| Aihe: Bassoklarinetin lehdet | 1 |
|---|
|
Nyt menee vähän harvinaisempaan soitinsektoriin, mutta tenorifonisteilla voi olla asiaan myös mielipidettä kun osa soittaa bassoklarinetin lehdillä (ja myös päinvastoin)
Oon tässä nyt soitellut bassoklarinettia puolisen vuotta (jota ennen klarinettia jonkin aikaa, kunnes tuli hinku siirtyä isompaan). Nyt kun alkanut soitto kulkemaan jo jotenkuten, niin on alkanut ihmetyttää ihan käsittämätön ero lehdissä samasta paketista, esim Vandoren V12.
Esim. uitan lasissa vaikkapa pari minsaa ja tuuttaan jokaisesta vaikkapa ylemmästä rekisteristä jotain nuotteja ja skaaloja. Osa ei suostu syttymään lainkaan Dn yläpuolelta ja yleensä paketista yksi lähtee toimimaan kuin jumalan lahjana aivan jokaisesta nuotista täysin vaivattomasti. Seuraavana päivänä huonot on edelleen susia mutta hyvät vaihtelee paikkoja aika paljon keskenään.
Onko noi Vandorenin bassoklarinetin V12 lehdet tosiaan noin valtavalla erolla? Sellanen olo on että aikaisemmat Rico Grand Concert Reservet olisivat olleet paljon tasaisempia mutta jotenkin vaimeampia eikä yhtään niin "räväköitä"/resonoivia saundiltaan.
Jonkin verran soitellut myös erilaisia tenorisaksofonin synteettisiä lehtiä (Legere Signature Series, Forestore Black Bamboo, Harry Hartmann Fiberreed), jotka soivat kyllä aina melko kökösti (toi Fiberreed ei toimi lainkaan bassoklaralla jostain syystä, ylipuhaltaa pari rekkaria heti pienimmästäkin yrityksestä jostain syystä) ja tunkkasesti omaan makuun vaikka pikkupillillä legere toimiikin mielestäni todella hyvin.
Oma setup on tällä hetkellä:
- YCL-221-IIS
- Vandoren B50
- Rovner Dark ligatuura
- Vandoren V12 2.5 lehdet
Kun sattuu sopiva lehti kohdalle niin presenssi ja soittaminen on nautinto, vähän huonompi lehti niin se on koko treeni tuskaa jos ei tyynesti vain vaihda seuraavaan rotaatiossa.
Säilytän lehtiä Vandoren Hygro Reed Guardissa, mutta siinäkin olen havainnut vähän ongelmia kun helposti joko se on liian märkä tai liian kuiva, eikä säilytyspintakaan ole tasainen. Jatkossa ajatuksena olisi siis pistää Ricon Reed Vitalizer ja joku lasipintainen lehtiboksi minigrip pussiin, lähinnä miettinyt että mikähän olisi järkevin säilytyskosteus suomen kuivaan talveen? 73% lienee se normi? | |
Bassoklarasta en tiedä mitään, mutta kun mä itse tavallista klaraa soittelin niin ihan samanlaisia kokemuksia Vandorenin lehdyköiden kanssa. Ricot toimivat paljon helpommin, samoin Alexanderit joihin sitten viehätyinkin soundin puolesta, vaikka ne piti ulkomailta tilata.
Toisaalta sitten kaikki tosissaan klaraa soittavat tuntuivat käyttävän Vandorenia.
Tulee soiteltua mitä milloinkin jotenkin sinne päin milloin milläkin soittimella. | |
Klezberg: Ricot toimivat paljon helpommin
Bassoklarinetisti Michael Lowenstern sanoo että Ricon lehdissä (Ainakin Royalit) kannattaa huomata se että niissä on enemmän matskua sydämmessä ainakin bassoklarinettipuolella, ja yhdellä lehdellä voi soittaa ehkä 15-20 minuuttia kerrallaan ja sen jälkeen alkaa olemaan lehti tolkuttoman pehmeä verrattuna annettuun vahvuuteen. Mutta tää jotenkin tekee niistä myös tosi varmoja soitettavia aloittelijalle ja ilmeisesti myös helpompia valmistaa tasalaatuisesti.
Itsekin hämmästyin kun soittimen mukana tullut lähes umpikuiva Rico Royal pääsi kerran isoon pilliin lehtikotelon unohduttua tunnilla kotiin ja sehän soi aivan tajuttoman vaivattomasti.
