| Aihe: Livemiksaamisen perusperiaatteet | |
|---|
|
Soundi täytyy vaan ruuvata uudestaan kohdilleen lennosta. Ei siinä muuta ratkaisua ole. Soundcheckissä on lähinnä bändin monitorien säätö, ja kaikkien linjojen toimivuuden toteaminen oleellista. Lisäksi jos et ole ennen kuullut bändiä niin soundchekissa on hyvä tilaisuus kulla sitä ennen vetoa. Soundit säädetään hyviksi ilman yleisöä, mitään lopullista siinä ei ole mahdollista tehdä.
Tuolleen miekin olen tehnyt, mutta ihan mutupohjalta. Voisihan sitä arpoa sitä soundinmuutosta etukäteen, mutta mitä jos yleisöä ei tulekaan niin palijoa? Ne harvatko olisi sitten tuomittuja kuuntelemaan sitä riipimistä kaiken muun lisäksi? |  kivi
27.11.2006 13:29:13 (muokattu 27.11.2006 13:32:12) | |
|
hjunnila:
Jos tällaista kaipaa, niin ehdottomasti kannattaa lukea asiat kirjoista. (E: tai mennä kouluun jos ne kiinnostaa niin paljon) Silja Suntolan (?) Luova studiotyö sekä J Pekka Mäkelän Kotistudio on myös hyvää luettavaa livehommia varten.
Kumpikaan ei oo hyvää luettavaa livehommiin, vaikka mainioita kirjoja ovatkin.
Suosittelen teoksia Bändikamat, Tilaääni, Äänityön kivijalka ja Sound Reinforcement Handbook. Jätetään studiokirjat äänittämiseen, ok?
Tähän kinaamiseen en ota kantaa puolesta eikä vastaan. Muistuttaisin kuitenkin että Miffe on aika nuori ja vaikka hänellä on ihan kivasti pientä ja keskisuurta keikkaa plakkarissa, niitä kilometreja ei ole kauheasti kertynyt, ja saattaa olla että tenttikirjat ovat joskus paremmin muistissa kuin pitäisikään.
Ville Kauhanen ja tuo Kurvin-kulman rasvanahkainen Sormunen ovat mun nähdäkseni myös oikeassa. Heillä ei ehkä ole teoriaa, mutta mahdollisesti kilometrejä löytyy vähän enemmän, Sormusella ainakin myös vanhan-kansan duunarimentaliteetti hyvässä ja pahassa. Eivät ihan vähäarvoisia asioita sen rinnalla että onko se sanavalinta nyt aina se kaikkein maltillisin...
Hyvän soundin luominen on kuitenkin ana valintakysymys, yhtä oikeaa ratkaisua siihen ei ole eikä voikaan olla. On vain erilaisia koeteltuja ja uusia ratkaisuja, joista jokainen pakottaa valitsemaan jonkin sille yhteensopivan reitin. Näiden sekoittaminen on ihan yhtä tuloksetonta kuin teorisointi siitä, että mikäli tädillä olisi munat, olisi täti setä. (Teoria, joka nyttemmin on hylätty.)
(Ja ikävä kyllä maalaisjärki pesee audioteorian useimmiten mennen tullen. Olen nähnyt sen verran Otaniemen teorioilla teekkari-insinöörivoimin suunniteltuja, kalliita, uraauurtavia ja käytännössä täysin toimimattomia projekteja.)
Piis vaan kaikille. |  aimotuska
27.11.2006 14:00:50 (muokattu 27.11.2006 14:24:08) | |
|
No mä yritin jutella tästä kahden kesken ihan rauhallisessa mielessä, mut ei se nyt näytä onnistuvan. Todennäköisesti munkin kannattais vain todeta Marzin tyyliin: paskat.
Kun Van Halen ja Kumpulaisen Sepi vaihtavat keikkapaikkaa ja -liksaa päittäin, ne eivät vaihda suunnitelmaa eivätkä laitteistoa. Tää on asia, mikä pitäisi käsittää.
