| Aihe: Esituotanto, Dig It? | |
|---|
|
Noniin. Taas on mennyt ilta treeniksellä mutta eipä tarvinnut juuri soittaa. Esituotanto on mielenkiintoinen ja monille ehkä myös hieman hämärä käsite. Vedetään levytettäviä biisejä treeniksellä ja.. Niin- mitäs sitte?
Kertokaahan arvon maisterit, miten te koette esituotannon? Onko sellaista järkeä tehdä ja jos on, niin mitä itse painotatte sessioissa? Treeniksellä vai studiolla? Narulle vai ei? Biisit vaiko saundit vai kenties kummatkin? Tutustumista?
Pistäkääpä kertomuksia ja kommentteja..
Tyhmästä päästä kärsii koko hippi. |  kivi
06.07.2005 23:52:00 | |
|
miten te koette esituotannon? Onko sellaista järkeä tehdä ja jos on, niin mitä itse painotatte sessioissa? Treeniksellä vai studiolla? Narulle vai ei? Biisit vaiko saundit vai kenties kummatkin? Tutustumista?
Puhtaasti rokkibändipohjalta:
Esituotanto on sitä pakollisempaa, mitä kunnianhimoisempaa proggista ollaan tekemässä, mutta kaikille bändeille olis syytä tehdä ainakin seuraavat itsetutkistelut treeneissä:
-Soittakaa biisit ilman laulua, toimiiko? Onko hyvä? Laulu on 60-80% biisistä, ja sen alle saattaa jäädä ihan järkyttäviä mokia, joita vain ei koskaan huomata.
-Soittakaa biisit ilman sooloja, riffejä ym. melodialinjoja, ja ilman kaikkia niitä osia jotka tehdään päälleäänityksenä. Toimiiko? Jokaisen pitää tietää varmuudella mitä tekee pohjia äänittäessä silloin kun livenä & treeneissä vetää sooloa.
-Laulakaa biisit pelkällä kitara- tai pianosäestyksellä. Toimiiko? Mites toi ääntämys? Entäpä stemmat? Nää on asioita, jotka voi vallan hyvin hoitaa kuntoon "omalla ajalla" ennen kuin taksamittari tikittää.
-Rumpali ja klikki. Jos aiotte käyttää klikkiä vedoissa, hoitakaa sellainen rumpalille ainakin kuukautta etukäteen, totuttelua varten, ja katsokaa että sitä kans käytetään ihan joka päivä.
-Keskustelkaa siitä, mikä on tavoite ja kenellä bändissä on ylin päätäntävalta (tuottajan jälkeen).
-Varmistakaa, että kaikki tietävät, mitä ollaan tekemässä, ja luottavat toisiinsa. Sopikaa (ja mahd mukaan treenauttakaa) vierailijat, sopikaa kaikki mikä saattaa sattua toisen kunnialle, olkaa aikuisia.
-Varmistakaa, että kaikilla on kivaa, ja että kaikille riittää palkintoja hyvin tehdystä työstä - so. että jokainen kuuluu levyllä ja voi kutsua sitä edes vähän omakseen. | |
komppaan ylläolevaa. Lausuntaan liittyen, jos bändi vetää englanniksi, tarkistuttakaa myös lauserakenteet lausunnan lisäksi. Paras mittari on joku natiivi... Tai sit joku, joka OIKEESTI tietää. Muuten on aika heikkoa toi ulkomarkkinoille meneminen. Tai mene tiedä, on siellä muutamakin hevihommeli joiden lyriikat on silkkaa skeidaa. Myötähäpeää tunnen kuunnellessani...
"I pushed the gas to the bottom" -Anniina Karjalainen
Siis mit vit? "Painoin kaasu(pullo)n p********n"? No jepjep... |  Locrian
07.07.2005 08:37:20 (muokattu 07.07.2005 11:02:01) | |
|
Kiveltä tulikin jo hyvää vinkkiä, varsinkin jos bändi on itsekseen liikenteessä.
