Muusikoiden.net
09.12.2016
 

Puhaltimet »

Keskustelualueet | Lisää kirjoitus aiheeseen | HakuSäännöt & Ohjeet | FAQ | Kirjaudu sisään | Rekisteröidy

Aihe: Oboen imitoiminen huilulla
1
Jopotzuki
15.11.2012 13:12:01
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Eli tuli tässä mieleen aika villi idea. Olisko mahdollista imitoida oboen soundia huilulla?
 
Mikä oboessa on se mikä luo sen nasaalin soundin? Suukappale?
 
Ajatus on se, että rakentaisi huiluun sellaisen putken, johonka saa laitettua oboen röörin kiinni. Tämä koko hökötys sitten laitettaisiin huilun suukappaleen tilalle. Mistä materiaalista ensimmäinen prototyyppi olisi järkevintä valmistaa? Jostakin sopivan paksuisesta sähkö(tjsp.)putkesta varmaan.
 
Murgo
15.11.2012 17:04:00 (muokattu 15.11.2012 17:07:09)
Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Oboessa on kartiomainen poraus (kuten esim. saksofonissa), huilussa suora (kuten esim. klarinetissa), se ainakin vaikuttaa ääneen joten voi olla vaikeaa.
 
Kokeilin joskus oboen rööriä klarinetissa (sorvatulla sovituskappaleella) enkä saanut siitä mitään järkevää irti. Ohuessa alumiinputkessa rööri antoi jonkinlaisen äänen eli ehkä klarinetin poraus on liian suuri?
 
Niin vähän aikaa,niin paljon puuhasteltavaa!
Klezberg
23.11.2012 16:44:48
Kotisivu Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Murgo: Oboessa on kartiomainen poraus (kuten esim. saksofonissa), huilussa suora (kuten esim. klarinetissa), se ainakin vaikuttaa ääneen joten voi olla vaikeaa.
 
Porauksen muoto ei yksinään ratkaise. Klarinetin "ontto" ääni tulee siitä että poraus on tasapaksu ja putki on yläpäästä tukossa. Silloin putkeen mahtuu vain parittomia ylä-ääniä. Huilussa on tasapaksu putki joka on molemmista päistä auki, ja äänessä soi kaikki ylä-äänet.
 
Mutta myös se millä itse ääni synnytetään vaikuttaa soundiin.
 
Mulla on tuossa saksalaisessa soitinkirjassa selitetty oboen äänen syntyä, mutta en nyt äkkipäätä käsittänyt siitä tarpeeksi. Jonkin tehollisen halkaisijan takia muodostuu jonkinlainen alipäästö, rajataajuutena noin 5 kHz, jos oikein käsitin.
 
Kokeilin joskus oboen rööriä klarinetissa (sorvatulla sovituskappaleella) enkä saanut siitä mitään järkevää irti. Ohuessa alumiinputkessa rööri antoi jonkinlaisen äänen eli ehkä klarinetin poraus on liian suuri?
 
Varsinainen ongelma on voinut olla suukappaleen akustinen sovitus putkeen, eli läpimitta muuttuu yhtäkkiä ja se tarkoittaa äkillistä akustisen impedanssin muutosta (en tiedä onko täsmällisesti oikea termi). Minä aikoinani (varmaan oli samoja aikoja kuin sinäkin kokeilit) laitoin dudukin röörin chalumeaun putkeen kiinni ja se toimi. Mutta siinä molempien sisähalkaisijat olivat samaa luokkaa.
 
huomasin tässä että mun klarinetinsoitto kuulostaa aika luonnonmukaiselta... lähinnä niinkuin sorsalta.. siksi siirryinkin haitariin
Klezberg
23.11.2012 18:41:45 (muokattu 23.11.2012 19:14:20)
Kotisivu Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Tämmöinen löytyi netistä http://goios.free.fr/articles/Almeida-isma2002.pdf
 
Jotain pääkohtia:
 
Voisi luulla että kaksoislehdykkä toimii ikäänkuin kaksi erillistä värähtelijää, mutta käytännössä ne värähtelevät synkronissa, ja vastaavat yhtä lehdykkää kaksinkertaisella aukolla.
 
Poraus ei selitä koko soundieroa, koska saksofonin ääni erottuu välittömästi oboesta.
 
Puupuhaltimien lehdykät ovat ns. heikkoja, ne värähtelevät ilman värähtelyn mukana sen sijaan että aiheuttaisivat ilman värähtelyn.
 
Tutkija siirtyy sitten ansatsiin ja toteaa että se ei paljon eroa klarinetista, mutta sillä on kuitenkin erilainen geometria.
 
Ilman kulku eroaa klarinetissa ja oboessa. Klarinetissa ilma kulkee ensin kapeana virtana ja sitten muuttuu pyörteiseksi. Oboessa virtaus leviää tasaisesti. Kts. Fig 1.
Kuitenkaan virtauksen käyttäytymistä lehden tienoilla suukappaleessa ei tunneta hyvin.
 
