| Aihe: Jethro Tull.. | |
|---|
|
vanha_pieru:Onko teidän mielestänne niin, että vaikka Stormwatch on tyylillistä jatkoa Woodille ja Horsesille (joista keskusteluun osallistujat tuntuvat yksimielisesti pitävän), niin Stormwatchin biisimateriaali on heikkoa, vai mikä siinä on vikana?
Siinä ei ole kertakaikkiaan mitään vikaa. Oikein hyvä levy kokonaisuudessaan. Lisäksi en puhuisi minäkään mistään kaudesta em. ajanjaksolla, sillä se siältää useita eri tyylejä ja kokoonpanoja. A-levyn kappalemateriaalista ole naina tykännyt, kuten myös Broadswordin. Elektroninen soundimaailma ei vain ole mieleisin. |
|
antnis: Paskoja biisejä paskoilla soundeilla.
Tokkopa tarvii tuolla tavalla kierrellä ja kaarrella. Minun puolestani ainakin olisit voinut sanoa ihan suoraan mitä oikeasti ajattelet.
Muutenkin tuollainen vastaansanomaton analyyttisyys tekee vasta-argumentoinnista turhaa.
Sitäpaitsi 1969-1979 ei ole mikään erillinen kausi, koska siihen sisältyy niin paljon eri tyylejä, ja lisäksi about kaikki bändit tekivät parhaat levynsä ensimmäisen 10 vuoden aikana.
Ei tietenkään ole mikään "erillinen kausi", enkä sellaista tarkoittanutkaan. "Kausi" oli minulta huono sanavalinta. Olisi pitänyt puhua vain ajanjaksosta tai pelkästään vuosista 1969-1979. Mutta sinäkin halusit tahallaan ymmärtää väärin sen, mitä tarkoitin, eikö totta?
Yksi tärkeimmistä syistä miksi pidän Jethro Tullista on se, että suurin osa jo heidän yksittäisistä levyistään sisältävät monentyylistä musiikkia, eikä tyylillistä vaihtelua esiinny pelkästään eri albumien välillä.
Tosiaan, todella usein bändien parhaat levyt ovat toiminnan ensimmäisen vuosikymmenen tuotoksia. Tähän on toki luonnolliset syynsä. Aitoa luomisvuomaa, innostusta ja uudistumiskykyä on varmaan vaikeaa ylläpitää kymmeniä vuosia. Toisaalta, jos lähtee kunnolla revittelemään reippaalla kokeilumentaliteetilla, on myös suuri riski tehdä pahoja taiteellisia virhearviointeja ja ylilyöntejä. |
|
Icy-Sun: A-levyn kappalemateriaalista ole naina tykännyt, kuten myös Broadswordin. Elektroninen soundimaailma ei vain ole mieleisin.
A-levy oli itselleni jonkinlainen pettymys, mutta on silläkin hetkensä. Broadsword oli mun mielestä eräänlainen osoitus siitä, että Jethro Tullin taru ei ollut vielä relevanttina bändinä ollenkaan ohi. Myös Crest of a Knave on 80-luvulta ehdoton helmi ja seuraavalla vuosikymmenellä Roots to Branches itämaisine vaikutteineen oli mun mielestä sekä virkistävän erilainen aiempiin albumeihin nähden että muutenkin biiseiltään tasavahva kokonaisuus.
En tiedä oletko kuullut Under Wraps -albumia (1984), mutta siellä sitä elektronista soundimaailmaa vasta onkin. En pysty parhaalla tahdollakaan suosittelemaan. Oikeastaan vika ei edes ole täysin noissa soundeissakaan, eikä albumia leimaavassa yleisessä tuotannollisessa ajattelutavassa, vaan ne kappaleet eivät vaan toimi. Pitkälti samaa menoa oli jo Andersonin eka sooloalbumi Walk into Light (1983), mutta kuitenkin huomattavasti paremmilla biiseillä. |
|
Juu täytynee kompata noita A:ta ja Under Wrapsia Tullin huonoimpina levyinä. Ehkä niiden suurin ongelma oli siinä että yritettiin monien muiden aikalaistensa (esim. Yes) tapaan matkia/jäljitellä sitä tyypillistä, myyvää "kasarisoundia" syntetisaattorien/sähkörumpujen(?) ymv. käytöllä. Tosin noiden kuuntelusta edellisen kerran on sen verran kauan aikaa mennyt meikäläiseltä että muita muistikuvia/pohdintoja on vaikea jatkaa enempää;)... |
 vanha_pieru
21.07.2019 21:26:00 (muokattu 21.07.2019 21:56:18) | |
|
Regalis Apertura: Juu täytynee kompata noita A:ta ja Under Wrapsia Tullin huonoimpina levyinä. Ehkä niiden suurin ongelma oli siinä että yritettiin monien muiden aikalaistensa (esim. Yes) tapaan matkia/jäljitellä sitä tyypillistä, myyvää "kasarisoundia" syntetisaattorien/sähkörumpujen(?) ymv. käytöllä. Tosin noiden kuuntelusta edellisen kerran on sen verran kauan aikaa mennyt meikäläiseltä että muita muistikuvia/pohdintoja on vaikea jatkaa enempää;)...