Itse muutamia esareita niin soittajan kuin tuottajankin ominaisuudessa tehneenä voisin heittää vähän omaa kokemusta.
-Demoja varten ei kannata esituotantoa tehdä. Esituotannossa tehdään demo. Turhalla viilaamisella vaan lähtee hommasta maku.
-Vaikka voisittekin tehdä esituotannon itse, miettikää onko se fiksua. Joku toinen ei ole vielä kuullut biisejä miljoonaa kertaa ja saattaa löytää paljonkin korjattavaa.
-Esituotanto tehdään, jotta biiseistä saataisin kaikki potentiaali irti. Jos siis joku asia dumataan paskaksi, ei pidä suuttua. Kas kun se on hyvä asia, että paska kohta löytyi. Luottamus tuottajaan on ensisijaisen tärkeä.
-Nauhoittakaa esituotannossa biiseistä lopullinen demo, jonka perusteella toimitte studiosssa. Kaikki stemmat, fillit,soolot jne. pitää olla eksplisiittisesti tällä demolla. Näin ette päädy tilanteeseen jossa synansoittaja tajuaa ettei ole ikinä miettinyt mitä oikeasti soittaisi siihn c-osaan.
-Tehkää demon yhteydessä klikkiraita. Tämä säästää järjettömän määrän aikaa studiossa.
-Puhukaa mahdollisista lisäyksistä joita haluatte tehdä studiossa, mutta joita ei voi tehdä demolle. Puhukaa myös saundimaailmasta ja muokatkaa lähtösaundeja tuottajan kanssa oikeaan suuntaan. Demolla biisit ovat kuitenkin tärkeintä! Saundeista viis. Niiden toteutus jääköön studioon.
Tyhmästä päästä kärsii koko hippi. | |
Hyviä juttuja täällä puhutaan. Yhden minkä itse lisäisin vielä, niin kannattaa hoitaa siihen samaan aikaan muutama 'treeni-keikka': tuolla ne viimeistään palaset loksahtaa paikalleen, ja synansoittaja tajuaa, miksi se 'uusi' synasoundi ei mahdu joka biisiin ;.).
Monet bändit on kuitenkin mun mielestä kiinni siinä live-soitossa, harvalla on taitoa ja kokemusta olla pelkkä 'studio-bändi', näinollen se esituotanto kannattaa vielä vetää kasaan keikoilla; ja se esituotanto auttaa sitä keikkatilannettakin, kaikki riffit on käyty läpi, jätkät osaa oikeasti stemmat (rumpalikin ;) jne. bändi oikeesti voi keskittyy vaan siihen poseeraamiseen ;-).
God made me funky | |
komppaan ylläolevaa. Lausuntaan liittyen, jos bändi vetää englanniksi, tarkistuttakaa myös lauserakenteet lausunnan lisäksi. Paras mittari on joku natiivi... Tai sit joku, joka OIKEESTI tietää.
Näin on. Muistakaa lisäksi, että vaikka lauserakenteet ja kielioppi olisivat oikein, ja ääntäminenkin olisi kohtuudella kunnossa, laulumelodian pitää tukea sanoitusta niin, että englanninkielisessä tekstissä painotukset ("vahvat" tahdinosat jne.) tulevat myös tekstissä oikeisiin paikkoihin. Tämä on erityisen totta silloin, kun biisintekijä kirjoittaa laulumelodiat, mutta sanat tulevat ulkopuolelta.
Maailman paras mikki ja etuaste ja onnistunein äänitys eivät ole mitään siinä vaiheessa, kun ääntäminen yms. ei ole vielä kondiksessa. Laulumelodioiden viilaaminen sanojen mukaan ei ole mikään häpeä, kuten ei myöskään sanojen muokkaaminen (joskus auttaa, että jollekin lyhyelle yksitavuiselle sanalle, joka tuntuu hieman töksähtävältä, etsii toisen, yksitavuisen synonyymin joka kuitenkin on lausuttaessa hieman pidempi kuin alkuperäinen sana).