Tämähän on asia, jota ei millään tavalla edes yritetä käsitellä noissa kyseisissä threadeissa. Tuskin löytyy maailmalta sellaista urpoa, joka yrittää sovitella yhtä ainutta trussinpätkää johonkin terskanperän bensikselle. Niitä löytyy taas ihan varmasti, jotka kuvittelee valaisevansa jäähallin neljällä 20W pinspotilla. Tämä on varmasti jokaiselle siihen threadiin jotain lisäarvoa tuoneen kirjoittajan hallussa, mutta asia on niin selvä, että sitä ei vaan kukaan ole kirjoittanut. Mietitäänpä hetkinen, kumpi olisi oikea tapa tuoda asia esille? Kirjoittaa pieni pätkä siitä kyseiseen faqiin, vai todeta lähes koko ketju ykskantaan huuhaaksi?
muokkavat ihmisten käsitystä todellisuudesta.
*sigh*
Huono neuvo on huonompi kuin ei neuvoa ollenkaan.
No kirjoita jo jotain siitä, mitä niistä puuttuu, äläkä vaan kitise.
PS: Mä en diggaa ollenkaan tuosta yksityisviestiterrorista.
Ei siinä mistään terrorista ole kyse. Musta tää keskustelu vaan ei oo kuulunut pitkään aikaan "livemiksaamisen perusperiaatteet"-ketjuun, joten koin järkevämmäksi kirjoittaa asiani sulle suoraan. Todennäköisesti se ei kiinnosta ketään muuta, eikä ilmeisesti sinuakaan. Kuten ei ilmeisesti minkään asian perustelu. Kitinää ja nenän nyrpistelyä sulta kyllä irtoaa, mutta muuta en oo toistaiseksi nähnyt.
Itseasiassa helvetin omituista, että joku kokee olevansa niin maailman napa, että jos hänen juttujaan sanoo perustellusti siksi mitä ne ovat, hän luulee asian olevan jotenkin "henkilökohtainen".
Ei kun sitä mä edelleen odotan, että sä antaisit ne perusteet. SINÄ nimenomaan kohdistit kritiikkisi mun kirjoituksiin:
Onhan sielläkin esmes sun kirjottamia niitä näitä ja parrunpäitä, mutta on siellä joukossa asiaakin.
sekä
Tosiasia nyt vain on, että esmes kirjoittaessasi valoista sä kirjoitat ilmiselvästi aiheesta, mistä et mitään tiedä ja mitä et oo koskaan tehnyt ja sit usein käy niinkuin käy.
ja odotan edelleen niitä sun kehuskelemia perusteita noille. Mulla ei ole MITÄÄN sitä vastaan, että mun käsitykset jostain osoitetaan vääriksi, kunhan asiansa vain perustelee, eikä sormusmaiseen tyyliin käy vaan toteamassa että "voe helevetin perkele mitä paskaa".
Dorka mikä dorka.
kalamies#50 >-)))> | |
Todennäköisesti se ei kiinnosta ketään muuta, eikä ilmeisesti sinuakaan. Kuten ei ilmeisesti minkään asian perustelu.
Katos, joku muukin on sen huomannut :)
miffe, äänimies | |
Tähän kinaamiseen en ota kantaa puolesta eikä vastaan. Muistuttaisin kuitenkin että Miffe on aika nuori ja vaikka hänellä on ihan kivasti pientä ja keskisuurta keikkaa plakkarissa, niitä kilometreja ei ole kauheasti kertynyt, ja saattaa olla että tenttikirjat ovat joskus paremmin muistissa kuin pitäisikään.
Ei ne ainakaan siellä tenteissä ole tuntuneet olevan yhtään hallussa. Enemmän on menny näiden käytännön elämässä tarvittavien asioiden pänttäämiseen aikaa. Sitä tukeakseni olen tehnyt jopa jotain hyödyllistäkin (= käynyt keikoilla).
Ville Kauhanen ja tuo Kurvin-kulman rasvanahkainen Sormunen ovat mun nähdäkseni myös oikeassa. Heillä ei ehkä ole teoriaa, mutta mahdollisesti kilometrejä löytyy vähän enemmän
Se mua oikeesti korpeaa, että toisille kertoo faktaa, joka perustuu ihan oikeaan tietoon ja sitten se tullaan mutu-tiedolla romuttamaan. Pitääkö täällä oikeasti alkaa kirjoittamaan vain siten, että siteeraa suoraan lähdekirjallisuutta (tai muuta lähdettä), jotta voi osoittaa "lue tosta, jos ei mun sanomana miellytä?".
