Muusikoiden.net
19.03.2024
 

Livetoiminta »

Keskustelualueet | Lisää kirjoitus aiheeseen | HakuSäännöt & Ohjeet | FAQ | Kirjaudu sisään | Rekisteröidy

Aihe: Mikä ihmeen T.H.D ja muutema muu termi hukassa?
1
Woodoo
29.10.2006 12:08:58 (muokattu 29.10.2006 12:22:14)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Vahvistimia katsellessa tämä termi näkyy ja siitä fiksumpi vois päätellä ehkä jotain laitteen laadusta, tai jostain muusta. Käsitys olis että termi liittyy jotenkin säröön, mutta siittäkään en ole ihan varma. Olis ihan kiva tietää mitä tarkoittaa niin voisi vertailla hieman.
 
Myös "singnal to nois ratio" käsite on hiukan hämärä.. Dynacordin CL1200 vahvari on kiinnostava vempain subien pyrittäjäksi ja sen manuskasta lainaus, "Singnal to noise ratio, Amplifier A-weighted 105,5dB" Onko tää hyvä :)
 
"Damping Factor, 1kHz > 300" seuraava termi. Huh mikä viidakko oikeesti kun koittaa katsella sopivaa vaffaria..
 
"Crosstalk ref.1kHz, at rated output power 'on pienempi kuin' -80dB"
 
"IMD-SMPTE, 60Hz, 15kHz 'on pienempi kuin' 0,02%
 
Näihin termeihin olen törmännyt ainakin mikserin ostossa ja varmaan muuallakin. Ei voi muistaa kun ei tiedä mitä mikäkin tarkoittaa, mutta kuitenkin aika monessa paikkaa. Toivottavasti auttaa muitakin ostopäätöksissään kun voi hieman vertailla vehkeitä paperillakkin. Kiitoksia etukäteen...
 
Vois olla muuten faq ainesta jos kunnon vastauksia löytyy, tai jos tiedätte sivustoja missä selvennetään näitä niin pistäkää ihmeessä linkkejä.
 
Tulee varmaan vielä myöhemminkin jotain kysyttävää:)
 
valoville
29.10.2006 20:02:57
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Damping Factor kuvaa vahvistimen sisäsistä resistanssia verrattuna kuormaan (siis kaiuttimen ohmeihin) ts. Damping Factor = Kaiuttimen impedanssi / vahvistimen sisäisellä vastuksella.
Kattavasti tuo pitäisi ilmoittaa esim. näin
Damping Factor (10-400Hz @8ohm) >500
Jolloin on kerrottu millä taajuudella mitattu ja mihin kuormaan.
On todellakin eri asia onko mitattu 1kHz:n vai 10-400Hz:n taajuuksilla.
 
Suuri Damping Factor tarkoittaa yleensä sitä että vahvistin on laadukas ja siinä on useita (n. 10 kpl) rinnakkain kytkettyjä pääteaste transistoreja (+ emitteri vastuksia) jolloin sisäinen vastus saadaan pieneksi ja vahvistimen virran antokyky on näin ollen suuri, eli se soveltuu silloin hyvin matalille taajuuksille.
Sama kääntäen, pieni Damping Factor kertoo usein siitä että vahvistemessa on käytetty vain muutamaa rinnan kytkettyä transistoria joilla yritetään epätoivoisesti hoitaa hommaa. Tähän kun vielä lisätään ohuet ja pitkät kautinkaapelit niin ei siinä paljoa kartio liikahda vaikka etupanelissa komeilee suuria watti lukuja.
 
"Väärällä vahvistin sunnittelulla" saadaan sisäinen vastus pieneksi käyttämällä rajua takaisinkytkentää. Silloin ongelmaksi muodostuu värähtely herkkyys. Kun kokematon suunnittelija yrittää tehdä vahvistimen niin siitä tulee usein oskillattori ja päinvastoin.
 