"I've re-invented my image so many times that I'm in denial that I was originally an overweight Korean woman." -David Bowie
"Mitä vaikeampi tilanne on, sitä helpommin siitä selviää. Se on asennekysymys." -Ola Elo | |
-Demoja varten ei kannata esituotantoa tehdä. Esituotannossa tehdään demo. Turhalla viilaamisella vaan lähtee hommasta maku.
Tost mie oon vähän eri mieltä. Taitaa nimittäin olla hiukan työskentelytapaan sidonnainen juttu tämä. Ite diggaan sitä, että esituotanto on kiinteä osa sovitusta, eli että puretaan biisi jo tuoreeltaan osiin tuorein korvin ja bändiläiset saavat rauhassa funtsia rakenteista lähtien pikkuhiljaa valmistuvan biisin lopullista muotoa yhdessä ja yksin. Siks mä tykkään tehdä esituotantoja lähes kaikista biiseistä heti ensimmäisten muutamien treenien jälkeen. Mun mielestä biisin muotoutuminen lopulliseen kuosiinsa arreineen on kiva saada aikaan nopeasti ennen kuin kappaletta tottuu soittamaan tietyllä ehkä "väärällä" tavalla. Luotan siihen et maku nimenomaan ei lähde kun se esituotanto tehdään ennen kun biisiä harjoitellaan lopullisessa muodossaan tuhat kertaa.
Mun vinkki esituotantoon on se, että kukaan muusikoista ei tee omaa osuuttaan yliolkaisesti "kun se on vaan esituotanto". Vitun hieno funtsia maailmoja syleileviä stemmoja kun laulu on tempastu vähän sinne päin. Kitaristikin sanoi joskus kun ihmettelin Gibsonin tunkkaista soundia viikko esidemon kitaran äänityksen jälkeen, että "joo ei mulla ollu siinä LesPaulissa ne tonet auki ollenkaan mut mä huomasin sen vasta puolessa välissä ni en viittiny sanoo. Ei kai se tässä viä niin tärkeetä oo."
Niiden komppisoitinosuuksien yhteensovittamisen kannalta onhan se. Jos sen haluaa kuulla esituotantoäänitteeltäkin nimittäin.
Pastilli?
They can't prove whose vomit it was, they don't have the facilities in Scotland Yard. You can't really dust for vomit. | |
Meidän bändillä ei ole missään proggiksessa ollut vielä ulkopuolista tuottajaa, mutta joka kerta ennen studiota on tehty demo viimeisen päälle treeniksellä.
Demoamisen jälkeen alkaa biisien ideat kirkastumaan kunnolla, tässä vaiheessa saattaa vielä huomata että joku soittelee ihan jotain muuta kuin pitäisi :) Demon "analysoinnin" jälkeen voi sitten aloittaa sen armottoman treenisupeaman ennen varsinaista studioreissua.
Demot olen myös koittanut miksata parhaimpani mukaan, tässä vaiheessa on myös hyvä kokeilla miten mahdolliset "studiokikat" toimivat varsinaisella äänitteellä esim. takaperois-kaiut lauluihin, jättiflangeri kitaraan jne. Tällaisten etukäteen visioiminen ja testaaminen etukäteen säästää aikaa "oikeassa" studiossa, kun ei tarvi viime minuuteilla alkaa kokeilemaan "mitenkäs tällainen idea toimisi/mulla olis muuten tosi hurja idea tähän" -osaston juttuja.
Kuten aiemmin joku mainitsi, varsinaista tuotantoa hyödyttää myös suuresti se, jos biisejä on mahdollisuus soittaa keikoilla ennen äänityssessiota.
Esituotanto tarkoittaa mulle myös tilaisuutta päästä harjoittamaan omia äänittäjän taitojani :)
www.supremecourtband.fi | |
Me yleensä äänitetään kaikki biisit mistä valita levybiisit sekä lauluilla, että ilman. Kaikki voi sitten himassa yksin fiilistellä biisejä ja kertoa mikä meni munilleen.
