| Aihe: Betty Davis | |
|---|
|
Onko näin että tälle vanhalle rouvalle ei ole vielä avattu omaa keskustelua. Betty Davis niminen platta on ehkäpä tiukinta funkia mitä oon kuullu. Monesti mainitaan Slyet ja kumppanit, mutta jos totta puhutaan ne ei kuullukkaan funkista jos Betty nostetaan pöydälle. Se eka levy siinä on jotain, miksei myös They say i'm different. Tutustukaa ihmeesä jos funki kiinnostaa edes vähäsen.
Jotain pientä. | |
No, eipä nyt dumailla siellä. Bettyn komppi ja tuottajathan olivat Larry Graham ja Greg Errico, eli Sly Stonen komppisektio. | |
Betty Davis on aivan äärettömän kova mimmi. Sitä digipackia "This is it!" (muistaakseni kaksi levyä samassa?) saa todella halvalla. Groovea on niin perhanasti. | |
No, eipä nyt dumailla siellä. Bettyn komppi ja tuottajathan olivat Larry Graham ja Greg Errico, eli Sly Stonen komppisektio.
Tiijetään, mutta soittiko ne Familyn levyillä samalla tavalla?
Jotain pientä. |  2541
29.01.2009 13:13:48 | |
|
No, eipä nyt dumailla siellä. Bettyn komppi ja tuottajathan olivat Larry Graham ja Greg Errico, eli Sly Stonen komppisektio.
Itseasiassa Errico on yksin tuottajana, Graham soittaa yhtä biisiä lukuunottamatta kaikki bassot.
Betty Davis on aivan äärettömän kova mimmi. Sitä digipackia "This is it!" (muistaakseni kaksi levyä samassa?) saa todella halvalla. Groovea on niin perhanasti.
Se on kokoelma kolmesta ekasta soolosta. | |
Vähän minä ihmettelen Betty Davisin suosiota.
Itse ostin tuon Vampisoulin 'This Is It'-levyn vuosi sitten, mutta en saanut levystä paljoakaan irti. Melkoista kähinää ja rääkymistä 70-luvun alun kulmikkaasti funkahtavien komppien päälle.
Epäilin korvissani (korvien välissä?) olevan vikaa, sillä niin muikeita lausuntoja Bettystä tällä hetkellä löytyy. Päätin antaa levylle vielä tilaisuuden, mutta tuomio pysyy ja ehkä koveneekin.
Tuo laulu on todella (p)onnnetonta rääkymistä ja ei tuo ainoa hiturikaan 'You And I' vakuuta.
Taitaa Betty Davis kuulua sankkaan 'tulkitsijoiden' kaartiin yhdessä Marianne Faithfulin, Neil Youngin, Jipun ja Vesa-Matti Loirin kanssa, jotka huolimatta selvistä musiikillisista puutteistaan helkyttävät aina jonkun sielua.
Itselläni tälläinen on Bob Dylanin 'Sara', jossa vokalistit ja instrumentit ovat hellyttävässä riitasoinnissa keskenään.
Ärtyneimmät jo takovat näppistään kysyäkseen, että ketkä sitten kaverin mielestä ovat niitä sielukkaita naisia?
Bessie Smith, Big Maybelle, Lavern Baker, Betty Lavette, Patti LaBelle, Gladys Knight, Millie Jackson, Stephanie Mills, Tawatha, Alyson Williams | |
Vähän minä ihmettelen Betty Davisin suosiota.
Itse ostin tuon Vampisoulin 'This Is It'-levyn vuosi sitten, mutta en saanut levystä paljoakaan irti. Melkoista kähinää ja rääkymistä 70-luvun alun kulmikkaasti funkahtavien komppien päälle.
Ärtyneimmät jo takovat näppistään kysyäkseen, että ketkä sitten kaverin mielestä ovat niitä sielukkaita naisia?
betty ei yritä olla sielukas, vaan se on (funk-)rock.
keväästä on tulossa kuuma, kostea, hikinen - tänä vuonna toimii kikka joka ikinen! | |
Joo siis nyt ei ole kyse soulista vaan tommosesta vähän hyökkäävämmästä artikulaatiosta, mutta joo tää kyllä kaikkiin iske. Itselle tää on vaan SITÄ funkia artistin kaks ekaa levyä toimii kuin häkä.
