| Aihe: Genesis | |
|---|
|
Mike Rutherfordin mukaan Genesis kiertää myös Pohjois-Amerikassa. Joten luulisin että Euroopan-rundiakin jossain vaiheessa pukkaa. https://ultimateclassicrock.com/genesis-reunion-tour-north-america/
Out on the street for a living, picture's only begun. Got you under their thumb. |  Epämuusikko
01.05.2021 10:48:58 (muokattu 01.05.2021 10:52:49) | |
|
Kuuntelin pitkästä aikaa sinnillä Tony Banksin Still -levyn kannesta kanteen. Toki oon aina tykänny aivan hulluna Red Day on Blue Streetistä, mutta loppulevystä on ollut epätasainen maku.
No, sitä se on tavallaan edelleen, mutta tämänhetkinen tuomioni on, että lähinnä tekstipuoleen ja sen sommittelun mukana tulevaan muuhun sovitussommitteluun olisi voinut panostaa enemmän. Tämä biisi ei ole noissa asioissa pahimmasta päästä, ja muutenkin menee meikän kirjoissa levyn aloitusbiisin tasolle.
Väite "Tony Banks oli Genesiksen omatunto" vahvistuu.
https://www.youtube.com/watch?v=VR2hm9EJTWo
näköjään RDOBS:a ei julkaistu sinkkuna, vaan kädenlämpöinen Wouldn't It Be Goodille monella mittarilla häviävä I Wanna Change The Score. Virhe.
LET'S SÄRJETÄÄN AND MURJOTAAN! | |
Joku oli ladannut YouTubeen tuoreen dokumentin The Last Domino -kiertueen valmisteluista. Lähde ei vaikuta kovin viralliselta, joten en laita linkkiä - jokainen osaa käyttää hakua.
Dokumentissa näytetään aika paljon materiaalia harjoituksista. Bändi kuulostaa hyvältä, mutta täytyy sanoa, että Phil Collinsin laulukunto alkaa olla jo lähellä Ian Andersonin nykytilaa. Kaikkien biisien sävellajia on tiputettu, ja silti on välillä aika vaikeaa, minkä Collins kyllä itsekin myöntää haastattelussa. Toisaalta Nic Collins rummuissa vetää hyvin, ja ymmärrän, miksi häntä on verrattu isäänsä.
Vähän ristiriitaiset tunteet siis kiertueesta, mutta suotakoon vanhoille ukoille vielä nämä jäähyväiset. Menisin varmaan katsomaan, jos kiertue tulisi jonnekin lähelle, mutta Britanniaan asti en jaksa vaivautua.
Se, joka ei tiedä mitään ja tietää, ettei tiedä mitään, on viisaampi kuin se, joka ei tiedä mitään eikä tiedä, ettei tiedä mitään. | |
Se on kyllä harmi että Gabriel ja Hackett ei ole mukana... Olisivat voineet edes mun mieliksi tehdä edes yhden (1) keikan kunnon old-school Genesis-hengessä;). Tosin vasta koronan jälkeen ettei tulisi takapakkia kenellekään... | |
Progressor: Joku oli ladannut YouTubeen tuoreen dokumentin The Last Domino -kiertueen valmisteluista. Lähde ei vaikuta kovin viralliselta, joten en laita linkkiä - jokainen osaa käyttää hakua.
Dokumentissa näytetään aika paljon materiaalia harjoituksista. Bändi kuulostaa hyvältä, mutta täytyy sanoa, että Phil Collinsin laulukunto alkaa olla jo lähellä Ian Andersonin nykytilaa. Kaikkien biisien sävellajia on tiputettu, ja silti on välillä aika vaikeaa, minkä Collins kyllä itsekin myöntää haastattelussa. Toisaalta Nic Collins rummuissa vetää hyvin, ja ymmärrän, miksi häntä on verrattu isäänsä.
Vähän ristiriitaiset tunteet siis kiertueesta, mutta suotakoon vanhoille ukoille vielä nämä jäähyväiset. Menisin varmaan katsomaan, jos kiertue tulisi jonnekin lähelle, mutta Britanniaan asti en jaksa vaivautua.