Sitten kun esituotanto on tehty äänitetään kaikki uudelleen ja tehdään homma uusiksi.
Kun kaikki on tyytyväisiä biiseihin, niitä soitetaan parikymmentä kertaa per biisi, jos vielä kaikki on tyytyväisiä ne päätyy levylle, jos joku tässä alkaa valittaa niin biisi menee roskikseen( ts. sitä on mahdoton korjata.) | Locrian
12.07.2005 13:45:35 (muokattu 12.07.2005 13:58:09) | |
|
Taitaa nimittäin olla hiukan työskentelytapaan sidonnainen juttu tämä. Ite diggaan sitä, että esituotanto on kiinteä osa sovitusta, eli että puretaan biisi jo tuoreeltaan osiin tuorein korvin ja bändiläiset saavat rauhassa funtsia rakenteista lähtien pikkuhiljaa valmistuvan biisin lopullista muotoa yhdessä ja yksin.
Yleisesti ottaen vois sanoa että jotkut bändit hyötyvät tuottajasta ja jotkut taasen eivät. Jos teette esituotannon itse ,voitte tietenkin tehdä juuri niinkuin haluatte. Toisaalta, kuka sanoo ettei se arraus mene periaatteessa taaskin ihan puihin... En tarkoita teidän bändiänne vaan yleensä.
Tän hetkisen pumpun kanssa homma menee niin että biisejä tehdään ja soitetaan ja selkeät, itsensä paljastavat "virheet" korjataan treenatessa. Biisien kuitenkin annetaan elää kautta linjan ja keikkoja myöten. Sitten kun ollaan sitä studiota buukkaamassa, päätetään mitkä biisit aiotaan nauhoittaa. Yleensä tämä on aika yksimielistä puuhaa. _Vasta_ sitten lähdetään tekemään esituotantoa.
Esituotannossa nauhoitamme ensin livenä koko biisin. Sen jälkeen saatamme heti muokata rakenteita, basariniskuja, bridgejä jne. Idea on, että keikkojen ja "vapaan" treenisoittamisen kautta jokaisella on omalle instrumentilleen vaihtoehtoisia soinnutuksia, rytmityksiä jne. jotka _vasta_ esituotannossa lyödään lukkoon. Koskapa koemme, että äänen tallentaminen on vakava asia jossa biisin pitää olla evoluutionsa päässä. Usein käy niin, että kun jokaisen soittajan tulkinnasta / repertuaarista on valittu ja sovitettu muiden kanssa parhaat palat, on edessä biisin viimeinen nauhoitus ja uudelleen treenaus tätä nauhaa apuna käyttäen. Sama nauha toimii studiolla muistilappuna ja tukena saundien säätämiselle.
En usko että pystyisin arraamaan kovinkaan usein biisiä _varmasti_ parhaimmilleen ilman aikamoista vatvomista. Se on Mozartin hommia. Tämän takia en myöskään suosittele, varsinkaan kokemattomammille säveltäjä/sovittajille demon tekemistä biisistä liian aikaisessa vaiheessa. Se tappaa helposti luovuuden ja hävittää vaihtoehdot.
Tyhmästä päästä kärsii koko hippi. | |
Esituotannossa nauhoitamme ensin livenä koko biisin. Sen jälkeen saatamme heti muokata rakenteita, basariniskuja, bridgejä jne. Idea on, että keikkojen ja "vapaan" treenisoittamisen kautta jokaisella on omalle instrumentilleen vaihtoehtoisia soinnutuksia, rytmityksiä jne. jotka _vasta_ esituotannossa lyödään lukkoon. Koskapa koemme, että äänen tallentaminen on vakava asia jossa biisin pitää olla evoluutionsa päässä. Usein käy niin, että kun jokaisen soittajan tulkinnasta / repertuaarista on valittu ja sovitettu muiden kanssa parhaat palat, on edessä biisin viimeinen nauhoitus ja uudelleen treenaus tätä nauhaa apuna käyttäen. Sama nauha toimii studiolla muistilappuna ja tukena saundien säätämiselle.