Jotain pientä. | |
Just joo. Taas meikäläisellä oli luetun ymmärtämisessä vaikeuksia ja aloin söpöttää omiani sieluista ja laulamisesta kun kerran kyse olikin rokista.
Ilmankos Betty Davisistä ei löytynyt mitään Dave Thompsonin kirjasta 'Funk', joka sisältää 1500 levyn arviot ja Rickey Vincentin funk-kirjasta löytyi pari lausetta, jossa kyllä kuvattiin musiikin olleen liian hottia ameriikkaan, mutta että eurooppalaiset kovasti tykkäsivät.
Joten tietysti Bettyä musiikkeineen pitää arvioida rokkiasteikolla. Sielunsisarista tulee tietysti mieleen Janis Joplin, Maarit ja Chaka Khan, jota olen aina kovasti inhonnut.
Ja eikös huono tuuri tuppaa kertautumaan. Löysin juuri hyllystä ABC-yhtiön kokoelmia, joilla taitaa olla ainakin viisi Chaka Khan- kipaletta ja joudun ne nyt kuuntelemaan läpi. Epistä |  sub zero
04.02.2009 18:16:41 (muokattu 04.02.2009 18:44:34) | |
|
Ilmankos Betty Davisistä ei löytynyt mitään Dave Thompsonin kirjasta 'Funk', joka sisältää 1500 levyn arviot ja Rickey Vincentin funk-kirjasta löytyi pari lausetta, jossa kyllä kuvattiin musiikin olleen liian hottia ameriikkaan, mutta että eurooppalaiset kovasti tykkäsivät.
noissa kirjoissa on sitten varmaan esitelty kovasti jotain R&B-humppa-levyjä, joista synkopoituja riffejä ja rytmejä ei löydy, mutta joilla on torvisektio mukana. sen sijaan vahvasti funkkaava betty davis on ignoressa, koska se on soundeiltaan kallellaan rockiin päin.
keväästä on tulossa kuuma, kostea, hikinen - tänä vuonna toimii kikka joka ikinen! | |
Perhana sub zero, kun ehdit väliin, sillä kuunneltuani 70-luvun alkupuolen Rufusta, minun on pakko ottaa takaisin sanomisiani Chakasta ja siirtää hänet rääkyjistä lievästi kailottaviin.
Mutta tilalle löysin Tina Turnerin 'Bold Soul Sister', jossa kivasti rokkisärmää.
Mitä kirjaviitteisiin tulee unohdin mainita, että Thompsonin sisällysluettelosta löytyivät Led Zeppelin ja Rolling Stones sekä Paul McCartney, jolta joskus oli Bass Player-lehdessä transsriptio ja kehuttiin Paulin olevan funkyi. Vähän naureskellen kuuntelin kappaleen ja yllättävästi se funkahtikin.
Tiedän, että olemme pikkasen eri linjoilla siitä mikä on funkia. Toisaalta olen ymmärtänyt sinun olevan musikaalinen ja ihmettelenkin, että Bettyn (minun mielestäni) musiikillinen epäpuhtaus ja kappaleiden epämääräinen rakenne menevät sinulta läpi.
Mutta jos Heikki Silvennoinen pystyy avoimin korvin fanittamaan Jippua, niin ilmeisesti tulkinta voi voittaa musikaalisuuden.
Toinen vastaava lempilapsihan minulla on Metallican Lassi, josta osa faneistakin sanoo, ettei se nyt niin hääppönen rumpali ole, mutta kun sillä on sitä asennetta. | sub zero
04.02.2009 21:57:55 (muokattu 04.02.2009 21:58:42) | |
|
Tiedän, että olemme pikkasen eri linjoilla siitä mikä on funkia. Toisaalta olen ymmärtänyt sinun olevan musikaalinen ja ihmettelenkin, että Bettyn (minun mielestäni) musiikillinen epäpuhtaus ja kappaleiden epämääräinen rakenne menevät sinulta läpi.
pari sekunttia Betty Davisin kappaletta "Anti-Love Song" (alkaa Grahamin riffillä), niin siinä on jo enemmän funkia kun monissa tussuttelu-R&B-levyissä (tyyliin Gap Band tms.), joita saatetaan kuitenkin kutsua funkiksi. Se on tietty kysymys, et onks funk-rock funkia. No ei välttämättä, mutta ainakin siinä on usein mukana ne elementit, mitkä mun mielestä tekee funkista hyvää.
