| Aihe: Keskustelua Pink Floydista | |
|---|
 -septimisti-
27.10.2005 07:52:57 (muokattu 27.10.2005 07:56:06) | |
|
Wish you were here on kyllä timanttinen lätty. Mahtava osoitus siitä, että albumilla ei tarvitsi olla kymmentä - saati sitten viittätoista biisiä, vaan viisi tai oikeastaan neljä riittää.
Muistan Watersin jossain haastattelussa kertoneen, että tuli pieni ongelma kun levy pitäisi tehdä mutta ei ole kuin yksi biisi (shine). Jätkät sitten rykäisivät suurinpiirtein päivässä puoliväksin kolme sävellystä lisää. Waters machinen ja cigarin sekä Gilmour wish you were heren. Jokainen ehdottomia klassikoita ja mahtavia biisejä.
Mahtavien biisien lisäksi levyn parasta antia on melkeinpä Wrightin mahtavat kosketin kuviot. Syntikat eivät ole koskaan kuulostaneet yhtä orgaanisilta kuin Shinessä, eivätkä yhtä ahdistavan vieraantuneilta kuin Machinessä ja Cigarissa.
Pari juttua jotka tulivat mieleen:
- Foo Fighters vahvistettuna Brian Maylla teki aivan mahtavan coverin Have a Cigarista. Ei edes tyydy pelkästään kopioimaan alkuperäistä. Tälläistä hard rockin kuuluisi olla. Löytyy Mission Impossiblen soundtrackiltä.
- Welcome To The Machinen video on... Aivan mieletön, ehkä paras video jonka olen nähnyt. Samaa tyyliä kuin The Wall elokuvan piirrosjaksot.
- (S)hine on (Y)ou crazy (D)iamond ei liene sattumaa.
- Kansi on mun mielestä mahtava, vaikka sitä silloin tällöin näkee haukuttavan. Tämä pitäisi hommata vinyylinä jostain. Mutta mulla onkin tämä sekä Dalin palavat kirahvit seinällä julisteina. |
|
Kuuntelin eilen tuon Ummagumman livelevyn, ja kyllä pistää ärsyttämään Masonin rumputyöskentely. Lavyllä kun on neljä aivan timanttista biisiä, jotka eivät meinaa lähteä kunnolla lentoon luokattoman huonon rumpaloinnin ansiosta. Varsinkin Saucerful of secretsin loppu pistää ns. vituttamaan. Kenelläkään muulla samanlaisia kokemuksia? |
|
Kuuntelin eilen tuon Ummagumman livelevyn, ja kyllä pistää ärsyttämään Masonin rumputyöskentely. Lavyllä kun on neljä aivan timanttista biisiä, jotka eivät meinaa lähteä kunnolla lentoon luokattoman huonon rumpaloinnin ansiosta. Varsinkin Saucerful of secretsin loppu pistää ns. vituttamaan. Kenelläkään muulla samanlaisia kokemuksia?
Ummagummalla (nimenomaan tuossa SoS:n loppuosassa) Mason räveltää aika kömpelösti. Ja Watersin bassotyöskentely on yhtä energisen lapsellista.
Mielestäni Masonin rumputyöskentely on parhaimmillaan silloin kun hän malttaa mielensä eikä innostu liikaa. Itseasiassa Masonin rumpusoundi PF:n 70-luvun levyillä on hieno ja helposti tunnistettava.
Ummagumma-livelevyä varten nauhoitetut illat eivät kuulemma muutenkaan olleet bändin parhaita. Sounditkaan eivät loista niinkuin yleensä Floydista puhuttaessa (keikat nauhoitettiin 4-raiturilla). Lisäksi Astronomy Dominen ja Set the Controlsin laulut ovat teknisistä syistä johtuen nauhoitettu studiossa myöhemmin.
