Muusikoiden.net
03.12.2016
 

Livetoiminta »

Keskustelualueet | Lisää kirjoitus aiheeseen | HakuSäännöt & Ohjeet | FAQ | Kirjaudu sisään | Rekisteröidy

Aihe: Kompura ja sen merkitys
1
Henri93
11.09.2011 12:38:31 (muokattu 11.09.2011 12:41:01)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

MOrjens!
 
Mua kiinnostais tietää mihin oikeasti te käytätte kompuraa livenä ja mahdollisesti studiossa. Itse olen löytänyt seuraavia tarkoitusperiä kompuran käyttöön, mutta en kyllä koskaan oo saanu "ahaa elämystä" kompurasta paitsi ehkä basson kanssa ja puheen mikityksessä.
 
Elikkäs lista asioista joihin olen hoksannut et voi käyttää kompuraa:
 
1.Bassolle reilumpaa kompuraa= tasoittaa alakerran tukeavaksi ja tasaiseksi. Antaa voimaa alakertaan.
2.Virvelistä saa kaivettua jälkisointia (mikäli sitä haluaa) hitaalla attackilla
3.laulua saa kaivettua kompuralla esiin jos meinaa upota muun soiton joukkoon ehkä semmosilla "medium" asetuksilla tyyliin 3:1 ratiolla.
4.Puheen saa tasaisemmaksi ja turhan huuhdadukset yms. ei käy niin paljon korville ja vaihtoehtoisesti jos puhuja pitää mikkiä vähän sielä sun täällä niin kompura tasottaa, ettei ääni välillä hiljene ja kovene.
 
Sitten jotkut laittaa livenä masteriin myös jotakin monialue kompuraa. Ite en ole päässyt koskaan kokeilemaan varsinaisesti kunnon värkillä, mut studiossa oon viritelly ja en kyllä koskaan oo kokenu, että soundi merkittävästi paranis äänityksen suhteen.
 
Itestä monesti tuntuu, että esim. basari, virppa, kitarat, laulu yms. menee jotenkin tasaseksi ja musiikista tulee dynamitonta (en tiiä tykkäänkö vaan liikaa dynamiikasta :). Mutta nytku oon noita äänityksiäkin tehny niin ei huvita edes laittaa kompuraa kovin moneen paikkaan koska musta kokonaissoundi säilyy parempana ilman kompuraa ja kuitenkin masteroinnissa se soundi sit lytätään.
 
Mutta tosiaan kiinnostais se et miksi esim. kitaraan jotkut laittaa kompuraa ja mikä yleensäkkin on minkäkinlaisissa tilanteissa kompuran funktio? Musta itestä tällä hetkellä tuntuu, että loppupeleissä tosi harvaan juttuun kompura "parantaa" sitä soundia. Nyt haluaisinkin siis kuulla teidän mielipiteitä ja ajatuksia kompuran käytöstä ja merkityksestä :)?
 
-Hensu
ps. pahoittelut jos kirjotin asian epäselvästi...
 
www.suomenhappeninki.fi
Einherjar
11.09.2011 15:23:01
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Henri93: Mua kiinnostais tietää mihin oikeasti te käytätte kompuraa livenä ja mahdollisesti studiossa.
 
Livenä: Basari, snare, rumpuryhmä, basso, akustiset kitarat, astetta cleanimmat sähkökitarat, kiipparit, töötit, laulut, lauluryhmät, rumpukaiut (80's-meiningissä), masteri (pääasiassa limitointia), jne.
Ideana lähinnä että jos tarvii, niin laitetaan. Snare, basso, akkarit ja laulut tulee yleensä ensimmäisenä tasoiteltua.
Snaressa esim. joutuu monesti hakemaan ghosteja, jotka hukkuu kitaravallien alle ja komppaavassa akustisessa kitarassa kompuralla saa mukavasti tasoiteltua näppäilyn ja sointujen murjonnan eroa.
Toki pitää käyttää aina korvia, kun kompuran kanssa pelleilee. Jos tuntuu että basso hakkaa tasaisesti, niin turhaampa sinne kompuraa enää laittelee. Soittajan sormista se dynamiikka tarvittaessa lähtee, eikä joka kerta kompuralla tarvitse auttaa ulostulevaa.
Itsellä on monesti tapana (varsinkin digitiskien kanssa) laitella kompurat lähtövalmiuteen ja löysätä tresholdit pois. Sitten tarvittaessa vain laskea tresholditasoa alemmas, jos lyttäämistä tuntuu tarvivan.
 