Juuri tälläisen toiminnan takia tietyt väärät toimintatavat ja uskomukset kulkevat sukupolvelta toiselle. Eikä alan oppilaitosten opetuksen taso ole aina niin huimaa juuri sen takia, että siellä ei teoreettista tietämystä ole kovinkaan paljoa painotettu. Miten silloin voisi opiskelijatkaan olla perillä asioista? Enkä mene nyt opiskelijamateriaalin laatuun ja siihen, mitä heidän päähänsä mahtuu ja mitä ei.
Se ero Suomen ja esimerkiksi Yhdysvaltojen välillä on, että siellä ison lätäkön takana monet alan suuret nimet ovat yliopistokoulutuksen omalla rahalla hankkineita. Sähkötekniikan puolelta dippainssin tutkintoa vastaavat tyypit ovat osaamistaan vastaavissa tehtävissä - Suomessa taas erittäin suuri osa näitä tehtäviä hoitavista ei ole saanut asiaan minkäänlaista teoreettista koulutusta. Vanhan liiton kamoilla perinnetiedon voimalla tehdyt asiat ja tavat eivät vain aina sovellu modernin kaluston kanssa leikkimiseen, jolloin lopputulos on toisinaan melkoista arpapeliä. Tuo teoreettinen pohja antaa kyvyn ymmärtää, miksi jokin asia toimii niinkuin se näyttäisi tekevän - eikä tarvitsisi vain arpoa.
Ja tässähän se ongelman ydin onkin, kun vuosikymmeniä keikkoja tehneelle ihmiselle yrittää selittää jotain ja sitten se menee reilusti yli hilseen. Yleensä seurauksena on vain solvauksia ja selityksiä siitä, miten asiat on aina tehty ja tullaan tekemään.
Ja ikävä kyllä maalaisjärki pesee audioteorian useimmiten mennen tullen.
Annanko esimerkin, joka kumoaa tuon väitteen? Olisi jopa otettu ns. vanhan roudarin/äänijätkän laarista, joka näköjään tulee aina kumottua uuden sukupolven harteille. Tosin tämä uskomus ei ole pelkästään ammattiäänentoiston piirissä puljaavien riesa.
Olen nähnyt sen verran Otaniemen teorioilla teekkari-insinöörivoimin suunniteltuja, kalliita, uraauurtavia ja käytännössä täysin toimimattomia projekteja.
Olen minäkin suunnitellut kaiuttimen, jonka suuntaimen sanoi materiaalitekniikan dippainssi olevan mahdoton valmistaa. Lopulta muotti saatiin tehtyä, mutta rakenteen vuoksi komponentit eivät ole vaihdettavissa siinä ikävässä tilanteessa, jos kartio tai puhekela menee sököksi. Ei siis hyvä käytännössä.
miffe, äänimies | |
Olisiko siinä jotain pahaa, että laittaa linkin sinne lähdekirjallisuuden suuntaan? Se kun tuntuu olevan ainoa keino saada sitä kaipaamaasi faktaa ihmisten tietoon. Kuten hyvin tiedät, netissä kuka tahansa voi väittää osaavansa ihan mitä tahansa.
Siis faktaa vaan pöytään, kun puhutaan niistä fysiikan asioista. Sen jälkeen ihmiset voivat itse päättää lukevatko ne vai eivät, mutta onpahan ainakin annettu mahdollisuus. Jotenkin tämä menee täällä aina muuten inttämiseksi siitä, kuka mitäkin oikeasti osaa. |  sormunen
27.11.2006 15:14:14 (muokattu 27.11.2006 15:15:42) | |
|
Mulla ei ole MITÄÄN sitä vastaan, että mun käsitykset jostain osoitetaan vääriksi, kunhan asiansa vain perustelee, eikä sormusmaiseen tyyliin käy vaan toteamassa että "voe helevetin perkele mitä paskaa".
Näinhän mä en ole tehnytkään koskaan. Tässä tulee just esille se, että FAQeja täytyy osata lukea. Pitää olla tarpeellinen teoreettinen (ja sen myötä käytännöllinen) tieto hallussa, jotta käsittää, mistä puhuu ja mitä lukee. Siihen ko. ketjuun mä osallistuin kai kerran. Mä sanoin, että 300 W par -umpioiden päälle ei filttereitä pistetä paitsi ja sitten jotain pientä poikkeusta. Se ei ole mutua vaan se on fakta, vaikka itse heittimissä saattaakin olla freimeille hahlot. Mä myös puhuin ko. yhteydessä, että ko. heittimet sinänsä ovat käyttökelpoisia.
Mä myös taisin sanoa, että standikopioita ei kannata ostaa.