Kirjoittaja kuvaa porausta sen sisääntuloimpedanssilla, paineella ja virtauksella. (Tästä tulee mieleen Murgon kokeilu ja teoriani siihen liittyen).
 
Tässä vaiheessa lisään tähän omiani. Lehdykkää käyttävä puupuhallinhan toimii niin, että suukappaleeseen puhallettu ilma kulkee lehdykän ohi putkeen. Putken toisessa päässä on impedanssiepäjatkuvuus josta ilmavirta heijastuu takaisin (taajuudesta riippuen). Kun heijastunut aalto kohtaa suukappaleessa lehdykän, se saa tietyillä ehdoilla lehdykän värähtelemään. Näin syntyy värähtely tietyllä taajuudella ilmavirran, lehdykän ja putken yhteisvaikutuksena. Lehdykän käyttäytymistä kuvataan paine-virtaus -kaavioilla joita artikkelista löytyy. (Joskus muinoin koodasin klarinettimallinnuksen jossa oli mm. juuri näin mallinnettu lehdykkä).
 
Kirjoittaja on tehnyt kokeita, joissa ilmeni että oboen kaksoislehdykän sulkeutumis/avautumisnopeus on suurempi kuin klarinetin lehdellä. Hän esittää sitten että lehdykällä on oma luonnollinen resonanssinsa, johtuen sen omasta massata ja elastisuudesta. (Onkohan tämä se taajuus jonka saa klarinetista kun koskee hampailla lehdykkää...). Muita tekijöitä on mm. lehden puristus huulilla, lehdykän rako ja lehdykän värähtelyn käyttäytyminen eri taajuuksilla. Käytännössä on havaittu että matalilla taajuuksilla lehdykän rako on kiinni alle puolet jaksonpituudesta. Simuloinnissa jossa on käytetty suoraa porausta on saatu vähän eri tulos. Kirjoittaja toteaa että kartiomaisella porauksella lehdykän kiinnioloaika/jakso riippuu kartion muodosta. Kartiohan on käytännössä katkaistu kartio.
 
Tämä oli hätäinen referaatti jonka väsäsin lukiessa paperia. Virheitä saattoi tulla. Mutta siis, lehdykkä ja poraus vaikuttavat yhdessä. Poraus vaikuttaa siihen miten lehdykkä värähtelee.
 
huomasin tässä että mun klarinetinsoitto kuulostaa aika luonnonmukaiselta... lähinnä niinkuin sorsalta.. siksi siirryinkin haitariin
Klezberg
23.11.2012 23:26:36 (muokattu 23.11.2012 23:27:19)
Kotisivu Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Rupesin nyt vielä katsomaan noita lehdykän toimintakäyriä tuossa artikkelissa. Klarinetin lehti toimii soivalla alueella niin (fig. 5) että paineen kasvaessa virtaus tasaisesti pienenee. Oboen lehdessä taas samalla alueella virtaus loppuu paljon jyrkemmin. Tämähän sopii yhteen sen kanssa että oboen lehdykkä sulkeutuu ja avautuu nopeammin. Ja kun lehdykkä on putkessa kiinni ja värähtelee edestakaisin, se synnyttää lähes pulssimaista aaltoa. Ei kuitenkaan ihan kanttiaaltoa, kun kartiomainen poraus aiheuttaa sen että pulssisuhde ei ole 50/50.
 
Onkos tässä jotain tolkkua? Tuntuisi että voisi olla.
 
Tuoltakin pohjalta tuntuu, että oboemaiseen ääneen tarvitaan sopiva kartiomainen poraus, jotta lehdykän aiheuttaman aallon pulssisuhde olisi sopivasti muuta kuin 50%. Ja kokeiluissa pitäisi jotenkin ajatella niitä impedansseja, käytännössä ehkä niin ettei röörin ja putken väliin tule mitään yhtäkkistä halkaisijan muutosta. No, en tiedä miten se oboessa tarkalleen menee, mutta pitäisi olla aika samanlainen ratkaisu. Jos vaikka putki yhtäkkiä levenee rajusti, niin sehän on vähän samanlainen paikka kuin putken pää, impedanssi muuttaa ja aallosta ainakin osa heijastuu takaisin.
 
huomasin tässä että mun klarinetinsoitto kuulostaa aika luonnonmukaiselta... lähinnä niinkuin sorsalta.. siksi siirryinkin haitariin
« edellinen sivu | seuraava sivu »
1

» Lisää uusi kirjoitus aiheeseen (Vaatii kirjautumisen)

» Kirjaudu sisään

Keskustelualueet «
Haku tästä aiheesta / Haku «
Säännöt «

Copyright ©1999-2016, Muusikoiden Net ry. Kaikki oikeudet pidätetään.
Palaute | Käyttöehdot | Rekisteriseloste | Netiketti | Mediakortti