Toivottavasti Pink Floyd julkaisee joskus jonkinlaisen Anthologia-paketin miltä löytyisi parempitasoisia livetaltiointeja Floydin uralta. Esimerkiksi Amsterdamin keikka vuodelta 1971 nauhoitettiin EMI:n toimesta livelevyä varten mikä jätettiin kuitenkin julkaisematta. On kuulemma tuon kauden Floydia parhaimmillaan.
"Teeskentelin monta vuotta pitäväni jazzista. Maksoin kovan hinnan." -Lemmy |
|
Kuuntelin eilen tuon Ummagumman livelevyn, ja kyllä pistää ärsyttämään Masonin rumputyöskentely. Lavyllä kun on neljä aivan timanttista biisiä, jotka eivät meinaa lähteä kunnolla lentoon luokattoman huonon rumpaloinnin ansiosta. Varsinkin Saucerful of secretsin loppu pistää ns. vituttamaan. Kenelläkään muulla samanlaisia kokemuksia?
Eipä voi sanoa että olisi samanlaisia kokemuksia. Itse asiassa nähtyäni ensimmäistä kertaa Live at Pompeiin Masonista tuli yksi suosikkirumpaleistani, ja muutkin teokset, eritoten DSOTM vain vahvistavat tätä. Mutta en kyllä itsekään lähtisi suuremmin kehumaan Masonia Ummagumman livelevyllä. Ehkä seuraavat pari vuotta tekivät sitten ihmeitä Masonin soitolle. Pari vuotta myöhemmin 1972 se oli nimittäin jo loistavaa.
Mikään metronomi Mason ei ole - kaukana siitä. Taimi kusee siis usein ja teknisesti hän on huonoa keskitasoa. Mutta voi hemmetti miltä se paukutus kuulostaa! En pysty koskaan käsittämään kuinka Waters (teknisesti luokaton basisti) ja Mason (teknisesti luokaton rumpali) pystyvät aina soittamaan jokaiseen biisiin juuri niin timanttisen täydellisen sopivat jutut. Kuunnelkaapa vaikka Shine On You Crazy Diamondin rumpujen ja basson sisääntulo 4:30 paikkeilla. Ei mikään voi kuulostaa noin hyvältä!
Frank Zappa: Joe's Garage - Packard Goose (3:15 - 4:08) |
 2541
27.10.2005 16:19:35 | |
|
Jethro Tull - slipstream (hirveä laatu/, ei siinä vielä mitään, mut Eddie Jobson synassa)
Tuosta on olemassa kunnon DVD, saatavilla remasteroidun "A" -levyn kanssa samassa paketissa. Mikäs nyt Jobsonissa mättää? Onhan ne tuonaikaiset synasoundit aika kylmiä (kylmältä näyttää Jobsonkin:) mutta komeasti mies soittaa. Viulu toimii myös upeasti. |
|
Nyt olisi muuten harvinaislaatuista bootleggia saatavana ihan laillisin keinoin. Ja plussana nostalgiaa ja muuta hyvää musiikkia. Edesmenneen John Peelin ensimmäinen puolituntinen BBC:llä esitettiin tuossa viime maanantaina nimittäin uudestaan. Vuosi on 67 ja Pink Floyd tottakai mukana, biisi on Set The Controls For The Heart Of The Sun ja laulajana Syd Barrett.
http://www.bbc.co.uk/radio/aod/6music_aod.shtml?6music/6m_evedoc_mon
Kuunneltavissa ensi maanantaihin asti. Real media formaatissa, eikä mikään huippulaatuinen, mutta kyllähän tuota diggailee. Hyviä biisejä muitakin mahtunut mukaan. Alussa on turhanpäiväistä jorinaa John Peelistä vähän liiankin pitkään. |
 MK73
27.10.2005 18:49:19 (muokattu 27.10.2005 18:52:03) | |
|
Mikään metronomi Mason ei ole - kaukana siitä. Taimi kusee siis usein ja teknisesti hän on huonoa keskitasoa. Mutta voi hemmetti miltä se paukutus kuulostaa! En pysty koskaan käsittämään kuinka Waters (teknisesti luokaton basisti) ja Mason (teknisesti luokaton rumpali) pystyvät aina soittamaan jokaiseen biisiin juuri niin timanttisen täydellisen sopivat jutut. Kuunnelkaapa vaikka Shine On You Crazy Diamondin rumpujen ja basson sisääntulo 4:30 paikkeilla. Ei mikään voi kuulostaa noin hyvältä!
