Muusikoiden.net
24.10.2017
 

Tuottaminen ja sovittaminen »

Keskustelualueet | Lisää kirjoitus aiheeseen | HakuSäännöt & Ohjeet | FAQ | Kirjaudu sisään | Rekisteröidy

Aihe: Muutama ajatus (ja kysymys) sovittamisesta/tuottamisesta bändiss
1
cosmob83
05.04.2006 01:26:56
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Kirjoittelen tätä siitä lähtökohdasta että olen bändin jäsen, en yksin asioista päättävä diktaattori tuottaja vaan kitaristi jonka hommiin nauhotusten miksaaminen (ja jossakinmäärin sovittaminen) kuuluu.
 
Itse olen tullut siihen tulokseen että soitti minkälaista marginaali musiikkia tahansa on musiikissa oltava koukkuja ja ylipäätänsä musiikin tulee tarjota jonkinlaista tarttumapintaa kuulijoille. Se minkälaisesta tarttumapinnasta on kyse liittyy lähinn genreen. Huomasin kuitenkin bändin kanssa tämmöisen seikan että (soitamme ei niin mainstream musaa.) koukkujen tai "tarttuvien kertsien" mainitseminen aihettaa paikoiteillen perimusiikko reaktion elikkä että olisi paha juttu. Mikäli sinänsä mielenkiintoista että kaikki haluaa tehdä hyviä biisejä, mutta kaupallisuus, koukut tai yms yms tuntuu olevan kova kirosana. Oletteko törmänneet vastaaviin ongelmiin oman bändinne kanssa? Tämä on nimittäin siinämielessä piinaavan typerä kysymys, että se tarttumapinta on kuitenkin elinehto bändille että saadaan jengi kuuntelemaan musaa. Oletteko miten ratkaisseet kohdallanne ongelman?
 
Toinen ajatukseni/kysymykseni liittyy sovittamiseen. Itselläni on tämmöinen ajatusmaailma ollut että sovituksella voi hyvänkin biisin ryssiä täydellisesti mutta fiksulla sovituksella voi keskinkertaisemmankin biisin saada kuullostaa perin mielenkiintoiselta ja vähintäänkin "myyvältä" (enkä tässä yhteydessä tarkoita listahitti myyvää vaan musiikkia joka saa keskiverto ihmisen kuuntelemaan enemmänkin kuin 15 sekuntia biisistä). Oletteko mitä mieltä asiasta? Toki siitä nyt sitten voidaan keskustella että missä menee sovittamisen ja säveltämisen raja. Omalla kohdalla se menee siinä että lead melodia on se mikä on, ja kaikkea muuta minä voinkin sitten venkslata. Eli stemmojen lisääminen, soittimien lisääminen yms on mielestäni ok.
 
Kolmas kysymykseni koskee soundeja. Miten koette että vintage/retro soundit vaikuttavat keskiverto kuulijaan? Koetteko että nämä soundit rajaa automaattisesti pois tietyn kuulijakunnan? Nyt tässävaiheessa jättäsin kyllä tylysti alle kaksikymppiset kuuntelijat pois rajatakseni mtv nuorison mäkeen (syyttäkää minua vain ikärasismista ja lokeroimisesta). Lähinnä tarkoitan tällä niitä "keskiverto kuuntelijoita" jotka ovat kuunnelleet muutakin musiikkia kuin sen tällähetkellä listoilla pyörivän viimeiseen saakka hinkatun soundin, mutta en kuitenkaan minkään tietyn genren suurkuluttajaa.
 
Viimeinen kysymykseni (ja ehdottomasti järjettömin näistä): Miten kuulostaa siltä että musiikkia ei ole "tuotettu" vaan että se kuullostaa mahd. naturel? Tämänkin voi tulkita miljoonalla tavalla, mutta kertokaa toki mielipiteitänne.
 
kivi
05.04.2006 07:55:33 (muokattu 05.04.2006 07:57:08)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

koukkujen tai "tarttuvien kertsien" mainitseminen aihettaa paikoiteillen perimusiikko reaktion elikkä että olisi paha juttu. Mikäli sinänsä mielenkiintoista että kaikki haluaa tehdä hyviä biisejä, mutta kaupallisuus, koukut tai yms yms tuntuu olevan kova kirosana. Oletteko törmänneet vastaaviin ongelmiin oman bändinne kanssa?
 