Studiossa sitten kompressoidaan vaikka kaikki, jos soundi tuntuu sitä vaativan.
Rumpujen tilamikissä ja muissa vastaavissa sitä kompuraa voi käyttää melkeimpä efektinä.
 
1.Bassolle reilumpaa kompuraa= tasoittaa alakerran tukeavaksi ja tasaiseksi. Antaa voimaa alakertaan.
 
Pitää muistaa myös vähän varoa. Liian lyhyellä releasella saa säröä aikaan ja liian rajulla kompressoinnilla saa tarvittaessa "punchin" pois. Löysä, kompressoitu, basari- ja bassosoundi ei joka paikassa toimi.
 
2.Virvelistä saa kaivettua jälkisointia (mikäli sitä haluaa) hitaalla attackilla
 
Virvelissä on myös kovasti dynamiikkaa ghost-iskujen muodossa. Tätä sitten joutuu joskus kaivelemaan kompuralla esiin. Mm. joku funkkilätkyttely, rytmimusa ja Tower of power-tyylinen tavara on tosi tylsän kuuloista ghostien hukkuessa massan sekaan.
 
Sitten jotkut laittaa livenä masteriin myös jotakin monialue kompuraa. Ite en ole päässyt koskaan kokeilemaan varsinaisesti kunnon värkillä, mut studiossa oon viritelly ja en kyllä koskaan oo kokenu, että soundi merkittävästi paranis äänityksen suhteen.
 
Soundin parantaminen ei varsinaisesti ole monialuekompuran tehtävä, vaan ideana on saada biisin/biisien tasoeroja kuriin, sekä nostettua kokonaisvoluumia. Lisäksi sillä voi tasoitella tavaroita ryhmissä (vaikkapa rummut+basso) ja vaikka kanavakohtaisesti (esim. snare). Joskus on esim mukavaa pitää basson alakerrassa tasaista tööttäystä ja yläkerrassa luonnollisempaa dynamiikkaa.
Sitä voi myös käyttää livenä ihan järkevästi; Kun laulu esim. tulee bändin päälle, niin keskialueen voi säätää niin että se tarttuu masterissa vain siihen lauluun ja ikäänkuin puskee loppubändiä pienemmälle. Laulua ei sitten tarvitse luukuttaa lujaa bändin päälle, vaan kokonaistaso pysyy järkevämpänä. Sama juttu myös alakerrassa basarin ja basson kanssa.
Jos joskus on pienehköä pa:ta mukana ja pitää saada puristettua kaikki irti, niin monialuekompuralla voi sitten tuutata todella tasaista signaalia ulos. Ei tarvitse huolehtia ja pelätä niin hirveänä clippaamisen ja limitoinnin kanssa.
Monialuekompura on kuitenkin vähän vaarallinenkin peli juuri näiden ominaisuuksiensa ansiosta. Sitä oikeasti kannattaa opetella käyttämään ettei käy huonosti. Se ei välttämättä ole mikään helpoin peli aluksi, mutta se on hyödyllinen, kunhan vain oppii.
 
Mutta nytku oon noita äänityksiäkin tehny niin ei huvita edes laittaa kompuraa kovin moneen paikkaan koska musta kokonaissoundi säilyy parempana ilman kompuraa ja kuitenkin masteroinnissa se soundi sit lytätään.
 
Niinhän se menee, ettei kompuraa tarvitse aina käyttää. Äänityksissä tietenkin sen masterkompuroinnin voi jokseenkin unohtaa masterointiin. Masterointia ajatellen on kuitenkin mukavaa ettei siellä jollakin esim. akkariraidalla ole mitään hirveitä pärskähdyksiä, jotka sitten masterkompura laittaa pumppaamaan.
Livenä sitten pitäisi saada "valmiiksi masteroitua" matskua ulos. Silloinkin toki pitää ajatella vähän enemmän kanavakohtaisesti. Klippaamisen ja limitoinnin takia on silti järkevämpää puskea ulos tasaista matskua, kuin että ylipomppivaa tavaraa, IMO
 
...loppupeleissä tosi harvaan juttuun kompura "parantaa" sitä soundia.
 