Tästä olen pitkälti samaa mieltä. Masonista on monesti sanottu, että miten niin huonosti voi soittaa niin hyvin. Eihän Floydin ukoista kukaan ole varsinainen virtuoosi (Gilmouria ehkä lukuunottamatta). Pink Floydin hienous onkin saada kuulija mukaan voimakkaisiin tunnetiloihin, ja herättää hänessä mitä ihmeellisimpia mielikuvia. Ja kyllä - joka heppu oli/on riittävän pätevä toteuttamaan nuo musiikilliset ideat, jotka tekevät yhtyeestä niin erikoisen. |
|
Niin kyllähän se juuri vaikkapa Pompeilla vetää tosi siististi. Ainoa levy jossa tämä kökkö rummutus todella tökkii on juuri tuo ummagumma. |
|
Disc 1:
1. Sheep 10:53
2. Pigs On The Wings Part I 2:12
3. Dogs 18:26
4. Pigs On The Wings Part II 2:14
5. Pigs 17:19
6. Shine On You Crazy Diamond (Part One) 13:43
Disc 2:
1. Welcome To The Machine 8:04
2. Have A Cigar 6:42
3. Wish You Were Here 6:02
4. Shine On You Crazy Diamond (Part Two) 21:12
5. Money 10:33
6. Us & Them 7:42
7. Careful With That Axe, Eugene 10:04
Herran Jumala. Pakko hankkia jos tulee vastaan.
"Who are you? How did you get in?" "Well, i'm the locksmith and.. I'm the locksmith." Pastilli? |
|
Pink Foydilta suosikki levyjäni ovat Wish you were here, The Wall ja Dark side of the moon. Jokainen levy on onnistunut kokonaisuus. Wish you were here antaa pienellä kappalemäärällä loistavan kokonaisuuden ja jokaiselta levyltä löytyy kappaleita, jotka vaikuttavat minuun todella vahvasti.
Pink Floyd, mitä muuta tähän sanomaan kuin mainio yhtye.
Tavallaanhan basso ikäänkuin kuuluu tuohon rockmusiikkiin. -Toni Wirtanen |
|
Hankin juuri Meddlen jonka puuttumista en edes havainnut.Selkeästi muistikuvia parempi levy.Eritoten Echoes säväyttää.Floyd on aina osannut tehdä tällaisia maalailua.Myöskin myöhempien aikojen ahdistuksen kuvaukset ovat vaikuttavia.
One of these days on myös upea.Oikeastaan varsin hyvä Pink-levy.DotM on aina ollut meikäläiselle hieman etäinen levy.Seuraajansa WYWH toimii paljon paremmin mulle.Huippuna pidän The Wall-levyä.Funal Cut -levyllä Watersin laulu taas on muistaakseni sellaista "höhkäilyä" välillä ,että levy ei oikein iske.Toisaalta ne vahvimmat biisitkin puuttuvat.
Sitten herraan nimeltä David Gilmour.Että osaa olla hieno kitaristi.Yksi parhaita.Minua viehättää eritoten miehen soolojen aina erittäin melodinen rakenne.Myöskin soundinsa on aivan mainio.Upea suorastaan.Tässä kun Gilmour vetää taustalla sooloa Echoesissa siinä 6.50 paikkeilla niin hiljaiseksi vetää.Ei tilutusta vaan kerrassaan upeasti biisiä tukevaa soittoa (toki tilutuskin voi tukea biisiä - riippuu biisistä). Miehen tyylitaju on myös kerrassaan erinomainen.
