleen, ei kelvannut. Sai sitten vielä tietää desipelit mitä oli hetken ollut, niin tuumasi vaan minulle "jaa jaa, tästähän tuleekin sitten poliisiasia kun niin reilusti melurajat ylitetty". Mitäköhän melurajaa hän tarkoitti.
Ja nyt vasta päästään itse keikkaan mikä sinällänsä meni loistavasti, joskin joku kaatoi monitoriin/di-boxiin tuopillisen jotain märkää litkua (alkoholi/limsa) joka sai aikaan ikävää ritinää kanavassa, saimme sen kuitenkin nopeasti katoamaan vaihtamalla kastuneet laitteet. Onneksi oli kalustoa mukana että sai kunnialla homman loppuun...
"it's nice to be important, but it's more important to be nice..." | |
Soulbändin kanssa Järvenpään joulukadun avajaiset, oliskohan ollut 2004. -10 astetta pakkasta, ja ulkona joulukuun alussa; lava oli sellainen mallia peräkärry. Settinä kolme tai neljä jouluhenkistä biisiä, yleisönä lapsosia ja vanhempiaan. Kitaristi vetää styrkkarin päälle standbylta (fenderin twin) ja *poks* putket pimeiksi. Rämpytti siinä sitten telecasteria ja lauloi taustoja, itse soitin bassoa näpit umpijäässä torimyyjän sormikkailla ja laulajat veti nenät punasina ja niiskutti välillä.
Muistaakseni juuri kellään ei ollut mukavaa.
Toisena muistona viime kesän Demohelsinki-finaali Kaapelitehtaalla. Ei paikassa (Merikaapelihalli) mitään vikaa, mutta kun se kumisi tyhjyyttään. Lava keskellä sitä reilun 100m pitkää hallia. Rummut tulivat aika kivalla viiveellä takasin lavalle takaseinästä. Valot ständeissä lavalla bändien tiellä. Valkoisessa takaseinässä niitattuna yhteistyökumppaneiden mainoksia. (No, ainakin PA toimi). Yleisöä n. 100 luvatun muutaman tuhannen sijaan... donitsimyyjä teki alkuillasta yhden satsin munkkeja, jotka sitten jäivät enimmäkseen myymättä. Pisti luukun kiinni about heti. Kaljamyyjiäkään ei naurattanut. Eikä tatuoijia. Tai paitamyyjiä. Eikä bändejä, kun järjestäjät eivät pitäneet skaban säännöistä kiinni. Ja oliko televisiointia? No ei. Onko kuulunut mitään arvotuista lehtitilauksista? Eipä ei. Ei ihan pelkästään hyvä maku jäänyt suuhun siitäkään reissusta =D | DSM
08.11.2006 18:51:22 (muokattu 09.11.2006 12:10:38) | |
|
Toisena muistona viime kesän Demohelsinki-finaali Kaapelitehtaalla. Ei paikassa (Merikaapelihalli) mitään vikaa, mutta kun se kumisi tyhjyyttään. Lava keskellä sitä reilun 100m pitkää hallia. Rummut tulivat aika kivalla viiveellä takasin lavalle takaseinästä. Valot ständeissä lavalla bändien tiellä. Valkoisessa takaseinässä niitattuna yhteistyökumppaneiden mainoksia. (No, ainakin PA toimi). Yleisöä n. 100 luvatun muutaman tuhannen sijaan... donitsimyyjä teki alkuillasta yhden satsin munkkeja, jotka sitten jäivät enimmäkseen myymättä. Pisti luukun kiinni about heti. Kaljamyyjiäkään ei naurattanut. Eikä tatuoijia. Tai paitamyyjiä. Eikä bändejä, kun järjestäjät eivät pitäneet skaban säännöistä kiinni. Ja oliko televisiointia? No ei. Onko kuulunut mitään arvotuista lehtitilauksista? Eipä ei. Ei ihan pelkästään hyvä maku jäänyt suuhun siitäkään reissusta =D
hei tuttu paikka... tosin en uskaltanut alkaa kertomaan siitä enempää... pa toimi, hmmm kuulosti "erikoiselta" kyllä. mut ne vilkuttimet valoina oli kivoja ;)
EDIT: Ei ole mukavaa kuunneltavaa videokameran, tai minidiscin tallenteet ko tapahtumasta...