Sulla tää juttu tais alkaa Davisin lauluäänestä. Mut funkissahan laulu nyt voi hyvinkin olla täysin toisarvoinen juttu. Usein joku köhiminen sopii paremmin biisiin kuin soulahtava laulu (joka sopii kyllä sekin silloin kun sopii)
keväästä on tulossa kuuma, kostea, hikinen - tänä vuonna toimii kikka joka ikinen! | |
Myönnän, että 'Anti Love Songissa' on kiva soundinenbassojuttu, mutta päälle änkee voimakas rock-kitarariffi.
Täytyi kaivaa esille tuo Gap Band, josta löytyy sitä minun suosimaani 'jouhevuutta' ('Outstanding'), mutta ymmärrän kyllä vastenmielisyytesi tasatahtiläiskettä kohtaan, sillä itekkin vierastin sitä sen tullessa discon myötä 80-luvun alussa funkiin.
Kuuntelin myös varhaista Ohio Playersiä ('Fire','Fopp'), jotka saattavat olla sinun makuusi kitariffi, kulmikas komppi kun taas jostain syystä minä en saa heihin oikein otetta.
Mutta mites sitten 70-luvun alkupuolen funkeista Funk Inc. Tykkään tosi paljon heidän rumpalinsa tyylistä. Kuuntelin tuossa 'Superfunk'-levyltä Leo Nocentellin kappaletta ' Message From The Meters' ja minusta se funkaa kivasti.
Sorry, että tämä kirjoittelu on mennyt näin henk. kohtaiseksi, sillä näillä mustan puolen sivuilla on kuitenkin tuhansia silmäilijöitä ja sivustanaurajia, onhan? | |
No ei toi Betty nyt niin rockia oo. Kyllä se aika vahvasti menee funklokeroon. Toi Betty nyt ei oo muutenkaan pinnalla ikinä missään funklistoilla. Mutta joo kaikilla on vähän erillainen käsitys funkista kaverini taas sanoi että tykkää vähän rokimmasta funkista(modermimmasta). Jos miettii että noi Bettyn ekat levyt on tehty joskus 70-luvun alus niin onhanne nyt aika rokkia kamaa kuitenkin, jos vertaa sen ajan muihin artisteihin. Tällästä tälläkertaa...
Jotain pientä. |  Doc_Louis
09.02.2009 15:33:56 (muokattu 09.02.2009 15:36:51) | |
|
Ehkäpä itselläni on korvissa vikaa tai en vaan ole musikaalinen, mutta betty davis on niin mahtavaa funkkia kuin olla ja voi. Kahta ensimmäistä levyä on hehkutettu mutta myös kolmas nasty gal on aivan loistava erityisesti 2 biisiä jotka menevät "samalla" riffillä Dedicated to the press ja shut off the light. | |
Ehkäpä itselläni on korvissa vikaa tai en vaan ole musikaalinen, mutta betty davis on niin mahtavaa funkkia kuin olla ja voi. Kahta ensimmäistä levyä on hehkutettu mutta myös kolmas nasty gal on aivan loistava erityisesti 2 biisiä jotka menevät "samalla" riffillä Dedicated to the press ja shut off the light.
Ei sun korvis kyllä taida mitään vikaa olla. Hyvä, että näilläkin kulmilla joku kuuntelee kunnon musaa.
Jotain pientä. | |
Minulle tämä Betty iski kyllä läpi oikein ryminällä. Aina olen valittanut sitä miten funkista tahtoo puuttua muna, vaan yritetään tehdä astetta rytmikäämpää soulia sisäsiisteillä soundeilla. Bettystä sitten löytyi sitä "turpaanlyöntiä", astetta räkäisemmällä soundilla, minulle asti.