Niissä pointeissa on enemmän SEKÄ teoreettista ETTÄ / JA käytännöllistä tietoa, mitä sun jutuissa yhteensä. Mä en nimittäin lue mitenkään hyväksi neuvoksi sitä, että koska asiat tehdään jo huonosti, niin kannattaa neuvoa tekemään siinä FAQissakin. Se on mutuilua ja pahimman laatuista sellaista. Piste. | |
Soundi täytyy vaan ruuvata uudestaan kohdilleen lennosta.
Kun ei ole miksaajaa erikseen ja kolmesta hepusta on paha kenenkään revetä kesken setin kuuntelemaan :( Tää vain nyt on käytännön reaaliteetti.
Humppaa tai soita humppaa | |
Kun ei ole miksaajaa erikseen ja kolmesta hepusta on paha kenenkään revetä kesken setin kuuntelemaan :( Tää vain nyt on käytännön reaaliteetti.
No olisko syytä kelata tutut läpi, josko niistä löytyisi kelpo ja halukas heebo miksaajan hommiin? Jos kerran bändin livesoundi kiinnostaa noin paljon, mutta ette itse tähän hommaan voi ryhtyä, niin ainakaan mä en näe erityisen paljon muita vaihtoehtoja kuin ylimääräisen jampan palkkaaminen.
"Smoking makes it easier to disappear in a puff of smoke.
Start smoking today, be a ninja tomorrow!"
-Tompsi | |
Olisiko siinä jotain pahaa, että laittaa linkin sinne lähdekirjallisuuden suuntaan? Se kun tuntuu olevan ainoa keino saada sitä kaipaamaasi faktaa ihmisten tietoon. Kuten hyvin tiedät, netissä kuka tahansa voi väittää osaavansa ihan mitä tahansa.
Kaiutinelementin käyttäytymiseen riittävät tiedot saa jo lukion aaltoliikkeen ja sähkömagnetiikan kursseilla. Tuolla voit jo haarukoida aika hyvin useita kirjoja, joista tarvittava tieto on haettavissa.
Ehkä helpoin analogia tuohon on, että jännite on potentiaalieron määritelmä. Kaksinkertainen liikepoikkeama taas vaatii kaksinkertaisen potentiaalieron. Ja kaksinkertainen jännite tarkoittaa nelinkertaista tehoa.
miffe, äänimies | |
Mä sanoin, että 300 W par -umpioiden päälle ei filttereitä pistetä paitsi ja sitten jotain pientä poikkeusta. Se ei ole mutua vaan se on fakta, vaikka itse heittimissä saattaakin olla freimeille hahlot.
Mä kyllä nään ihan yleisesti ja poikkeuksetta käytettävän noissa filsuja, joten sun sanomiselta meni pohja aivan täysin.
Kopioständeistä ollaan samaa mieltä. Mutta eikös se sitten ole kamarunkkausta, jos ostetaan se alkuperäinen, mahdollisesti ylihintainen ja markkinoilla pienen ikuisuuden ollut merkkituota ihan vain sen takia, että on "the original". Miksei kaikki käytä kakskytviis vuotta sitten markkinoille tuotuja Vari-Liten lamppuja? Ainakin mun mielestä se eka tuotantoversio oli ominaisuuksiltaan ihan riittävä myös suureen osaa nykypäivän produktioista. Ja se oli se, jota muut rupes matkimaan. Pitää olla alkuperäinen!
Eli jospa mä sit muuttasinki mieleni sellaseks, että halpapaskakopioständejä ei tueta, mutta alkuperäistä ideaa hyvällä maulla ja tuotannon laadulla jalostetut ovatkin ihan ok.
miffe, äänimies | |
No olisko syytä kelata tutut läpi, josko niistä löytyisi kelpo ja halukas heebo miksaajan hommiin? Jos kerran bändin livesoundi kiinnostaa noin paljon, mutta ette itse tähän hommaan voi ryhtyä, niin ainakaan mä en näe erityisen paljon muita vaihtoehtoja kuin ylimääräisen jampan palkkaaminen.
Eipä siinä mitään, tuolta humppapuolelta saanee vastauksia ja vinkkejä tähänkin ongelmaan. Toisaalta näiden ongelmien kanssa on jo pärjätty 20 vuotta, mutta eihän koskaan saisi kuitenkaantyytyä helpoimpaan ratkaisuun vaan pyrkiä parempaan.