Jep, pistän nimeni alle ihan täysin. Noin mäkin mieluiten tekisin. Tosi hyvin selvitetty toi muuten. Käytännössä me tehdään vähän eri lailla toi, koska ei jaksa roudata/ pitäis lainailla äänityskalustoa ja mikittää jne. Eli soitan itte lähes kaikki pohjat himassa sen mukaan mitä treeninauhalle on tallentunu. Rummut ja kiipparit tietty midinä. Treeninauhat tehdään huolella ja mä pyrin niistä apinoimaan kaiken mahdollisen, joskus tuon niihin omia ideoitanikin. Myönnän, ei se tietenkään oo sama asia, mut näin nyt tässä päntissä. Päälaulut tulee solisti toki vetäseen.
Midillä tekemisessä on etunsa, kun niitä musiikillisia ideoita voi meleko helposti lennosta testailla koko muun matskun päälle. Tokikin onhan se musa useimmiten jo tosi pitkälle arrattua ennen esaria, mut aina se biisin sovitus siitä jotenkin muuttuu, usein vielä eri syistä.
Parhautta esarissa musta on se kuinka siitä kuulee sen jos jotain ei kuule. Eli jos soitin/laulu-sovitukset menee keskenään puuroksi tai muuten hukkaa ideansa. Noita kun ei välttämättä kuule treeniksen monitoroinnilla tulpat päässä
En usko että pystyisin arraamaan kovinkaan usein biisiä _varmasti_ parhaimmilleen ilman aikamoista vatvomista. Se on Mozartin hommia. Tämän takia en myöskään suosittele, varsinkaan kokemattomammille säveltäjä/sovittajille demon tekemistä biisistä liian aikaisessa vaiheessa. Se tappaa helposti luovuuden ja hävittää vaihtoehdot.
Joo, myönnetään. Tossa on pahin downside. Menemättä yksityiskohtiin aikainen esituotanto tuntuu vaan olevan omalle orkalle se pitkälti oikia ratkaisu. Esarilla yritän hakee meidän musan tekemiseen semmosta hyvää balanssia tarkan etukäteissuunnittelun ja intuition välille. Tää pitää paikkansa oikeestaan niin treenien, keikkojen kuin studionkin suhteen, mut eri asioissa/painotuksin.
Pastilli?
They can't prove whose vomit it was, they don't have the facilities in Scotland Yard. You can't really dust for vomit. | |
Onhan se huomattavasti helpompi lähteä studioon ku esituotanto on hanskassa. Monilla on taipumusta soittaa treeneissä aivan liian lujalla. Tästä johtuen pasarilinjat hukkuu monesti muun mökän alle. Sitten ku mennään studioon, niin joudutaan opettelemaan uudestaan. Jos biisien peruslinjat ei oo hallussa tai tiedossa, niin studiosessiosta voi tulla aika helvettiä. Esituotanto selkeyttää soittajille kokonaisuutta. Ei tuu sitten studiossa sen kaltaisia tilanteita, että tyypit ihmettelee miten se biisi oikeesti meneekään. Nuorilla pändeillä on monesti väärä käsitys studiotyöskentelystä ja soundeista. Monesti luulevat että miksaaja/tuottaja/äänittäjä hoitaa koko paskan. Esituotanto kiinteyttää orkesterin yhteen/yksin soittamista. Suosittelen varsinkin, jos ollaan ekaa kertaa menossa tekemään lättyä.
Studiossa aika eri tilanne ku treeneissä. | |
Noniinku musta se just ei oo niin kauhean eri asia stutiossa ja reeneissä. Volumeasia kun ei olleskaan yksiselitteisesti kuvaa ongelmaa "perus"treenikämpän monitoroinnin suhteen. Se miten ne jutut kuuluu kämpällä oman stygen vieressä/vastapäätä soittokaverin ämyriä saattaa antaa vaan haljun kuvan soivasta todellisuudesta. Siksipä esim. kb/urku -osasto pitää ainakin mun kuulla äänitettynä ja miksattuna johonkin kuosiin kaiken maailman stereopanneineen ym:neen, silloin kun tuleepi tarkka paikka. Treenit on kuitenki olemassa kaikkea musiikin esittämistä varten, oli se sit säilykkeeksi tai liveksi tarkoitettu. Se mikä toimii soundillisesti arrin puolesta livenä toimii aika salettiin myös narulta. IMHO anyway.