Olen toki, ja niin varmaan jokainen joka hommaa vakavammin tekee.
 
On samalla kertaa äärimmäisen turhauttavaa ja ehkä hyvinkin tarpeellista, että orkesterissa on ainakin alkuvaiheessa "genrepoliiseja", eli tällaisia rajoittimia joille ei tunnu kelpaavan mikään muusta musiikinlajista kähvelletty koukku ;-) - he säilyttävät bändin uskottavuuden sen "oman" yleisön keskuudessa.
 
Hankalaa ja rasittavaa taas on, että siinä tylytyksessä voi luovemmalta biisinikkarilta mennä maku hommaan, kun pitää koko ajan työskennellä vain noin 40% teholla, vaikka osaisi muuten tehdä vaikka mitä. Tätä voi tietysti kiertää pyrkimällä kehittymään aivan uudenlaisissa jutuissa, sellaisissa joita ei ole muissa populaarigenreissä sillä hetkellä pinnalla.
 
Parhaassa tapauksessa pystytään hommaa lähestymään koko bändinä musiikin historian kautta (esimerkiksi eräs taannoinen kitarapop-bändini sai alkunsa siitä, että ydintrio - rumpali, basisti ja mä - kuuntelimme yhden vuoden (olisko ollut 1987-88?) lähes yksistään Phil Spectorin tuottamia naislaulajia, ja yritimme toisintaa saman rokkikitaran keinoin.
 
Lohdullista on tietää, että parhaassa tapauksessa jos bändistä kehittyy kyllin yhtenäinen, se pystyy muokkaamaan minkä tahansa idean näköisekseen automaattisesti. Siinä vaiheessa on biisintekijällä ja sovittajalla hauskaa - voi tuoda niin 20-luvun jatsia kuin stadionrokkia kehiin, ja kaikki toimii.
:-D
 
Toinen ajatukseni/kysymykseni liittyy sovittamiseen. Itselläni on tämmöinen ajatusmaailma ollut että sovituksella voi hyvänkin biisin ryssiä täydellisesti mutta fiksulla sovituksella voi keskinkertaisemmankin biisin saada kuullostaa perin mielenkiintoiselta ja vähintäänkin "myyvältä" (enkä tässä yhteydessä tarkoita listahitti myyvää vaan musiikkia joka saa keskiverto ihmisen kuuntelemaan enemmänkin kuin 15 sekuntia biisistä). Oletteko mitä mieltä asiasta? Toki siitä nyt sitten voidaan keskustella että missä menee sovittamisen ja säveltämisen raja. Omalla kohdalla se menee siinä että lead melodia on se mikä on, ja kaikkea muuta minä voinkin sitten venkslata. Eli stemmojen lisääminen, soittimien lisääminen yms on mielestäni ok.
 
Aivan kaikki on ok, kun se palvelee kokonaisuutta. Myös lead-melodian ja kappaleen rakenteen muutteleminen. Millään muulla ei ole väliä, kunhan kappaleesta tulee hyvä ja tekijöidensä näköinen. Paino tuolla viimeisellä kohdalla - on aivan sama, kuinka hienoja juttuja olisit hommaan saanut upotettua, jos ne a) eivät ole bändin näköisiä, b) vievät huomion jostakin muusta kappaleen sisällä - pois vain.
 
Kolmas kysymykseni koskee soundeja. Miten koette että vintage/retro soundit vaikuttavat keskiverto kuulijaan? Koetteko että nämä soundit rajaa automaattisesti pois tietyn kuulijakunnan? Nyt tässävaiheessa jättäsin kyllä tylysti alle kaksikymppiset kuuntelijat pois rajatakseni mtv nuorison mäkeen (syyttäkää minua vain ikärasismista ja lokeroimisesta). Lähinnä tarkoitan tällä niitä "keskiverto kuuntelijoita" jotka ovat kuunnelleet muutakin musiikkia kuin sen tällähetkellä listoilla pyörivän viimeiseen saakka hinkatun soundin, mutta en kuitenkaan minkään tietyn genren suurkuluttajaa.
 
Mitä mahdat tarkoittaa?
 