Joo, ei se soundiin varsinaisesti sekaannu. Kompuran idea on nimenomaan tasoitella dynamiikkaa, että saadaan kaivettua kaikki tarvittava informaatio kuuluville. Dynamiikka on toki mukavaa, mutta kaikkiin musatyyleihin se ei sovi niin hyvin. Esim. metallimatskussa joutuu tekemään huomattavasti enemmän työtä dynamiikan tasoittelun kanssa, että saa homman toimimaan hyvin. Jossakin akustisessa matskussa esim. pääsee huomattavasti helpommalla kompressoinnin suhteen.
Helpompaa on työskennellä, jos koko ajan ei tarvitse käyttää kymmensormijärjestelmää balanssin kurissapitelyyn. Sitten kun kaikki erottuu jokseenkin tasaisesti ja bändi soi balanssissa, voi keskittyä sitten efektointiin ja muuhun pelleilyyn miksaustiskin parissa.
 
"Sanovat että osaisin miksata, mutta kyllä se viina mahtaa olla minun juttu" -Tuntematon miksaaja
NeliX4
11.09.2011 20:13:01
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Kyl mää laitan jokakanavaan n. -10db kohdalle 2:1 kompuran nappaamaan mahdolliset "huudahduket" ja kolinat.
 
NeliX4
11.09.2011 21:38:37 (muokattu 11.09.2011 21:38:55)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Einherjar: Sitten kun kaikki erottuu jokseenkin tasaisesti ja bändi soi balanssissa, voi keskittyä sitten ...
 
Kaljan juontiin, neitosten bongailuun ja 100-kanavaiseen analogitiskiin nojailuun?
 
LHU
14.09.2011 13:30:10
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Henri93:
 
Mua kiinnostais tietää mihin oikeasti te käytätte kompuraa livenä ja mahdollisesti studiossa. Itse olen löytänyt seuraavia tarkoitusperiä kompuran käyttöön, mutta en kyllä koskaan oo saanu "ahaa elämystä" kompurasta paitsi ehkä basson kanssa ja puheen mikityksessä.

 
http://pwc.kapsi.fi/reiska/
 
Haipuma
15.09.2011 11:23:54
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

LHU: http://pwc.kapsi.fi/reiska/
 
Plussa tuosta. Informatiivisesti ja mukavan ymmärrettävästi laitettu tietoa pakettiin. Tuosta saa hyvää vinkkiä myös itse itseään lavalta miksaavalle pumpulle.
 
Why do the japanese have exceptional funk in their fingers??
NeliX4
16.09.2011 09:39:35
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Mikä tuolta Reiskan jutusta puuttuu, mikä on tullut digimiksereiden mukana, niin kompuraa kannattaa käyttää myös ryhmissä ja vähän kerrallaan. Esim. Rummuissa nappaa pikkusen snarea ja basaria. Sitten Rumpuryhmään pikkusen ja lopuksi päälähtöihin aavistus. Samalla lailla kuin studiossakin tehdään.
 
LHU
16.09.2011 22:13:16
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

NeliX4: Mikä tuolta Reiskan jutusta puuttuu, mikä on tullut digimiksereiden mukana, niin kompuraa kannattaa käyttää myös ryhmissä ja vähän kerrallaan.
 
Kyllä se siellä kerrottu on, kappaleessa "Keikkamikserin ryhmittely". Eikä toi käytäntö mitenkään digimiksereiden mukana ole "tullut", kyllä noin on toimittu niin kauan kuin miksereissä niitä ryhmiä on ollut.
 
harru
17.09.2011 11:19:39
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

LHU: http://pwc.kapsi.fi/reiska/
 
Ratio (suhde)
 
...emme siis ole surkastaneet dynamiikkaa puoleen, vaan kajonneet ainoastaan tresholdin ylittäneeseen osaan. Esimerkkimme äijä karjuu 100 desibeliä ja me vietiin siitä viisi.
 
No niin... 5db vähennys on 44%. Sehän on lähes puolet?
 

 

 
..olen muuten sitä mieltä, että point source soi paremmin..
 