Pastilli?
They can't prove whose vomit it was, they don't have the facilities in Scotland Yard. You can't really dust for vomit. |  Feggy
31.07.2005 10:55:15 (muokattu 31.07.2005 10:59:26) | |
|
Komppaan Kiveä, mutta painotan vielä sitä, että jos lauletaan englanniksi, ranskaksi, saksaksi jne., on syytä tutkia tarkkaan ääntämysasioista. Usein levyttäneissäkin bändeissä toimii kaikki muu paitsi ääntämys. Ainakin mulle kömpelö englanninkieli tökkii niin paljon, että muuten hyvästä esityksestä menee maku.
-Demoja varten ei kannata esituotantoa tehdä. Esituotannossa tehdään demo. Turhalla viilaamisella vaan lähtee hommasta maku.
Eri mieltä. Väitänpä, että demoarvostelijan jättimäisessä kasasta erottuu helpommin ne, joista huomaan viimeistellyn ja harkitun jäljen. Ennen oli ehkä toisin, nykyään tekemisen taso on noussut huomattavasti.
Less is more. | |
Eri mieltä. Väitänpä, että demoarvostelijan jättimäisessä kasasta erottuu helpommin ne, joista huomaan viimeistellyn ja harkitun jäljen. Ennen oli ehkä toisin, nykyään tekemisen taso on noussut huomattavasti.
Erittäin totta. Tulee mieleen ystäväpiirin yhtye, joka julkaisi itse äänitetyn ja tuotetun omakustanne-cd:n vuonna 1997, jolloin tuollaiset jutut eivät vielä olleet niin tavallisia kuin nykyään, ja yli kymmenen kappaleen painoksen tekeminen merkitsi jo ihan "oikean" cd-valmistamon kanssa asiointia Käytössä oli kohtuullisen hyvä kalusto, mm. digitaalikasiraituri, mutta äänitystaito ei ollut yhtä korkealla tasolla, ja sekin mitä oli, jäi ilmeisesti osin käyttämättä hienon tallentimen hämärtämän mielen johdosta.
Olin kuullut biisejä aikaisemmin ja vilpittömästi diggaillut niiden meininkiä: arkiabsurdeja sanoituksia, reipasta riffirockia. Muutama todella riemastuttavan kipeä laulu (voiko teos nimeltä "Putkisierain" olla muuta kuin kipeä? 8-). Biisit olivat asiaa levylläkin, ja soittokin toimi, JOS sitä onnistui kuulemaan: ensimmäiseksi levyn soundimaailmasta nimittäin jää mieleen kaikkialle tunkeva maattoluupin aiheuttama hurina. Muu soundimaailma oli yhtä kohisevaa tumppua.
Kieltäydyin arvioimaista valmista tuotetta Rumbaan, koska kerran kyse oli kavereista. Levy pyöri toimituksen hyllyssä toista kuukautta, ennen kuin se saatiin lykättyä jollekulle, jonka nimi taisi olla Roinila... ja joka antoi levylle arvosanaksi 2/10. Bändiä kututti aiheellisesti, minua kututti, ja tuskin sillä Roinilallakaan kivaa oli.
Mikä kaikki olisi voitu välttää MIETTIMÄLLÄ vähän ennen sitä äänittämistä. Eli tekemällä esituotantoa.
- Mitä on biljoona mikrofonia?
- ???