Jos kuuntelet modernimpaa musiikkia, voit havaita ettei siellä muuta olekaan kuin vintage/retrosoundeja, ero on vain niiden järjestelyssä.
 
Monta kertaa on saanut ajaa nykyaikaista soundia vielä lopuksi Vox AC30:n tai vaikka Roland Space Echon kautta, että se kuulostaisi modernilta
:-D
 
Viimeinen kysymykseni (ja ehdottomasti järjettömin näistä): Miten kuulostaa siltä että musiikkia ei ole "tuotettu" vaan että se kuullostaa mahd. naturel? Tämänkin voi tulkita miljoonalla tavalla, mutta kertokaa toki mielipiteitänne.
 
Siten kuulostaa, että pohjat äänitetään livenä eikä lähdetäkään hakemaan päällesoittotarkkuutta esim bassoon tai komppikitaraan, vaan jätetään ne rauhassa hiukan ulos taimista.
 
Myös hiljainen äänitysvolyymi auttaa. Jo senkin vuoksi, että vuodot kuuluvat asiaan.
 
Mun viisi penniäni, lisää kahvia:-)
 
Kätyrien 2. helmikuuta ilmestyvän levyn studiopäiväkirja on nyt netissä! Lue ja hämmenny!
Siirry studiopäiväkirjaan.
milcoin
05.04.2006 08:36:09
Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Itse olen tullut siihen tulokseen että soitti minkälaista marginaali musiikkia tahansa on musiikissa oltava koukkuja ja ylipäätänsä musiikin tulee tarjota jonkinlaista tarttumapintaa kuulijoille. Se minkälaisesta tarttumapinnasta on kyse liittyy lähinn genreen. Huomasin kuitenkin bändin kanssa tämmöisen seikan että (soitamme ei niin mainstream musaa.) koukkujen tai "tarttuvien kertsien" mainitseminen aihettaa paikoiteillen perimusiikko reaktion elikkä että olisi paha juttu. Mikäli sinänsä mielenkiintoista että kaikki haluaa tehdä hyviä biisejä, mutta kaupallisuus, koukut tai yms yms tuntuu olevan kova kirosana. Oletteko törmänneet vastaaviin ongelmiin oman bändinne kanssa? Tämä on nimittäin siinämielessä piinaavan typerä kysymys, että se tarttumapinta on kuitenkin elinehto bändille että saadaan jengi kuuntelemaan musaa. Oletteko miten ratkaisseet kohdallanne ongelman?
 
Monesti noi jutut tulee ajan kanssa. Kun on soittanut 5:ssä bändissä alkaa huomaamaan mikä toimii ja mikä ei. Toiset taas ei koskaa hiffaa sitä ja siirtyykin sitten muihin hommiin.
 
Toinen ajatukseni/kysymykseni liittyy sovittamiseen. Itselläni on tämmöinen ajatusmaailma ollut että sovituksella voi hyvänkin biisin ryssiä täydellisesti mutta fiksulla sovituksella voi keskinkertaisemmankin biisin saada kuullostaa perin mielenkiintoiselta ja vähintäänkin "myyvältä" (enkä tässä yhteydessä tarkoita listahitti myyvää vaan musiikkia joka saa keskiverto ihmisen kuuntelemaan enemmänkin kuin 15 sekuntia biisistä). Oletteko mitä mieltä asiasta? Toki siitä nyt sitten voidaan keskustella että missä menee sovittamisen ja säveltämisen raja. Omalla kohdalla se menee siinä että lead melodia on se mikä on, ja kaikkea muuta minä voinkin sitten venkslata. Eli stemmojen lisääminen, soittimien lisääminen yms on mielestäni ok.
 
Komppaan Kiveä tässä. Kannattaa muistaa että biisin sovitusta rakennetaan kuin taloa; perustus ensin, sitten kaikki muu. Eli basarikuviot, kompit, bassokuviot, kitarasointukäännökset, laulumelodiat ja muut ensin kuntoon ennenkuin aletaan lisäilemään jotain uusia juttuja.
 
Tuottaessa mä joskus riisun biisin ihan rämpyti-sointuihin jotta saa sen vahvan perustan jolle rakentaa. Siihen sitten lisäillään niitä "bändin juttuja" niin että se tukee sitä biisiä ja sävellystä. Monesti lopullinen sovitus on aika samanlainen kuin alkuperäinen mutta erona se että perustus on kunnolla tehty.
 