Mun mielestä Jethro Tull onnistui muita progebändejä paljon huonommin tuossa silloisessa soundinsa modernisoinnissa, jos vertailukohtina ovat esimerkiksi juuri saman ajan Yes, mutta myös vaikkapa Pink Floyd ja Rush. Yesin 90125 ja Big Generator, Pink Floydin A Momentary Lapse of Reason sekä Rushin Signals, Grace Under Pressure, Power Windows ja Hold Your Fire pitävät kaikki sisällään kunnon kappaleita (ainakin enimmäkseen), mutta samaa en sanoisi Under Wrapsista. Joten minun mielestä viime kädessä ongelma liittyi ihan laulunkirjoituksen tasoon. Rush erityisesti ajanmukaisti soundiaan reippaasti noihin aikoihin, mutta kun biisit oli laadukkaita, on noiden albumien soundimaailmakin helposti sulatettavissa, minulle ainakin. (Toisaalta en vierasta muutenkaan sinänsä 80-lukulaista soundia, pidän jossain määrin muun muassa tuon ajan syntikkapopista.)
Onneksi Ian Anderson itsekin ilmeisesti alkoi pitää Under Wrapsia epäonnistuneena, koska hylkäsi tuollaisen soundimaailman ja tuotannollisen näkemyksen lähes saman tien. Seuraavalla albumilla Crest of a Knave on vielä vähäisessä määrin käytössä sekvenssereitä (biiseissä Steel Monkey ja Raising Steam, jotka kuulostaa jossain määrin Eliminator-ZZ Topilta), mutta muutoin Crest of a Knave kuulosti tyypilliseltä Tull-levyltä.
Under Wrapsillahan kuuluu myös aiempia albumeja vähemmän huilua, saati ollenkaan haitaria, jousia tai mitään muita rockbändille "eksoottisia", mutta Tullin aiemmilla levyillä kuultuja instrumentteja. Lisäksi biisit olivat lyhyitä ja rakenteiltaan tavanomaisia. Muistaakseni Under Wrapsilla oli vähän myös Tullille ominaisia instrumentaalijaksoja. Folk-vaikutteet myös olivat lähes kokonaan tipotiessään, jne. Kaikkea tätä tarkoitan sillä, että soundien lisäksi myös koko tuotannollinen lähestymistapa oli - paremman sanan puutteessa - modernisoitu tai valtavirtaistettu. |
 Zed
21.07.2019 23:23:18 | |
|
Triviatietona mainittakoon, että Under Wraps on Martin Barren suosikkeja tuotannostaan. Hänen mielestään levyltä löytyy yhtyeen musiikillisesti parasta antia, joka on ikävästi hukkunut liian ajanmukaisen soundimaailman alle. En voisi olla enempää eri mieltä; kauhea albumi on se. Crest of a Knave kuulostaa laulua myöten väsähtäneeltä Dire Straitsilta, enkä ole koskaan sisäistänyt mitä tekemistä sillä on hard rockin tai metallin kanssa, vaikka pokkasikin Grammyn kyseisen tyylikategorian parhaana levynä. Vähän sama asia kuin vuoden 1987 Toyota Corolla valittaisiin vuoden 2013 parhaaksi V8-koneiseksi uuden sukupolven maastoautoksi.
33 miestä o istu sonnalla mutta! ,+ -haitaripartio |
|
Zed: Crest of a Knave kuulostaa laulua myöten väsähtäneeltä Dire Straitsilta, enkä ole koskaan sisäistänyt mitä tekemistä sillä on hard rockin tai metallin kanssa, vaikka pokkasikin Grammyn kyseisen tyylikategorian parhaana levynä.
Tuon mitä sanot Dire Straitsista voin ymmärtää ja allekirjoittaakin laulun osalta. Anderson oli ennen albumin äänityksiä läpikäynyt kurkkuleikkauksen ja se vaikutti epäedullisesti - käsittääkseni lopullisesti - lauluääneen. Mutta onhan Crest of a Knavella sentään Farm on the Freeway, Jump Start, Budapest ja 2005 remasterilla bonusraita Part of the Machine. Eikö näistä ole mihinkään? Itse en inhoa yhtään tämän albumin kappaletta.
Ihmisjärki on tosiaan liian vajavainen ymmärtämään tuota mainitsemaasi Grammya hard rock/metalli-kategoriassa. |
|
Eiköhän tuon Grammy-raadin kokoonpanossa ollut syy tuohon ratkaisuun (eli liian wanhoja setiä/tätejä joiden mielestä kaikki musa jossa tahti on tietyssä mielessä "raskaampi" tavalliseen iskelmään verrattuna -> ei kun hardrock-kategoriaan, halusimme sitä tai emme)... |
|
Hard rock mandolin & heavy metal flute... |
|
Saanen muistuttaa tapahtumasta:
https://www.soundi.fi/uutiset/ian-a … ia-luvassa-kolmen-konsertin-verran/
Huomasin vasta itsekin konsertit. Kävin ostamassa lipun Helsingin keikalle. Yllätyksekseni suurin osa lipuista on yhä myymättä. Onkohan kaikilla edes tietoa tapahtumista? |
|
No ainakaan omiin silmiin ei ole pahemmin mainoksia noista keikoista osunut... Ei edes Hesarissa ymv. mediassa ainakaan vielä. |
|
prince66: Onkohan kaikilla edes tietoa tapahtumista?
