| Aihe: Ikuisuuskysymys | 1 |
|---|
|
Monesti kuulee sanottavan että se ja se tuottaja ei päästänyt p*skaa levylle vaan joko jatkoi hiomista tai tiputti biisin/osan/rumpalin/miksaajan/yms. pois levyltä.
Olenkin miettinyt: Jos biisi miksauksen jälkeen syystä tai toisesta on tuotannoltaan/kokonaisuudeltaan epäonnistunut, onko hyvä tuottaja se joka jättää biisin julkaisematta vai se joka laittaa biisin eteenpäin kaikesta huolimatta. Tässä tapauksessa tuotannon jatkaminen ei ole vaihtoehto.
Mitäs sanotte?
"Modulaatiot...mä inhoon niitä...kyllä sävellajista toiseen pääsee muullakin tavalla" |  TheWickerMan
19.10.2005 23:39:41 (muokattu 19.10.2005 23:42:55) | |
|
Mau. Oon väsyny ja nään vaa kirjaimia. Mutta totanoin. Kai se hyvä pistää sen eteenpäin ja luottaa siihen, että siitä saattaisi tulla jotain :)
Mutta toisaalta.. hmm.. Miten sen sanoisi. Miksipä sitä turhaan tuhlaisi aikaa jos TIETÄÄ että ketää ei kiinnosta ja kaikki on huonosti. Ja biisi on paska.
E: Valaistuminen
Drink, Drank, Punk | |
Eikö U2:n "One" ollut kappale, jonka päälle tuottaja kovin halusi äänittää jotain parempaa materiaalia? Kai se vähän riippuu bändistä ja tuottajasta, miten paljon tuottajalla on valtaa. e: Eihän tämä tainnut olla edes sopiva tähän ketjuun. Minä Mikä sua vaivaa Mauri? Onko sulla tauti? | |
Jos biisi miksauksen jälkeen syystä tai toisesta on tuotannoltaan/kokonaisuudeltaan epäonnistunut, onko hyvä tuottaja se joka jättää biisin julkaisematta vai se joka laittaa biisin eteenpäin kaikesta huolimatta.
Useimmissa levytysprojektissa biisejä tehdään enemmän kuin mitä levykokonaisuuteen sopii. Karsintaa joutuu tekemään. Ellei karsintaa joudu tekemään, kyseessä on tuottajaan nähden aivan liian lahjakas artisti...
Eihän levylle voi jättää mitään sellaista, jonka tuottaja mieltää epäonnistuneeksi - olipa epäonnistuneisuuden syy biisissä, laulussa, soitossa, sovituksessa tai äänityksessä. Tietenkään epäonnistunut ei tässä yhteydessä tarkoita kaikkea vähänkin täydellisyydestä poikkeavaa, vaan tuottajan henkisen julkaisukynnyksen alittavaa materiaalia.
En muista kuulleeni pitkään aikaan levyä, joka loppuisi ikään kuin kesken.
"Käytös siivo ja hillitty sopii lehmälle"
- Laura Latvala | |
Eihän levylle voi jättää mitään sellaista, jonka tuottaja mieltää epäonnistuneeksi - olipa epäonnistuneisuuden syy biisissä, laulussa, soitossa, sovituksessa tai äänityksessä. Tietenkään epäonnistunut ei tässä yhteydessä tarkoita kaikkea vähänkin täydellisyydestä poikkeavaa, vaan tuottajan henkisen julkaisukynnyksen alittavaa materiaalia.
Tätä mä just tarkoitin. Mutta jos kyseessä on vaan yhden biisin äänite. Mikä silloin on "oikein". Tässä päästään siihen mitä vähän ajoin takaa. Eli se hyvä tuottaja tietää milloin materiaali kannattaa jättää julkaisematta, eikö niin?
Sitten voisi kieroutuneesti ajatella että joku voi olla todella kova tuottaja vaikkei ole päästänyt julkaisuun yhtään biisiä. Tai siis juuri siitä syystä.