Toinen asia mikä kannattaa muistaa on soittajien rajoitukset. Eli kaikki rumpalit ei osaa soittaa haamuiskuja tai 8-komppia joten ne laitetaan soittamaan jotain sellasta mikä kuullostaa hyvältä. Tämä koskee myös, kitaristeja ja ennen kaikkea laulajia. Laulajien kanssa se on vaan niin moniulotteista. Pääasia että mikään ei kuullosta väkinäiseltä. Niinku Kivi sanoikin jo.
 
Kolmas kysymykseni koskee soundeja. Miten koette että vintage/retro soundit vaikuttavat keskiverto kuulijaan? Koetteko että nämä soundit rajaa automaattisesti pois tietyn kuulijakunnan? Nyt tässävaiheessa jättäsin kyllä tylysti alle kaksikymppiset kuuntelijat pois rajatakseni mtv nuorison mäkeen (syyttäkää minua vain ikärasismista ja lokeroimisesta). Lähinnä tarkoitan tällä niitä "keskiverto kuuntelijoita" jotka ovat kuunnelleet muutakin musiikkia kuin sen tällähetkellä listoilla pyörivän viimeiseen saakka hinkatun soundin, mutta en kuitenkaan minkään tietyn genren suurkuluttajaa.
 
Retro on mainstreamia. Paitsi suomessa. Täällä 5:n markan synkistely-metalli-pop on kova juttu. Hyi.
 
Viimeinen kysymykseni (ja ehdottomasti järjettömin näistä): Miten kuulostaa siltä että musiikkia ei ole "tuotettu" vaan että se kuullostaa mahd. naturel? Tämänkin voi tulkita miljoonalla tavalla, mutta kertokaa toki mielipiteitänne.
 
Tuotanto ei saa tulla kuulijan ja biisin väliin. Siinä nyrkkisääntö.
 
"Modulaatiot...mä inhoon niitä...kyllä sävellajista toiseen pääsee muullakin tavalla"
kivi
05.04.2006 08:47:25
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Retro on mainstreamia. Paitsi suomessa. Täällä 5:n markan synkistely-metalli-pop on kova juttu. Hyi.
 
Retroahan sekin on. Kasariretroa:-)
 
Tuotanto ei saa tulla kuulijan ja biisin väliin. Siinä nyrkkisääntö.
 
Hyvin sanottu siellä konsolin takana. Totta; kaikki mitä biisin eteen tehdään, pitää olla loogista. Jopa luova hulluus - sillä on aikansa ja paikkansa, eikä oo mitenkään hassua kirjoittaa biisin lappuihin "seuraavan 16 tahdin aikana menemme kukin tahollamme banaaneiksi E-mollissa".
:-D
 
Kätyrien 2. helmikuuta ilmestyvän levyn studiopäiväkirja on nyt netissä! Lue ja hämmenny!
Siirry studiopäiväkirjaan.
Notefix
05.04.2006 09:37:36
Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Retro on mainstreamia.

Nojaa...ehkä se oli sitä muutama vuosi sitten. Nyt on meininki niin pirstoutunutta että vaikea sanoa mikä on enää mainstreamia.

Sinänsä mä en diggaa yhtään siitä ajattelusta että mennään koko ajan johonkin historialliseen aikaan ja soundiin. Siis tää 70's back, Kasari tulee, uusgrunge...kaikki noi on nähty ja oikeesti mitään ei saada takasin.

Sinänsä toi 2 markan suomimetallisoundi tuntuu olevan ihan hyvässä huudossa tuolla maailmalla. Monet sanovat että älkää siellä Suomessa yrittäkö tehdä amerikkaa, tai edes ruotsia, ne tekee sen kuitenkin paremmin...vaan tehdää sitä sitä suomigoottimetallia, se erottuu.
 
Mr. Muzak: "ku Note soittaa ni kaikki kuulostaa Whitney Houstonilta"
varakeef
05.04.2006 10:23:21
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Kannattaa muistaa että biisin sovitusta rakennetaan kuin taloa; perustus ensin, sitten kaikki muu. Eli basarikuviot, kompit, bassokuviot, kitarasointukäännökset, laulumelodiat ja muut ensin kuntoon ennenkuin aletaan lisäilemään jotain uusia juttuja.
 