Esim. Crown Macrotech ja Powertech ja jopa CSL sarjan vahvistimissa Damping Factor on yli 1000. Kun vertaa kuuntelemala näitä vahvistimia sellaisiin vahvistimin joiden teho lukemat ovat samat mutta DF vain 200-300 niin huomaa että vahvistimet soivat täysin erilailla. Tässä on yksi syy miksi jotkut vahvistimet maksavat enemmän kuin muut. Tämä pätee tietysti vain perinteisillä virtalähteillä varustettuihin vahvistimiin. Jotkut hakkuri päätteet kuulostavat tosi hyviltä vaikka DF onkin alhainen.
 
Woodoo
29.10.2006 21:06:05 (muokattu 29.10.2006 21:07:49)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Aika yllättävä juttu. Ja kiitän ensimmäistä mielettömän hyvän selostuksen antanutta suuresti. Tämä siis tarkoittaa sitä että annan ainakin tuon Dynacordin olla omassa arvossaan ja katselen subien pärisyttäjäksi jotain kivempaa.
 
Mutta tämä THD on vielä mysteeri ja sitä kummastelin mikserissänikin.
 
valoville
29.10.2006 23:09:52
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Älä nyt tuon edellisen kirjoitukseni perustella unohda Dynacordia, hanki testattavaksi ja kuuntee onko se sinun mielestäsi hyvä haluamaasi käyttöön...
 
Harmoninen kokonaissärö THD tarkoittaa puhtaaseen sinisignaaliin syntyneiden harmonisten kerrannaisten voimakkuutta suhteessa perustaajuuteen.
 
Tätä säröä ilmenee kaikissa äänentoisto laitteissa.
 
Yleisimmät THD:n aihettajat ovat yliohjautuminen ja vuorovaihepääteasteissa tapahtuva "ylimeno" eli signaalin nollakohan ohitus (positiivinen signaali vaihtuu negatiiviseksi ja päinvastoin)
 
S/N = Signal to Noise ratio = signaalikohina suhde.
Tämä keroo laitteen pohjakohinan suhdetta hyötysignaaliin.
Kaikki vahvistusta sisältävät laitteet kohisevat, joku enemmän toinen vähemmän.
Ensimmäinen vahvistinaste on tärkein laitteen / järjestelmän kokonais kohinan osalta. Tämä ominaisuus ei todennäköisesti nouse kynnyskysymyksksi vahvistinta valittaessa.
 
"Crosstalk ref.1kHz, at rated output power 'on pienempi kuin' -80dB"
 
Ylikuuluminen kanavien välillä 1kHz signaalilla "täydellä teholla" eli toiseen kanavaan ääntä "täysiä" ja mitataan mitä kuuluu toisesta kanavasta.
 
"IMD-SMPTE, 60Hz, 15kHz 'on pienempi kuin' 0,02%
 
Keskeismodulaatio särö,
Tätä säröä on yleensä jos on thd:tä
 
voin tän selvitää joskus tarkemmin....
 
mutta näillä alkuun...
 
Vivo
30.10.2006 07:25:06 (muokattu 30.10.2006 07:25:29)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

DF on yksi näistä markkinointiluvuista, millä on hyvin vähän tekemistä lopullisen soinnin kanssa. Olivat kaiutin tai piuhat sitten millaiset tahansa, on niillä paljon suurempi vaiukutus vaimennuskertoimeen kuin itse vahvistimella. Lukuna vaimennuskerroin ei kerro juuri mitään:
 
http://www.audioholics.com/news/editorials/FiveAudioMyths.php
 
one foot in the rave
miffe
30.10.2006 09:18:41
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Suuri Damping Factor tarkoittaa yleensä sitä että vahvistin on laadukas ja siinä on useita (n. 10 kpl) rinnakkain kytkettyjä pääteaste transistoreja (+ emitteri vastuksia) jolloin sisäinen vastus saadaan pieneksi ja vahvistimen virran antokyky on näin ollen suuri, eli se soveltuu silloin hyvin matalille taajuuksille.
 