Tuli katsottua tuo dokumentti. Huh! Melkein toivon, että olisi jäänyt näkemättä...
Collinsin ääni on tosiaan mennyt alaspäin niin kirjaimellisesti kuin laadullisestikin - ja hurjasti! Välillä ei mainannut edes tunnistaa laulajaa Philiksi pelkän kuulokuvan perusteella. Olihan jo 2007 kiertueella joidenkin kappaleiden sävellajeja laskettu, mutta nyt tästä tosiaan on tullut sääntö eikä poikkeus - ja sen todella kuulee!
Kun laulajan vuoksi joudutaan pudottamaan sävellajeja, niin tämähän ei vaikuta pelkästään siten, että laulaja yltää sitten niihin korkeimpiinkin nuotteihin, joihin ei olisi muuten päässyt, vaan samalla haittapuolena kappaleista katoaa pahimmillaan iso osa sisäisestä voimasta ja dynamiikasta. Siinä missä jollain Leonard Cohenilla kiertue kiertueelta laskevat sävellajit lähinnä toivat esitykseen vaan lisää syvyytttä ja uskottavuutta, Collinsin kohdalla tulee vain kiusaantunut olo kuunnellessa näitä "laimennettuja" uusia liveversioita tutuista kappaleista.
Nyt on myös kiusallisen selvää miksi kiertueelle on palkattu uusina lisäyksinä kaksi miespuolista taustalaulajaa: ei uuden elementin tuomiseksi kokonaissoundiin, ei minkään musiikillisen lisäsäväyksen tarjoamiseksi tai stemmalaulannalla kappaleiden värittämiseksi, vaan pelkästään Collinsin heikon laulun peittämiseksi ja paikkaamiseksi.
Lisäksi syntikkasoundeilla on usein tietty optimaalinen sävelalueensa, jolla ne kuulostavat hyviltä ja muutoin jotenkin soinniltaan vääriltä. Tuossa dokumentissa huomasi, että juuri näin oli käynyt: syntikat kuulostivat välillä tästä syystä varsin kummallisilta. Vaatii kyllä korvilta paljon totuttelua ennen kuin nämä versiot alkavat kuulostaa vähänkään hyvlltä tai edes siedettäviltä.
Collins vaikutti kaikkinensa niin heiveröiseltä, että vähän jo huolettaa, että eihän tällä tulevalla kiertueella vaan tule olemaan vakavia seurauksia hänen ennestäänkin hauraalle terveydelleen.
Dokumentin perusteella myös vaikutti, että ei taida settilistakaan pahemmin yllättää. Hyvin pitkälti ne samat kappaleet tulevat taas, jotka esitettiin jo parilla-kolmella edellisellä kiertueella. | |
En ole nähnyt (vielä) dokumenttia joten joutuuko Collins istuskelemaan koko ajan? Vai pystyykö liikkumaankin lavalla? | |
Näyttää laulaessaan istuvan koko ajan. Liikkuu kepin kanssa.
Se, joka ei tiedä mitään ja tietää, ettei tiedä mitään, on viisaampi kuin se, joka ei tiedä mitään eikä tiedä, ettei tiedä mitään. | |
Huomasin myös tuon dokkarin mutta en ole vielä uskaltanut katsoa. Olihan se 2007 kiertuekin jo vähän ponneton ja Helsingin konsertissa soittokaan ei ollut vielä parhaassa terässä. Toisaalta treenit on treenejä ja keikoilla on kuitenkin usein parempi meininki ja enemmän yritystä, joten ehkä tämäkin vielä paranee.
Kuuuntelin juuri eilen Hackettin uuden levyn ja täytyy myöntää että ainakin omaan korvaan vakuutti. ST on Genesiksen porukasta musiikillisesti ehkä parhaimmassa terässä.
"Layers of layers of shit!" | |
Notefix: Kuuuntelin juuri eilen Hackettin uuden levyn ja täytyy myöntää että ainakin omaan korvaan vakuutti. ST on Genesiksen porukasta musiikillisesti ehkä parhaimmassa terässä.