Paitsi että biisin sovituksen voi rakentaa ihan missä järjestyksessä tahansa, talo taas on ihan oikeasti syytä pystyttää perustalle. Sen sijaan biisin sovituksellisena ja jopa sävellyksellisenä lähtökohtana voi olla koukku tai itse asiassa ihan mikä tahansa elementti.
 
Ja jos nyt nimenomaisesti halutaan tehdä joku rakennustekninen analogia, niin minusta kappaleen perustuksena on se kappale itsessään - melodia, sen rytmi, sanat, niiden yhteispeli. Kaiken tulisi palvella tätä.
 
Ja sitten on vielä säveltäjän tahto. Jos esimerkiksi ainoana vaatimuksena on, että "pitää olla merellistä tunnelmaa ja pitää saada merimieshaitari biisiin tunnelmaa korostamaan", niin silloin biisi sovitetaan laulun ja haitarin varaan - mahdolliset bassot ja basarit pistetään sopimaan tähän lähtökohtaan.
 
"Käytös siivo ja hillitty sopii lehmälle" - Laura Latvala
M.i.k.key
05.04.2006 10:28:05
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Monet sanovat että älkää siellä Suomessa yrittäkö tehdä amerikkaa, tai edes ruotsia, ne tekee sen kuitenkin paremmin...vaan tehdää sitä sitä suomigoottimetallia, se erottuu.
 
No voi harmi, just tuota goottimetallia kun en osaa/halua osata tehdä :)
 
Möllisty!
Notefix
05.04.2006 10:52:48
Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

No voi harmi, just tuota goottimetallia kun en osaa/halua osata tehdä :)

Hoho, kohta voi sanoa että melkein kaikkia mahdollista on tullu tehtyä, paitsi huttua. Tosin, sulla on sekin nykyään hallussa :)
 
Mr. Muzak: "ku Note soittaa ni kaikki kuulostaa Whitney Houstonilta"
Juntunen
05.04.2006 12:06:06 (muokattu 05.04.2006 12:07:37)
Kotisivu       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Kirjoittelen tätä siitä lähtökohdasta että olen bändin jäsen, en yksin asioista päättävä diktaattori tuottaja vaan kitaristi jonka hommiin nauhotusten miksaaminen (ja jossakinmäärin sovittaminen) kuuluu.
 
Täysin samat lähtökohdat. =)
 
Itse olen tullut siihen tulokseen että soitti minkälaista marginaali musiikkia tahansa on musiikissa oltava koukkuja ja ylipäätänsä musiikin tulee tarjota jonkinlaista tarttumapintaa kuulijoille. Se minkälaisesta tarttumapinnasta on kyse liittyy lähinn genreen. Huomasin kuitenkin bändin kanssa tämmöisen seikan että (soitamme ei niin mainstream musaa.) koukkujen tai "tarttuvien kertsien" mainitseminen aihettaa paikoiteillen perimusiikko reaktion elikkä että olisi paha juttu. Mikäli sinänsä mielenkiintoista että kaikki haluaa tehdä hyviä biisejä, mutta kaupallisuus, koukut tai yms yms tuntuu olevan kova kirosana. Oletteko törmänneet vastaaviin ongelmiin oman bändinne kanssa? Tämä on nimittäin siinämielessä piinaavan typerä kysymys, että se tarttumapinta on kuitenkin elinehto bändille että saadaan jengi kuuntelemaan musaa. Oletteko miten ratkaisseet kohdallanne ongelman?
 
Olen törmännyt. Itsekin soitan bändissä, joka ei ainakaan myönnä tekevänsä aivan perusrokkia. Vaikutteita tongitaan millon ennen niin vihaamastani nyky-r'n'b:stä, milloin Nirvanalta. Olemme hakeneet niitä tarttumapintoja ja koukkuja sillä periaatteella, että jospa ne jutut korostuvat kun niitä viljellään vähän vähemmän. Eli EI niinkuin nyt Suomessa on muotia tehdä tätä hevi/gootti/glamrock/whatever-särökitaraiskelmää, jossa jokainen biisi tuntuu olevan kaunis, melodinen, ihana, hitti, radioveto ja samalla meikän mittapuussa kerran kuunneltava. Jotenkin niitä koukkuja pitää mun mielestä viljellä sillai tosi varovasti.
 