"it's nice to be important, but it's more important to be nice..." | |
Toisena muistona viime kesän Demohelsinki-finaali Kaapelitehtaalla. Ei paikassa (Merikaapelihalli) mitään vikaa, mutta kun se kumisi tyhjyyttään. Lava keskellä sitä reilun 100m pitkää hallia. Rummut tulivat aika kivalla viiveellä takasin lavalle takaseinästä. Valot ständeissä lavalla bändien tiellä. Valkoisessa takaseinässä niitattuna yhteistyökumppaneiden mainoksia. (No, ainakin PA toimi). Yleisöä n. 100 luvatun muutaman tuhannen sijaan... donitsimyyjä teki alkuillasta yhden satsin munkkeja, jotka sitten jäivät enimmäkseen myymättä. Pisti luukun kiinni about heti. Kaljamyyjiäkään ei naurattanut. Eikä tatuoijia. Tai paitamyyjiä. Eikä bändejä, kun järjestäjät eivät pitäneet skaban säännöistä kiinni. Ja oliko televisiointia? No ei. Onko kuulunut mitään arvotuista lehtitilauksista? Eipä ei. Ei ihan pelkästään hyvä maku jäänyt suuhun siitäkään reissusta =D
Enpä ole tästä tiennytkään, luulin että ihan ok tapahtuma! Onneksi en ole kerennyt mainostamaan=) Eikö tää järjestetty ekaa kertaa? Jos, niin aika kovat tavoitteet, että pitää ihan kaapelilla järkätä, ehkäpä joku pienempi paikka ois toiminut paremmin, esim. 6 linja tai semifinal(?) | |
Enpä ole tästä tiennytkään, luulin että ihan ok tapahtuma! Onneksi en ole kerennyt mainostamaan=) Eikö tää järjestetty ekaa kertaa? Jos, niin aika kovat tavoitteet, että pitää ihan kaapelilla järkätä, ehkäpä joku pienempi paikka ois toiminut paremmin, esim. 6 linja tai semifinal(?)
Itsehän olin myös soittamassa tuolla.
Toka kerta oli kyseessä. Olivat ilmeisesti haukanneet liian ison palan ja päättäneet jääräpäisesti selviytyä ilman apuvoimia. Muutama tyyppi (kaksi?) hoitamassa noin ison tapahtuman kaikki järjestelyt. Ei voi toimia. Ja kun tuossa oli tarkoitus vielä järkätä siivellä jonkinlaiset soittokamamessut...
Tänä vuonna ilmeisesti yrittävät uudestaan. Miettikää tarkkaan, jos tuonne olette menossa. | |
Erään tangoprinssin kera Ylitornion S-marketin aulassa päiväveto.
Lähtö krapulaisena Puolangalta muistaakseni viideltä aamulla.
Yleisönä kaupan v***nniellyt henkilökunta, ja sitten ne kolme mummoa jotka sattuivat olemaan Ylitornio-cityn ihmisvilinässä viimaisena keskiviikkopäivänä aikavälillä 12-15. Tuli mieleen eräänkin firman slogan, joka menee muistaakseni että "tee työtä jolla on tarkoitus". Kaupan liukuovet aukeilivat koko ajan, koska jouduimme parkkeeraamaan heti ovien viereen ja sensori sekoitti kädenliikkeeni kaupasta epätoivoisesti pois pyrkivään päivittäistavarakuluttajaan...ja tunnetustihan markettien akustiikka on suunniteltu nimenomaan elävää musiikkia varten. Siitä jatkoimme 3 x 45 soitettuamme ( myöhemmin selvisi että olisi tarvinnut soittaa vain 2 x 30 ) Rovaniemelle soittamaan tantsut klo 22-3.30, mutta se on jo toinen juttu se.
Mutta maksettiinhan siitä.
btw, eka postaus m.nettiin!
"Äiti, miks toi setä näyttää ihan tädiltä?" | |
muutamantunnin päästä koulun perinnejuhla, eka keikka.. ei se ny niin nolo oo ku vedetään kuitenki semmoselle 400 ihmisen yleisölle.. Bon Jovi-Runaway on tsipaleena. | |
btw, eka postaus m.nettiin!
Oot sitten kaks vuotta istunut tumput suorina? Saavutus sekin.. Saat siitä hyvästä plussan :)
Dorka mikä dorka.
kalamies#50 >-)))> | |
Oot sitten kaks vuotta istunut tumput suorina? Saavutus sekin.. Saat siitä hyvästä plussan :)
Ne meni treenatessa. Nyt ei enää tarvi, kun olen lopultakin soittajana täydellinen ja muutenkin oikeamielinen ihminen. Nyt joutaa sättäilemään. Mutta jatkakaa.
"Äiti, miks toi setä näyttää ihan tädiltä?" | |
Varmaan paskin paikka helsingissä on ravintola-ida.Luvataan rahaa mutta sitten aina joku syy on maksaa vähemmän.Eikä ole vain omaan niskaan osunu tämä melkoinen määrä paskaa vaan tutuillakin on ollu saman mestan kanssa yhtä kivoja kokemuksia.Joten vastaus: Ravintola- Ida!!!Kiertäkää sitä paikkaa, jos ei muuta paikkaa ole ja haluu tulla kusetetuksi niin sit voi siellä kipaista, heittämässä setin. | |
Lauloin ala-asteella kuorossa. Käytiin mm. vanhainkodissa, kirkossa ja seurakuntatalolla. Moshpittejä, stage diveja jne.
All My Exes Live In Texas....And That's Why I Hang My Hat In Tennessee | | « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
|
|