Piti kuunnella tuo Hackettin uusi itsekin, kun siitä mainitsit. Ei yhtään hassumpi! Olen ehdottomasti samaa mieltä, että Hackett on vanhoista Genesis-miehistä - ja muistakin progejääristä - parhaassa vedossa. (Lasketaanko Ray Wilson tähän joukkoon? Hän näyttää myös olevan aika aktiivinen, mutta hänen tekemisiään en ole juuri seurannut.)
Väitän, että kaikkein autenttisin vanhan Genesis-musiikin kokemus tulee tällä hetkellä Steve Hackettin bändiltä. Pitäisikin itse asiassa ostaa lippu sinne marraskuun Seconds Out -keikalle.
Se, joka ei tiedä mitään ja tietää, ettei tiedä mitään, on viisaampi kuin se, joka ei tiedä mitään eikä tiedä, ettei tiedä mitään. | |
Heh jotenkin ironista (kuten joskus aiemminkin täällä todettu) että kuullakseen Gabriel-ajan Genesistä pitää mennä ex-Genesis-kitaristin bändin keikalle eikä tämän nykyisen Genesiksen keikalle;)... Jokseenkin absurdi tilanne. | |
Jos kiinnostaa, niin täällä on nettiradio, joka soittaa pelkästään Genesiksen ja sen jäsentensä musiikkia http://www.genesisbandradio.com
"Ego on kuin hattu. Olisi aina kohteliasta ottaa hattu pois päästä aina kun tapaa toisia ihmisiä." | |
Regalis Apertura: Heh jotenkin ironista (kuten joskus aiemminkin täällä todettu) että kuullakseen Gabriel-ajan Genesistä pitää mennä ex-Genesis-kitaristin bändin keikalle eikä tämän nykyisen Genesiksen keikalle;)... Jokseenkin absurdi tilanne.
Minun mielestä siinä ei ole kyse sen kummemmasta kuin että kummatkin esittävät keikoillaan tunnetuinta osaa urastaan/tuotannostaan. Steve Hackettin kohdalla tämä tarkoittaa aikaa, jolloin hän oli Genesiksen jäsen (1970-77), kun taas Genesiksen menestynein aika oli 80-luku (erityisesti Invisible Touch -albumi) ja 90-luvun alku (We Can't Dance), joten noilta ajanjaksoilta kummatkin nykyään etupäässä settilistansa koostavat. Siten on ymmärrettävää, että kolmen hengen Genesis ei soita Gabrielin ja Hackettin kauden kappaleita kuin lähinnä sikerminä tai yksittäisinä raitoina vähän mausteeksi. Niinhän ne bändit yleensäkin tekevät, että niitä kappaleita keikoilla soitetaan, joita yleisö eniten toivoo, menestyneimmiltä albumeilta.
Ehkä on tavallaan vähän yllättävää, että Hackett alkoi soittaa pääasiassa Genesistä keikoillaan vasta 2013. Tiesi varmaan kuitenkin läpi pitkän siihenastisen soolouransa, että Genesistä hänen eniten haluttaisiin esittävän. Peter Gabriel sen sijaan on alusta lähtien halunnut tehdä selvän eron bändiuransa ja soolouransa välille. Tietääkseni Gabriel ei ole keikoillaan esittänyt muuta Genesistä kuin aivan ensimmäisellä kiertueella Back in NYC ja The Lamb Lies Down on Broadway -kappaleita sekä Stingin kanssa yhteiskiertueella lyhyen pätkän Dancing with the Moonlit Knightia. | |
Niinpä. Kysyntä määrää tarjontaa jne. Kokonaan toinen juttu on se että onko sitten kovin "progressiivista" jos pitää orjallisesti pysytellä (näin Genesiksestä puhuttaessa) vain niiden kaupallisesti parhaiten myyneiden levyjen matskussa ja unohtaa kokonaan se legendaarinen menneisyys Gabrielin ja Hackettin ajalta... Jos jotakin siihen suuntaan on kerran pakko(?) mennä niin sitten tarjoillaan vain joku puolivillainen medley parista kolmesta biisistä ko. ajalta ja ollaan tyytyväisiä että "no nyt on sitten jokaiselle jotakin tarjolla setissä, olkaa tyytyväisiä että saitte edes tuon". Tuollainen suhtautuminen ärsyttää ainakin minua (teistä muista en tiedä)... Olen ilmeisesti sen verran kova Gabriel-ajan puritaani että tuollainen asenne pitkän linjan hc-faneja kohtaan on lähinnä ylimielinen ja tietyssä mielessä vähän halveksivakin.