Toinen ajatukseni/kysymykseni liittyy sovittamiseen. Itselläni on tämmöinen ajatusmaailma ollut että sovituksella voi hyvänkin biisin ryssiä täydellisesti mutta fiksulla sovituksella voi keskinkertaisemmankin biisin saada kuullostaa perin mielenkiintoiselta ja vähintäänkin "myyvältä" (enkä tässä yhteydessä tarkoita listahitti myyvää vaan musiikkia joka saa keskiverto ihmisen kuuntelemaan enemmänkin kuin 15 sekuntia biisistä). Oletteko mitä mieltä asiasta? Toki siitä nyt sitten voidaan keskustella että missä menee sovittamisen ja säveltämisen raja. Omalla kohdalla se menee siinä että lead melodia on se mikä on, ja kaikkea muuta minä voinkin sitten venkslata. Eli stemmojen lisääminen, soittimien lisääminen yms on mielestäni ok.
 
Joo tässäkin on asiaa. Joskus biisi ei kertakaikkiaan kuulosta bändillä vedettynä miltään. Sitten kun vokalisti ottaa pikkukännissä akustisen kitaran ja hoilaa biisin läpi pelkällä kitaran säestyksellä, ni avot. Se on siinä eikä muuta tarvi. Minä pystyn muuttamaan/luovuttamaan biisistäni yleensä aika paljon, mikäli sovitus sitä tuntuu vaativan. Tulevalla EP:llä pistin yhden kohdan riffit ja bassokuvion uusiksi vielä rumpunarutusten jälkeenkin kun ei miellyttänyt. Sitä se on kun ei heti kerralla osaa tehdä hyvää. :)
 
Kolmas kysymykseni koskee soundeja. Miten koette että vintage/retro soundit vaikuttavat keskiverto kuulijaan? Koetteko että nämä soundit rajaa automaattisesti pois tietyn kuulijakunnan?
 
Joo jollain tavalla ehkä. En tiedä miten nykynuoriso tykkää kuunnella esimerkiksi just vaikka Nirvanaa. Niillähän on tosi meneviä ralleja ihan nykymittapuussakin, mutta varsinkin vanhempien levyjen soundit on melko rujot.
 
Viimeinen kysymykseni (ja ehdottomasti järjettömin näistä): Miten kuulostaa siltä että musiikkia ei ole "tuotettu" vaan että se kuullostaa mahd. naturel? Tämänkin voi tulkita miljoonalla tavalla, mutta kertokaa toki mielipiteitänne.
 
Tää liittyy tuohon edelliseen. Pidän siitä, että levyllä kuuluu häröääniä. Jotain rujoa, roskaa, paskaa siellä seassa. Kitarasoolo saa olla epävireinen, jos sen soundi on muutenkin aivan uskomattoman paska(=hyvä), ja se tukee biisin tunnelmaa. Jotenki mä oon samaa mieltä kaikista muistakin instrumenteistä ja yleensä siitä kliinisestä hinkkaamisesta. Rujompi otto toimii jos se tukee biisin fiilistä. Kliinisen puhdas meininki on jotain mistä itse haluan pyrkiä pois tulevissa äänitteissäni.
 
Ehkä tää tulee mun henkilökohtaisesta mieltymyksestä 90-luvun alun grungemeininkiin. Ei Cobain tai Alice in Chainsin Layne Staleykään vetäny todellakaan aina 100% vireestä. Enkä usko että ne ois halunnu heidän ääntään tunetettavan, jos mokoma temppu ois sillon ollu tehtävissä. Räkämeininki on osa tulkintaa ja sitä tunnelmaa. Se on sitä luonnollisuutta se.
 
Näin miun näkökulmastani.
milcoin
06.04.2006 00:14:21
Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Paitsi että biisin sovituksen voi rakentaa ihan missä järjestyksessä tahansa, talo taas on ihan oikeasti syytä pystyttää perustalle. Sen sijaan biisin sovituksellisena ja jopa sävellyksellisenä lähtökohtana voi olla koukku tai itse asiassa ihan mikä tahansa elementti.
 