- Yksi megafoni. | |
Erittäin totta. Tulee mieleen ystäväpiirin yhtye, joka julkaisi itse äänitetyn ja tuotetun omakustanne-cd:n vuonna 1997, jolloin tuollaiset jutut eivät vielä olleet niin tavallisia kuin nykyään, ja yli kymmenen kappaleen painoksen tekeminen merkitsi jo ihan "oikean" cd-valmistamon kanssa asiointia Käytössä oli kohtuullisen hyvä kalusto, mm. digitaalikasiraituri, mutta äänitystaito ei ollut yhtä korkealla tasolla, ja sekin mitä oli, jäi ilmeisesti osin käyttämättä hienon tallentimen hämärtämän mielen johdosta.
Olin kuullut biisejä aikaisemmin ja vilpittömästi diggaillut niiden meininkiä: arkiabsurdeja sanoituksia, reipasta riffirockia. Muutama todella riemastuttavan kipeä laulu (voiko teos nimeltä "Putkisierain" olla muuta kuin kipeä? 8-). Biisit olivat asiaa levylläkin, ja soittokin toimi, JOS sitä onnistui kuulemaan: ensimmäiseksi levyn soundimaailmasta nimittäin jää mieleen kaikkialle tunkeva maattoluupin aiheuttama hurina. Muu soundimaailma oli yhtä kohisevaa tumppua.
Kieltäydyin arvioimaista valmista tuotetta Rumbaan, koska kerran kyse oli kavereista. Levy pyöri toimituksen hyllyssä toista kuukautta, ennen kuin se saatiin lykättyä jollekulle, jonka nimi taisi olla Roinila... ja joka antoi levylle arvosanaksi 2/10. Bändiä kututti aiheellisesti, minua kututti, ja tuskin sillä Roinilallakaan kivaa oli.
Mikä kaikki olisi voitu välttää MIETTIMÄLLÄ vähän ennen sitä äänittämistä. Eli tekemällä esituotantoa.
No huhhuh. Ei muistikuvaa, mutta saattaa olla mahdollista, että mielipiteeseen vaikutti muukin kuin äänityksen laatu ;)
Less is more. | |
Asiasta kolmanteentoista.
Meitin ryhmän tuttu, varsin kokenut ja vaativa esituottajaehdokas tarvitsee kuullakseen musiikkiamme. Mikä on paras tapa antaa sitä hänelle? Kutsua keikalle tai treenikämpälle, antaa treenidokumentti vai tehdä erikseen häntä varten jonkin verran jo hiottu demo? | kivi
06.12.2006 19:08:32 | |
|
Asiasta kolmanteentoista.
Meitin ryhmän tuttu, varsin kokenut ja vaativa esituottajaehdokas tarvitsee kuullakseen musiikkiamme. Mikä on paras tapa antaa sitä hänelle? Kutsua keikalle tai treenikämpälle, antaa treenidokumentti vai tehdä erikseen häntä varten jonkin verran jo hiottu demo?
Kutsua treenikämpälle ja sen jälkeen vielä keikalle. Ei mitään tallenteita.
Tai toisinpäin: keikalle ja treenikämpille. Jos kaveri on suolansa arvoinen, hän tekee biiseistä muistiinpanot ja soitattaa niistä teillä saman tien tarkennuksia. | |
Näin on. Muistakaa lisäksi, että vaikka lauserakenteet ja kielioppi olisivat oikein, ja ääntäminenkin olisi kohtuudella kunnossa, laulumelodian pitää tukea sanoitusta niin, että englanninkielisessä tekstissä painotukset ("vahvat" tahdinosat jne.) tulevat myös tekstissä oikeisiin paikkoihin. Tämä on erityisen totta silloin, kun biisintekijä kirjoittaa laulumelodiat, mutta sanat tulevat ulkopuolelta.
Hmh... Säännöt on tehty rikottaviksi, eritoten kun tehdään jotain luovempaa kamaa kuten esimerkiksi vaikka musaa ja siihen tekstejä. Mä oon monesti yrittäny välttää sitä että mennään teksteissä "sääntöjen" mukaan.