Mitä Hackettiin tulee niin täytyy kyllä nostaa hattua että jaksaa edelleenkin pitää Genesiksen "kulta-ajan" matskua soolotuotantonsa ohella framilla häpeämättömästi.
No tämä avautuminen aiheesta riittäköön puolestani. Kommentoikaa jos teitä muita huvittaa;)... | |
Regalis Apertura: Niinpä. Kysyntä määrää tarjontaa jne. Kokonaan toinen juttu on se että onko sitten kovin "progressiivista" jos pitää orjallisesti pysytellä (näin Genesiksestä puhuttaessa) vain niiden kaupallisesti parhaiten myyneiden levyjen matskussa ja unohtaa kokonaan se legendaarinen menneisyys Gabrielin ja Hackettin ajalta... Jos jotakin siihen suuntaan on kerran pakko(?) mennä niin sitten tarjoillaan vain joku puolivillainen medley parista kolmesta biisistä ko. ajalta ja ollaan tyytyväisiä että "no nyt on sitten jokaiselle jotakin tarjolla setissä, olkaa tyytyväisiä että saitte edes tuon". Tuollainen suhtautuminen ärsyttää ainakin minua (teistä muista en tiedä)... Olen ilmeisesti sen verran kova Gabriel-ajan puritaani että tuollainen asenne pitkän linjan hc-faneja kohtaan on lähinnä ylimielinen ja tietyssä mielessä vähän halveksivakin.
Mitä Hackettiin tulee niin täytyy kyllä nostaa hattua että jaksaa edelleenkin pitää Genesiksen "kulta-ajan" matskua soolotuotantonsa ohella framilla häpeämättömästi.
No tämä avautuminen aiheesta riittäköön puolestani. Kommentoikaa jos teitä muita huvittaa;)...
Saahan sitä avautua (keskusteluakin, vieläpä ihan hyvää sellaista, syntyy tälle varsin hiljaiselle progeosastolle) ja joo, kyllä huvittaa kommentoida. Tuleekin noin kymmenen asiaa kerralla mieleen, joten tästä postauksesta tullee taas pitkä kuin nälkävuodesta.
Minusta vaikuttaa siltä, että kolmihenkinen Genesis on jo pitkään koostanut settinsä karkeasti yleistäen kolmenlaisista kappaleista: "vanha proge", "hitit" ja "uusi proge". Vanhaa progea edustamaan Genesiksellä on ollut tapana koota sikermä, johon sisältyy Gabrielinkin aikaisia kappaeleita. (Ymmärrän hyvin, että voi tuntua Gabriel-kauden faneja kohtaan halveksivalta, ettei näitä kappaleita soiteta kokonaan. Ei minulla ole tähän mitään vasta-argumenttia.)
Uutta progea katson edustavan sellaisten kappaleiden kuin esimerkiksi Home by the Sea/Second Home by the Sea, Domino, Driving the Last Spike ja Fading Lights.
Progressiivisuudesta... Voi myös kysyä mitä progressiivista on siinä, että soitettaisiin paljonkin noin 50 vuotta vanhoja kappaleita Gabrielin kaudelta (sen sijaan että soitetaan pääasiassa vain noin 35 vuotta vanhoja Invisible Touchilta, heh)?
Terminologista pilkunviilausta... "Progressiivisuuden" voi ylipäänsä ymmärtää kahdella tavalla progekeskustelun yhteydessä. Adjektiivina, merkityksessä "edistyvä", "kehittyvä", "eteen päin katsova" tms. (jota vanhojen kappaleiden esittäminen ei mitenkään voi lähtökohtaisesti olla, oli ne miltä kaudelta hyvänsä) ja toisaalta yhtenä rock-musiikin tyylisuuntana, progena. Jälkimmäistä Genesis on minusta aina edustanut, joskin vaihtelevassa määriin. Edellistä, eteen päin suuntautuvaa progressiivisuutta, ei minusta keikoillaan edusta yksikään vanha progebändi, pikemminkin regressiivisyyttä tai eräänlaista retroilua. Tämä koskee myös Hackettia ja sitä, että hän alkoi esittämään keikoillaan lähinnä Genesiksen kappaleita.