Oisko syynä myös se, että Ian kuulostaa aivan kaamealle. |
|
Heh kiertueinfon määrä vertautuu suoraan artistin kunnon mukaan;)... Sitten en ihmettele. Hyvä etteivät mainosta "ihan paska, ei kannata mennä katsomaan";). |
|
Regalis Apertura: Heh kiertueinfon määrä vertautuu suoraan artistin kunnon mukaan;)... Sitten en ihmettele. Hyvä etteivät mainosta "ihan paska, ei kannata mennä katsomaan";).
Tälle hörähdin. :D Mutta siis lienee aika selvää, että artistin keikkakunto vaikuttaa suoraan lipunmyyntiin. Varmaan suurin osa Tull-faneista on sen verran valveutuneita, että nykykunto on tuttu. |
vanha_pieru
16.10.2019 18:47:12 (muokattu 16.10.2019 18:49:20) | |
|
Icy-Sun: Tälle hörähdin. :D Mutta siis lienee aika selvää, että artistin keikkakunto vaikuttaa suoraan lipunmyyntiin. Varmaan suurin osa Tull-faneista on sen verran valveutuneita, että nykykunto on tuttu.
Tuo Andersonin nykyinen lauluääni - sitä varmaankin tarkoitat keikkakunnolla - on sinänsä sääli, koska tietääkseni soitto kuitenkin kulkee yhä hyvin. Vai onko siinäkin tapahtunut radikaalia henkentymistä viime aikoina? Ymmärtääkseni Anderson on vielä myös ns. täysissä sielun voimissa: älykäs ja humoristinen oma itsensä, kuten aina ennenkin, eikä mitenkään seniili ja dementoitunut, vaikka ikää jo on.
Joskus joku - olitkohan se sinä Regalis, aika samat ihmiset täällä näistä progebändeistä kirjoittelee - muistaakseni heitti ajatuksen, että Anderson voisi ottaa keikoilleen erikseen laulajan ja keskittyä itse vaan siihen huilu ja akustinen kitara -osastoon. Voisi olla hyvä ajatus. Jos ja kun siis yhä näköjään veri vetää keikoille. |
|
Joo tunnustan että tuo em. vaihtoehto tuli mieleen silloin;)... Mutta kun ajatellaan Andersonin egoa (ja muutenkin realistisesti) niin tuskin luopuu laulamisesta edes tässä vaiheessa kun Tull on kuopattu (käsittääkseni) ja omakin ura alkaa olla loppusuoralla. Huilun soittokin toimii sentään noin lauluääneen verrattuna. |
|
Minusta Andersonin kannattaisi tehdä nyt instrumentaalimusiikkia, kun tuo huilu kuitenkin soi nykyään vielä varsin hyvin ja ominaisella sävyllä - tenhovoimaa solistiseksi soittimeksi siinä piisaa. Vaan jos on kymmenet vuodet tehnyt tekstipohjaista kamaa, ei liene helppoa moinen vaihdos.
Responsible people don't go around their nipples twisted. |
|
Kultsa, Tampere-talo ja Logomo muuten kaikki mainostavat maaliskuun keikkoja Ian Anderson plays Jethro Tull keikoiksi vaikka miehen/bändin virallisten sivujen mukaan kuuluvat Jethro Tullin ensi vuoden The Prog Years kiertueeseen...
http://jethrotull.com/tour-dates/
Can't behave, no respect |
|
Hmm onkos tuo kiertue jotenkin jaettu kahtia sen varsinaisen Tullin (Barre mukana?) ja Andersonin soolobändin kanssa tyyliin 50-50? |
|
Regalis Apertura: Hmm onkos tuo kiertue jotenkin jaettu kahtia sen varsinaisen Tullin (Barre mukana?) ja Andersonin soolobändin kanssa tyyliin 50-50?
Mikäli olen ymmärtänyt oikein, niin Anderson sanoi vuonna 2014 jossain haastattelussa Jethro Tullin olevan pois pelistä lopullisesti ja jatkossa kaikki uusi musiikki mitä mies julkaisee on hänen soolotuotantoaan. Kuitenkin 2017 alettiin jälleen tehdä keikkoja Tullin nimellä (mm. Pori Jazzeilla), mutta kokoonpano oli täysin sama kuin miehen soolobändissä.
Eli sama kokoonpano keikkailee nykyisin kahdella eri nimellä. Välillä ollaan Jethro Tull (esim. viime vuonna oli Jethro Tull 50th anniversary tour, bändin 50-v. kiertue) ja toisinaan Ian Anderson plays Jethro Tull.
Järkevää vai ei, jokainen päättäköön itse.
Can't behave, no respect |
| « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