Tietenkin.
 
Ja sitten on vielä säveltäjän tahto. Jos esimerkiksi ainoana vaatimuksena on, että "pitää olla merellistä tunnelmaa ja pitää saada merimieshaitari biisiin tunnelmaa korostamaan", niin silloin biisi sovitetaan laulun ja haitarin varaan - mahdolliset bassot ja basarit pistetään sopimaan tähän lähtökohtaan.
 
Ahh, merimieshaitari ja lapsuuteni kesät ruotsin saaristossa.
 
"Modulaatiot...mä inhoon niitä...kyllä sävellajista toiseen pääsee muullakin tavalla"
Denzo
01.05.2006 03:21:45
Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Yksi ihailemistani bändeistäni kautta aikojen eli edesmennyt Shudder To Think, teki sellaisen tempun etenkin parilla viimeisellä levyllään (Pony Express Record ja 50.000 B.C.) että todella outojen koukkujen jälkeen monessa biisissä kuultiin aivan lopussa tehokkaana toistona hyvin tarttuva kertosäe. Perkuleen hyvä idea, jota itsekin on tullut tarkoituksellisesti pöllittyä omaan tuotantoon.
 
Bändin laulajalla on muuten ehkä paras (joko vihaa tai rakastaa) ääni rokenrollin historiassa. Soolona nykyään:
http://www.myspace.com/craigwedren
 
Shudder To Thinkin levyiltä pätkiä:
http://www.amazon.com/gp/product/B0 … 002-5354156-4167242?v=glance&n=5174
 
http://www.amazon.com/gp/product/B0 … 02-5354156-4167242?%5Fencoding=UTF8
 
http://www.emvg.net/esa
lion
02.05.2006 10:29:19
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Tuosta "tietyn genren koukuista" ainoastaan diggaava bändi on ongelma, jos bändi luulee kuuluvansa genreen mihin se ei kuulu. Esim. poprokkia soittava bändi sanoo olevansa heavya.... Metsään mennään.. Miten tällasissa tapauksissa voi tuottaa, jos bändi ei tajua tekevänsä niin kaupallista matskua kuin se oikeasti on? Voiko sitä vaan paukuttaa kaikki illuusiot paskaksi, että USKOKAA JO, TE TEETTE POPPIA!
 
- Li'oN
 
"Sinä ja minä, kaikki samanlaisina: näkyvästi tutkalla - niinku lentokoneet"
kivi
03.05.2006 11:22:56
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Tuosta "tietyn genren koukuista" ainoastaan diggaava bändi on ongelma, jos bändi luulee kuuluvansa genreen mihin se ei kuulu. Esim. poprokkia soittava bändi sanoo olevansa heavya.... Metsään mennään.. Miten tällasissa tapauksissa voi tuottaa, jos bändi ei tajua tekevänsä niin kaupallista matskua kuin se oikeasti on? Voiko sitä vaan paukuttaa kaikki illuusiot paskaksi, että USKOKAA JO, TE TEETTE POPPIA!
 
Tässä juuri punnitaan tuottajan ammattitaito.
 
Jos bändi on välttämättä saatava uskomaan, että kyseessä on crossover-ratkaisu eli kikkojen nappaaminen naapuritontilta, mikäs siinä sitten.
 
Mieti, kenen sana yhtyeessä ratkaisee, kuka on se poliisi, ja kohdista vipuvarsi oikein. Taivuteltava henkilö ei välttämättä suinkaan ole se pomo tai taiteellinen johtaja, vaan saattaa olla että joudut hakemaan toimivan esimerkin itsellesi melkoisen vieraasta kentästä, ihan eri kentästä kuin mitä yhtye soittaa. Jos siis vaikkapa basisti tai rumpali onkin se määrääjä, ja valmiiksi liikkeellä oman musiikkimakunsa ulkolaidoilla - tällöin vain keskempää ko henkilön omasta musiikkimausta haetut esimerkit voivat vakuuttaa.
 