Veikkaanpa, että tanssimusassa nuo miksausongelmat ovat kaikenlisäksi vielä moninkerroin yksinkertaisempia kuin raskaammalla puolella.
Tuo heebon palkkaaminen ei ole realistista, koska meidän pitää itse saada riittävä korvaus menetetystä vapaa-ajasta.
Humppaa tai soita humppaa | |
Jep. Lukiokurssit on kyllä käyty, hienossa koulussa ja kaikkea. Olisi silti pitänyt olla paremmin siihen aikaan hereillä. ;-) Siksipä sitä nykyään kurssittaakin itseään aina kun on mahdollista. Lähinnä tarkoitin, että laita ihmeessä linkit niihin lähteisiin aina , kun on mahdollista. Välillä tulee kuitenkin se asia vastaan helpommassa muodossa ja kouluttajissakin on paljon eroja.
Tässä kai kuitenkin oli ideana, että ihmiset saavat mahdollisimman paljon hyvää ja käyttökelpoista tietoa, jolla tämän pienen maan teknisten toteutusten tasoa saadaan parannettua. Ja vahva henkilökohtainen mielipiteeni on, että Reima on siinä asiassa saanut aikaan enemmän kuin kukaan muu. | aimotuska
27.11.2006 16:18:18 (muokattu 27.11.2006 16:43:51) | |
|
Mä sanoin, että 300 W par -umpioiden päälle ei filttereitä pistetä paitsi ja sitten jotain pientä poikkeusta. Se ei ole mutua vaan se on fakta, vaikka itse heittimissä saattaakin olla freimeille hahlot. Mä myös puhuin ko. yhteydessä, että ko. heittimet sinänsä ovat käyttökelpoisia.
OK. Sä oot OMISSA hommissasi huomannut, että PAR56:n tehot on niin onnettomat, että niihin ei kannata kalvoja pistää -- paitsi jotain keltaisen/oranssin suuntaista. Se ei silti tarkoita missään nimessä, että se on faktaa. SINUN hommissasi on ilmeisesti kätevämpää käyttää niitä ETC:n suht hintavia heittimiä, mut mä kerron sulle toisen faktan: Niitä heittimiä on ihan turha kantaa sinne terskanperän shellille. Siellä pärjätään PAR56:lla oikein hyvin.
Sormunen, mä uskon, että sä oot ihan asiasi osaava kaveri (ja varmaan ihan OK tyyppi muutenkin) mut jonkun asian toimimattomuus yhdessä tilanteessa ei ilmplisiittisesti tarkoita, etteikö se toimisi jossain muualla.
Mä myös taisin sanoa, että standikopioita ei kannata ostaa.
Mä oon itseasiassa ihan samaa mieltä, mut mä oon vaan antanut osittain periksi behringer-vastarinnalle.
Niissä pointeissa on enemmän SEKÄ teoreettista ETTÄ / JA käytännöllistä tietoa, mitä sun jutuissa yhteensä.
Tässä sulle lisää täysin epäkäytännöllistä tietoa. Mä olen käyttänyt PAR 56:sta värikalvojen kanssa varsin onnistuneesti mm. näin:
* Naamavalona amber-kalvoilla (tarvittaessa vielä rajausta barndooreilla)
* Taustan pesuun esim. sinisillä kalvoilla
* Rumpalin vierellä lattialta esim. punaisella tai sinisellä kalvolla tai kirkkaana
* Rumpalin päältä trussissa samalla tavalla
Ja se ei myöskään liene käytännöllistä, että mä käytän tuota amberia naamavalona siksi, että pelkkä kirkas spotti sokaisee arvon artistit totaalisesti ja amber vaan näyttää kivemmalta? Mä jopa himmennän niitä pikkusen, että lavalla ei olis niin tuskallista. Kerettiläistä, eiks vaan? Mut toimii.
Sun faktan mukaan tuon ei pitäisi toimia...?
Mä en nimittäin lue mitenkään hyväksi neuvoksi sitä, että koska asiat tehdään jo huonosti, niin kannattaa neuvoa tekemään siinä FAQissakin. Se on mutuilua ja pahimman laatuista sellaista. Piste.
Mutta hyvä ihminen, etkö sä olisi voinut sanoa näitäkin juttuja tuolla FAQissa, niin oltais voitu keskustella asiasta siellä, eikä meidän tarttis täällä keskittyä sättimään toisiamme?