Totta kai minäkin toivoisin, että nyky-Genesiksenkin keikkojen vakionumeroita olisivat kokonaan esitetyt Supper's Ready, The Musical Box, The Cinema Show ja Firth of Fifth, mutta esittämistäni syistä hyväksyn, että näin ei ole. Yksi syy tähän on sekin, että pidän paljon myös Genesiksen "uudesta progesta" ja osasta hittejäkin. | |
Progressiivisuudesta... Voi myös kysyä mitä progressiivista on siinä, että soitettaisiin paljonkin noin 50 vuotta vanhoja kappaleita Gabrielin kaudelta (sen sijaan että soitetaan pääasiassa vain noin 35 vuotta vanhoja Invisible Touchilta, heh)?
Ehkä ilmaisin vähän huonosti mitä tarkoitin "progressiivisuudella" tässä yhteydessä? Varmaan siksi että käytin lainausmerkkejä;)... Pointti ei ollut siinä kuinka vanhoja ne Gabrielin aikaiset levyt ovat versus Collinsin aikaisiin verrattuina. Wanhoja levyjähän ne kaikki ovat nykymittapuussa;). Tarkoitin lähinnä sitä miten tämä nykytrio arvostaa enemmän hittilevyjään kuin niitä Gabriel-ajan klassikkolevyjä. Ainakin mulle on jäänyt sellainen kuva kun edellisenkin kiertueen settilistoja katsoo... En tiedä herrojen aivoituksista ymv. vaikuttimista kun kokosivat settilistojaan. Tiedä sitten oliko nuo"uudemmat" sitten helpompia Collinsin laulettavaksi kuin Gabrielin ajan biisit? Mene ja tiedä.
Summa summarum, Genesis-herrat alkavat olla pikkuhiljaa wanhuksia joten eläkerahaa varmaan kelpaisi vähän enemmänkin kuin tällä hetkellä;)... Eli se raha nyhdetäänkin radiorock-sukupolvelta jotka kuuntelivat Invisible Touchia eivätkä esim. Selling Englandia kuten minä aikanaan. Siihen on vaan tyydyttävä ja lets face the facts. | |
Minusta vanhojen biisien soittamatta jättämiseen saattaa vaikuttaa sekin, että Gabrielin ja Hackettin aikainen Genesis oli tavallaan eri bändi kuin nämä kolme kumppanusta, joille vähitellen kehittyi oma juttunsa. Heille on luontevampaa soittaa enemmän sitä materiaalia, jonka he ovat kirjoittaneet kolmestaan.
Se, joka ei tiedä mitään ja tietää, ettei tiedä mitään, on viisaampi kuin se, joka ei tiedä mitään eikä tiedä, ettei tiedä mitään. | |
Collins haluais soittaa rumpuja vanhoissa biiseissä.
"You have KELA. Don't worry." -Kiko Loureiro // "Käytän alkoholia äärimmäisen harvoin, olen vain paatumaton runkkari." -Lihis96 // goo.gl/v9KRXz | |
No tulipa nyt katsottua toi uusi dokkari. Ei se nyt niin paha ollut. Bändi oli Collinsia lukuunottamatta hyvässä vedossa ja Nick Collins toi selvästi uutta energiaa. Dominon lopussa alkoi jo olla oikeinkin hyvä meininki.
"Layers of layers of shit!" | |
Notefix: No tulipa nyt katsottua toi uusi dokkari. Ei se nyt niin paha ollut. Bändi oli Collinsia lukuunottamatta hyvässä vedossa ja Nick Collins toi selvästi uutta energiaa. Dominon lopussa alkoi jo olla oikeinkin hyvä meininki.
Mikä dokkari?
Levynkannet, logot, keikkajulisteet, nettisivut yms. http://www.petrilampela.com | |
Lienee tämä : https://www.youtube.com/watch?v=XpkcPgg8TiE
Minäkö tyhmä, nyt en ymmärrä.... | | « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
|
|