Jotenkin tästä löytyy enemmän jonkinmoista katu-uskottavuutta kun nykyisistä versioista yhteensä.
Onkos kellään suositella muita vastaavia?
"Sanovat että osaisin miksata, mutta kyllä se viina mahtaa olla minun juttu" -Tuntematon miksaaja | sub zero
21.02.2009 16:24:57 (muokattu 21.02.2009 16:27:36) | |
|
Einherjar: Minulle tämä Betty iski kyllä läpi oikein ryminällä. Aina olen valittanut sitä miten funkista tahtoo puuttua muna, vaan yritetään tehdä astetta rytmikäämpää soulia sisäsiisteillä soundeilla. Bettystä sitten löytyi sitä "turpaanlyöntiä", astetta räkäisemmällä soundilla, minulle asti.
no tämä tyylihän oli nimenomaan se, mitä levy-yhtiöt (ja levyjen ostajatkaan) ei halunneet, että ei ole varmaan hirveesti vaihtoehtoja. Black Nastyn "Talking to the People" on osin vähän tätä osastoa (ei kyllä niin potkivaa). Funkadelicia jos et ole vielä kuunnellut, niin niiden betty davisia lähinnä oleva levy on "Standing on the Verge of Getting It On" (tämän levyn "Alice in my Fantasies" on muuten yllättävän rakasta matskua), varsin räkäisesti tuotettu on "Hardcore Jollies", sen jälkeen potkivin on ehkä psykempi "Free Your Mind..." (raidat 2 & 3 etenkin), ehkä myös "Let's Take it to the Stage" sekä "Maggot Brain" voidaan mainita. Tower of Powerin eka levy ("East Bay Grease") on selvästi paskasempi kans soundeiltaan. Mutinyn eka levy tai kokoelma vois kans olla kokeilemisen arvoinen. James Brownilla vois olla jotain, esim biisi "Payback" ei ole ainakaan sliipattua kamaa ja mun mielestä biiseissä tyyliin "Get up, Get into it & Get involved" on aika paskanen meno mut samalla hyvä groove.
Mother's Finest on funk-rock -bändi, jota en ole vielä ehtinyt kuulla.
keväästä on tulossa kuuma, kostea, hikinen - tänä vuonna toimii kikka joka ikinen! | |
Mother's Finest on funk-rock -bändi, jota en ole vielä ehtinyt kuulla.
Myspacen perusteella oli kyllä loistavaa kamaa. Tämä toimi.
Jokunen muukin minulle uusi bändi tuossa tulikin. Pitää ottaa tsekkaukseen nekin.
"Sanovat että osaisin miksata, mutta kyllä se viina mahtaa olla minun juttu" -Tuntematon miksaaja | |
Hop!
Itselleni on täysin sama, mitä genreä Betty Davis edustaa, mutta aina kun valkonaamat ysisointu-r&b -totomasturbaattorit tilittävät "rytmimusiikista", tekisi mieli tehdä heille ns. "nakkikioskin jonot" Betty Davisin keinoin.
Davis on paitsi ultimate soulbitch, joka catfightaa akademiset, kliinit afrokiekuja-houstonit verille, myös rytmimusiikin silkka synonyymitar. Millään muulla ei ole väliä kuin sillä, tuoksuuko anjovis. Kyllä: tämä löyhkää, ja minä hengitän syvään! Davis on naarastiikeri, jonka "Anti Love Song" on kaiken funkin top-3:ssa, vähintään.
Tukholman Södermalmissa sijaitseva eräs levykauppa-kahvila on tajunnut Davisin merkityksen. Levyhyllyt on tietty lajiteltu artistien mukaan, mutta D:n kohdalta löytyy "Betty Jävla Davis"!
Ja ymmärrätte varmaan, että yhden ihmisen (oikea) mielipidehän tämä. Jos haluatte tuntea korvaan nussinnan ihanan tuntemuksen, pankaa kuulokkeet päähän ja Betty Davis lubrikantiksi!
"Ensi kuun alussa minä lähden Puolaan, ja jään sinne, siksi aikaa kun asiat sitä vaativat". | | « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
|
|