Dorka mikä dorka.
kalamies#50 >-)))> | kauppi
27.11.2006 19:54:50 (muokattu 27.11.2006 19:55:42) | |
|
Tämä menee hieman alkuperäisestä aiheesta ohi mutta jatkaa aiempaa keskustelua:
Jos äänen fysiikka kiinnostaa niin varsin hyvä perusteos on 1800-luvulla J.W.S. Rayleigh:n kirjoittama "Theory of Sound". Tuota kun lukee niin hämmästyy kuinka vähän loppujen lopuksi käsitys äänen perusteista on sadassa vuodessa muuttunut. Toki jatkokehittelyä on tapahtunut paljonkin mutta aika veikeitä juttuja on tehty jo ennen sähkön keksimistä.
Kahdessa osassa, ISBN: 0486602923 ja 0486602931, yhteensä noin 1000 sivua luettavaa.
Jos palataan livemiksaamisen perusperiaatteisiin niin minun mielestäni tärkeimmät asiat tärkeysjärjestyksessä menee jotakuinkin näin: (jollakin muulla on varmasti asiasta myös eriävä mielipide joka on myös aivan yhtä oikea)
1) Sanoma
2) Balanssi
3) Soundi
4) Mausteet
Sanoma - artistin esille tuoma asia välittyy. Esimerkki: Punkissa pitää olla raisu meininki mutta ei niin väliä jos ihan joka sanasta ei saa selvää mutta singer/songwriter tyylisessä liidilaulu ja se että siitä saa selvää on monesti ratkaisevassa asemassa.
Balanssi - liittyy hieman myös tuohon sanoma-osastoon. Enivei, tarkoituksena se että kukin instrumentti kuuluu hyvin vähintäänkin silloin kun se on sovituksellisesti tärkeää. Suomeksi: jos bändissä on kymmenen viulistia niin jokaista niistä ei voi erottaa kokoaikaa erikseen. Mutta jos yksi vetää sooloa niin sen PITÄÄ kuulua.
Soundi - kun perusasia eli sanoman välittyminen on hoidettu niin sitten voi miettiä hieman yksittäisiä soundeja.
Mausteet - kaiut, delayt ja muut hilavitkuttimet ellei niiden käyttö ole olennainen osa sanoma/meininki osastoa (esim. reggae/dub). Perustilaa ei lasketa mausteeksi.
Tarkkoja teknisiä detaljeja sisältäviä ohjeita on aika vaikea antaa tietämättä tilannetta.
Palaillaan, |  saastara
27.11.2006 22:20:26 (muokattu 27.11.2006 22:25:13) | |
|
1) Sanoma
2) Balanssi
3) Soundi
4) Mausteet
Tämä oli hemmetin hyvä tiivistys minusta näinkin rajoittamattomasta aiheesta..Itse pyrin aina toteuttamaan moiset tuossa järjestyksessä.
Ennen kaikkea: Kontekstin sisällä mennään.. Kuten jo mainitsit, punkkiin rähinää, rockkiin menoa ja heviin jytkettä.
Sitten balanssi: tärkein kuuluviin ja loput parhaan mukaan. Aina ei onnistu, ei edes joka kerta mutta yrittää täytyy.
Sitten soundit.. Upeilla soundeilla ei tee mitn jos ne eivät kuulu tai palvele tarkoitustaan. Mielummin selkeää paskaa kuin muka-hyvää muhjua. Näin hieman karrikoiden.. :)
Sitten kun perustat on kunnossa, voidaan niitä mausteita alkaa silottelemaan.. Hieman kaikua.. Sinne tänne kompuraa, pieni delay tuohon jne..
Muutenkin minusta miksausta voisi verrata näin junttitasolla kokkaukseen.. Hyvät raaka-aineet ovat homman pohja, aina niitä ei saa joten täytyy taikoa jotakin siitä mitä kaapin pohjalta löytyy.. :)
Ruualla kuin ruualla on aina jokin tunnistettava piire, jonka varaan ruokalaji nojaa.. Kun tehdään metsästäjänleikettä sienien kanssa, on pääpaino siinä pihvillä. Vaikka muita ei saa unohtaa, täytyy pitää silti mielessä aterian kiintokohta. Hyvässä ruokalajissa lisukkeet ja pääruoka antavat tilaa toisilleen, tukien näiden kokonaisuutta.