Tavallisella klaralla en huomannu niin väliä sillä mikä lehti siellä sattui huulen alla olemaan, kun saundi parani lähinnä ansatsilla. Mutta bassoklarassa tosiaan vähänkin heikoimpi lehti vaatii todella tarkkaa ansatsia, tukea ja ilmaa että yleensä edes saa mitään ääntä vaikkapa H:n yläpuolelta. Kertaalleen opettaja ihmetteli olenko sama soittaja ollenkaan kun sattui hyvä lehti kotelosta ja soittaminen oli kerrankin vaivatonta ja hauskaa, siitä sitten lähti epäilys että ongelma olisikin lehdissä eikä monta viikkoa jatkuneessa soittotaidon taantumisessa. | |
Itse olen klaraa soitellut nyt about 20 vuotta, joista ensimmäiset 15 tuli soiteltua perus vandoreneilla- joku sanoi että "true" klarinetistit muka soittais vaan niillä. Ei pidä mun mielestä paikkaansa; ite kun kokeilin ekan kerran ricottin lehtiä, olin aivan myyty- enkä sen jälkeen ole enää vandoreneihin koskenut. Paljon pidempi-ikäisiä sekä tasalaatuisempia- ei tarvitse aina arpoa, että onko sillä lehdellä huono päivä. En ole joutunut myöskään turvautumaan humidorihommiin enää, niillä on vaikea säätää oikeaa kosteus%, jollei nyt ole aivan kalleimmista humeista kyse. Muttamutta, bassoklaralle vinkkiä: itse soitin koko varusmiessoittokunnan läpi käyttäen bassoklaralla Tenorifonin (kyllä, usko täi älä) vandonerin lehtiä- 3 ja 3. Sopii hyvin (tai sopi ainakin minun) bassoklaran suukappaleeseen, ja soi aina tosi hyvin, toisaalta "vetistyy" ehkä helpommin. Vandorenin omat bassoklaran lehdet on mun mielestä täyttä huijausta. Toisaalta se ite pilli kanssa vaikuttaa- ite soitin prestigellä, ja sitä parempaa bassoklaraa on vaikea kuvitella. Pitää myös muistaa että kaikki lehdet ei vaan sovi kaikkiin pilleihin, mutta suosittelen ehdottomasti kokeilemaan tätä kikkaa. | |
En siis väitä itseäni siihen "true" klarinetisti luokkaan, mutta tuntuu, että yhä useammat ammattisoittaja kaverini siirtyvät vandoreneista pois. Toinen asia minkä suosittelen kustantamaan on jonkinnäköinen hiomakivi : lehdet harvoin ovat täysin soittovalmiita kun ne vetää pakasta- niitä voi hioa ja leikata. Tämä vaatii tietysti harjoittelua ja välineitten ostamista mutta on sen arvoista, ehdottomasti. Soitin laine muistaakseni myi näitä "hiomakiviä", 50e luokkaa maksavat. | |
mitä siinä hiotaan? Sitä sileää puoltako? Eikö saman asian ajaisi lasi |  Klezberg
26.04.2015 22:11:10 (muokattu 26.04.2015 22:12:08) | |
|
No se Vandoren-juttu tuli muistaakseni mun klaran opettajalta, ei tuntunut hyväksyvän muita. Mulla taas oli niiden kanssa aina vaikeuksia, mikään kostutussysteemi ei loppujen lopuksi toiminut kunnolla myöskään, lopulta lopetin tuntien oton. Alexanderin lehdet mulla toimi parhaiten, soi helposti ja hyvä ääni, omasta mielestä. Niitä piti vain tilata ulkomailta.
Hekulle lehtien hionnasta, kyllä niitä hiotaan ihan siitä yläpuolelta. Jossain kirjassa olen nähnyt ohjeita mistä kohtaa hiominen vaikuttaa mihinkin. Itse en nähnyt mitenkään järkeväksi siihen lähteä. Ostaa vaikeasti soivia lehtiä ja yrittää itse hiomalla saada ne toimimaan paremmin, kun kaupasta sai valmiiksi helpommin soivia lehtiä. Enkä mä nyt tarkoita vahvuuksia... löysä lehtihän soi kyllä muttei vireessä.
Jaa, en mä kyllä noista hiomakivistä tiedä.
Tulee soiteltua mitä milloinkin jotenkin sinne päin milloin milläkin soittimella. |  alkomoli
27.04.2015 12:15:17 (muokattu 27.04.2015 12:22:59) | |
|
Lehdestä hiotaan molempia puolia (sillä hiomakivellä, joka on lasia, mikä minulla on). Mutta turhaahan se on hyville lehdille antaa hiontaa- lehdetkin "likaantuvat" käytettäessä(ylläri, suussa kun olevat) ja tähän myös hionta auttaa. Auttaa myös tekemään hyvistä lehdistä loistavia. Jos ei nyt rahasta ole kiinni, suosittelen ainakin kokeilemaan. Monilla klarinetisti ystävilläni on penaali, joka on täynnä työkaluja, myös lehtien muokkaamiseen. Tässä vaikeaa selittää, mutta lehdet (jotka ovat bambua) pyritään leikkaamaan aina puusta sillä tavalla, että puun syyt (viivat, joka näkyvät lehdessä) ovat oikealla lailla. Välillä näin ei ole, ja se on yksi syy miksi lehti soi huonosti. Toinen asia on tietysti suomen arktinen ilmasto- täällä ei bambu juurikaan resonoi (eikä kyllä klaran puukaan). Siksi pitää olla hiukan nokkela noiden lehtien kanssa :) | | « edellinen sivu | seuraava sivu » | 1 |
|---|
|
|