"Modulaatiot...mä inhoon niitä...kyllä sävellajista toiseen pääsee muullakin tavalla" |  kivi
29.10.2005 02:42:32 | |
|
Sitten voisi kieroutuneesti ajatella että joku voi olla todella kova tuottaja vaikkei ole päästänyt julkaisuun yhtään biisiä. Tai siis juuri siitä syystä.
Heh, ovela trikkikysymys:-)
Ei, koska hyvä tuottaja saa aikaan julkaisun, jos siitä on sovittu, tosin keinot voivat sitten olla mitä tahansa 'luomu'sta Milli Vanilliin.
Pitkäsoitosta voi tulla tavallista lyhyempi kun biisejä raakataan pois, mutta jos julkaisussa on vain single, se minimimitta täytyy saada aikaan. Pelkkää ei-oota ei saa tuoda.
Hauska ajatus, anyway. | |
Tuottajan pitäs varmaan ihan nimikkeen puolesta tuottaa musaa??? Jos tuottaja on niin taiteilija, että ei päästä mitään kamaa läpi, siitä tulee mulkku kriitikko. Hesarille hommiin sitte nii...
Tyhmästä päästä kärsii koko tyhmä hippi. |  Notefix
29.10.2005 12:22:38 (muokattu 29.10.2005 12:36:42) | |
|
Ei, koska hyvä tuottaja saa aikaan julkaisun, jos siitä on sovittu, tosin keinot voivat sitten olla mitä tahansa 'luomu'sta Milli Vanilliin.
Jep, jotenkin noin. Joskus se vaatii muutaman yrityksen, ennenkuin biisi ikäänkuin herää henkiin. Joskus taas ei vaan millään tunnu toimivan, ja silloin kyllä pitäisi harkita itselleen rehellisesti kannattaako julkaista. Mun mielelestä kompromisseja pitää välttää.
Ja joskus voi tulla tilanteita, jossa on pakko myöntää että tämä vaatii toisen tuottajan ja uuden näkemyksen. Oman egon joutuu uhraamaan projektin hyväksi.
Kyllähän noita tarinoita kuulee aika paljon, jossa levyn oikea tuotantoprosessi on jotain aivan muuta kuin mitä julkisuudessa on selitetty. Eräästä juuri julkaistusta levystä on pari viikkoa studioympyröissä kohistu ja vaihdeltu juoruja ja mielipiteet on menny ristiin.
Ja pitää muistaa, että tuottaja ei päätä levyn julkaisusta yksinään. Mitä isompi projekti on kyseessä, sitä enemmän mukana on kaikenlaista sakkia A&R:n lisäksi...manageria, pikkupomoa, testiryhmiä, pomojen vaimot/tyttöystävät/lapset, promojengi, radioasemien musapäälliköt...ja kaikilla niillä on asiaa...eikä artistia pidä koskaan unohtaa :)
Ja joskus esim A&R saattaa olla hyvinkin aktiivinen, lähes toinen tuottaja,
Ja viime aikoina on tullut vielä tavaksi kilpailuttaa eri osa-alueita...lähinnä miksaajia ja masteroijia. Usein tuottaja ei enää ole paikalla kun levy-yhtiö lähettää matskun miksattavaksi ties minne.
Mr. Muzak: "ku Note soittaa ni kaikki kuulostaa Whitney Houstonilta" | |
Ei, koska hyvä tuottaja saa aikaan julkaisun, jos siitä on sovittu, tosin keinot voivat sitten olla mitä tahansa 'luomu'sta Milli Vanilliin.
Pitkäsoitosta voi tulla tavallista lyhyempi kun biisejä raakataan pois, mutta jos julkaisussa on vain single, se minimimitta täytyy saada aikaan. Pelkkää ei-oota ei saa tuoda.
Hauska ajatus, anyway.
Niinpä. Mutta liian monesti bändit rankkaa tuottajia vain soundien perusteella mikä itsestä ainakin tuntuu turhauttavalta kaiken muun tuottamiseen liittyvän ponnistelun jälkeen.