Kätyrien 2. helmikuuta ilmestyvän levyn studiopäiväkirja on nyt netissä! Lue ja hämmenny!
Siirry studiopäiväkirjaan.
Notefix
03.05.2006 14:38:19
Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Tuosta "tietyn genren koukuista" ainoastaan diggaava bändi on ongelma, jos bändi luulee kuuluvansa genreen mihin se ei kuulu. Esim. poprokkia soittava bändi sanoo olevansa heavya..

No mutta tonhan voi kääntää eduksi...tehdä joku ihme kombinaatio, joka kuulostaa tuoreelta. Mun mielestä iso ongelma on usein siinä, että bändit seuraavat orjallisesti tyylilajeja ja niiden kliseitä. Sitten ihmetellään kun kaikki kuulostaa samalta ja jotenkin ummehtuneelta. Mun mielestä tuottamiseen ja musan tekemiseen pitäisi soveltaa enemmän rohkeata yhdistelyä ajattelematta edes liian dogmaattisesti tyylirajoja.
 
Mr. Muzak: "ku Note soittaa ni kaikki kuulostaa Whitney Houstonilta"
Timo JM
03.05.2006 23:44:09
Kotisivu Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Heh, mulla on tällä hetkellä työn alla biisi jossa sellaisen tunkkaisen hip hop rummutuksen ja synabasson kanssa soi akustiset skitat, piano ja haitari! Ihan hauska sekahedelmäkeitos :-)
 
...siis mun mielestä.
ganesha
19.07.2006 15:47:38
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

meikäläinen kun tässä sovitteli bändin hieman vanhempaa materiaalia uusiksi, kävikin niin että originaalista jäi vain 2 tahtia jäljelle, ja sama tahtilaji (4/4) jonka päälle tosin rumpukoneella hutaisin hauskan 12/8-polyrytmin.
noh, siitä tulikin sitten kokonaan uus biisi. että joskus näinkin. :D
 
viina. hanuri. ja naiset.
Nelikielipiru
20.07.2006 11:38:33
Kotisivu Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

meikäläinen kun tässä sovitteli bändin hieman vanhempaa materiaalia uusiksi, kävikin niin että originaalista jäi vain 2 tahtia jäljelle, ja sama tahtilaji (4/4) jonka päälle tosin rumpukoneella hutaisin hauskan 12/8-polyrytmin.
noh, siitä tulikin sitten kokonaan uus biisi. että joskus näinkin. :D

 
Joka pitää saada kuulla valmiina.
 
Luulin joskus että soolojen soittamiseen tarvitaan soolokitara.
Raimo
20.07.2006 15:06:25 (muokattu 20.07.2006 15:06:38)
Kotisivu Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Sinänsä toi 2 markan suomimetallisoundi tuntuu olevan ihan hyvässä huudossa tuolla maailmalla. Monet sanovat että älkää siellä Suomessa yrittäkö tehdä amerikkaa, tai edes ruotsia, ne tekee sen kuitenkin paremmin...vaan tehdää sitä sitä suomigoottimetallia, se erottuu.
 
Eikun nyt soitetaan(ja tuotetaan, äänitetään ja miksataan) jenkit ja svedupetterit suohon! Uraa! :D
 

 

 

 

 

 

 
Niin siis hyvää keskustelua herroilla. Pitää kokeilla lisätä jotain järjellistä kun ei ole enää näin kaamea kapula... Kyllä lomailu on rankkaa! ;)
 
Blah.
Notefix
20.07.2006 16:23:07 (muokattu 20.07.2006 16:24:49)
Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Eikun nyt soitetaan(ja tuotetaan, äänitetään ja miksataan) jenkit ja svedupetterit suohon! Uraa! :D

Juuri noin :) noi suomimetallit jätän mielelläni muille.

Tosin just nyt tuntuu että sitä matkaa taas on oikein reippaasti. Saakeli, kun noi on hyviä joskus. Pitää vaan prkl yrittää vielä kahta kovemmin!
 
"Layers of layers of shit!"
« edellinen sivu | seuraava sivu »
1

» Lisää uusi kirjoitus aiheeseen (Vaatii kirjautumisen)

Keskustelualueet «
Haku tästä aiheesta / Haku «
Säännöt «

Copyright ©1999-2017, Muusikoiden Net ry. Kaikki oikeudet pidätetään.
Palaute | Käyttöehdot | Rekisteriseloste | Netiketti | Mediakortti