Space is deep |
|
Sitten herraan nimeltä David Gilmour.Että osaa olla hieno kitaristi.Yksi parhaita.Minua viehättää eritoten miehen soolojen aina erittäin melodinen rakenne.Myöskin soundinsa on aivan mainio.Upea suorastaan.Tässä kun Gilmour vetää taustalla sooloa Echoesissa siinä 6.50 paikkeilla niin hiljaiseksi vetää.Ei tilutusta vaan kerrassaan upeasti biisiä tukevaa soittoa (toki tilutuskin voi tukea biisiä - riippuu biisistä). Miehen tyylitaju on myös kerrassaan erinomainen.
Harvinaisen totta. Tuli taas mieleen Timen soolo. Voi hitto kun aina menee kylmät väreet selässä kun sen kuulee. Se saundi ja melodia... mahtavaa.
They lock me in the cellar and feed me pins! |
MK73
29.10.2005 09:24:59 | |
|
Gilmour on kieltämättä vetänyt maapallon sykähdyttävimmät ja mieleenpainuvimmat kitarasoolot, ei siitä pääse mihinkään. Jopa yllättävänkin paljon Pink Floydin soundista kulminoituu hänen kitarointiin ja lauluääneen. |
|
Dogsin välisoolot ovat täyttä kultaa. Mikä soundi!
Proge ei ole musiikkityyli. Proge on elämäntapa. |
-septimisti-
29.10.2005 18:59:47 (muokattu 29.10.2005 19:00:26) | |
|
Törmäsinpä tässä sattumalta Brain Damage nimiseen bootleggiin, jossa äijät soittavat Dark side of the moonin. Mikseriltä nauhoitettu, balanssit kunnossa, kaikki toimii. Huomattavasti paremman ja selkeämmän kuuloinen kuin se kuuluisa bootleg jossa tyypit vetävät DSoTM:n läpi ennen albumin julkaisua, tai vaikkapa Pompei.
Tämmöisiä on varmasti enemmänkin ja bändillä todennäköisesti on kertynyt ihan moniraitaäänityksiäkin varastoon vuosien varrelta yksi jos toinenkin. Tämä bootleg on mun mielestä soundien kohdalta aivan julkaisukelpoista kamaa tälläisenäänkin, puhumattakaan siitä, mitä nykyisellä tekniikalla saadaan jopa stereo-nauhasta taiottua. Tosin tuota kuunnellessa kyllä ymmärrän hyvin jos näitä ei haluta julkaista - Watersin laulu on osittain todella ohutta ja vaivalloisen kuuloista.
Mikä muuten on m.netin kanta bootleggeihin ja niistä keskusteluun? Itsekään en oikein tiedä miten näihin pitäisi suhtautua, vaikka Floydin jokainen varsinainen albumi löytyy hyllystä, eikä sinällään pitäisi olla mitään häpeilemistä siis. |
 Mechanizm
29.10.2005 19:08:32 (muokattu 29.10.2005 19:11:17) | |
|
Itsekään en oikein tiedä miten näihin pitäisi suhtautua, vaikka Floydin jokainen varsinainen albumi löytyy hyllystä, eikä sinällään pitäisi olla mitään häpeilemistä siis.
Sama. Kahdesta Pinkin bootlegista olen maksanut rahaa, kaikki muut olen hankkinut vaihtamalla. Rahastus noilla ei ole minun mieleen. Vaikka bändi itse ei bootlegeja siedä niin on noita tullut keräiltyä jo aika läjä.
e: Itse kuuntelua ennemmän kyseessä on kuitenkin vain harrastus, koska suurinta osaa noista tallenteista en ole kuunnellut kuin kerran tai pari, johtuen surkeasta äänestä.
Suomalainen ottaa vaikka peräruiskeen, jos sen saa ilmaiseksi. |
|
Kuuntelin eilen tuon Ummagumman livelevyn, ja kyllä pistää ärsyttämään Masonin rumputyöskentely. Lavyllä kun on neljä aivan timanttista biisiä, jotka eivät meinaa lähteä kunnolla lentoon luokattoman huonon rumpaloinnin ansiosta. Varsinkin Saucerful of secretsin loppu pistää ns. vituttamaan. Kenelläkään muulla samanlaisia kokemuksia?