Ja sitten kuulee niitä juttuja jossa se ja se tuottaja ei päästä sitä ja sitä läpi. Vastassa on kuitenkin monesti levy-yhtiöt joita ei välttämättä aina edes kiinnosta mitä kaikkea levylle tulee. Kunhan se valmistuu ajallaan ja budjetti pysyy kurissa.
Onneksi musabisneksen evoluutio ajaa lopulta aina hyvät biisit, bändit, tuottajat ja isot budjetit yhteen. Kai.
"Modulaatiot...mä inhoon niitä...kyllä sävellajista toiseen pääsee muullakin tavalla" | kivi
30.10.2005 23:31:21 (muokattu 30.10.2005 23:33:00) | |
|
Niinpä. Mutta liian monesti bändit rankkaa tuottajia vain soundien perusteella mikä itsestä ainakin tuntuu turhauttavalta kaiken muun tuottamiseen liittyvän ponnistelun jälkeen.
Heh, tämän(kin) päivän tuotantopalaverissa (nyt soittajan ominaisuudessa) istuneena täytyy todeta, että vastoin yleistä luuloa tuottajan tehtävä on yleensä lähinnä antaa soittajille mahdollisuus keskittyä soittamiseen, ruokkia luovuutta ja tehdä studiosessiosta mahdollisimman mukava ja hedelmällinen. Jos lopputuloksena on vielä yhtyeen näköinen ja paremman kuuloinen levy, aina vain paranee.
:-D | |
Musta valitettavan usein käy niin, että oikeet bändit, tuottajat biisit ja intressit ei kohtaa toisiaan. Jos kyse on artistin omasta musasta, täytyy artistilla olla näkemys siitä kuka sopii sitä materiaalia tuottamaan.
Jos se on artistille ihan sama, niin siitä todennäköisesti ei tule kovin hienoa. Jos homma toimii tuottajan kanssa hyvin, se voi johtaa itsensä ylittämisiin.
Artisti on kuitenkin viimekädessä se, jolle kaikki paska ja paperi lankeaa, eli musta artistin pitää uskaltaa tehdä niin kuin se musiikilleen parhaaksi näkee. Ite en ainakaan tiedä yhtään oikeasti laadukasta, hyvin tuotettua ja hyvää musiikkia, jonka tekijät olis silleen, et "ihan sama kuka sen tuottaa ja miksaa ja masteroi ja miltä se loppujenlopuks kuulostaa, me vaan halutaan tehä jotain..."
Sen takia olen jotenki sillä kannalla, et tuottajan pitää olla oikeesti mukana levyn teossa, jo vaikka ihan treeneistä asti, ja olla mukana kaikissa riidoissa ja vaikkapa sauna-illoissakin, jotta se saa oikeesti kosketuksen siihen levyyn. Vihaan sellasta nykystä meininkiä, et "nauhotetaan aina välil jotain, ja sit lähetetään ne maililla Rick Rubinille, joka tuottaa tätä levyy, ja sit se lähettää maililla palautetta ja me edetään sen mukaan." Miten siinä voi oikeesti saada mitään kosketusta työn alla olevaan musiikkiin?
I've been in stereo. | |
Lisäys vielä, et Rick Rubin taitaa kyl olla enemmän just näitä vanhan koulun jätkiä =)
Pointti oli vaan se, että otetaan joku tosi nimekäs tuottaja, koska se on niin kova jätkä, ja sit oikeesti sil ei oo osaa eikä arpaa koko proggikseen. Se vaan vetää rahat siitä...
Miten jostain Rubinista tai Daniel Lanois:ta tai Brian Enosta olis koskaan tullu guruja, ellei niin, että ne löysi bändin, jonka kanssa oli hyvä tehdä työtä, ja jaksoi olla projektissa täysillä mukana.
I've been in stereo. | | « edellinen sivu | seuraava sivu » | 1 |
|---|
|
|