Komppaan Kiveä, mutta painotan vielä sitä, että jos lauletaan englanniksi, ranskaksi, saksaksi jne., on syytä tutkia tarkkaan ääntämysasioista. Usein levyttäneissäkin bändeissä toimii kaikki muu paitsi ääntämys. Ainakin mulle kömpelö englanninkieli tökkii niin paljon, että muuten hyvästä esityksestä menee maku.
Mä en ymmärrä tätä suomalaisten vauhkoomista englannista. Kaiken pitää olla just kieliopillisesti oikein ja täysin oikein äännetty. Ei ne englantilaisetkaan täysin samalla tavalla lausu, tai jenkitkään. Ja äidinkielenään englantia puhuvia harvemmin häiritsee jos joku lausuu vähän härmäksi niiden kieltä. Ne kun ovat aika varmasti tottuneet siihen että porukka puhuu vähän miten sattuu.
Vaikka kyllähän sitä paremmin lausuttua enkslantia kuuntelee ihan mieluusti, totta. Loafers Nurmi = Viikset Play that damn thing! |  kimurantti1
06.12.2006 23:05:35 (muokattu 06.12.2006 23:23:13) | |
|
Mä en ymmärrä tätä suomalaisten vauhkoomista englannista. Kaiken pitää olla just kieliopillisesti oikein ja täysin oikein äännetty. Ei ne englantilaisetkaan täysin samalla tavalla lausu, tai jenkitkään.
Suomessa on niin hyvä peruskoulujärjestelmä ja opetuksen taso, että monet pitemmälle opiskelleet osaavat englannin kieliopin varmasti paremmin kuin natiivipuhujat. Kuitenkin ne virheet, joita suomalainen (tai muut ei-natiivipuhujat) tekevät, eivät ole samoja tai samanlaisia virheitä kuin ne, joita natiivipuhujat tekevät. Juurikin tämän takia on hyvä tarkistuttaa sanoitukset natiivipuhujalla.
Toinen asia josta ei-natiivipuhuja ei voi olla varma, on ylimääräiset merkitykset, joita tietty sanavalinta tai lauserakenne aiheuttaa. Varsinkin kun joku ei-natiivipuhuja tekee sanoituksia (tai ylipäätään puhuu) vieraalla kielellä, moneen kertaan törmää lauseisiin tai sanontoihin, jotka ovat kieliopillisesti periaatteessa aivan oikein, mutta kukaan natiivipuhuja ei oikeasti puhu niin - käytä sellaisia sanontoja ikinä.
Periaatteessa ihan ymmärrettävä, mutta "väärä" sanajärjestys voi helposti antaa lauseelle esim. runollisen sävyn, joka saattaa aiheuttaa naurun tirskahduksia natiivipuhujalle, jos asia jota yritetään sanoa, tai yhteys jossa se sanotaan, ei oikein natsaa. Siis lausahdus, jonka Legolas Rivendellin parvekkeella seisoessaan voisi sanoa, muttei kukaan 2000-luvulla elävä henkilö. :-)
Ja äidinkielenään englantia puhuvia harvemmin häiritsee jos joku lausuu vähän härmäksi niiden kieltä. Ne kun ovat aika varmasti tottuneet siihen että porukka puhuu vähän miten sattuu.
Tottakai natiivipuhujat ovat tottuneet siihen, että ulkomaalaiset puhuvat ja ääntävät vähän miten sattuu. Kuitenkin puhuminen ja laulaminen on eri asia. Mä en siis voi allekirjoittaa tuota. Kyllä mun korvaani pisti, kun kuulin Idolsissa Agnesin laulamassa suomeksi. Mä en syytä siitä sitä mimmiä, mutta musta se kuulosti tosi kornilta, varsinkin kohdissa, joissa sanoituksissa piti olla jotain vakavaakin asiaa. Mä voin aivan hyvin kuvitella miltä englantia äidinkielenään puhuvista tuntuu, kun kuulevat vaikka sitä meille tuttua finglishia laulettuna. Mä myös tunnen muutamankin englantia äidinkielenään puhuvan henkilön, ja ainakin he ovat olleet asiasta samaa mieltä kanssani. | | « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
|
|