Kaikki ainekset asiat eivät sovi kaikkien kanssa joten pitää tietää, mitä minkäkin kanssa sotkee.. Mutta kuten aina, luovalla hulluudella ja ennakkoluulottomalla asenteella voi saada suuria kulinaristisia nautintoja aikaiseksi. Mausteet lisätään vasta lopuksi.. ne eivät välttämättä pelasta paskaa keitosta mutta voivat oikein käytettynä tuoda siihen ihastuttavia vivahteita. Liika maustaminen kuitenkin pilaa ruuan kuin ruuan.
E: Näin siis tälläkertaa. :)
Lisää middleä ja vähemmän volumea. | saastara
27.11.2006 22:20:53 (muokattu 27.11.2006 22:22:52) | |
|
tublat.
Lisää middleä ja vähemmän volumea. | saastara
27.11.2006 22:21:07 (muokattu 27.11.2006 22:23:09) | |
|
Jumaleishön.. Triplat. Tämä on jo jotakin
Lisää middleä ja vähemmän volumea. | |
Täällähän on kohta enemmän asiaa valoista kuin noissa varsinaisissa valotopikeissa ;-)
Tuo vm kankaan tyhjä - täysi sali -ongelma lavalta itse miksaten on meilläkin harvinaisen tuttu. Kankaalla tuota kokemusta on reippaasti enemmän kuin meikäläisellä, joten en osaa auttaa, mutta kerronpa kuitenkin kuinka meillä tehdään.
Meillä basistilla on pitkä piuha, ja suurin halu pitää huolta saundista, joten alkuillasta, jos niin käy, että lattialla on hiljaisempaa, niin hän sitten käy tarkastamassa, että kaikki on kunnossa.
Basso meillä kuuluu aina, syytä ei siis tarvitse ihmetellä.
Jos basisti ilmoittaa, että akustinen skitta ei kuulu, niin siinä itsessään on reippaasti säätövaraa. Jos sähkis ei kuulu, niin kitaristilla on siihen lääkettä.
Mutta jos käy niin, että se on laulu, joka ei kuulu, niin sitten ollaan suossa.
Muuta lääkettä en ole keksinyt kuin jättää etuasteisiin säätövaraa. Eli vahvistimet ja mikserin masteri on pykälää tarpeettoman kovalla, jolloin mikkietusissa riittää vielä nostovaraa. Ei tarvitse nostaa pelkkää keskialuetta.
One kind of music only - the good kind | kivi
27.11.2006 23:01:49 (muokattu 27.11.2006 23:04:06) | |
|
Ruualla kuin ruualla on aina jokin tunnistettava piire, jonka varaan ruokalaji nojaa.. Kun tehdään metsästäjänleikettä sienien kanssa, on pääpaino siinä pihvillä. Vaikka muita ei saa unohtaa, täytyy pitää silti mielessä aterian kiintokohta.
E: Näin siis tälläkertaa. :)
Metsästäjänleike on metsästäjänleike syystä että siinä on sienikastike. Pihvin (tai siis nuijitun ja korppujauhokuorrutetun leikelihan joka ei oo pihvi) tilalla sen sijaan voi olla vaikka pala paahtoleipää, ja nimi on edelleen metsästäjänleike.
Metsästäjänleikkeessä on sienikastike. Havaijinleikkeessä on ananasrengas. Floridanleikkeessä viipale persikkaa. Choronleikkeessä choronkastike. Sveitsinleikkeessä juustoa sisäänvuollussa "taskussa". Wieninleikkeessä pala sitruunaa, kaprista ja anjovis. Jos nämä höystövaatimukset eivät täyty, ei ruoka ole kuin vasikan- tai porsaanleike. Jos höystövaatimukset täyttyvät, voi lihan korvata vaikka (nuijitulla ja kuorrutetulla) rotanlihalla (tai sillä paahtoleipäviipaleella) ja nimi pysyy.
Virossa oli aikoinaan suosittu ruoka "Juustusnitsel", jota nykyään on vaikea saada, se kun muistuttaa ihmisiä köyhemmistä ajoista. Mä pidin siitä kovasti. Kyseessä oli iso viipale kovettunutta juustoa joka oli leivitetty pihvin näköiseksi ja tarjoiltiin perunoiden kera. Höystöjen ansiosta se todellakin oli "schnitzel".
Itse asiasta en oo eri mieltä. Analogia vain horjui
:-D | | « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
|
|