Terttu
17.09.2011 12:09:02
Kotisivu       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

NeliX4: Mikä tuolta Reiskan jutusta puuttuu, mikä on tullut digimiksereiden mukana, niin kompuraa kannattaa käyttää myös ryhmissä ja vähän kerrallaan. Esim. Rummuissa nappaa pikkusen snarea ja basaria. Sitten Rumpuryhmään pikkusen ja lopuksi päälähtöihin aavistus. Samalla lailla kuin studiossakin tehdään.
 
Ei oo välttämättä se ensimmäinen asia, johon kannattaa keskittyä.
Tolla menetelmällä saa itsensä todella helposti suohon, jos ei tiedä tarkalleen mitä on tekemässä.
Se on käytännössä ihan sama millä ratiolla vetelet, jos on "väärät" ATT/REL ajat ja treshold haukkaa miten sattuu. Monen kompuran mittarointi ei välttämättä osaa näyttää oikeaa infoa gain reductionista, jolloin helposti nykii tresholdia tiukemmalle. Tätä kun tekee fiiliksellä ristiin rastiin kanavaan, ryhmään ja vielä masteriin. Avot, oravanpyörä on valmis. Ja ympärisäteilevän pa:n kanssa myös kierto.
Ensin siis säädetään kanavakohtaisesti asiat, sitten ryhmässä ja jos oikein hulvattomalle päälle sattuu, niin sit vielä masterissa.
 
Jos perusteet on hallussa ja todella tietää miten kompressori käyttäytyy, niin sitten saa mun puolesta vedellä miten huvittaa.
Itellä on 23-inputtisessa bändissä helposti 16 kanavaa kompuraa (+master), mut toisaalta mä diggaan kompuran soundista ja käytän niitä myös "eqvalisoinnissa".
8 kanavaa menee bd, sn, overit, dr ryhmä ja parallel ryhmä.
 
Liuhu laittoi linkin, Reiskan artikkeli on todella hyvä.
 
"kuinka moni ihminen yleisöstä on lähtenyt keikalta hyräillen bassarisoundia..?"
Kallekorvola
17.09.2011 15:15:27 (muokattu 17.09.2011 15:17:51)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Terttu:
Se on käytännössä ihan sama millä ratiolla vetelet, jos on "väärät" ATT/REL ajat ja treshold haukkaa miten sattuu.
 
Liuhu laittoi linkin, Reiskan artikkeli on todella hyvä.

 
Noi asiat mä haluan vielä nostaa tosta Tertun postista.
 
Eritoten toi attack-ajan säätö on avainasemassa. Ei oo yks tai kaks kertaa, kun on kompura tai PA haukuttu laululle paskaks vain siksi että kanavakompuran attack-aika on säädetty kohtuuttoman lyhyeksi, eli niin että se on syönyt laulusta kaikki terävät konsonantit, ja selkeys ja sanoma on kärsinyt.
 
Tota attack-ajan säätöä kannattaa oikeasti vasta-alkajan treenata. Kompressori on luultavasti tehokkain ja väärinymmärretyin kaikista signaalimuokkaimista, ja osaamaton saa sillä aikaan pahaa jälkeä.
 
Ja Reiskan artikkeli on hyvä. Siinä on tiivistetty hirveä määrä hyödyllistä tietoa kompaktiin pakettiin.
 
Sami_T
17.09.2011 16:07:50
Kotisivu       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Lisäisin tähän kompura-keskusteluun vielä sen että sillä on myös merkitystä että minkä laatuinen (=hintainen) se kompura on. Siinä on iso ero onko alla Drawmer/BSS vai joku parin satasen hohhoijaa-vehje.
 
Joo ja kannattaa etenkin digimiksereiden kanssa olla tarkkana noissa kompuran attack- ja release-ajoissa. Jostain syystä useimmissa vehkeissä ne arvot mitä defaulttina tarjoillaan tuntuisi olevan vähän erikoisia.
 
"Jos punaiset valot ei edes vilku niin laite ei tee kunnolla töitä." - www.showtekniikka.fi - samitorvinen.blogspot.com
eetuss
20.09.2011 20:25:10
Kotisivu       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Hyvänä esimerkkinä Craftin Compact SI:ssä on atakki helvetin pitkällä out-of-the-box.
 