Höpöhöpö. Sehän kertoo vain siitä, kuinka matalille kuormille se vahvistin sopii. Tosin - siitäkin vain osan totuudesta, sillä antoimpedanssi voi olla erittäin pieni (tai jopa negatiivinen) ilman mainittavaa virranantokykyä.
 
Sama kääntäen, pieni Damping Factor kertoo usein siitä että vahvistemessa on käytetty vain muutamaa rinnan kytkettyä transistoria joilla yritetään epätoivoisesti hoitaa hommaa. Tähän kun vielä lisätään ohuet ja pitkät kautinkaapelit niin ei siinä paljoa kartio liikahda vaikka etupanelissa komeilee suuria watti lukuja.
 
Oletkohan ihan varma, että hallitset sen yksinkertaisen matematiikan, jolla voit todeta, että sillä antoimpedanssilla on todella vähän tekemistä siirtoketjun tehohävikissä näillä nykyisillä transistoriaikakauden vehkeillä? Tehohävikistä suurin osa tapahtuu kyllä kaiutinkaapelissa. Mutta sitä letkunkin paksuutta korostetaan joissain piireissä aivan liikaa. DF siis on vain sivujuonne näissä jutuissa. Todellinen virranantokyky ja reaktiivisista kuormista selviäminen tulee jostain aivan muualta kuin matalasta antoimpedanssista (toki se auttaa asiassa).
 
En nyt muista, oliko kyse jostain d&b lootan manuaalista, jossa sanottiin, että nykypäivänä letkun paksuutta ja korostetaan liikaa. Tärkeämpää olisi kuulemma tuoda tarpeeksi isot kamat keikalle. Kumma juttu...
 
"Väärällä vahvistin sunnittelulla" saadaan sisäinen vastus pieneksi käyttämällä rajua takaisinkytkentää. Silloin ongelmaksi muodostuu värähtely herkkyys. Kun kokematon suunnittelija yrittää tehdä vahvistimen niin siitä tulee usein oskillattori ja päinvastoin.
 
Kuinka monta vahvistinta olet suunnitellut? Pystyisitkö myös esittämään sen tietolähteen, joka tuollaista soopaa kertoo.
 
Nimittäin, vahvistimesta todellakin saa helposti oskillaattorin aikaiseksi, mutta siihen ei tarvita mitään erityisen rajua takaisinkytkentää. Suunnittelun apuna voi käyttää napa-nolla-koordinaatisto, jolla voi selvittää erittäin helposti, millä taajuudella (millä taajuuksilla) laite on erityisen herkkä oskilloimaan. Sopivalla mitoituksella se taajuus (ne taajuudet) voidaan saada kauas tarvittavan kaistanleveyden ulkopuolelle, jolloin ne on helppo suodattaa pois - yleensä jo siinä takaisinkytkentäsilmukassa, jossa niistä mahdollista ongelmaa voisi syntyä.
 
Ja ihan muistutuksena voisin kertoa, että takaisinkytkennän kaksi tärkeintä asiaa ovat; vahvistuksen määrän säätäminen sekä kaistanleveyden kasvattaminen (slew rate on termi, joka määrittelee loppupelissä laitteen käyttökelpoisen taajuuskaistan ylärajan).
 
miffe, äänimies
Woodoo
05.11.2006 22:34:37
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Nyt onkin mennyt jo aika yli mun hilseisen nuppini. Pitääkin siis varmaan hankkia ne lootat pian ja haalia jostain vahvareita testiin. Ei vaan naapurit taida pitää ajatuksesta että Mikko poika pistää takapihalla hanat kaakkoon että löytyy sopiva vahvari :)
 
« edellinen sivu | seuraava sivu »
1

» Lisää uusi kirjoitus aiheeseen (Vaatii kirjautumisen)

Keskustelualueet «
Haku tästä aiheesta / Haku «
Säännöt «