Joo, huomasin itsekin tämän. Pientä mokailua.
"Yks olut ja yks lapin kultaIMIK #27 AKKK#6 |
|
Törmäsinpä tässä sattumalta Brain Damage nimiseen bootleggiin, jossa äijät soittavat Dark side of the moonin. Mikseriltä nauhoitettu, balanssit kunnossa, kaikki toimii. Huomattavasti paremman ja selkeämmän kuuloinen kuin se kuuluisa bootleg jossa tyypit vetävät DSoTM:n läpi ennen albumin julkaisua, tai vaikkapa Pompei.
Tämmöisiä on varmasti enemmänkin ja bändillä todennäköisesti on kertynyt ihan moniraitaäänityksiäkin varastoon vuosien varrelta yksi jos toinenkin. Tämä bootleg on mun mielestä soundien kohdalta aivan julkaisukelpoista kamaa tälläisenäänkin, puhumattakaan siitä, mitä nykyisellä tekniikalla saadaan jopa stereo-nauhasta taiottua. Tosin tuota kuunnellessa kyllä ymmärrän hyvin jos näitä ei haluta julkaista - Watersin laulu on osittain todella ohutta ja vaivalloisen kuuloista.
Mulla on jo pitempään ollut torrentilla tulossa toi buutti .shn-muodossa. On vaan harmillisesti jäänyt 97,2%..
Mikä muuten on m.netin kanta bootleggeihin ja niistä keskusteluun? Itsekään en oikein tiedä miten näihin pitäisi suhtautua, vaikka Floydin jokainen varsinainen albumi löytyy hyllystä, eikä sinällään pitäisi olla mitään häpeilemistä siis.
Tiedä häntä mikä on virallinen kanta. Varmaan jotain jeesustelua tyyliin se on artistin pussista pois ja varastamista mutta silti on oikein vetää keikkaliksat verottajan ohi kun otetaan liksat omien laitteiden vuokrina. :/
Mulla on jokunen sata bootleggia ja osa niistä on ihan laillisia kun bändi antaa nauhoittaa keikkansa. Osa varmaankaan ei. En usko että hommasta on suurta haittaa. Aika pienen piirin harrastus.
Gilmourilla on muuten yksi hienoimmista ellei hienoin kitarasoundi. Erityisesti Animalsin aikainen skittasoundi miellyttää.
Tuumasta toiseen. |
|
Aloitinpa tutustumisen orkesteriin. Muutaman kerran Dark Side Of The Moonin pyörittänyt, ja kuulostaa juuri siltä, että jossain vaiheessa kolahtaa kympillä. Vaatii vielä kuuntelua, ei oo ihan avautunut vielä...
What business is it of yours what I do, read, buy, see, say, think, who I fuck, what I take into my body - as long as I do not harm another human being on this planet? |
 Jarkko G.
31.10.2005 14:59:40 (muokattu 31.10.2005 15:00:56) | |
|
Hankin juuri Meddlen jonka puuttumista en edes havainnut.Selkeästi muistikuvia parempi levy.Eritoten Echoes säväyttää.Floyd on aina osannut tehdä tällaisia maalailua.Myöskin myöhempien aikojen ahdistuksen kuvaukset ovat vaikuttavia..
Meddle on kyllä hieno levy, etenkin kolmikko One of these Days/Fearless/Echoes, noissa on jo syytä hankkia koko levy.
Mutta kertokaa viisaat, mitä ihmettä Meddlen kansipaperin kuva esittää? Ei vain avaudu.
edit: heti kun jaksoi googlettaa niin vastaus selvisi .. http://content.answers.com/main/con … /en/4/40/PinkFloyd-album-meddle.jpg
ja tuostahan oli useampi kansi liikkeellä, eri osista tuota kuvaa.
"And in the end, the love you take is equal to the love you make.." |
| « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