Ei se tästä..
mik
31.07.2012 17:33:27
Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Kyllä, tiedän että keskustelu on vanha
 
Minun on tarkoitus laittaa livekäyttöä varten lead-laulu kompuran taakse. Käytössä on Samson S-com plus.
 
Olen jo hankkinut Y-kaapelin kanavan ja kompuran väliin, eli kytkentähommat on OK, mutta nyt kaipaisin vinkkiä mihin asentoon mikäkin kytkin pitäisi laittaa ja mihin ei pitäisi koskea olleenkaan.
 
Olen lukenut manuaalia ja perusasetuksissa käsketään seuraavaa:
 
EXPANDER/GATE TRIGGER OFF
GATE SWITCH OUT
FAST RELEASE OUT
COMPRESSOR THRESHOLD +20dBu (fully clockwise) ENHANCER - OUT
RATIO 1:1
KEY SWITCH - OUT
ATTACK 0.3 (fully counter-clockwise) AUTO SWITCH- OUT
RELEASE - 5 (fully clockwise)
METER SWITCH IN
OUTPUT LEVEL O dBu
DE-ESSER 0 (fully counter-clockwise) DE-ESSER SWITCH OUT
LIMITER OFF (fully clockwise) STEREO LINK SWITCH OUT CHANNEL 1 ENGAGE OUT
 
Kun haluan vain saada laulun osalta kovimpia kiljaisuja pikkaisen tasattua, niin mitä nappuloita pitäisi kääntää ja kuinka vähän.
 
Vastauksista oikein kiitollisena
 
Enemmän tunteella kuin taidolla.
SteveHarris
31.07.2012 19:05:09
Kotisivu       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Korvillahan sä ton selvität, ns presettejä ei oikein ole, suuntaa toki voi antaa mut sekään ei välttämättä auta
 
http://www.studiomjau.com/
mik
01.08.2012 10:14:05
Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Korvilla kyllä - valitettavasti kun olen se laulaja jonka ääntä pitäisi muokata ja samalla myös komppikitaristi, mutta myös äänimies kun ei ole meillä miksaajaa erikseen - eli sikäli perusasetuksia olisi hyvä saada pohjalle.
 
Kokeilin eilen treeniksellä yksinään kiljahtelemalla ton laitteen käyttöä ja sain vilkkumaan ne miinusdesibeli-valot säätämällä tresholdia. Ration laitoin tuon viestiketjun Reiskan ohjeita ymmärtämällä 2:1 ja automaatti attack/releasen päälle. Voisiko se olla näin yksinkertaista yksinkertaisimmillaan? Korva ei erottanut kauheasti eroa, mutta se lieneekin tarkoitus ettei dynamiikkaa kokonaan poistetakaan?
 
Enemmän tunteella kuin taidolla.
dewil
01.08.2012 15:56:40
Kotisivu Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Samson ja behringer merkkien peruskompressorien ainoa kelvollinen asento on suhteellisen pystyssä, matkalla järvenpohjaan.
 
Valitettavasti.
 
Ja tää ei oo mikään ammattilaisen disautus ei-niin-pro- vehkeitä vastaan.
Ne on vaan ihan oikeesti todettu todella paskoiksi vehkeiksi, jotka tuhoaa soundia ihan huolella.
 
Dont Clone The Beat. Own The Beat.
mik
01.08.2012 19:18:40
Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

No hyväksytään se että Samsonilla ei voi tehdä mitään hyvää, mutta jos sitten leikitään että mulla olisikin joku muu laite käytössä ja olisin sillä tehnyt nuo samat toimenpiteet, niin olisivatko ne olleet sillä hyvällä laitteella järkevän kuuloisia perussäätöjä?
 
Enemmän tunteella kuin taidolla.
dewil
01.08.2012 20:08:41
Kotisivu Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Kyllä noin on hyvä lähtä liikkeelle
 
Dont Clone The Beat. Own The Beat.
« edellinen sivu | seuraava sivu »
1

» Lisää uusi kirjoitus aiheeseen (Vaatii kirjautumisen)

» Kirjaudu sisään

Keskustelualueet «
Haku tästä aiheesta / Haku «
Säännöt «

Copyright ©1999-2016, Muusikoiden Net ry. Kaikki oikeudet pidätetään.
Palaute | Käyttöehdot | Rekisteriseloste | Netiketti | Mediakortti